perjantai 28. elokuuta 2020

28.08.2020 TE-TOIMISTO / KELA / MPY

Onhan taas pyörittämistä.

Kela käskee ilmoittautumaan työnhakijaksi.

Te-toimisto pyytää lääkärin B-lausuntoa.

Kelalta tulee pyyntö hakeutua kuntoutusselvitykseen.

Te-toimistolta kysyin, että mitä nyt teen, kunta tarjoaa varmaan taas kuntouttavaa työtoimintaa, jaa vaikka en ole työkuntoinen.

Jaa sitä samaa, josta juurikin olen sairaslomalla.

Lisäksi vielä tämä kamala unettomuus tullut kuvioihin. 

Lääkkeet ei auta, siirryttiin fysioterapiaan, sieltä kautta käytettäviin lääkkeettömiin vaihtoehtoihin.

Lääkkeille olen tullut immuuniksi, eivät auta. Palautin lääkkeet apteekkiin, että silleen. 

Eli todella hyvin menee. 


Tiistaina saan onneksi perustoimeentulotuen, eipä ole hurraamista kun laskut maksettu. 

Näillä mennään, syyskuu kohta, sitten kolme kuukautta ja joulu. 

torstai 20. elokuuta 2020

20.08.2020 PÄÄTÖS TULI

Päätös tuli.

Ei todellakaan ollut sellainen jota odotin.

Sairauspäiväraha  evätty.

Pudotettiin perustoimeentulotuelle.

Taas meni kaikki talousasiat ihan sekaisin. Ei anneta ihmisen sairastaa. 

Ilmoittauduttava työmarkkinoiden käytettäväksi.

VAIKKA OLEN SAIRAS ! 

KIITOS TAAS KERRAN KELA.

Alkaa taas älytön paperi rumba. 

Jaksanko.

tiistai 18. elokuuta 2020

18.08.2020 ODOTTELUA

Sairauspäivärahan päätöstä odottelen.

Perustoimeentulotuen päätöstä odottelen.

Hakemukset tein 01.09. - 31.12.2021.

Katsotaan miten pitkän päätöksen tekevät. 

Kela .

18.08.2020 Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat – tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa

 Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat – tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa

Kalevi Sorsa -säätiön raportissa varoitetaan huono-osaisuuden periytymisestä.

Hurstin valinnan leipäjono Helsingissä.
 
Hurstin valinnan leipäjono Helsingissä.
Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet ja myös koulutus periytyy. Kuvassa leipäjono Helsingin Kalliossa.Pasi Peiponen / Yle


Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut, ja varallisuuserot jatkavat edelleen kasvuaan.

SDP-taustainen Kalevi Sorsa -säätiö(siirryt toiseen palveluun) julkaisee tänään ensimmäisen Eriarvoisuuden tila Suomessa -raporttinsa.

Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hankevastaava Maija Mattila kertoo, että nyt julkaistava Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportti on osa laajempaa vuosina 2019–2023 toteutettavaa eriarvoisuuden vähentämisen hanketta.

– Toivon, että se virittää kokonaisvaltaista yhteiskunnallista keskustelua eriarvoisuudesta ja sen kehityssuunnasta Suomessa, Mattila kuvaa hankkeen päämääriä.

Rajakohtana 1990-luvun alun lama

Taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala Tampereen yliopistosta ja erikoistutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta kirjoittavat, että 1990-luvun alkuun saakka tuloerot Suomessa kapenivat, kun tulojen nousu oli sitä suurempaa, mitä alempiin tuloryhmiin mentiin.

Riihelän ja Tuomalan mukaan tuloerojen kehityksen suunta muuttui 1990-luvulla päinvastaiseksi, eikä tuo uusi suunta ole taittunut, vaikka tuloeroissa tasaantumista onkin tapahtunut.

Voitot ovat kulkeutuneet ennen kaikkea kaikista kovatuloisimmille, tutkijat tiivistävät viime vuosikymmenten kehityksen.

Käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu vuosina 1966–1990 ja 1990–2017 tuloluokittain.

Käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu vuosina 1966–1990 ja 1990–2017 tuloluokittain.

Ilkka Kemppinen / Yle

– Hyvinvointivaltion rakennusaikana 1966–1990 käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu oli sitä suurempaa mitä pienemmästä tulokymmenyksestä oli kyse, joten vuosikasvupylväät lyhenevät tasaisesti oikealle päin mentäessä, Riihelä ja Tuomala avaavat kuvan sisältöä.

Tutkijoiden mukaan globaalin kilpailuvaltion jaksolla 1990–2017 tilanne muuttui päinvastaiseksi.

– Pylväiden korkeus kasvaa voimakkaasti mentäessä ylempiin tulokymmenyksiin, ja nousu viimeisen portaan ylimmän yhden prosentin tulojen vuosikasvuun vaatii ison harppauksen, Riihelä ja Tuomala kuvaavat tuloerojen kehitystä.

Tutkijat: Pääomatulojen verotus progressiiviseksi

Tutkijoiden mukaan myös varallisuuserot ovat kasvaneet, eikä eroja ole pystytty verotuksella merkittävästi kaventamaan.

– Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen näkökulmasta olisi perusteltua luopua eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta ja muuttaa verojärjestelmä kauttaaltaan progressiiviseksi, Riihelä ja Tuomala linjaavat.

Tutkijoiden mielestä pitäisi ottaa käyttöön tulojen ja varojen ilmoitusvelvollisuus. Tällä tavalla saataisiin tietoa myös vakuutuskuorissa olevista varoista ja tuloista.

Koulutus tasaa eroja, mutta myös opiskelu periytyy

Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu eriarvoisuuden kasvuna yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Koulutuksella on ollut suuri merkitys eriarvoisuutta vähentävänä tekijänä.

– Korkea koulutus vähentää työttömäksi jäämisen riskiä ja lyhentää työttömyyden kestoa, vähentää terveysongelmia sekä ennustaa parempaa palkkaa kuin kouluttamattomilla, hankevastaava Maija Mattila kuvaa koulutuksen merkitystä.

Kalevi Sorsa -säätiön raportti tuo esille, että koulutuksen periytyminen on voimakkaampaa kuin ammattiaseman tai tulotason periytyminen.

– Viime vuosina koulutuksen periytyminen on Suomessa vahvistunut, mikä näkyy erityisesti vanhempien koulutuksen vaikutuksessa lukion suorittamiseen, raportissa todetaan.

Tutkijat: Oppivelvollisuuden pidentäminen vähentää eriarvoisuutta

Koulutuksen periytymistä tutkineet Sanna Kailaheimo-Lönnqvist, Elina Kilpi-Jakonen, Mikko Niemelä ja Irene Prix, arvioivat, että oppivelvollisuuden pidentäminen on eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa.

– Tavoite, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaisi myös toisen asteen tutkinnon, on eriarvoisuuden näkökulmasta sinänsä tärkeä, koska tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilman toisen asteen koulutusta syrjäytymisriski kasvaa, tutkijat muistuttavat.

Toisen asteen koulutuspolitiikassa on tutkijoiden mielestä kiinnitettävä huomiota erityisesti alakohtaisiin aloituspaikkoihin sekä opintojen läpäisyyn

Eriarvoisuuden periytymistä selvittäneet tutkijat: Niko Eskelinen, Jani Erola, Aleksi Karhula, Lucia Ruggera ja Outi Sirniö, suosittavat sekä varhaiskasvatuksen vahvistamista että korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä.

– Kaikkien lahjakkaiden opiskelijoiden kannustaminen lukion suorittamiseen ja korkeakoulutukseen on tärkeää, raportissa korostetaan.

Tutkijat neuvovat panostamaan peruskoulun opinto-ohjauksen laatuun ja ajoitukseen. Myös koulutuksen eduista tarvitaan enemmän tietoa.

Kalevi Sorsa -säätiön seuraava Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti ilmestyy vuonna 2022, jolloin päivitetään vuoden 2020 tietoja tuoreimmilla tilastoilla. Tavoitteena on myös laajentaa aiheen tarkastelua uusiin aihepiireihin. 

18.08.2020 Huono osa Köyhyys on enemmän kuin rahan puutetta. Se muuttaa ihmisen koko biologiaa.

 Köyhyys on enemmän kuin rahan puutetta. Se muuttaa ihmisen koko biologiaa.

TIEDE 03.08.2018 06:00

TEKSTI KIRSI HEIKKINEN KUVITUS KLAUS WELP

 

VÄHÄVARAISET ovat keskimäärin sairaampia ja kuolevat nuorempina kuin hyvätuloiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa ero köyhimmän ja rikkaimman väestökymmenyksen elinajanodotteessa on naisilla 5,6 ja miehillä peräti 10,6 vuotta.

”Lontoossa ihmisten elinajanodotteessa voi olla 20 vuoden ero pelkän postinumeron perusteella”, kertoo dosentti, evoluutiobiologi Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. Hän on perehtynyt tutkimuksissaan eriarvoisuuden biologiaan.

Erot selittyvät osin elintavoilla. Tutkimusten mukaan köyhissä väestöryhmissä niin Suomessa kuin Britanniassa syödään keskimäärin epäterveellisemmin, kuntoillaan vähemmän, ollaan lihavampia, juodaan alkoholia ja poltetaan tupakkaa enemmän kuin vauraammissa. Huono-osaiset käyttäytyvät myös keskimäärin impulsiivisemmin ja ottavat enemmän riskejä kuin hyväosaiset.

Oma vika, jos sairastuu ja kuolee varhain, tulkitsee moni.

”Erittäin monella vähävaraisella olisi kyllä varaa lastata ostoskärry vaikka täyteen terveellisiä ruokia, jos jättäisi roskaruoan ja pirkkakaljan ostamatta, eikä kassalla vielä ottaisi ’kaks sinistä ällämmää’. Rahan puute on suosituin tekosyy karmean ruokavalion noudattamiseen.” (vauva.fi, 2.8.2017)

HUONO-OSAISUUDEN riskitekijöillä on taipumus kasautua – ja periytyä.

Turun yliopiston ja THL:n tutkimusryhmä jäljitti 157 000 suomalaisen aineistosta, miksi näin on. Vuonna 2017 julkaistuista tuloksista ilmeni, että vanhempien kouluttamattomuus ennustaa eniten lasten kouluttamattomuutta ja vanhempien työttömyys eniten lasten työttömyyttä. Suurin syy tähän oli se, että työttömyystuella ja toimeentuloturvalla elämiseen kasvetaan ja siihen sopeudutaan.

”Tutkijoiden päätelmistä reviteltiin otsikoita ja kommentteja, joissa puhuttiin ’köyhyyskulttuurista’ ja korostettiin sitä, että huono osa on vain itsestä kiinni”, Vitikainen sanoo.

Köyhyys ei kuitenkaan johdu puutteellisesta tahdonvoimasta tai huonosta itsekurista. Koko ajan saadaan uutta tutkimustietoa siitä, miten huono-osaisuus vaikuttaa ihmisen aivoihin ja koko elimistöön. Köyhyyden eri vaikutuksia yhdistää yksi asia: ne kaikki vaikeuttavat köyhyydestä nousemista.

”Ihmiset eivät ehkä tiedä tai ymmärrä, miten radikaalisti köyhyys ja huono-osaisuus meihin biologisesti vaikuttavat”, Vitikainen arvioi.

”Liikuntaa voi harrastaa erittäin monipuolisesti halvalla tai ilmaiseksi, kunhan saa nostettua takapuolensa ylös sohvalta.” (hs.fi, 2.8.2016)

Rahavaikeuksien jatkuva puiminen nielee aivokapasiteettia. Silloin muu tietojenkäsittely kärsii, tutkijat arvioivat.

TUTKIJA Anandi Mani Warwickin yliopistosta Britanniasta yhdysvaltalaisine ja kanadalaisine kollegoineen osoitti vuonna 2013 Science-lehdessä, että rahapula saa ihmisen älyllisen suorituskyvyn takkuamaan.

Asia vahvistui, kun Mani ryhmineen teki 400 vapaaehtoiselle amerikkalaiselle älykkyystestin. Osa koehenkilöistä oli keskimääräistä köyhempiä, osa varakkaampia.

Tutkijat herättivät mahdolliset rahahuolet testattavien mielessä ovelalla tavalla: he kysyivät koehenkilöiltä, mitä nämä tekisivät, jos heidän autoonsa tulisi vika. Veisivätkö sen heti korjaamolle vai eivät? Pitäisikö korjausta varten ottaa lainaa vai ei?

Toisille koehenkilöille kerrottiin, että korjaus maksaisi reilun satasen, toisille ilmoitettiin kymmenkertainen määrä.

Jos kyse oli pienemmästä summasta, vähävaraiset ja hyvätuloiset pärjäsivät älykkyystestissä keskimäärin yhtä hyvin. Jos sen sijaan remontista olisi koitunut jättilasku, köyhempien suoritus romahti. Älykkyys putosi testissä 13 pistettä – saman verran, kuin koko yön valvomisen jälkeen. Rikkaampien testituloksiin kallis autoremontti ei vaikuttanut.

Koe näyttää, miten rahavaikeuksien puiminen nielee aivokapasiteettia. Taloudellisesta ahdingosta muistuttaminen lisää aivojen kuormitusta niin, että muu tiedonkäsittely kärsii, tutkijat totesivat.

Mani työtovereineen varmisti ilmiön myös aidossa tilanteessa. He värväsivät koehenkilöiksi intialaisia viljelijöitä, jotka saavat pelloiltaan tuloja vain kerran vuodessa. Tutkijat mittasivat viljelijöiden kognitiivisia kykyjä juuri ennen sadonkorjuuta sekä sen jälkeen.

Kävi ilmi, että viljelijät, jotka eivät olleet vielä saaneet maksua sadostaan, menestyivät älykkyystestissä huomattavasti huonommin kuin rahansa jo saaneet. Viljelijöiden ravitsemus tai ruumiillinen työmäärä eivät selittäneet eroa.

”Miksi köyhät on lihavia? Syövät epäterveellisesti sen sijaan että ostaisivat ja tekisivät oikeasti halpaa, terveellistä ruokaa, kuten puuroa, keittoja, leipää, juuressalaatteja – näitä ei kukaan voi nälkäänsä niin paljon syödä, että lihoisi. Ja koska ovat lihavia ja köyhiä, yrittävät piristää huonoa oloaan oluella ja siiderillä, sinne menee ne loputkin rahat.” (kaksplus.fi, 10.12.2008)

HUONO asema ja huoli selviytymisestä syövät ihmistä. Se saa stressihormonit, kuten adrenaliinin ja kortisolin, hyökymään. Jos turvattomuus on jatkuvaa, elimistö pysyy hälytystilassa koko ajan. Se pitää hereillä öisin ja altistaa ahdistuneisuudelle sekä masennukselle.

Krooninen stressi kuihduttaa aivojen etuotsalohkon hermosolujen haarakkeita, se taas heikentää muun muassa päättelykyä. Alituinen kortisolikylpy näivettää myös muistikeskus hippokampuksen soluja.

Pitkäaikainen stressi rapauttaa immuunijärjestelmää ja lisää sairauksien todennäköisyyttä. Verenpaine pysyy koko ajan korkeana, mikä nostaa sydäntautiriskiä. Stressihormonit voivat muuttaa sokeriaineenvaihduntaa, lihottaa ja laukaista diabeteksen.

Kestostressi nopeuttaa myös ikääntymistä. Se syövyttää kromosomien suojatuppeja, telomeereja. Ne ovat köyhillä keskimäärin lyhyemmät kuin vauraissa oloissa elävillä. Ero näkyy jo lapsilla.

”Porkkanat ja lantut ovat terveysvaikutukseltaan varmasti kalliiden kasvisten veroisia, ja niistä saa hiukankin mielikuvitusta käyttämällä tai keittokirjoja selailemalla erilaisia monipuolisia aterioita. Nämä kasvikset maksavat ympäri vuoden alle euron kilolta. (hs.fi, 2.8.2016)

 KÄYTTÄYTYMISTIETEEN professori Daniel Nettle Newcastlen yliopistosta Britanniasta ryhmineen on havainnut, että kottaraisista, jotka joutuvat kilpailemaan ravinnosta nuorena, kasvaa impulsiivisempia aikuisia kuin yltäkylläisissä oloissa kasvaneista. Niukkuudessa kasvaneet linnut eivät kykene valikoimaan yhtä terveellistä ravintoa kuin helpomman alun saaneet. Niillä on myös lyhyemmät telomeerit, jotka suojaavat kromosomien päitä soluissa.


Impulsiivinen käyttäytyminen ja tarkkaavaisuushäiriö adhd on yhdistetty myös ihmisillä lyhyisiin telomeereihin.

”Tutkijat ovat tähän asti selittäneet yhteyttä niin päin, että syntyjään impulsiivinen luonne voi johtaa haitalliseen käyttäytymiseen, kuten tupakointiin, joka sitten lyhentää telomeereja”, evoluutiobiologi Emma Vitikainen sanoo.

”Mutta mitä jos syy-seuraussuhde meneekin toisin päin? Jos köyhyyden ja stressin typistämät telomeerit johtavatkin impulsiiviseen käyttäytymiseen?”

Nettle kollegoineen tarkasteli tätä vaihtoehtoa tammikuussa 2018 julkaistussa katsauksessaan. He eivät löytäneet tutkimuksista vahvistusta oletukselle, että tupakointi lyhentäisi telomeereja. Sen sijaan ne, joilla on lyhyet telomeerit, näyttäisivät tosiaan ryhtyvän tupakoimaan muita todennäköisemmin.

”Myös monet hedelmät ovat sen verran halpoja, että on turhaa sanoa, ettei köyhällä ole niihin varaa. Monella olisi myös aikaa, kuntoa ja mahdollisuuskin poimia talteen marjoja ja sieniä talven varalle, mutta ei viitsitä.” (hs.fi, 2.8.2016)

HUONO sosioekonominen asema aikaistaa murrosikää, samoin lapsena koettu väkivalta ja kaltoinkohtelu. Vastaava ilmiö on todettu myös muilla eläimillä.

Kyseessä voi olla niin kutsuttu live fast, die young -strategia, Vitikainen sanoo.

”Jos resurssit ovat rajalliset, eläin voi käyttää energiaa joko solujen korjaamiseen ja omien elintoimintojensa ylläpitämiseen tai sitten lisääntymiseen. Kaikkea ei voi saada samaan aikaan.”

Jos olot ovat epävakaat ja turvattomat ja stressiä on runsaasti, evolutiivisesti fiksumpi vaihtoehto on lisääntyä varhain.

”Toisin sanoen jos tytön kokemus on sellainen, että maailma on paikka, missä hyviä isiä ei ole, niin silloin ei kannata odottaa vaan tehdä lapset nopeasti.”

Strategia ei ole tietoinen, eikä siihen liity mitään arvolatausta, Vitikainen korostaa.

”Se kuuluu biologisiin mekanismeihin, jotka ovat kehittyneet vuosimiljoonien kuluessa. Tämä ei tarkoita sitä, että se olisi nyky-ympäristössä mitenkään hyvä tai oikea ratkaisu. Biologinen evoluutio ja kulttuurinen evoluutio lyövät toisiaan korville jatkuvasti.”

Geenit ja ympäristö kytkeytyvät yhteen, niitä ei voi erottaa toisistaan. Perimä säätelee, miten sama tilanne vaikuttaa eri yksilöihin, ympäristö taas sitä, miten geenit eri tilanteissa toimivat.

Viritys alkaa jo kohdussa.

Jos äiti on aliravittu, sikiön geenit säätyvät toisin kuin normaalisti. Elimistö tulkitsee, että lapsi on syntymässä maailmaan, jossa ruoasta on pulaa.

Tutkijat ovat paikantaneet lukuisia geenejä, jotka ovat hiljentyneet alipainoisilla vastasyntyneillä. Nämä geenit osallistuvat moniin tehtäviin kasvusta aineenvaihduntaan. Yksi seurauksista on se, että lapsi alkaa kerätä tavallista tehokkaammin rasvaa.

Äidin stressi taas vihjaa, että lapsi on syntymässä vaarallisiin oloihin. On syytä pysyä koko ajan valppaana. Jos äidin stressihormonien pitoisuus on raskausaikana pitkään hyvin suuri, se alkaa vaikuttaa hermosolujen erilaistumiseen ja muovaa siten keskushermostoa.

Liiallinen kortisoli vaikuttaa sikiön kehittymässä olevien tunne- ja stressijärjestelmien säätöihin. Helsingin yliopiston psykologian akatemiaprofessori Katri Räikkönen tutkimusryhmineen on havainnut, että stressaantuneiden tai masentuneiden odottajien lapset ovat keskimäärin arempia ja itkuisempia kuin muut. Yhteys äidin raskaudenaikaisen stressin ja lapsen temperamentin välillä näkyi vielä, kun lapsi oli viiden vuoden ikäinen.

Joidenkin tulosten mukaan ankarasta stressistä raskausaikana kärsineiden äitien lapsilla on hieman matalampi älykkyysosamäärä kuin muilla.

”Ns. huono-osainen selittää joka käänteessä, kuinka ei ole varaa siihen ja tähän, kuinka rahat on koko ajan loppu, kuinka tulot ei riitä kunnolliseen ruokaan. Silti on varaa ostaa sipsejä ja janojuomaksi cokistonkkia ja ennenkaikkea tupakkaa ja kaljaa.” (vauva.fi, 5.1.2014)

SE, mitä koemme stressaavana ja miten elimistömme stressiin vastaa, riippuu sekä geeneistämme että kasvuoloistamme. Joidenkin aivojen termostaatti hillitsee stressiä tehokkaammin kuin toisten.

Vaikka termostaatti alkaa säätyä jo kohdussa, kaikkien ratkaisevimpia ovat varhaiset vuodet. Huono-osaisuuden lannistamat, vakavasti ahdistuneet tai masentuneet vanhemmat eivät välttämättä pysty tarjoamaan turvallista kiintymyssuhdetta vauvalleen. Tämä lisää kierroksia lapsen jo valmiiksi herkkään stressikoneistoon.

Virityksen purkaminen ei onneksi ole mahdotonta, mikäli lapsen kasvuympäristö muuttuu paremmaksi.

”Kun korostetaan ihmisen vastuuta omista valinnoistaan, on tärkeää ymmärtää, että kaikki ei ole omissa käsissämme. Emme ole tyhjiä tauluja vaan ympäristöllämme on meihin suuri vaikutus – jo ennen syntymää”, Vitikainen sanoo.

”Toisaalta juuri samasta syystä asioille voi tehdä jotain. Eriarvoisuuden biologista vaikutusta voi tasapainottaa, jos on poliittista tahtoa ja halua, ja ihmisillä kyky empatiaan.”

Tiedetään, että esimerkiksi varhaiskasvatuksella voi olla ratkaiseva merkitys lapsen kehitykselle, samoin kuin sillä, että perheitä tuetaan silloin, kun lapset ovat hyvin pieniä. Tämä johtuu siitä, että pienten lasten aivot ovat erityisen muovautuvaiset.

”Neuvolatoiminnalla ja muulla tuella voidaan vaikuttaa vuosikymmenien päähän ihmisten terveyteen ja mieleen hyvin perustavalla tavalla. Seuraukset yltävät seuraaviin sukupolviin asti.”

”Suomessa on mahdollisuus kaikilla rikastua samalla tavalla yhteiskunnan antaman koulutuksen ja tuen turvin. Köyhyys on siis itsestä kiinni. Jos on tyhmä niin pitää tyytyä niukkuuteen.” (Kaleva.fi 8.4.2018) 

18.08.2020 Koronakriisin vaikutukset maksuhäiriömerkintöjen määrään vasta tulossa – merkintä on jo 390 000 suomalaisella

 Koronakriisin vaikutukset maksuhäiriömerkintöjen määrään vasta tulossa – merkintä on jo 390 000 suomalaisella

Maksuhäiriömerkintöjen määrä on noussut jo kymmenen vuoden ajan.

Laskupino
 
Maksuhäiriöt16.8.2020 klo 12.34


Koronakeväänä maksamattomien laskujen pino alkoi kasvaa monella. Yritykset joustivat tavallista enemmän laskujen maksuajoissa.Henrietta Hassinen / Yle


Maksuhäiriömerkintöjä on jo 390 000 suomalaisella eli 8,5 prosentilla aikuisista, kertoo Asiakastieto. Määrä on noussut jo kymmenen vuoden ajan.

Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhosen mukaan maksuhäiriöiden lisääntyvä määrä liittyy pitkälti siihen, että velkaa otetaan useampaan paikkaan. Erilaiset kuukausittain maksettavat kanavapaketit, luotto- ja osamaksut kasaantuvat, eivätkä tulot riitä niiden maksamiseen. Myös pikavippien suosio on nostanut velkakierteen mahdollisuutta vuosien mittaan.

Asiakastiedon arvion mukaan ihmisillä, joilla ei ole maksuhäiriöitä, on yhden prosentin laskennallinen todennäköisyys saada merkintä. Koronapandemian aiheuttama taloudellinen epävarmuus saattaa lisätä merkintöjen määrää, mutta vaikutukset näkyvät tilastoissa vasta myöhemmin.

– On paljon ihmisiä, jotka ovat jo nyt ylivelkaantuneita mutta heillä ei ole vielä maksuhäiriömerkintää. Jos heidän tulonsa pienenevät, se tarkoittaa vielä suurempia taloudellisia vaikeuksia ja maksuhäiriötä, sanoo Muhonen.

Maksuhäiriöt voivat lisääntyä, jos lomautukset muuttuvat työttömyydeksi ja tulot eivät enää riitä arjen pyörittämiseen.

Korkokatto voi johtaa maksuhäiriöön

Kuluttajien velkaantumista on yritetty ennaltaehkäistä. Heinäkuun alussa tuli voimaan kuluttajaluottojen määräaikainen kymmenen prosentin korkokatto. Samalla astui voimaan myös kielto luottojen suoramarkkinoinnille.

Velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backmanin mukaan korkokatossa on hyvät ja huonot puolensa. Lainan saaminen vaikeutuu, mikä voi pahimmillaan johtaa maksuhäiriömerkintään.

– Ihminen voi joutua vaikeuksiin väliaikaisen tarpeen takia turhaan. Jos hän saisi jonkin lainan, tilanne voisi selvitä sillä. Mutta jos luottoa ei saa, niin voi olla, että tilanne eskaloituu ja talous kärjistyy. Toisaalta voi olla hyvä, että tilanteet kärjistyvät, jos taustalla on jo isompi velkaongelma. Uusi velkaantuminen kasvattaa velkapottia ja ongelmaa, perustelee Backman.

Maksuhäiriömerkintä jää harvoin yhteen

Maksuhäiriömerkintä on voimassa keskimäärin kolme vuotta. Muhosen mukaan tavallinen tarina kuitenkin on, että merkintöjä kertyy yhdelle ihmiselle useampia, sillä maksuhäiriö johtaa usein toiseen.

– Samalla henkilöllä on keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää. Kun ihminen saa merkinnän, hän yleensä velkaantuu useaan suuntaan, Muhonen kertoo.

Yhteen maksuhäiriömerkintään jää kohtuullisen harva.

– Kun ensimmäinen merkintä tulee, saatetaan ajatella, että ihan sama onko niitä yksi vai viisi, kertoo Backman.

Asiakastiedon tilastoista selviää, että miehillä on merkintöjä huomattavasti enemmän kuin naisilla. Myös alueellisia eroja esiintyy maakunnittain, sillä maksuhäiriöisten ihmisten osuus vaihtelee Ahvenanmaan alle viidestä prosentista Päijät-Hämeen lähes kymmeneen prosenttiin. Erot voivat Backmanin mukaan johtua alueen työllisyystilanteesta.

– Mitä enemmän on työttömyyttä, sitä enemmän jää maksamatta ihan peruslaskuja, kuten terveydenhuollon maksuja, Backman sanoo.

Backman kuitenkin korostaa, että velkaongelmiin on mahdollista saada apua. Aiheeseen liittyvästä häpeästä on hyvä päästä irti ja oma taloustilanne on kartoitettava.

– Velkaantuminen on inhimillistä, eikä se tarkoita, että on huono ihminen. Taustalla voi olla työttömyyttä, sairastumista tai ero, Backman kertoo.


Hänen mukaansa maksuhäiriömerkinnän taustalla ei ole aina kyse huolimattomuudesta.

18.08.2020 Visa tapissa ja osamaksut odottamassa – 6 oivallusta, joilla Mirva pääsi velkakierteestä eroon

 Visa tapissa ja osamaksut odottamassa – 6 oivallusta, joilla Mirva pääsi velkakierteestä eroon
  Nainen istuu nojatuolissa.Kuva: Mirva Kulmala 

 Julia ThurénJULIA THURÉN

 Mirva Kulmala eli vuosia niin, että rahat eivät millään tuntuneet riittävän. Vuosi sitten hän päätti opetella uudenlaisen asenteen rahaan ja maksaa tuhansien eurojen velat pois.

Nykyään sosionomi ja kahden lapsen äiti Mirva Kulmala, 40, ajattelee, että hänen 1660 euron nettopalkkansa riittää hyvään elämään. Itse asiassa summasta jää rahaa jopa säästöön.

Vielä muutama vuosi sitten näin ei ollut. Mirva oli katkera ja vihainen siitä, miksi kaikki on niin kallista ja loppukuu menee aina visalla.

Mirva muistaa, että hänellä on ollut opiskeluajoista asti tunne, että rahat eivät riitä. Vaikka hän teki tuplavuoroa vanhainkodissa, melkein koko palkka lähti tililtä heti palkkapäivänä.

Opintojen loppuvaiheessa Mirvalle tarjottiin luottokorttia, jonka hän päätti ottaa ystävän suosituksen takia. Ensimmäisinä vuosina Mirva ei kuitenkaan käyttänyt luottoa, sillä lapsuudessa häntä oli varoitettu velkaantumisen vaaroista.

Oivallus 1: Ympäristö määrittelee suhdetta rahaan. Jos kaikki tutut elävät velaksi, luoton käyttäminen arjessa alkaa tuntua normaalilta.

Kun Mirva meni naimisiin ja perusti perheen, ajatus luottokortin käyttämisestä alkoi löystyä. Kun rahat eivät loppukuusta riittäneet, hän maksoi luotolla satasen tai parinsadan laskut, jotka hän sai seuraavasta palkasta taas maksettua pois.

– Lapsien syntymän jälkeen emme pystyneet pitämään enää samaa elintasoa kuin kahdestaan. Emme kuitenkaan halunneet luopua mistään.

Lisäksi lapsille piti hankkia kaikenlaista uutena koko ajan. Mirva ajatteli tuolloin, että kalleus on yhtä kuin laadukkuus.

Yhden lainan kanssa saattaakin selvitä, mutta jos maksettavia muutaman kympin kuukausisummia kertyy sieltä täältä, kokonaiskuva jää helposti näkemättä.

Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila sanoo, että kun luottoa tarjotaan joka paikassa, eikä ihmisillä ole välttämättä tarpeeksi talouslukutaitoa sen hinnasta, velkaa kertyy helposti.

– Viimeiset vuodet erilaiset sitoumukset, kuten puhelimet, nettiliittymät ja viihdepalvelut ovat yleistyneet. Laskua tulee laskun perään, Mattila sanoo.

Hän on myös huomannut, että ihmiset ajattelevat, ettei ostoksia edes kannattaisi maksaa kerrallaan vaan osissa, vaikka tilillä olisi rahaa. Yhden lainan kanssa saattaakin selvitä, mutta jos maksettavia muutaman kympin kuukausisummia kertyy sieltä täältä, kokonaiskuva jää helposti näkemättä.

Näin kävi myös Mirvalle, joka alkoi ostaa asioita osamaksulla.

– Tutut perheet alkoivat puhua, että eihän perhe-elämästä selviä ilman osamaksuja. Aloin ajatella, että ne ovat normaali osa elämää.

Lopulta Mirvalla oli noin 10 000 euroa velkaa eri paikkoihin. Hän sisuuntui ja maksoi velat kiukulla pois parin vuoden aikana. Ja velkaantui heti uudestaan.

– Kun olin taas nollilla, ajattelumaailmani löystyi, ja elämä lähti menemään samaa rataa.

Oivallus 2: Pelkkä velkojen maksaminen ei riitä talouden tasapainoon saattamiseen. Tarvitaan perustavanlaatuinen päätös siitä, että hankintoihin säästetään etukäteen.

Pikkuhiljaa raha-asiat alkoivat kiinnostaa Mirvaa. Hän kävi työnsä puolesta erilaisissa koulutuksissa, joissa puhuttiin säästämisestä. Tarvittiin kuitenkin todellinen herätys, ennen kuin Mirva rupesi muokkaamaan kuluttamista tietoisesti.

– Vaihdoimme pankkia, ja siellä sanottiin, että minulla on niin paljon laskuja, etten saa luottokorttia. Siitä tuli valtava häpeä, sellainen pamaus.

Jälkikäteen Mirva pitää tätä hyvänä asiana.

Vuosi sitten, loppukesästä 2019 Mirva päätti lopettaa velkaantumisen ja päästä kaikista veloistaan eroon. Hän päätti tehdä asian julkisesti, ja perusti aiheesta @rahahuoli nimisen Instagram-tilin.

Tällä hetkellä Suomessa on yli 380 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä.

Mirva oivalsi, että perheen budjetti kannattaa tehdä kahdeksi viikoksi kerrallaan. Hänen ja hänen puolisona palkka tulee eri aikana kuusta, ja tällainen palkasta palkkaan aikajänne tuntui hallittavalta.

Minna Mattila sanoo, ettei ole mitään tarkkaa määritelmää sille, kuka on ylivelkaantunut tai velkaantunut yli maksukykynsä. Tällä hetkellä Suomessa on yli 380 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä on monia, jotka sinnittelevät ilman merkintää, vaikka velkaa tuntuu olevan liikaa.

– Paras määritelmä on se, että jos ihminen itse kokee, ettei hän kykene suoriutumaan veloistaan, hän on liian velkaantunut. Toisaalta kaikki eivät tunnista maksuvaikeuksiaan, mutta ulkopuolinen huomaa sen esimerkiksi toistuvista laskurästeistä, ruuan ostosta luotolla velan maksusta aina uudella velalla.

Oivallus 3: Velkojen vyöryttäminen on palkitseva tapa maksaa velkoja eri paikkoihin.

Kun Mirva alkoi maksaa velkojaan, hänellä oli maksuja kahdeksaan eri paikkaan. Oli Klarnan osamaksua, oma ja lasten puhelimet osamaksulla, Bank of Norwegianin kalliskorkoinen luottokortti, autovelkaa ja niin edelleen.

Mirva perehtyi velkojen vyöryttämiseen. Se tarkoittaa sitä, että lyhentää minimisumman kaikkia velkoja koko ajan, mutta valitsee yhden velan, jota maksaa enemmän kerrallaan pois. Tämä voi olla vaikka korkeakorkoisin velka tai sitten pienin veloista. Kun ensimmäisen velan on saanut maksettua pois, alkaakin maksaa siihen aiemmin menneellä summalla seuraavaa velkaa, eli vyöryttää sitä pienemmäksi.


Monet ovat helpottuneita, että heille annetaan lupa siihen, ettei tarvitse enää sinnitellä ja taistella, vaan joku muu alkaa setviä asioita.― Minna Mattila, Takuusäätiö

– Entinen Mirva olisi ajatellut, että tästä vapautui rahaa, minäpä tuhlaan sen!

Minna Mattilan mielestä on hyvä idea maksaa yksi lasku kerrallaan pois.

– Silloin, kun velkatilanne ei ole vielä riistäytynyt käsistä, voi riittää, kun laittaa hetken aikaa vyötä tiukemmalle. Tämän jälkeen arjessa jää taas enemmän rahaa käyttöön.

Takuusäätiön asiakkaat ovat kuitenkin yleensä sellaisia, joilla on kymmenien tuhansien eurojen velat niskassa monelta eri velkojalta. Tällöin omin avuin tai säästövinkeillä ei enää selviä, vaan Takuusäätiö neuvookin ihmisiä antamaan velkojen mennä ulosottoon. Tämä lopettaa velkaantumisen ja voi lähteä hakemaan velkajärjestelyä.

– Monet ovat helpottuneita, että heille annetaan lupa siihen, ettei tarvitse enää sinnitellä ja taistella, vaan joku muu alkaa setviä asioita.

Oivallus 4: Ota sovellukset apuun velkojen hahmottamisessa.

Mirva sai vyöryttämisen avulla velkansa lyhenemään. Hän jäi onnistumisen tunteeseen koukkuun ja halusi päästä kaikista veloista eroon mahdollisimman nopeasti.

Hän käytti sovellusta nimeltä Debt Payoff Planner. Sillä pystyy havaitsemaan, kuinka paljon nopeammin velat lyhenevät, jos lisääkin maksusuunnitelmaan ylimääräisen kympin. Välillä säästäväinen elämä kuitenkin raivostutti.

– Olin vihainen, kun piti maksaa osamaksua vaatteesta, joka oli jo mennyt rikki ja heitetty pois.

Sosiaalisessa mediassa näyttää siltä, että kaikilla muilla on varaa kaikkeen, vaikkei voi tietää, mikä on maksettu velalla.

Ylipäänsä Mirva on huomannut, että usein veloissa oleva ihminen on vihainen ympäristölle ja yhteiskunnalle omasta tilanteestaan.

– Sitä vain miettii, että miksi palkkani on niin pieni. Miksi kaikki on niin kallista? Oikeasti mutka oli silloin omassa mielessäni.

Aikaisemmassa työssään hän oli toiminut esihenkilönä ja saanut noin 1000 euroa enemmän palkkaa. Silti hänen taloudellinen tilanteensa oli ollut huonompi. Mirva tajusi, että ongelma oli hänen omassa päässään.

Hän päätti lopettaa vertailemisen muihin. Sosiaalisessa mediassa näyttää siltä, että kaikilla muilla on varaa kaikkeen, vaikkei voi tietää, mikä on maksettu velalla. Toisaalta, jos jonkun somekanavaa seuraamalla tulee aina sellainen olo, että elämästä puuttuu kaikenlaista, seuraamisen voi lopettaa.


Oivallus 5: Visualisoi budjetti hahmotettavaksi.

Mirva päätti budjetoida menonsa, sillä sen avulla pystyy oikeasti hahmottamaan, millaiseen elintasoon hänellä on varaa. Hän alkoi merkitä kaikki menonsa itse tekemään pieneen paperikaavioon, jota hän pitää lompakon välissä. Rahaa säästyy elämäntyyliä muuttamalla: Mirva ei osta enää juurikaan vaatteita uutena, hän kierrättää myös lasten tarvitsemat asiat lähipiirinsä kanssa ja miettii, mitä oikeasti tarvitsee.

Mirvan säästämisessä on auttanut säästökohteiden visualisointi, joissa säästökohdekuvaa väritetään aina rivi sen mukaan, paljonko siihen on saatu säästettyä.

– Joitakuita motivoi excelin pyörittäminen, itse olen taas visuaalinen tyyppi.

Nykyään Mirva ylipäänsä säästää kaiken etukäteen eikä aio koska enää ikinä osamaksuihin.

– Kun säästää koko summan etukäteen pienten kuukausittaisten osamaksujen sijaan, tajuaa, kuinka kallis puhelin onkaan. Sitten tulee sellainen olo, että minulle voisi kelvata edullisempikin malli.

On nerokasta ajatella nimenomaan menoja eikä tuloja, kun miettii puskurirahastoa.                               ― Minna Mattila, Takuusäätiö

Lopulta tuhansien eurojen velan maksuun meni vain reilu puoli vuotta. Kun viimeinen velkasumma oli maksettu, Mirva tunsi olonsa tyhjäksi ja jopa vähän pelokkaaksi.

– Alkoi pelottaa, että mitä jos nyt taas mokaan. Identiteettini on ollut niin pitkään sellainen, että minä olen velkainen ihminen, niin mitä nyt?

Mirva tarvitsi uuden tavoitteen, jotta hänellä olisi taloudellinen suunta. Nyt hän on päättänyt säästää itselleen puskurin, joka vastaa kolmen kuukauden nettomenoja. Yhdessä kuukaudessa perhe käyttää 1820 euron verran rahaa eli Mirva haluaa säästää 5460 euron potin. Sitten kun puskuri on saavutettu, Mirva aikoo alkaa sijoittaa rahojaan varovaisesti.

Minna Mattilan mielestä on nerokasta ajatella nimenomaan menoja eikä tuloja, kun miettii puskurirahastoa.

– Aina puhutaan, että säästössä pitää olla kahden tai kolmen kuukauden nettotulot. Menoista puhuminen on kuitenkin fiksumpaa, sillä se kirvoittaa miettimään omia menojaan.


Oivallus 6: Suunnitteleminen ja tavoitteiden saavuttaminen luovat pitkäaikaisempaa tyydytystä kuin nopeat ostokset.

Nykyään Mirva säästää isoihin maksuihin etupainotteisesti, kuten sähkölaskuun, vakuutuksiin ja lasten harrastusmaksuihin.

– Ennen joutuin keksimään valkoisia valheita, miksen ole vielä saanut maksettua lapsen jalkapallomaksua. Se hävetti valtavasti.

Mirvalle on tärkeää, että säästäminen ei muutu enää kurjaksi asiaksi, vaan on tavallinen osa elämää. Siksi hän budjetoi joka kuukausi noin parisataa euroa palkastaan kahvilla käymiseen ja ulkona syömiseen.

Nykyään raha ei tuo enää negatiivista tunnetta Mirvalle. Hän ajattelee elämäänsä nykyään pidemmälle.

– Velkaisena elämä oli tosi lyhytnäköistä ja nopeiden halujen tyydyttämistä. Mutta nyt olen huomannut, että saan suurempaa tyydytystä hallinnan tunteesta.

Mirva saa hyvää mieltä myös siitä, että hän auttaa omalla esimerkillään muita velkaantuneita.

– Saan Instagramin kautta paljon viestejä siitä, miten ihmiset ovat ryhtyneet ottamaan omaa taloutta haltuun. Tässä asiassa vertaistuki ja puhuminen on erityisen tärkeää.

torstai 13. elokuuta 2020

13.08.2020 ULOSOTTO VEI VERONPALAUTUKSEN

Ulosotto vei veronpalautuksen, vain 24,53 €.
Summa ulosotossa 12 000 €, osa velkojilla takaisin palautettuna.

Muutenkin taas saa jännittä, mikä päätös Kelalta tulossa.
Kestää päätös.
Perustoimeentulotuki hakemus Kelaan, koska laskun eräpäivä syyskuussa.

Odottelen. 


sunnuntai 2. elokuuta 2020

02.08.2020 Helsinkiin järjestetään elokuussa lisää ruoka-apua – näissä 2 paikassa ruokajakelu päättyy

Helsinkiin järjestetään elokuussa lisää ruoka-apua – näissä 2 paikassa ruokajakelu päättyy

Matteuksen kirkon ruoka-apu loppuu 5. elokuuta. Arkistokuva. ANNIINA VIRTANEN
Anniina Virtanen
Anniina Virtanen

  
Elokuun alussa ruokajakoja ja ruokailuja tulee lisää. Poikkeusajan akuuttikassien jako päättyy ja siirrytään normaaliin ruoka-apuun ja ruokailuihin.

Ruokajakelu Malmin Pekanraitilla loppuu 5. elokuuta. Samoin jakelu loppuu 5. elokuuta Matteuksen kirkolla. Ne siirtyvät 10. elokuuta alkaen Myllypuroon. Siellä jaetaan ruokaa maanantaisin kello 12, keskiviikkoisin kello 11 ja perjantaisin kello 11–13

Oikaisu: Jutussa luki aluksi virheellisestä että Pekanraitin ruokajakelu loppuu 7. elokuuta.

.

– Ruoka-avun tilanne elää yhä, mutta näyttää siltä, että iso osa toimijoista on palaamassa loppukesästä tai syksyn aikana takaisin toimintaan poikkeusajan jäljiltä. Osa ei ole vielä lyönyt lukkoon sitä, milloin tai missä muodossa heidän ruokajakonsa tai ruokailunsa jatkuvat, eli tilanne elää, kertoo ruoka-avun kehittämisen projektipäällikkö Anni Heinälä.

Ruoka-aputoimijat ilmoittavat toiminnastaan myös osoitteessa www.ruoka-apu.fi, jonne koostetaan syksyn mittaan tietoa helsinkiläisestä ruoka-avusta.


Ruokajakeluiden muutokset ja lisäykset
Maanantaisin:

11.00 Myllypuron elintarvikeapu ry, Jauhokuja 3. 10.8. alkaen

12.00 Hermannin diakoniatalon Varustamo, Hämeentie 73. 1.9. alkaen

17.00 Malmin Saalem, Malmin asematie 3, 20.8. alkaen

Tiistaisin:

12.00 Paavalin kirkko, Sammatintie 5. 8.9. alkaen

15.00 Kohtaus Malmi, Torikatu 3 Take Out Tuesday (18–30-vuotiaille) elokuun loppuun asti

15.00 Kohtaus Vallila, Inarintie 35, Take Out Tuesday (18–30-vuotiaille) elokuun loppuun asti

12.00 Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. Päivärukous ja leipäjako klo 12, 10.8. alkaen. Huomio, akuuttikassien jakaminen 4.8. asti. Kahvit kirkkosalissa.

Keskiviikkoisin:

11.00 Myllypuron elintarvikeapu ry, Jauhokuja 3. 10.8. alkaen

10.00 HurstinApu, Helsinginkatu 19, 5.8.2020 alkaen (Tarkista kellonaika Hurstilta)

Torstaisin:

11.00 Hermannin diakoniatalon Varustamo, Hämeentie 73. 1.9. alkaen

16.30 Andreaskyrkan, Korkeavuorenkatu 22 A

17.00 Malmin Saalem, Malmin asematie 3, 20.8. alkaen

17.00 Huopalahden kirkko, Vespertie 12, 3.9. alkaen

Perjantaisin:

11.00 – 13.00 Myllypuron elintarvikeapu ry, Jauhokuja 3. 10.8. alkaen

10.00 Hurstin Apu, Helsinginkatu 19, 5.8.2020 alkaen. (Tarkista kellonaika Hurstilta)

13.30 Pro Alppikylä, Alppikylänkatu 22–24

15.00 Asema 41, Puustellinpolku 25 C, 4.9. alkaen

Ruokailut Helsingissä syksyllä 2020
Maanantaisin:

11.00 – 13.00 Waste&Feast Snellu Café, Turunlinnantie 3. 17.8. alkaen

12.00 Malminkartano: Toimintakeskus Jenny, Beckerintie 9

9.00 – 12.00 Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. 7.9. alkaen

Tiistaisin:

11.00 – 13.00 Waste&Feast Snellu Café, Turunlinnantie 3. 17.8. alkaen

11.30 Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. Ruokailu klo 11.30, lounas 2 e. 11.8. alkaen

Keskiviikkoisin:

11.00 – 13.00 Waste&Feast Snellu Café, Turunlinnantie 3. 17.8. alkaen

11.30 – 13.00 Waste&Feast Café Hermanni, Hämeentie 73. Ruokailu 1.9. alkaen.

13.00 Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3. ToivonBistro: yhteisöruokailu 2.9. alkaen

16.00 – 17.45 Käpylän kirkko, Metsolantie 14. 9.9. alkaen

Torstaisin:

11.00 – 13.00 Waste&Feast Snellu Café, Turunlinnantie 3. 17.8. alkaen

16.30 Huopalahden kirkko, Vespertie 12, ensin ruokailu sen jälkeen jako 3.9. alkaen

16.30 – 19.00 Andreaskyrkan, Korkeavuorenkatu 22 A, ruokailu 3.9. alkaen

12.00 – 15.00 Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. 10.9. alkaen

Perjantaisin:

11.00 – 13.00 Waste&Feast Snellu Café, Turunlinnantie 3. 17.8. alkaen

11.30 – 13.00 Waste&Feast Café Hermanni, Hämeentie 73. Ruokailu 1.9. alkaen.

Lisäksi:
Helsingin kaupungin asukastaloissa edullisia kahvilatuotteita seuraavasti:

Kumppanuustalo Hanna, Sturenkatu 12, ma-pe klo 9 – 15.30

Oulunkylän seurahuone, Larin Kyöstin tie 7, ma-pe klo 9 – 14.30

Ruoka-avun sosiaalityön tavoitat numerosta 040 6754790 ja 040 6754789

02.08.2020 Hallitus esittää väliaikaista epidemiakorvausta perustoimeentulotuen asiakkaille

Hallitus esittää väliaikaista epidemiakorvausta perustoimeentulotuen asiakkaille

Sosiaali- ja terveysministeriö  17.6.2020 14.17
TIEDOTE 161/2020

Väliaikaisen korvauksen tarkoituksena on tukea heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä, joille koronavirusepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta.

Tuen piiriin kuuluisivat henkilöt, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea rajoitustoimien aikana, jos he edelleen ovat perustoimeentulotuen saajina tuen maksuaikana syksyllä 2020.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia väliaikaisesti siten, että toimeentulotukea myönnettäessä ei otettaisi huomioon epidemiakorvausta.

Tuen määrä olisi 75 euroa kuukaudessa henkilöä kohden. Etuutta ei tarvitsisi hakea erikseen. Etuutta maksettaisiin ensimmäisen kerran syyskuussa ja viimeisen kerran joulukuussa 2020.

Eduskunta käsittelee hallituksen esityksen kesätauon jälkeen syyskuussa yhdessä lisätalousarvioesityksen kanssa.

Lait tulisivat takautuvasti voimaan 1.8.2020 ja olisivat voimassa 31.12.2020 saakka.

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...