Kiitos on pieni sana, niin suurista asioista, joita olen tänä vuonna saanut kokea.
On paljon hyviä asioita, mutta myös huonoja juttuja, mutta minun mielestä huonoista asioista oppii uusia hyviä asioita.
Olen vielä oppimisen tiellä talousasioissa, mutta myös elämässä. Kannattaa kuunnella itseään ja oppia.
Toivon meille kaikille terveyttä, taloudellisesti parempaa vuotta 2021 !
Emme koskaan ole yksin -TC-
KATARIINA TALEVA
Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen monella tapaa, ja vuosi on jättänyt jälkensä myös Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön, Hurstin Valinnan työhön.
Ensimmäistä kertaa järjestön perinteinen vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla jää järjestämättä.
– Monille yksinäisille tai vanhuksille tämä meidän rakentama joulujuhla on ollut ainoa joulunjuhla, missä he ovat saaneet olla osallistumassa ja syödä hyvä jouluateria. Nyt kun sitä ei ole, niin heidän kannalta tilanne on todella surkea, toteaa Heikki Hursti.
Juhliin on aiempina vuosina osallistunut noin tuhat henkilöä. Joulujuhla on monelle ollut päivän ainoa tapahtuma.
Joulujuhla oli veitsenterällä aiemmin vuonna 2018, kun Heikin vaimo Eija sairastui. Koko toiminnan lopettaminenkin kävi Heikin mielessä silloin, mutta lopulta juhla pidettiin ja työ jatkui.
Aiempina vuosina juhlan valmisteleminen on alkanut jo ennen joulukuuta. On varattu tila, järjestelty esiintyjiä ja kutsuttu vieraita. Juhlissa on käynyt joulutervehdyksensä esittämässä myös useat poliitikot. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nähty juhlan vakiovieraana.
– Hurstin joulujuhla on hienoimpia perinteitä, mitä Suomessa vallitsee, Niinistö totesi joulujuhlassa 2019.
Toiminnanjohtaja Sini Hursti sanoo, että joulujuhlan peruuntuminen vaikuttaa myös perheen omaan joulunviettoon.
– Kyllähän se vaikuttaa, kun on aiemmin siellä ja paljon ennen juhlaa häärätty. Onhan se ikävää, saa nähdä tuleeko joulua, Sini Hursti toteaa.
– Nyt täytyy yrittää häärätä sitten kotona saman verran, Sini Hursti naurahtaa lopuksi.
Sekä Heikki että Sini kuvaavat joulujuhlan järjestämistä sekä rankaksi, mutta myös palkitsevaksi.
– Se on loppujen lopuksi aika kivaa, vaikka siinä onkin oma raskautensa ja työntouhu läsnä, Heikki sanoittaa.
Sini on siirtynyt Hurstin Valinnan johtoon vuonna 2019. Sini kertoo, että joulu vietetään tänä vuonna perheen parissa. INKA SOVERI
Monet aiemmissa juhlissa mukana olleet vapaaehtoiset ovat kyselleet joulujuhlan perään, he olisivat olleet valmiita juhlan järjestämiseen. Aiempina vuosina juhla on työllistänyt noin 200 vapaaehtoista. Heidän vastuullaan on ollut paljolti ruokahuollon käytännön järjestelyiden sujuvuuden varmistaminen, kuten pöytiintarjoilu ja kahvin keittäminen.
Myös itse tapahtumapaikka olisi ollut Heikki Hurstin mukaan valmis tänä vuonna järjestelyihin, vaikka muita tapahtumia Messukeskuksessa ei ole järjestetty.
– Kyllä Messukeskuksenkin taholta tuli viestiä,että olisivat halunneet kovasti meidän tulevan, vaikka kaikki muut tapahtumat on siellä peruttu. Mutta koronapiru, kaikki joutuu perumaan, Heikki kertoo.
Myös Heikin vanhemmat lapset ovat usein osallistuneet juhlaan ja sen järjestämiseen. Heikki arvelee, että heidänkin joulunsa tuntuu nyt erilaiselta.
Näin korona on näkynyt Hurstien toiminnassa - Hurstit lähettävät viestin suomalaisille INKA SOVERI
Isä ja nuorin tytär vastaavat kysymyksiin lähes vuorotellen.
Sini Hursti, 36, otti Hurstin Valinnan toiminnan nimiinsä vuonna 2019, kun Heikki ilmoitti aloittavansa valmistelut eläkkeelle siirtymistä varten. Vielä eläkepäivät eivät ole kuitenkaan koittaneet.
– Touhuan sen mitä jaksan, vuoden tai parin kuluttua ehkä jään virallisesti eläkkeelle, toteaa Heikki, 66.
Vielä ei ainakaan yhtä perinnettä ole siirretty eteenpäin Sinille. Heikki Hursti on kertonut aiemmin olevansa aktiivisesti yhteydessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa.
– Vaihdoimme itsenäisyyspäivänä tervehdykset, Heikki Hursti kertoo.
Sini kertoo, ettei hän ole viestitellyt Niinistön kanssa.
– Ei hän ole minulle viestitellyt, onkohan hänellä edes minun numeroani, Sini toteaa.
Tämän kuullessa Heikki naurahtaa.
– Täytyypä lähettää Sinin numero hänelle.
Sini Hursti arvelee, etteivät kaikki suomalaiset ole uskaltaneet hakea välttämättä ruoka-apua. INKA SOVERI
Sini kertoo, että töitä riittää, mutta onneksi vapaa-aikaakin jää. Sen hän kertoo viettävänsä perheensä kanssa.
Vaikka Hurstien joulujuhlassa on usein ollut mukana myös perheen muut lapset, on perheen kanssa ehditty pysähtyä joulunviettoon vasta joulupäivänä. Tänä vuonna perheelle pyhitetään koko joulu. Vielä joulun ajan suunnitelmia ei ole kuitenkaan lukkoon lyöty.
– Sinin kanssa on ollut vähän juteltu, että jos menen heidän luo joulua viettämään, Heikki sanoo ja katsoo tytärtään hymyillen.
Hurstit ja vapaaehtoiset jakavat 23.12. ruokakasseja vähävaraisille Helsingin Rautatientorilla. INKA SOVERI
Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös Hurstin valinnan viikoittaiseen jakoon.
Keväällä koronaviruksen saapuessa Hurstin Valinnan ovella oli jakoon saapuville tarjolla käsidesiä, kunnes viikoittaiset jaot loppuivat hetkeksi kokonaan.
Jakojen ollessa tauolla Hurstin Valinnassa oltiin kuitenkin työn touhussa. Yhteistyö Helsingin kaupungin ja seurakunnan kanssa alkoi, ja Hurstin Valinnassa valmisteltiin valmiita ruokakasseja toimitettavaksi kaupungin ja seurakunnan pisteisiin ympäri Helsinkiä.
– Myöhemmin mietimme, että koska teemme kassit jo täällä, miksi emme voi jakaa niitä myös täällä. Joten aloimme tekemään ruokakasseja jaettavaksi Hurstin Valinnassa suoraan hakijoille ulkona. Vapaaehtoisemme valmistelevat kassit sisällä ja jakavat ne ulkona, Heikki kertoo.
Koronan takia ruokakasseja jaetaan ulkona. INKA SOVERI
Sisälle Valintaan ei siis toistaiseksi pääse, vaan kassit jaetaan jonottajille ulkona.
Jakopäivä joulukuun alussa vaikutti kiireiseltä. Kellon lähestyessä puoltapäivää ulkona jono oli Helsinginkadulta risteävälle Kustaankadulle asti. Jono pituuteen vaikutti myös ihmisten väliset turvavälit, joista muistutettiin tasaisin väliajoin.
Jono Hurstin Valintaan oli pitkä eräänä joulukuisena jakopäivänä. INKA SOVERI
Sini kertoo, että töitä on riittänyt tänäkin vuonna. Hän arvelee työn olleen hiukan rankempaa vapaaehtoisille, jotka ovat saaneet työhönsä kokonaan uuden työvaiheen.
– Työ on ollut pikkaisen rankempaa vapaaehtoisille, kun he ovat joutuneet purkamaan tavarat ja nyt myös pakkaamaan ruokakassit valmiiksi. Aiemmin kun on riittänyt pelkästään tavaroiden purku, Sini sanoo ja kääntää puheen vapaaehtoisiin, jotka ovat tärkeä osa koko toimintaa.
Ruokakasseja jaetaan myös jouluaaton aattona kello 12.00 perinteisen joulujuhlan sijaan. Paikalle Helsingin Rautatientorille ohjeistetaan saapumaan kasvomaski naamalla.
Hurstit ovat varautuneet jakamaan 2000 joulukassia, joista löytyy kaikki laatikot, kinkku ja leivät ja lohet jouluaterian valmistamiseen.
– Varmasti ihmiset saavat rakennettua hyvän jouluaterian niistä. Jaamme kassit aatonaattona, jotta ihmiset ehtivät valmistamaan kaiken valmiiksi aattoa ja joulupäivää varten, Heikki Hursti kertoo.
Heikki Hursti, 66, kertoo olevansa toiminnassa mukana niin paljon kuin jaksaa. INKA SOVERI
Avun hakemisen vaikeus
Sini Hurstin mukaan on vaikea arvioida, kuinka koronatilanne on vaikuttanut heille jonottavien määrään.
Ennen koronaa Hurstin jaossa kävi noin 2400–3000 ihmistä jakokertaa kohden, nyt ruokakasseja valmistetaan noin 900 yhdelle jakokerralle.
– Nyt myös monet muutkin tahot ovat ruvenneet jakamaan ruokaa vähävaraisille, joten osa on voinut mennä muualle hakemaan ruokaa. Vaikea arvioida, onko miten korona vaikuttanut, Sini Hursti sanoo.
Hän myös arvelee, etteivät kaikki suomalaiset ole uskaltaneet hakea apua poikkeustilanteen vallitessa.
– Olen saanut viestejä, etteivät ihmiset uskalla tulla tai eivät voi pitää maskeja, joten eivät voi tulla hakemaan ruokakasseja, Sini sanoo.
Jouluna Hurstin Valintaan tulee enemmän ruoka- ja rahalahjoituksia kuin muina vuodenaikana. Rahalahjoituksilla ostetaan eineksiä ruokakasseihin. Rahalahjoitukset Hurstien toimintaan ovat pysyneet ”tasaisen hyvänä”.
Sini Hurstin mukaan kaupoista saadut ruokalahjoitukset ovat olleet ehkä hiukan pienempiä kuin aikaisempina vuosina. Suurimpina lahjoittajina ovat pysyneet suuret kaupparyhmittymät Kesko ja Inex Partners, SOK:n omistama logistiikkayhtiö.
Uusia kasvoja
Heikki Hursti toteaa nähneensä viikoittaisissa jaoissa myös uusia kasvoja, jotka ovat kertoneet joutuneensa lomautetuksi koronaviruspandemian takia.
– Toiset ovat tipahtaneet aivan totaalisesti pois, ei heillä varmasti hyvin mene, jos ovat joutuneet lähteä hakemaan ruokaa. Eipä he varmaan paljon apuja saa.
Myös nuoria on näkynyt Hurstin Valinnan jonoissa aiempaan poiketen.
– Nyt kun monet koulut ovat siirtyneet etäopiskeluun niin nuoret pääsevät hakemaan ruokaa täältä, Heikki Hursti sanoo.
Heikki Hursti arvelee, että tavalliset suomalaiset ovat heränneet auttamaan vähävaraisia, tämä näkyy esimerkiksi uusissa ruuanjakopisteissä. Heikki Hurstin mielestä eduskunta ja hallitus eivät ole kuitenkaan tehneet tarpeeksi.
Hänellä onkin myös suorasanainen viesti päättäjille.
– Onhan se puheissa ollut se, että vähävaraisia on enemmän ja heitä pitäisi ottaa huomioon. En näe kuitenkaan, että eduskunta tai hallitus olisi tehnyt mitään isompia päätöksiä tai ratkaisuja näiden ihmisten auttamiseksi.
Sini Hursti toivoo, että korona-aikana vähävaraisia autettaisiin enemmän.
– Auttakaa enemmän, varsinkin nyt koronahetkellä pitäisi ottaa huomioon vähävaraisia ihmisiä, hän vetoaa.
Heikin ääni murtuu lähettäessään viestiä tavallisille suomalaisille.
– Yritetään kestää nyt tämä aika, joka on monille varmasti vaikea. Toivottavasti rokote auttaisi, hän toteaa.
Tänään klo 13:33
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo, että ruokakasseja oli saavuttu jonottamaan jo tunteja ennen itse jaon alkamista. Hursti kertoo, että hän, Heikki Hursti ja vapaaehtoiset ruokakasseineen saapuivat noin kymmen aikaan aamulla. Jonoa oli jo silloin muodostunut kolmeen eri jonoon.
Heikki Hursti ja Sini Hursti olivat paikalla ruokakassien jaossa. MAARIT POHJANPALO
Hurstien perinteinen vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla on koronatilanteen takia korvattu joulukassien jaolla. Perinteisesti Hurstien juhla on jouluaattona, mutta Heikki Hursti kertoi aiemmin Iltalehdelle, että jako järjestetään jo aatonaattona, jotta ihmiset ehtivät valmistaa ateriansa jouluksi.
Juuri ennen joulukassien jakamista Sini Hursti mietti, riittääkö 2000 ruokakassia ollenkaan.
– Tekemistä on riittänyt, kyllä vähän jännittää riittääkö kasseja, Sini sanoo.
Ruokakassit hupenivat silmissä, kun jako alkoi puoliltapäivin. Ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana noin puolet kasseista oli jo jaettuna, mutta jono jatkoi kasvamistaan.
Vapaaehtoiset kokosivat 2000 kassia kahdeksan tunnin aikana. MAARIT POHJANPALO
Hurstin Apu Facebook-sivuilla on jaettu tasavallan presidentin Sauli Niinistön tervehdys koko järjestön väelle.
Sauli Niinistö on nähty usein Hurstien joulujuhlassa. Niinistö kiittää Hurstin väkeä arvokkaasta työstä, joka jatkuu koronasta huolimatta.
– Elämä kohtelee meitä hyvin eri tavoin, emmekä voi etukäteen tietää, kuka meistä milloinkin apua tarvitsee. Lämmin kiitos pyyteettömästä työstänne lähimmäisen hyväksi se on mittaamattoman arvokasta, lukee Sauli Niinistön allekirjoittamassa Hurstin väelle osoitetussa kirjeessä.
– Kiitos Sauli, kiitos meidän aivan upea tiimi, lukee kuvan jakotekstissä.
Myös joulupukki oli paikalla. MAARIT POHJANPALO
Ruokakasseissa oli sisällä kaikki tarpeet joulunviettoa varten. Kasseissa on kaikki joululaatikot, kinkku sekä kalaherkut makeisia unohtamatta.
Eräs kassin hakenut yli 80-vuotias rouva kertoo, että tänä jouluna hän viettää joulunpyhät yksin, kun koronan takia ei voi matkustaa kotiseudulleen eikä ketään voi kutsua kahville.
Ruokakasseista löytyy kaikki jouluherkut. MAARIT POHJANPALO
Vapaaehtoiset Aino Triumf ja Sarita Nobile kertovat, että ruokakasseja pakattiin edellisenä päivänä lähes kahdeksan tunnin ajan parinkymmenen vapaaehtoisen voimalla Hurstin Valinnassa Kalliossa.
– Se oli vähän erilainen ja rankempi urakka kuin Messuhallin juhlien järjestäminen, kertoo Triumf.
Molemmat vapaaehtoiset ovat osallistuneet aiempina vuosina Hurstien järjestämään joulujuhlaan. Korvaava tapahtuma ei tunnu samalta.
– Tämä on erilainen, mutta tilanteen mukaan mennään.
Triumf kertoo olleensa jo Veikko Hurstin ajoista alkaen vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhlassa vapaaehtoisena.
Nobile kertoo, että on ollut juhlien lisäksi myös Hurstin Valinnassa pakkaamassa ruokakasseja koronan aikana..
– Tämä on samanalainen tapahtuma, mutta vain vähän isommin.
Koronan aikana Hurstin Valinnassa on jaettu valmiita ruokakasseja jonottajille. Sini Hursti kertoi Iltalehden haastattelussa aiemmin, että ruokakasseja on valmistettu korona-aikana noin 800-900 per jakokerta.
Jouluisen ruokakassijaon on alkaessa Triumf liikuttuu kyyneliin.
– Suuri ja surullinen hetki, Triumf sanoo ja herkistyy.
Hurstien toiminta pohjautuu paljolti vapaaehtoisten ahkerointiin. MAARIT POHJANPALO
KATARIINA TALEVA
Sosiaalisessa mediassa innostuttiin auttamaan.
Facebookin yksityisestä ryhmästä käynnistynyt hyväntekeväisyystempaus on saanut ihmiset lahjoittamaan rahaa legendaariselle Hurstin ruoka-avulle. Hurstinapu on auttanut vähävaraisia helsinkiläisiä 1960-luvulta saakka.
Lahjoitusvyöryn aloittanut julkaisu julkaistiin tiistaina iltapäivällä. Kuudessa tunnissa julkaisu on saanut noin 1500 reaktiota sekä vajaa 600 kommenttia.
Tempaisu on levinnyt myös yksityisen Facebook-ryhmän ulkopuolelle.
Julkaisun kirjoittaja toteaa, että muutama euro ei omassa lompakossa paljoa paina, mutta sitäkin enemmän siitä on hyötyä apua tarvitseville.
Tämä julkaisu käynnisti ihmisten auttamishalun. Tämä julkaisu käynnisti ihmisten auttamishalun.
Tämä julkaisu käynnisti ihmisten auttamishalun. KUVAKAAPPAUS FACEBOOK
– Laitetaanko pienet talkoot pystyyn Hurstin hyväksi? hän kirjoittaa.
Kommenteissa ihmiset ovat julkaisseet kuvakaappauksia omista lahjoituksistaan.
– Vuoden helpoin sijoitus, kiitos aloitteentekijälle, kiittelee eräs lahjoittajista.
– Huipputeko sulta pistää tänne toi linkki, kirjoittaa toinen.
Ihmisten yleisin lahjoitussumma on kuvakaappausten perusteella ollut kymmenen euroa.
Juhla peruttu
Vähävaraisille ruoka-apua ja vaatteita jakavan Hurstin Valinnan perinteiset joulujuhlat on jouduttu perumaan tänä vuonna kokonaan koronaepidemian vuoksi.
Iltalehti kertoi marraskuussa, että tilalle Hurstin asiakkaat saavat jouluisen ruokakassin. Hurstin mukaan kassi sisältää kaikki joululaatikot, rosollia, joulukinkkua, kalaa, konvehtirasian ja juustoa.
Hurstin Valinnan yhdistyksen toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi tuolloin Iltalehdelle, että runsaaseen joulukassijakoon ollaan varauduttu, sillä jako tapahtuu nyt yleisellä paikalla.
– Kasseja pakataan 2 000. Juhlissa on aikaisempina vuosina ollut noin 1 400 henkilöä vuosittain.
JOULUKUU
Työmarkkinatuki 393,49 e
Perustoimeentulotuki 222,42 €
YHTEENSÄ 615,91 €
Vuokran omavastuun 192 €
puhelinlaskun 102 €
yhteensä 294 €
Jää käyttöön 321 €
TAMMIKUU
Perustoimeentulotuki (735,33 - 41,20) 694,35 €
Vuokran omavastuun 192 €
puhelinlaskun 102 €
yhteensä 294 €
Jää käyttöön 400,35 €
Summat ovat eri suuruiset, koska joulukuussa oli maksettu laskuja suoraan laskuttajille.
Pähkäilin itse, mistä erotus johtuu.
Tiukkaa tekee.
Onneksi olen sen verran järkevä ihminen, että maksan laskut ensin ja sitten itken, mitä loppu rahoilla tehdä.
Näillä mennään.
KANSANELÄKELAITOS PÄÄTÖS
PL 10 Hakemus
00056 KELA Annettu Postitettu Saapunut
8.12.2020 9.12.2020 1.12.2020
Peltola, Susanna
Päätös perustoimeentulotuesta
Olet hakenut tarkistusta perustoimeentulotukeen ajalle
1.12.2020 - 31.12.2020 ja toimeentulotukea ajalle 1.1.2021 -
28.2.2021.
Perustoimeentulotuki on tarkistettu ajalta
1.12.2020 - 31.12.2020 ja käsitelty ajalta 1.1.2021 -
31.1.2021.
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle
1.12.2020 - 31.1.2021.
Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen
voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.
Etuus on myönnetty odotettavissa olevaa tuloa vastaan.
Perustoimeentulotuesta ei ole voitu tehdä päätöstä 1.2.2021
alkaen, koska seuraavien kuukausien tulot eivät ole selvillä.
Jos tuentarpeesi jatkuu, voit hakea perustoimeentulotukea
uudella hakemuksella.
Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet
päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.
Perustoimeentulotuen määrä
1.12.2020 - 31.12.2020 perustoimeentulotuki 168,64 e
1.1.2021 - 31.1.2021 perustoimeentulotuki 735,33 e
Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava
sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle
maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on
kohdassa Maksu.
Maksu
Maksupäivä Määrä Ajalta
10.12.2020 168,64 e 1.12.2020 - 31.12.2020
4.1.2021 694,13 e 1.1.2021 - 31.1.2021
Tilinumero XXXXX
Lisäksi maksetaan laskuttajalle:
Maksupäivä Määrä Laskuttaja
4.1.2021 41,20 e K -H SH KY
Päätös koskee seuraavia henkilöitä:
Peltola Susanna
Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa
määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja
varojen erotus. Tulot huomioidaan verojen jälkeen
nettomääräisinä.
Joulukuun perustoimeentulotuki on tarkistettu, koska tulosi
ovat muuttuneet.
Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sinun
tulee selvittää oikeus sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahan
käsittelemiseksi tarvitaan ajantasainen lääkärinlausunto. Jos
et ole oikeutettu sairauspäivärahaan, sinulla on velvollisuus
ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Olet hakenut toimeentulotukea hammashoitomenoihin. Näitä
menoja ei voida huomioida ilman lisäselvitystä. Käsittelemme
menot, jos toimitat Kelaan laskun erittelysivuineen.
Toimittamasi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky:n lasku
eräpäivällä 2.1.2021 on huomioitu menona laskelmalla ja
maksettu pyynnöstäsi suoraan laskuttajalle.
Mikäli sinulle maksetaan tämän päätöksen voimassaoloaikana
sellaista tuloa / etuutta, joka ei ole ollut tiedossa
toimeentulotukipäätöstä tehtäessä, voidaan se huomioida
takautuvasti tulona tarkistamalla annettu päätös ja
siirtämällä mahdollinen ylijäämä seuraavan kuukauden tuloksi.
Sinulla on ilmoitusvelvollisuus Kelaan muutoksista,
jotka koskevat tuloja, menoja tai muita olosuhteita.
Muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa Kelaan.
Päätöstä voidaan tarkistaa tarvittaessa.
Kotivakuutuslasku on huomioitu menona. Muita vakuutuksia ei
huomioida perustoimeentulotuessa.
Perustoimeentulotuen kuittaus Kelalle
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle
1.12.2020 - 31.1.2021 ennakkona odotettavissa olevaa etuutta
vastaan. Kela käyttää samalle ajalle mahdollisesti myönnettävän
etuuden perustoimeentulotuen kuittaukseen.
Etuus, josta kuitataan: Sairauspäivärahaetuudet
Etuudesta kuitataan enintään myönnetyn perustoimeentulotuen
määrä.
Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.
Lainkohdat
Laki toimeentulotuesta 1 §, 2 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §,
7 c §, 11 §, 14 §, 14 a §, 15 §, 16 §, 18 §, 20 §, 23 § ja
24 §
Kelassa asiasi käsitteli
Hilkka Perttunen
Päätöksestä valittaminen
Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä
oikaisuvaatimuksen Kelan Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje
oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.
Miten perustoimeentulotuki on laskettu
Laskelma ajalle 1.12.2020 - 31.12.2020
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 319,20 e 319,20 e
Työmarkkinatuki 393,49 e 393,49 e
Perustoimeentulotuki 222,42 e 222,42 e
Tulot yhteensä 935,11 e
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 502,21 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.12.
Taloussähkömaksu 74,52 e 74,52 e
Eräpäivä 2.12.
FORTUM ASIAKASPALVELU OY
11008050239
Kotivakuutusmaksu 15,90 e 15,90 e
Eräpäivä 9.12.
FORTUM ASIAKASPALVELU OY
11008171488
Menot yhteensä 1 103,75 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 103,75 e - 935,11 e 168,64 e
Laskelma ajalle 1.1.2021 - 31.1.2021
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 319,20 e 319,20 e
Tulot yhteensä 319,20 e
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 502,21 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.1.
Poliklinikkamaksu 41,20 e 41,20 e
Käyntipäivä 26.11. eräpäivä 2.1.
K -HSH KY
20131168
Menot yhteensä 1 054,53 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 054,53 e - 319,20 e 735,33 e
Miten toimit jatkossa
Seuraavan hakemuksen liitteeksi sinun tulee toimittaa
- Tiliote 1.12.2020 alkaen
- Ensisijainen etuus haettuna
Jos emme saa liitteitä, hakemus voidaan hylätä tai sen
käsittely voi viivästyä.
Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen
voimassaoloaikana seuraavia menoja:
- välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset
- kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä
suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai
matkustusasiakirjan hankintamenot
Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina
perustoimeentulotuessa.
Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa
ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen
ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.
Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista
muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki
maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella
myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.
Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia
tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten kunnan
sosiaalihuollon viranomaiselta, verottajalta, sekä
työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Lisäksi Kela
käyttää ratkaisuja tehdessään tulorekisteritietoja sekä saa
yritysten tietoja luottotietorekisteristä. Jos tarvittavia
tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.
Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta
Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai
muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa
pyydämme sinulta lisätietoja.
Kelalla on oikeus saada perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi
välttämättömät vuokrasuhteeseen ja asumiseen liittyvät tiedot
vuokranantajalta ja asunto-osake- tai kiinteistöosakeyhtiöltä.
Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin
ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista
korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle
kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista
sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi
käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.
Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, varaudu kattamaan sillä
elinkustannuksesi niin, ettet tarvitse lähikuukausina
perustoimeentulotukea, jos taloudellinen tilanteesi pysyy
muuten ennallaan. Suuri kertaluonteinen tulo voi olla
esimerkiksi poikkeuksellisen suuri ansiotulo, veronpalautus tai
takautuvasti maksettu etuustulo. Kertaluonteinen tulo voidaan
jakaa eriin ja huomioida useampana toimeentulotukikuukautena,
jos sitä voidaan pitää kohtuullisena. Jos Kelalla ei ole ollut
tietoa ansiotuloistasi tehdessään päätöstä, ne voidaan ottaa
jälkikäteen tulona huomioon, jos haet perustoimeentulotukea
kahden seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää
kotikuntasi sosiaalitoimi. Lisätietoja saat tarvittaessa
kotikunnastasi.
Liitteet
Oikaisuvaatimus Kelaan
Apteekin sähköisen maksusitoumuksen ohje
Sanna Jompero-Lahokoski
Korona on muuttanut Helsingissä monien vähävaraisia tukevien järjestöjen suunnitelmia ja perunut perinteisiä joulujuhlia.
HELSINGINKADULLA sijaitseva Hurstin valinta valmistautuu keskiviikkona perinteiseen jakopäivään. Reilut 800 valmista ruokakassia on pakattu valmiiksi. Ulkona lähes saman verran ihmisiä seisoo jonottamassa kasseja. Näin tulee olemaan myös jouluna, sillä perinteinen joulujuhla on ensimmäistä kertaa peruttu. Rautatieasemalla jaetaan 23. joulukuuta kello 12 yhteensä 2 000 lahjakassia.
– On vähän orpo olo, kun ei saada järjestää joulujuhlaa, sanoo hetki ennen ruokajaon alkamista kahvikupposen ääreen istumaan ennättänyt Sini Hursti.
Tähän asti myös vähävaraisten auttajien joulumieli on syntynyt joulujuhlasta.
– Nyt en tiedä, miten joulutunnelma sitten tulee. Täytyy yrittää, ainakin lasten takia, sanoo kaksilapsisen uusperheen äiti.
Monelle meidän joulujuhla on ollut ainoa joulutapahtuma.
Tuleva joulu on Hursteille hyvin erilainen, kuten myös monelle ruokajonossa olevalle.
– Monelle meidän joulujuhla on ollut ainoa joulutapahtuma ja vaikuttanut ihmisten elämään, sanoo Heikki Hursti,
Hurstien joulunviettoa muuttaa joulujuhlan peruminen ja Heikin Eija-vaimon menehtyminen viime vuonna. Se nostaa kyyneleen silmäkulmaan.
HURSTIN Valinnan edessä vuoroaan jonottava Kyösti Raatikainen, 63, on osallistunut joulujuhlaan muutaman kerran.
– Siitä tulee joulumieli. Tänä vuonna olen menossa hakemaan ruokakassia, mikäli vain olen Helsingissä.
Ystävä Niilo Toivanen, 69, empii liikkumisrajoituksensa vuoksi lähtemistään, mutta arvostaa avustustyötä.
– Hursti tekee hyvää työtä. Arvostan.
Hurstien jakamassa joulukassissa on kaikkea sitä mitä joulupöytään voi toivoa.
– Olemme hyvin saaneet yhteistyökumppaneita mukaan. Kestokassissa on kahvia, joululimppua ja -laatikoita, rosollia, kalatuotteita, kuten graavilohta ja silliä, Sini Hursti luettelee.
MUKANA ON myös suklaakonvehtirasia, pipareita, juustoja, mehua, kasvomakseja ja tietenkin kinkkua.
– Saa nähdä mitä vielä keksimme, Sini Hursti toteaa.
Tavallisesti Hurstin ruokajakoa ei ole joulukuussa ollut. Silloin on keskitytty yli tuhat ihmistä kokoavan joulujuhlan valmisteluun sekä vähävaraisten joulupakettien paketoimiseen.
HELSINGIN ruokajakeluiden osalta myös Myllypuron ruoka- ja Hermannin diakoniatalo Varustamon hävikkiruokajakelut jatkuvat joulukuussa. Waste&Feast-ravintolat ovat loppuvuoden kiinni. Muun muassa Alppilan ja Myllypuron kirkoilla on saatavana noutoruokaa. Ulkona tapahtuvat puurotapahtumat ja joulupuuropäivä Malmilla on peruttu.
MYLLYPURON leipäjonojen äiti Sinikka Backman kertoo, että jouluviikolla viimeinen jakopäivä on aatonaattona..
– Meillä arki jatkuu taas sitten heti joulun jälkeen. Ensimmäinen jakopäivä on maanantaina.
Myös Myllypurossa korona pakotti perinteisen ruojajakelun muuttamaan muotoaan ja jakamaan valmiita kasseja. Backman huomasi kesän tauon jälkeen merkittävän seikan.
– Kävijämäärä on ollut huomattavasti pienempi. Jonosta puuttuu noin tuhat. Uusia on myös tullut.
Backman ei tiedä syytä ilmiölle, mutta epäilee, että korona on pelästyttänyt jonosta ainakin ikäihmiset. Uusia ovat lomautetut.
– Lomautukset vaikuttavat. Jonossa on ollut vähän vaille tuhat ihmistä. Sekin on kyllä ihan riittävästi, Backman sanoo.
 |
KORONA on vaikuttanut ruokajakeluun myös niin, että kevään jälkeen kaupoista, tukuista ja logistiikkakeskuksista on Backmanin mukaan tullut aiempaa vähemmän elintarvikkeita.
– Vähennys on ollut noin 40 prosenttia. Tähän vaikuttaa varmasti paljon kauppojen pidentyneet aukioajat. Esimerkiksi vihannekset ovat vähentyneet ihan merkittävästi.
Ruoka-apu
Helsingin ruokajakeluiden osalta myös Myllypuron ruoka- ja Hermannin diakoniatalo Varustamon hävikkiruokajakelut jatkuvat joulukuussa.
Myllypurossa ruokaa jaetaan ma,ke ja pe kello 11–13.
Hermannissa ma ja to kello 12.
Waste&Feast-ravintolat sulkeutuivat loppuvuodeksi.
Muun muassa Alppilan ja Myllypuron kirkoilla on saatavana noutoruokaa. Ulkona tapahtuvat puurotapahtumat ja joulupuuropäivä Malmilla on peruttu.
Tietoa joulunajan ruoka-avuista saa Helsingin seurakunnan sivuilta sekä Ruoka-apu.fi.
Työvoimaviranomainen on 30.11.2020 antanut seuraavan
työvoimapoliittisen lausunnon:
Henkilötunnus ........
Lausunnon saaja Lahti/KELA
PL 153
15141 LAHTI
Lausunto 02/0Q5
Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on 26.11.2020
kieltäytynyt tarjotusta yli kaksi viikkoa kestävästä työstä ilman
pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen syntymättä jäämisen (TTL 2 a
luku 4 §).
Työttömyysturvaa ei voida maksaa 27.12.2020 - 24.02.2021
Perustelut
Työtarjous Kesko Oyj, kassamyyjä. Hakija ilmoittaa, ettei hakenut
tarjottua työpaikkaa, koska on sairauslomalla 25.11.- 9.12.2020. Ei
työttömyysturvalain mukaan hyväksyttävä peruste hakemattomuuteen.
Hakija ei ole ilmoittanut olevansa poissa työmarkkinoilta sairausloman
aikana. Ei ole osoitettu, että hakija olisi pysyvästi työkyvytön
tarjottuun työhön.
Kaarnakoski Tiina
Hämeen TE-toimisto, Lahti
Lisätietoja antaa Työlinja työttömyysturvaneuvonta p. 0295 020 701
tai verkossa www.te-palvelut.fi
Tähän lausuntoon ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.
Muutosta voi hakea vasta kansaneläkelaitoksen tai
työttömyyskassan kirjalliseen päätökseen.
Sairastaminen jatkuu.
Vatsavaivat vieneet ruokahalun. Varpaan murtuminen pitkittyy ei meinaa luutua.
Ja mielen murheet kuormittuneet. Nukkuminen edelleen ihan minimissä.
Taistelua TE - toimiston kanssa.
Joulun lähestyminen stressaa.
Olen kuitenkin ajatellut, että asiat järjestyvät.
Kelaan olen ollut yhteydessä raha-asioissa luvattu, että ei tule ongelmia, koska työmarkkinatuen korvaa toimeentulotuki.
Vaikka TE - toimistosta tulisikin työstä kieltäytymisten takia karenssia.
Olen sairastellut koko kevään ja kesän, mikä milloinkin, mutta yhtenäisesti olen saanut sairaslomatodistuksen. Päällekkäin valituksen sairaslomatodistus 31.01.2021 ja päälle nämä pätkät.
Muutoksenhakulautakunnassa vireillä nyt valitus, kun Kela ei pystynyt ratkaisemaan päätöstä kaikkinensa.
Nyt vaan odottelen.
Toivotaan parasta !
Tältä näyttävät kasvaneet ruokajonot nyt – konkariauttaja Heikki Hursti huolissaan vähävaraisista.
Seisominen kotikunnan ruoka-apujonossa oli kaustislaiselle tapaturmaeläkeläiselle silmät avaava kokemus, josta seurasi hyväntekotempaus. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin aliravitsemustila ja aimo annos häpeän selättämistä. "Ei ole pakko pärjätä väkisten yksin", hän rohkaisee muita.
Oli lokakuun viimeinen maanantai. Kaustislainen Jukka Mäki-Petäjä, 47, jonotti paikallisen seurakunnan ruoka-apujonossa omaa vuoroaan. Kasseissa oli tarjolla ylijäämäruokaa kauppojen hyllyiltä.
Paikalla ensimmäistä kertaa ollut Mäki-Petäjä katsoi ympärilleen ja näki noin 70 muutakin jonottajaa. Noin puolet ennätti saada ruokakassin, ennen kuin ne loppuivat. Hänkin ehti saada omansa, mutta tilanne tuntui silti kurjalta.
Kääntyessään hän huomasi takanaan äidin, joka jonotti ruokaa kolmen pienen lapsen kanssa.
– Ei siinä vaiheessa yksinkertaisesti ollut sydäntä kävellä oman kassin kanssa ohi. Annoin kassini heille, koska enemmän he sitä tarvitsivat kuin minä. Minusta tuntui hyvältä tehdä niin. Mietin niitä kaikkia muita ihmisiä, jotka jonoon jäivät pettyneitä, Mäki-Petäjä sanoo.
– Ajattelin, ettei tämä asia voi olla näin. Jonossa olivat ainoastaan ne, jotka ylipäätään pääsevät paikalle ruoka-apujonoon. Monella ei ole kyytiä tai kykyä tulla hakemaan apua, osaa estää häpeä.
Kaksi viikkoa myöhemmin isänpäivänä Mäki-Petäjä kirjoitti kotikuntansa paikalliseen Facebook-ryhmään monen ajatuksia ravistelleen kirjoituksen ruokajonossa käymisestä.
– Tämä on varmaan vaikein asia, josta olen ikinä kirjoittanut julkisesti, hän tunnusti heti päivityksensä alussa.
Kasvot köyhyydelle
Facebook-kirjoituksessaan hän ehdotti, että paremmin toimeentulevat ihmiset pohtisivat, mitä he voisivat tarjota apua kaipaaville vähävaraisille – oli kyse sitten elintarvikkeista tai muista hyödykkeistä.
Julkaisua edelsi kova pohdinta siitä, uskaltaako hän antaa äänensä ja kasvonsa aiheelle julkisesti.
– Niin, siinä samallahan minä tunnustin itse julkisesti olevani köyhä ihminen, Mäki-Petäjä naurahtaa.
– Vähävaraisuuden stigma ja häpeä on yhä niin voimakas, että moni ajattelee köyhien olevan esimerkiksi päihdeongelmaisia tai jotenkin muuten asiansa sössineitä tapauksia. Tahtoisin muistuttaa ihmisiä siitä, että näin ei todellakaan aina ole. Vähävaraiseksi voi päätyä monista taustoista.
Idea otti tulta alleen. Mäki-Petäjän ajatusten pohjalta paikallinen nainen laittoi pystyyn Tehään hyvää Kaustisella -Facebook-ryhmän, johon liittyi muutamassa päivässä noin 350 jäsentä.
Ideana on, että apua tarvitsevat laittavat ryhmän ylläpidolle viestiä elintarvikkeista tai tavaroista, joista omassa taloudessa on pulaa. Kaivatuista tarvikkeista julkaistaan ryhmässä ilmoitus. Lahjoitukset toimitetaan paikalliselle seurakuntatalolle, josta avunpyytäjä voi hakea ne anonyymistä ilman kyselyitä.
– Apua pystytään tällä tavoin jakamaan entistä täsmällisemmin. Seurakunta jakaa ylijäämäruokaa kahden viikon välein. Tässä on ideana, ettei ihmisten tarvitsisi aina odottaa tuota aikaa, vaan jakojen välissäkin voisi pyytää ja saada tarvitsemiaan asioita, Mäki-Petäjä sanoo.
Tapaturma päätti työuran
Kuinka Mäki-Petäjä sitten itse päätyi vähävaraiseksi? Vastaus löytyy reilun 18 vuoden takaa paikallisen maataloustarviketehtaan katkaisuteräleikkurilta.
Koneenhoitajana työskennellyt Mäki-Petäjä oli vaihtamassa leikkurin terää uuteen, kun viereisellä koneella tuli hälytys. Hänen huomionsa herpaantui silmänräpäykseksi.
– Se oli puhdas vahinko.
Vasen käsi joutui tekemisiin juuri vaihdetun, erittäin terävän pahvirullien katkaisuun käytettävän terän kanssa. Käden kämmenosa halkesi luita myöten. Terä katkoi jänteet, hermot ja lihakset peukalon tyvestä alkaen. Vasemmasta kädestä hän pystyy liikuttamaan vain peukaloa ja etusormea.
Siihen päättyi Mäki-Petäjän työura. Käden vammasta aiheutui hänelle monimuotoinen kipuoireyhtymä CRPS, jonka diagnosointi on usein vaikeaa. Kiputilan syntymekanismia ei täysin tunneta. Suomessa syndroomasta kärsiviä on CRPS-yhdistyksen mukaan noin viisi tuhatta. Oireyhtymän voi laukaista vamman tai leikkauksen aikaansaama kudosvaurio.
Mäki-Petäjä sairastaan taudin pahempaa kakkosmuotoa, jossa kehoon kokonaisvaltaisesti säteilevä kipu haittaa hänen elämäänsä.
Nykyisin hän on tapaturmaeläkkeellä. Välttämättömien menojen jälkeen käteen jää noin parisataa euroa, joskus hieman enemmän.
– Taudin kanssa eläminen on ollut monivaiheista selätystä. Olen välillä joutunut olemaan pyörätuolissa, toisinaan on ollut parempia jaksoja. Tiedän, että tämä kaikki on muuttanut minua ihmisenä. Omat vaikeudet ovat herättäneet halun auttaa toisia. Voi olla, ettei minulle olisi ilman tapaturmaa tullut tällaisia ajatuksia, hän pohtii.
Aliravitsemus havahdutti
Lokakuussa Mäki-Petäjä oli kuntoutusjaksolla Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Verikokeista selvisi, että mies oli leikkinyt terveydellään. Veriarvot olivat romahtaneet aliravitsemuksen vuoksi.
Hän sai kuntoutuksen aikana muun muassa vitamiinipiikkejä ja käskyn huolehtia paremmin ravitsemuksestaan. Sairaalassa keskusteltiin myös rahanpuutteen ja terveyden kytköksestä.
– Olin tähän saakka ajatellut, että kyllä minä pärjään ja riskeerasin oman terveyteni. Oli vaikea myöntää, että tarvitsen itsekin apua. Lupasin sairaalassa, että käyn ainakin kerran ruokajonossa katsomassa, mikä siellä on tilanne.
Loppuviikosta Mäki-Petäjä sai ilahduttavia uutisia. Kaustisen kunta on luvannut seurakunnan ruokaa-avulle lisätiloja ruuan pakastesäilytystä varten, ja yksityishenkilöt puolestaan ovat tarjonneet pakastimia käyttöön.
Hän huomauttaa, että avun tarvitsijoita on koronakriisin aikaansaamien lomautusten ja irtisanomisten myötä poikkeuksellisen paljon. Mäki-Petäjän toiveissa on, että ihmiset katsoisivat tarkasti oman yhteisönsä naapureita ja tuttuja, pitäisivät aiempaa tiiviimmin toisistaan huolta.
Hän painottaa myös, etteivät ruokajonot ole ainoastaan isojen kaupunkien katukuvaan piirtynyt näky. Jono venyy pitkäksi myös pikkupaikkakunta Kaustisella, jossa on vain noin 4 200 asukasta.
– Pienemmilläkin paikkakunnilla tarvitaan apua. Toivoisin, että moni uskaltaisi tulla rohkeasti esille asian ja avuntarpeensa kanssa. Minulle tämä on ollut lopulta vapauttavaa. Ei ole pakko pärjätä väkisten yksin, vaan vastaan voi ottaa niin isoa kuin pientäkin apua.
Jo usean vuoden ajan vähävaraisia eläkeläisiä auttanut Janhunen sai alkuviikolla yhteydenoton yksinhuoltajaperheen äidiltä, joka kertoi, ettei perhe ole syönyt mitään kunnon ruokaa muutamaan päivään.
Tänä vuonna myös vähävaraisia lapsiperheitä auttanut Janhunen päätti tarttua toimeen ja saikin läheisestä M-market Paloniemestä hävikkiruokaa vietäväksi apua tarvitsevalle perheelle.
"Lopuksi hän laittoi ison suklaarasian kärryyn"
Kun Janhunen meni hakemaan kauppiaan pakkaamaa hävikkiruokakassia, kassalla sattui olemaan samaan aikaan paikkakuntalainen Janhuselle tuntematon mies, joka kysyi Janhusen toiminnasta.
– Kun kerroin, mitä tulin hakemaan, hän sanoi, että ota ostoskärry ja kerää kaikki, mitä apua tarvitseva perhe on pyytänyt, ja hän maksaa. Näytin ostoslistan miehelle ja sanoin, ettei ole pakko kaikkia ostaa, mutta mies velvoitti minua keräämään kaikki tuotteet.
– Vielä lopuksi hän laittoi ison suklaarasian kärryyn ja sanoi, että se on hyvän joulun toivotus tuntemattomalta mieheltä, hän muistelee.
Laila Janhuselta pääsi itku, kun hänelle entuudestaan tuntematon mies lupasi maksaa vähävaraisen perheen ruokaostokset. Kuva: Laila Janhusen kotialbumi / All Over Press.
"Kyllä siinä itku tuli"
Janhunen kertoo nähneensä paljon perheiden vaikeita tilanteita, mutta miehen avuliaisuus sai hänet herkistymään.
– Kyllä siinä itku tuli, ja siellä perheessä oli yhtä herkässä itku kuin minullakin. Perheen äiti sanoi minulle, että nyt he pärjäävät useamman viikon, kun heillä on ruokatarvikkeita.
Janhunen tietää itsekin, millaista on olla avun tarvitsijan osassa, kun hän neljä vuotta sitten halvaantui.
– Putosin sellaiseen kuoppaan, että en saanut apua mistään. Yksityisyrittäjänä sain kuitenkin siirrettyä siivousyritykseni tyttäreni perheelle, hän kertoo.
Sairastuminen jätti jälkeensä pysyvästi avun tarpeen. Janhusella on omaishoitaja, joka auttaa häntä yhä muun muassa kuljetuksessa ja ruokailussa.
– Tarvitsen kokonaisvaltaisesti apua, mutta sydämestä riittää jakaa apua toisille.
Auttaja: "Joskus on itsellänikin ollut vaikeaa, niin tiedän, mistä on kyse"
M-market Paloniemen kauppias Piritta Pätäri kertoo, että he tekevät Janhusen kanssa yhteistyötä muun muassa hävikkiruoan jakamisessa.
– Olemme sopineet, että hän voi soittaa, ja mielellämme annamme hävikkiruokaa sellaiseen käyttöön, että siitä on todella hyötyä eikä ruokaa tarvitse heittää biojätteisiin.
– Yleensä hävikkiruoka on sitä, mitä laitetaan kiertoon, mutta harvemmin pystytään jakamaan sellaista, mikä on hyvillä päiväyksillä, Pätäri harmittelee.
MTV Uutiset tavoitti myös vähävaraisen perheen ruokakassien maksajan Tuukka Peltosen, joka kertoo päättäneensä heti auttaa, kun tilanne selvisi hänelle.
– Olen yleisesti tykännyt auttaa, jos ihmisillä on hätä. Satuin olemaan paikalla, ja päätin toteuttaa sen. Ei sen kummempaa, rakennusalan yrittäjänä työskentelevä Peltonen toteaa vaatimattomasti.
– Joskus on itsellänikin ollut vaikeaa, niin tiedän, mistä on kyse. Olen tehnyt sellaisia spontaaneja arkipäiväisiä avunantoja. Se on varmaan kotoa lähtenyt tällainen kasvatus, hän pohtii.
Peltonen toivoisi, että ihmiset auttaisivat enemmän spontaanisti apua tarvitsevia.
– Varsinkin näin korona-aikana, kun ihmisillä on mennyt työpaikkoja. Olisi tosi kiva, että ihmiset auttaisivat oikeasti toisiaan.
Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvanut
Laila Janhunen kertoo omasta kokemuksestaan, että korona-aika on lisännyt avun tarvitsijoita paljon myös Lohjalla.
– Eilen tapasin perheenäidin, joka on ollut kolme kuukautta työttömänä eikä vieläkään ole saanut Kelalta mitään päätöstä. Silloin alkaa olla tilanne, että menee asunnot ja kaikki.
Janhunen kertoi Tuukka Peltosen auttavan käden tarjoamisesta paikallisessa Facebook-ryhmässä, mikä sai aikaan sen, että myös muut ihmiset ovat tarjonneet apuaan.
Janhuselle on toimitettu muun muassa lahjakortteja ruokakauppaan, jotka hän aikoo jakaa tulevana sunnuntaina eteenpäin.
– Jaan sunnuntaina vähävaraisten perheiden lapsille joulukalentereita, ja nyt voin jakaa myös lahjakortteja. Pienestä jyväsestä lähti oikein suuri auttamisen halu ihmisissä, Janhunen iloitsee.
Peltonen puolestaan haluaa kiittää Janhusta toiminnastaan.
– Haluaisin sanoa, että olen hirveän kiitollinen tällaisille ihmisille, kuten Laila Janhunen, joka hoiti ostoskassien välityksen. Minusta on hienoa, että tällaisia ihmisiä löytyy.
"Hankalan tilanteen kanssa ei saa jäädä yksin"
Hankalassa elämäntilanteessa oleville Laila Janhunen haluaa luoda rohkeutta pyytämään apua.
– Yksin ei saa jäädä tilanteen kanssa. Aina löytyy joku auttava taho. Seurakunnan diakonit, Vapaaseurakunta ja meillä Lohjalla toimiva työttömien ruokajako auttavat, joten ihan vain reilusti kysymään ja pyytämään apua.
Janhunen sanoo ymmärtävänsä myös sen, että avun pyytäminen tai oman tilanteen tunnustaminen voi aiheuttaa häpeän tunnetta tai masennusta.
– Vaikka aina ei näe ulospääsyä tilanteesta, niin siltikin rohkaisen pyytämään apua heti.
Joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
30 vuotta toiminut takuusäätiö auttaa rahavaikeuksiin joutuneita ihmisiä. Takuusäätiön toimitus-johtajan Juha A. Pantzarin mukaan keskimäärin ihmisellä ei ole vain yhtä maksuhäiriömerkintää, vaan niitä saattaa hyvin olla 15 eli yhdelle ja samalle ihmiselle kasautuu niitä.
– Siitä on hankala löytää ulospääsyä, Pantzar sanoo.
Häpeä liittyy Pantzarin mukaan hyvin vahvasti maksuhäiriöihin, jotka hankaloittavat elämää. Vanha maksuhäiriöisistä käytetty sanaon ”luottokelvoton”, joka jo sinällään indikoi, että olet kelvoton jos-sakin.
– Raha- asiat ovat tietynlaisia kunnia-asioita. Et missään tapauksessa halua joutua siihen luokkaan, jossa osoitat, ettei minulla ole hyvin mennyt raha-asioiden kanssa. Siksi sitä yritetään vältellä ja se pitkittää avun saamista, syventää ongelmaa ja sitten sitä on vaikeampi ratkoa, Pantzar kommentoi.
Pantzarin mukaan maksuhäiriöjärjestelmä kaipaa kipeästi uudistusta. Se on luotu aikana, jolloin pankinjohtajan luokse mentiin hattu kourassa hakemaan rahaa. Nyt olemme maailmassa, jossa kuka tahansa voi milloin tahansa ottaa kännykällään lainaa.
– Tarvitsemme nopeammin reagoivia välineitä.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar: Rahavaikeuksien häpeäminen on tavallista
Tuoreen tilaston mukaan jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöt kerääntyvät miehille, ja jopa 10 prosentilla miehistä ja yli 16 prosentilla kolmekymppisistä miehistä on maksuhäiriömerkintä.
Talousongelmat eivät kosketa pelkästään miehiä vaan myös heidän lähipiiriään.
Miesluurin vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä toimiva Jukka Lagerblom tietää, miten vaikeaa talousvaikeuksien kanssa painiminen on.
– Kenellä niitä ei olisi ollut, 50-vuotias viiden lapsen isä toteaa.
Lagerblomilla on myös itsellään pitkä kokemus talouvaikeuksista. Ongelmat alkoivat 90-luvun laman aikana.
– Yrittäjäisältä meni silloin koko omaisuus, ja minulta paloivat luottotiedot. Meni 15 vuotta ennen kuin sain kuitattua velat pois perinnön avulla.
Lagerblom huomauttaa, että talousvaikeudet ja luottotietojen menetys estävät suunnittelemasta elämää eteenpäin.
– Teen edelleen kohtuu pienipalkkaista työtä lähihoitajana, että ainahan rahavaikeuksia on.
Talousongelmat ovat tabu
Lagerblom kertoo, että 90-luvulla omista talousvaikeuksista ja rahahuolista puhuminen oli verrattain helppoa, koska koko talous romahti kerralla ja tilanne oli tuttu monille.
– Se oli todella yleistä ja siinä vain oli selvittävä päivästä toiseen.
Nykyään rahasta ja varsinkin sen puutteesta puhuminen on Lagerblomin mukaan tabu, josta pitäisi päästä yli.
– Varsinkaan miehet eivät kovin helpolla näytä, jos heillä on talousvaikeuksia.
Lagerblom huomauttaa, että yhteiskuntaan on iskostettu todella syvälle sellainen malli, että menestyvä mies on taloudellisesti hyvin toimeentuleva, eteenpäin menevä ja hänellä on erilaisia näyttäviä statussymboleita.
– Yleinen ajatus on, että miehen tulisi tuoda vakautta ja pärjätä taloudellisesti. Ja myös miehillä itsellään on tällainen tunne.
Vertaistuesta apua
Lagerblomin mukaan tabua pitäisi rikkoa puhumalla siitä avoimesti. Hän on itse mukana Pää pinnalla -podcast-hankkeessa, joka nostaa tänä syksynä isät keskiöön ja kannustaa suomalaisia miehiä puhumaan raha-asioista.
– Hankkeessa on kyse yli 40-vuotiaiden miesten hyvinvoinnista, osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta, myös talouspuolen asioita käydään aikalailla läpi selviytymistarinoiden ja muiden tarinoiden avulla.
Largerblom on mukana myös Miessakkien toiminnassa sekä toimii Miesluurin vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä. Hän kertoo, että todella monet miehet eivät osaa hakea apua, kun ongelmatilanne talouden saralla on päällä.
– Toivo häviää helposti, kun perhe hajoaa tai työ lähtee alta. Esimerkiksi erossa otetaan helposti sellainen villi ja vapaa -rooli ja jätetään tunteet ja talous käsittelemättä.
Eletään yli varojen, kun ei haluta näyttää epäonnistumista
Yleesä miehet kertovat Miesluuriin soittaessaan parisuhteisiin liittyvistä ongelmista. Talousasioista puhutaan vähemmän siihen liittyvän tabun vuoksi. Jos miehet kertovat rahahuolistaan, niin ne linkittyvät Lagerblomin mukaan yleensä lapsiin.
– Siihen että, riittääkö raha kaikkeen tarvittavaan. Monesti on eletty yli omien varojen, kun ei ole haluttu näyttää sitä, ettei ole voitu antaa lapsille kaikkea. Tämä on materiaalinen yhteiskunta, ja kun lapset kasvavat, niin he tarvitsevat kalliita asioita, ja silloin isät helposti velkaantuvat kulutusluotoilla.
– Joskus tilanne on niin paha, että ei ole varaa enää edes lääkkeisiin. Tilanne on puhtaasti se, että ei vain ole yhtään rahaa, eikä tiedetä mistä saisi apua, Lagerblom kertoo.
Korona-aika on Lagerblomin mukaan näkynyt jonkin verran myös Miesluuriin tulleissa puheluissa.
– Näkyy se jonkin verran. Parisuhteista puhuminen ja talous linkittyvät aina tavalla tai toisella. Enemmän se on nytkin ollut parisuhdekeskeistä, fyrkka on edelleen tabu.
Yksi tärkeimmistä työkaluista näissä tilanteissa onkin Lagerblomin mielestä vertaistuki.
– Koen, että juuri vertaistuki on se, mitä miehet, myös talousvaikeuksien keskellä, kaipaavat. En tekisi tätä, jos en kokisi sitä todella tärkeäksi. Uskon, että olisin itse päässyt monissa elämänvaiheissani paljon helpommalla, jos olisin osannut hakea apua.
Korona lisäsi rahahuolia
Kotitalouksia raha-asioissa auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että ihmisten rahahuolet ja -ongelmat ovat viime aikoina syventyneet.
– Kyllä on sanottava, että viikko toisensa jälkeen tulee yhä enemmän yhteydenottoja, jotka johtuvat koronasta, Pantzar kertoo.
Hän huomauttaa, että maksuongelmien kasvu oli odotettavissa jo ennen koronapandemiaakin, mutta nyt monet rahahuolet johtuvat nimenomaan koronasta.
– Ihmisten tulot ovat ehtyneet, kun on tullut lomautus tai työttömyyttä. Jonkin verran kysellään myös ennakkoon, että miten kannattaisi toimia, kun on pelkoja tulojen ehtymiseen liittyen. Se antaa suuntaviivaa siitä, että määrät tulevat vielä kiihtymään, Pantzar jatkaa.
Rahako menestyksen mittari?
Hän on samaa mieltä Lagerblomin kanssa siitä, että onnistumisen mittarina käytetään yleensä rahaa, vaikka sitä pitäisi mitata myös muilla tavoin.
– Koska muita mittareita on hyvin vähän, niin ihmisillä on tarve mitata asioita lukumääräisillä arvoilla eli numeroilla ja rahalla. Sillä mitataan, kuka on menestynyt, Pantzar selittää.
Palzar on myös siitä Lagerblomin kanssa samoilla linjoilla, että rahaongelmista pitäisi puhua avoimemmin.
– On paljon sellaisia tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet talousvaikeuksiin omien valintojensa tuloksena, mutta on myös heitä, jotka ovat joutuneet ahdinkoon itsestä riippumattomien pitkien tapahtumaketjujen vuoksi, hän sanoo.
– Rahasta puhuminen pitäisi tavallistaa. Silloin opittaisiin, millaista toisten tavallisten ihmisten elämä ja arki oikeasti on, eikä verrattaisi omaa tilannetta mihinkään epärealistiseen. Lisäksi sitä kautta voisi päästä myös tilanteeseen, jossa ratkaisujen hakeminen ammattilaisilta olisi helpompaa, eikä vajottaisi entistä syvemmällä ongelmiin.
