19.08.2019 Pukisitko lapsellesi risan ja tahraisen vaatteen? Niitä suomalaiset lahjoittavat yhä enemmän – "Köyhyys tuntuu aina olevan ihmisen oma vika"

Pukisitko lapsellesi risan ja tahraisen vaatteen? Niitä suomalaiset lahjoittavat yhä enemmän – "Köyhyys tuntuu aina olevan ihmisen oma vika"

Vähävaraisia avustavat yhdistykset ympäri Suomen kertovat samaa viestiä: kelvottomia lahjoituksia annetaan entistä useammin.

Köyhyys22.5.2019 klo 16.30
 
Hope Hämeenlinnan varastovastaava Anne Tolvanen tutkii lahjoitukseen tullutta puseroa. Asiakkaille huonolaatuiset lahjoitukset eivät koskaan päädy.Ville Välimäki / Yle


Hope Hämeenlinnan varasto sijaitsee miltei satavuotiaassa Hämeenlinnan rautatieaseman rakennuksessa. Varastolla vastaanotetaan lahjoitustavaraa aina parittomien viikkojen torstaina.

– Pääosin lahjoitustavara tulee hyväkuntoisina, summaa Hope Hämeenlinnan varastovastaava Anne Tolvanen diplomaattisesti.

Lahjoitusten varassa elävä järjestö ei mielellään sano ääneen, että lahjoittajien tuoma tavara ei aina kelpaa.

Hopelta apua saavan Eliisan mielestä kanssaihmiset suhtautuvat köyhiin tylysti. Eliisa ei esiinny jutussa omalla nimellään turvatakseen perheensä yksityisyyden.

– Köyhyys tuntuu olevan aina ihmisen oma vika. Aina.

Lahjoituksilla niukka toivelista – sitäkään ei noudateta

Hopen ainoa toive, tai oikeastaan vaatimus on se, että lahjoitustavara on ehjää, puhdasta ja ajanmukaista. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta kun vapaaehtoiset avaavat lahjoitussäkkejä varastolla, paljastuu karu totuus.

– Pahimmat ovat likaisia, rikkinäisiä, täysin meille kelpaamattomia. Osa on myös tullut kodeista, joissa on hometta. Aina välillä tulee todella siistiä, ihan uudenveroista vaatetta, mutta sitten saattaa olla koko pussi täynnä meille kelpaamatonta tavaraa.

 
Kaikki lahjoitukset käydään läpi, ja tämänkaltaiset päätyvät automaattisesti roskikseen.Ville Välimäki / Yle

Sen lisäksi, että huonokuntoisen tavaran lajittelu ja pois vieminen syö vapaaehtoisten jaksamista, on kyse myös rahasta.

– Me hommasimme nyt alkuvuodesta oman roskiksen, ja sen tyhjennys maksaa. Pahimmillaan se täyttyy yhden lahjoituskerran jälkeen. Ja aina se tyhjennys on pois perheille menevästä rahasta, toteaa Anne Tolvanen.

"Lahjoituslaatikoissa jopa hiiren kakkaa"

Hämeenlinnan lahjoituspiste ei ole ongelman kanssa yksin. Kysely Hopen muihin toimintakaupunkeihin maalaa karun kuvan suomalaisten käsityksestä lahjoitukseen kelpaavasta tavarasta.

Hope Turku: "Ala-arvoista tavaraa tulee häiritsevän paljon."

Hope Pori: "Tulee jonkin verran suoraan roskiin laitettavia vaatteita ja kenkiä. Toisinaan tuodaan uusiakin vaatteita. Pääasiassa saamme käyttökelpoisia, mutta ikävä kyllä vaatteet ovat täyttäneet monta roskasäkkiä tänäkin vuonna."

Hope Lohja: "Täysin käyttökelvottomia vaatteita tulee häiritsevän paljon.Tuntuu siltä, että osa lahjoittajista käyttää meitä lumpun kaatopaikkana."

Hope Kajaani: "45 prosenttia lahjoituksista on likaista, rikkinäistä tai vanhaa. Suoraan roskiin emme tavaraa silti laita, vaan kierrätämme tavaran edelleen paikalliselle kierrätyskeskukselle. Turhaa työtä tämä toki teettää.

Hope Tampere: "Valitettavasti lahjoitusmäärien lisääntyessä huomaa myös sen, että lahjoituksissa on enenevässä määrin myös huonokuntoista tai jopa täysin käyttökelvotonta tavaraa ja vaatetta."

Hope Mikkeli: "Paljon tulee likaista ja rikkinäistä vaatetta sekä lelua. Astiat ovat pinttyneitä ja rikkinäisiä. Kellastuneita lakanoita ja lahjoituslaatikoissa jopa hiiren kakkaa. Tupakalle ja vintille haisevia tulee myös."

Pelkällä yhteiskunnan avulla ei köyhä perhe pärjää

Eliisa, kolmen lapsen äiti Hämeenlinnasta tiivistää usean Hopen asiakkaan tunnot.

– Me ollaan kumpikin pienituloisissa töissä mieheni kanssa. Kun tarpeeksi kauan tekee tätä säätämistä, niin kyllä siinä vähän epätoivo iskee. Eikö koskaan saa lapsille mitään ylimääräistä kokemusta tai mitään?

– Sitten olen ottanut yhteyttä Hopeen. Se oli lähinnä semmonen avunparahdus, että voitteko te tehdä mitään?

Kuuntele Eliisan haastattelu Yle Areenasta: Vähävaraisen perheen luksusta on käynti Mäkkärissä – "Köyhyyteen suhtaudutaan hirvittävän kylmästi"
Jos perhe joutuisi elämään pelkän yhteiskunnan tuen varassa, olisi tingittävä paljosta.

– Elokuvissa käynti, mäkkärissä käynti, kampaaja. Se, että ostaa kaupasta uuden takin. Ne on kaikki sellasia ylimääräisiä meidän perheessä, itkua pidättelevä Eliisa kertoo.

Lue myös: "Ihmisten hätä on vain kasvanut" – Jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä, ja tämä espoolaisäiti tietää, mitä vähävaraisuus todella on

Köyhältä näyttäminen on nuorelle kova paikka

Risojen ja likaisten lahjoitusten seassa on myös vaatteita vuosien, jopa vuosikymmenten takaa. Siistit ja muodikkaat vaatteet ovat sitä tärkeämpiä, mitä vanhemmalle lapselle ne tulevat.

Hope Hämeenlinnan Anne Tolvanen vastaa terävästi, kun hänelta kysyy miksi lahjoitusvaatteiden pitäisi olla muodikkaita. Eikö köyhälle perheelle riitä se, että saadaan ylipäätään apua?

– Ei todellakaan! Me ollaan kanava, joka pyrkii poistamaan eriarvoisuutta, ja kenenkään lapsen ja nuoren ei tarvitse joutua kokemaan sitä, että joutuu eriarvoiseen asemaan tavaran tai vaatteen kanssa. Pyrimme myös siihen, että tällä konstilla saadaan sitä koulukiusaamista näiltä osin vähemmäksi.

  
Välikausitakkeja alkaa tässä vaiheessa kesää olla enää vain muutama jäljellä.Ville Välimäki / Yle

Myös Eliisa on samoilla linjoilla. Hänen vanhin lapsensa on nyt 11-vuotias.

– Teineillä ja esiteineillä se vaan on tosi tärkeää, ettei siitä massasta tahtomattaan erotu. Jos tahtomattasi joudut pitämään niin sanottuja köyhiä vaatteita, niin sinua kiusataan. Ei niitä nuoria kiinnosta elämäntilanteesi. Sinua kiusataan ja piste.

"Annetaan herkästi ohjeita miten köyhän kuuluu olla"

Eliisan mukaan huonokuntoiset lahjoitukset ovat tavallaan konkreettinen osoitus siitä, miten osa kanssaihmisistä köyhiin ja vähävaraisiin suhtautuu. Asenteet ovat äidin mielestä sangen kovia.

– Ulkopuolelta tulee hyvin herkästi se määritelmä, millä tavalla saat elää, jos olet köyhä tai vähävarainen. Ruoka pitää hommata metsästä, sieniä ja marjoja pitää kaikkien poimia. Kaupasta pitää ostaa porkkanaa, perunaa ja lanttua, koska se on halpaa.

– Lasten kanssa riittää, kun käyt leikkipuistossa ja metsässä. Nämähän ovat hirvittävän kauniita ajatuksia, mutta ei kukaan elä sillä tavalla mielekkäästi nykymaailmassa.

Lue myös: "Syö juureksia, ne ovat halpoja" – 10 neuvoa, joita köyhä ei halua kuulla
Hämeenlinnalaisäiti neuvoo pilke silmäkulmassa rikkaampaa kansanosaa.

– Jos huolettaa tämä köyhien elämä, niin mieluummin sitten lahjottaa Hopelle tai jollekin muulle avustusjärjestölle, eikä siellä vauva.fi-sivustolla huutele niistä marjoista ja sienistä.

Tilastot ovat karuja
*Koko maassa elää THL:n tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes 150 000 lasta   köyhyysrajan alapuolella.
*Vuonna 2014 Hämeenlinnan alle 18-vuotiaista 10,2 % asui pienituloisissa perheissä.
*Vuonna 2017 heitä oli 10,7 %.
*Kaupungin tavoite on, että vuonna 2021 heitä olisi enää 9 %.
*Hope Hämeenlinnalla on tänä vuonna ollut asiakasperheitä 169, joissa lapsia 375.
*Viime vuonna samaan aikaan perheitä oli 118, joissa lapsia 265.

Lapsiperheköyhyys ei vähene tavoitteista huolimatta

Hopen varaston ovi käy tiuhaan. Varastolta noutavat vaateapua asiakkaat, joille varataan etukäteen aika. Oma aika annetaan yksityisyyden takia, sillä köyhyys ja vähävaraisuus on yhä usealle häpeä.

Ei tarvitsisi olla, sillä tilastojen mukaan Hämeessäkin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä.

Vuoden 2019 alkuvuoden aikana Hope Hämeenlinna on antanut vaateapua yhteensä 375 lapselle. Määrä on kasvanut yli sadalla lapsella viime vuoden vastaavasta ajasta.

Vaateapua voidaan antaa kaikille tarvitsijoille, mutta esimerkiksi harrastetukea ei Hämeenlinnan Hope ole voinut myöntää tänä keväänä kaikille sitä tarvitseville.


Hope Hämeenlinnan asiakkaat hakevat tarvitsemansa vaatteet varastosta Rautatieasemalta. Parhaimmillaan hyllyillä on runsaasti valinnanvaraa. Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnan kaupunki on yrittänyt vähentää lapsiperheköyhyyttä usean vuoden ajan siinä onnistumatta. Sen sijaan se on lisääntynyt (siirryt toiseen palveluun).

Hämeenlinna sai Suomessa ensimmäisenä (siirryt toiseen palveluun) Unicefin Lapsiystävällinen kaupunki -brändin käyttöönsä vuonna 2013.

10.08.2019 Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea & Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää.

Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea

Asiantuntijoiden mukaan budjettimuutosten suunta on oikea. Lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi pelkät pienet lapsilisäkorotukset eivät kuitenkaan riitä.

Lapsiperheet18.8.2019 klo 17.44

Maarit-Elisa Virmajoki-Salmijärvelle taide on aina ollut tärkeä osa elämää. Hän on ajoittain pystynyt kustantamaan lastensa musiikkiharrastuksia myymällä maalaamiaan muotokuvia. Antti Haanpää / Yle

Jaa artikkeli Twitterissä
Itä-Helsingissä asuva Maarit-Elisa, kutsumanimeltään Melisa, Virmajoki-Salmijärvi on kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja ja hän tietää, mitä pienituloisen perheen arki on.

– Päiväni alkaa sillä, että jonotan leipäjonossa. Ilman sitä emme pärjäisi taloudellisesti. Sieltä saamme tarvittavat elintarvikkeet. Leipäjono on myös yhteisöni ja siellä tapaa uusia ihmisiä.

Vanhempi lapsista on jo valmistunut lukiosta, ja nuorempi opiskelee nyt toista vuotta musiikkilukiossa. Taide on aina ollut perheessä läsnä.

– Olen aina ajatellut, että taide pelastaa ihmisen. Olen pystynyt kustantamaan lasten musiikki- ja tanssiharrastuksia esimerkiksi myymällä maalamiani muotokuvia. Välillä olen saanut myös vanhemmiltani tukea lasten tarpeita ja harrastuksia varten. Lukiokirjojen ostamiseen olen saanut tukea järjestöiltä, hän sanoo.

Virmajoki-Salmijärven perheen tulot muodostuvat asumistuesta, eläkkeestä, ja nuoremman lapsen lapsilisästä.

Hallituksen tavoitteena on parantaa lapsiperheiden asemaa

Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli 14 prosenttia kaikista alaikäisitä lapsista, elää pienituloisissa perheissä. Lapsiperheköyhyys on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan.

– Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017, joten emme tiedä, kuinka paljon lapsiperheköyhyyttä on tällä hetkellä. Lapsiperheiden köyhyys on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Sakari Karvonen.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä perheiden ja lasten asemaa aiotaan parantaa. Kunnille luvataan lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee 10 euroa ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ja perusturvaa korotetaan. Myös turvakoteja tuetaan.

" 

Päiväkotiryhmät pienenevät, polttoaineet kallistuvat, eläkkeet nousevat – Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää
Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettia, jossa sosiaaliturva paranisi ja poliiseja tulisi lisää. Velka kasvaisi hieman.

Budjetit14.8.2019 klo 20.44päivitetty 15.8.2019 klo 10.55

1
Lapsilisiin ja opiskelijoille lisärahaa
Perheet, nuoret ja lapset – he kuuluvat niihin, joiden asemaa ensi vuoden budjetti parantaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä luvataan kunnille lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opintotuki nousee elinkustannusten nousun verran. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee kympin ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat. Myös turvakoteja tuetaan.

Kun Antti Rinne kokosi hallitusviisikkonsa, hän halusi luoda kestävän yhteiskunnan - sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti. Ensimmäisessä budjetissa on viitteitä siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa parannellaan.

2
Eläkeläisille vappuviisikymppinen
Ei vappusatasta, mutta viisikymppinen kuitenkin. Rinteen tunnetuin vaalilupaus oli satanen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin. Täysin lupaus ei ainakaan vielä toteudu, mutta hallitus nostaa joka tapauksessa pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden alusta.

Kesällä julkaistun laskelman mukaan 700 euron takuueläkettä saavat saisivat 50 euroa kuussa lisää, muut pientä eläkettä saavat saisivat 10 – 30 euron korotuksen.

Kaikkien eläkkeen saajien tili kasvaisi hieman, sillä hallitus aikoo purkaa indeksijäädytykset. Toisin sanoen eläkkeet kasvaisivat saman verran kuin elämisen kustannukset nousevat.

3
Luonnonsuojeluun, ilmaston pelastamiseen ja turvallisuuteen rahaa
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportit ovat kertoneet huolestuttavia tietoja ilmaston lämpenemisestä. Tähän Rinteen hallitus tarttuu budjetissaan pienehköllä summalla ja esittää 30 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin. Luonnon monimuotoisuudesta hallitus huolehtii antamalla suojeluun hiukan lisää rahaa.

Toisaalta hallitus aikoo panna myös repsahtaneet tiet ja radat kuntoon, tähän käytettäisiin peräti 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Lisää rahaa pannaan turvallisuuteen myös kouluttamalla ja palkkaamalla lisää poliiseja.

4
Haittaveroja ropisee lisää – bensa kallistuu 6 senttiä litra
Haittaveroilla hallitus aikoo tehdä valtiolle tilin. Polttoaineiden hinnat nousevat elokuussa 2020, bensan hintaan tuli Veronmaksajien laskelman mukaan 6 senttiä litra. Kaikkiaan valtio saisi tästä 250 miljoonaa vuodessa. Tupakka-aski kallistuisi noin 50 senttiä. Myös limsojen hinta nousee vähän.

Pienituloisimmille näitä veronkorotuksia korvataan alentamalla tuloveroja 200 miljoonalla eurolla. Tavallisten kotitalouksien verotus ei siis juuri muuttuisi.

5
 Lisää ihmisiä töihin
Hallituksen lupausten toteuttaminen on kiinni siitä, nouseeko työllisyys niin kuin halitus toivoo. Tavoite on nostaa työllisyys 73,5 prosenttista 75 prosenttiin. Keinoja tuore ehdotus tarjoaa vasta vähän.

Budjettiehdotus tarjoaa avuksi 10 miljoonan lisää palkkatukeen ja 15 miljoonan lisäpanostusta työvoimapalveluihin. Yritykset se yrittää saada investoimaan ja tarjoaa tähän pientä tukea.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoo odottavansa, että riiheen mennessä keinoja keksitään lisää.

6
Velka kasvaa ja talouden epävarmuus lisääntyy
Vaikka hallitus ei lisäisi menoja, Suomen valtiontalous olisi ensi vuonna pakkasen puolella. Ja koska menot kasvavat, alijäämäkin kasvaa.
Budjetin loppusumma on 57 miljardia ( kuluvan vuoden budjetissa reilut 55 miljardia) ja alijäämä 2,3 miljardia. Tämä tarkoittaa lisävelanottoa. Jos menoja ei lisättäisi, alijäämä olisi silti 1,5 miljardia.
Synkkiä pilviä näkyy, jos Suomesta katsoo Manner-Eurooppaan. Saksan talous on painunut taantumaan, ja Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Jos Britannia irtoaa Euroopan unionista marraskuussa, epävarmuus lisääntyy.
Hallitus perustaa budjettilaskelmansa valtiovarainministeriön kasvuennusteisiin. Niidenkin suuntaa ollaan Ylen tietojen mukaan kääntämässä aiemmin ennustettua alemmas.  "

Asiantuntijoiden mukaan suunnitellut budjettimuutokset ovat askel oikeaan suuntaan.

– Erittäin hyvä asia on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen peruminen. Budjettiesityksessä esitetyt muutokset ovat oikeansuuntaisia. Tärkeää on myös, että korotusta yksinhuoltajien lapsilisään ei oteta huomioon tulona toimeentulotuessa, eli se ei vähennä tuen määrää, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

 
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsiperheköyhyys on köyhyysmuotona hyvin vakava, koska hyvinvoinnin perusta rakentuu ja muodostuu lapsuudessa.  Sasha Silvala / Yle

Myös Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan suunnitellut toimenpiteet näyttävät parantavan lasten hyvinvointia.

– Budjettiesityksessä on myös lapsilisän korotuksien lisäksi työllistymistä kohentavia toimenpiteitä ja ansiotuloverotukseen on suunniteltu kevennyksiä pieni- ja keskipalkkaisille. Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla lasten hyvinvointi voi kohentua, Levamo sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin epäselvää, kuinka tehokkaasti hallituksen toimet vähentävät lapsiköyhyyttä pitkällä tähtäimellä.


 Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan on hyvä, että hallitus aikoo budjettiriihen yhteydessä tarkastella päätöstensä vaikutuksia köyhyyden kehitykseen Suomessa.Sasha Silvala / Yle

– Hyvä asia on, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan siihen, että budjettiriihen yhteydessä tarkastellaan uusien toimenpiteiden vaikutuksia eriarvoisuuden ja köyhyyden kehitykseen Suomessa, Levamo sanoo.

THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen korostaa, että lapsiköyhyyden vähentämiseksi on tehtävä lapsiperheiden toimeentulon kohentamisen lisäksi muitakin muutoksia.

– Suunta on oikea, mutta mittakaava on eri kysymys. Kyseessä on suuri ongelma, eli yksin perusturvan tai toimeentulon parantaminen ei ole ratkaisu kaikkeen. Tässä tarvitaan työllisyys-ja koulutusmarkkinoihin liittyviä muutoksia.

"Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa"

Lapsiköyhyyttä voidaan Karvosen mukaan ajatella myös erilaisina puutetiloina, kuten aineellisena puutteena tai psykososiaalisena puutteena.

– Pikkulasten kohdalla, ja miksei vähän isompienkin, puhutaan hoivaköyhyydestä. Yleisesti ajatus on, että köyhyys on sitä, ettei pysty elämään yhteiskunnassa normaalina tai tavanomaisena pidettävää elämää, ja että tällä köyhyyden kokemuksella on pitkällisiä vaikutuksia, Karvonen sanoo.


Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessorin Sakari Karvosen mukaan lapsiperheköyhyydessä on kysymys sitkeästä ongelmasta, jonka vaikutukset säteilevät perheiden ja lasten elämään myös myöhemmin.Sasha Silvala / Yle

Virmajoki-Salmijärvi toivoisikin, että lasten harrastamiseen varattaisiin enemmän tukirahoja. Yksinhuoltajaperheiden aseman parantamiseen tarvitaan hänen mukaansa muutakin kuin taloudellista tukea, varsinkin jos perheessä on useita ongelmia.

– Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa. Mieluummin kaupunki satsaisi lasten harrastuksiin. Köyhille perheille kustannettaisiin vähintään yksi harrastus lapselle, hän sanoo.

Köyhän perheen tulot ovat 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista
*Lapsiköyhyydellä tarkoitetaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuutta kaikista lapsista.
*Pienituloisuus määritellään niin, että se on 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista.
*Tilastokeskuksen uusimmat pienituloisuustiedot ovat vuodelta 2017. SiIlloin mediaanitulo oli 24 583 euroa vuodessa, eli köyhyysraja oli 1 230 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä (siirryt toiseen palveluun) kohden.
*Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe eli vuonna 2017 köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot olivat alle 2 583 euroa kuukaudessa.
*Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe jäi köyhyysrajan alapuolelle, jos käytettävissä olevat tulot olivat alle 1 968 euroa kuukaudessa.

MLL:n johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsilisä pitäisi sitoa indeksiin.
– Lapsilisä on tällä hetkellä huomattavasti alempana kuin 1990-luvun puolivälissä. Reaaliarvo on noin 30 prosenttia alhaisemmalla tasolla ja jos palataan 2000-luvun alkuun, se on 20 prosenttia alemmalla tasolla. Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää kuroa lapsilisän jälkeenjääneisyys umpeen ja sitoa lapsilisä indeksiin, Iivonen sanoo.

Vähävaraisuudella on pitkäaikaiset vaikutukset lasten elämään

Vähävaraisuus ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat lasten elämään monin tavoin. Levamon mukaan on myös huolestuttavaa, että köyhyys periytyy.

– Köyhien vanhempien lapsista voi suurella todennäköisyydellä tulla vähävaraisia nuoria ja aikuisia, joilla on kohonnut riski syrjäytyä. Tämä sukupolvien yli ulottuva kierre pitäisi pystyä katkaisemaan.

Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) pienituloisissa perheissä elävät lapset myös nostavat esiin vähävaraisuuteen liittyvän häpeän, osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet.

– Myös kiusaamiskokemukset koulussa ovat yleisempiä vähävaraisilla lapsilla. Taloudelliset ongelmat voivat heijastua vanhemmuuden laatuun, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja edelleen lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, Levamo sanoo.

Ministeriöt käyvät yhdessä valtiovarainministeriön kanssa neuvottelut budjetista kuun lopulla. Lopullisen muotonsa valtion budjetti saa hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälin tienoilla.

12.08.2019 Kela korvaa edelleen yksityisen terveydenhuollon kustannuksia, vaikka valinnanvapauskokeilu päättyy

Kela korvaa edelleen yksityisen terveydenhuollon kustannuksia, vaikka valinnanvapauskokeilu päättyy

Sosiaali-ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilu päättyy tänä syksynä. Kokeilun päättymisen jälkeen asiakkaat voivat edelleen jatkaa yksityisen terveydenhuollon asiakkaina ja saada korvausta sairaanhoitokustannuksista.

Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) rahoittama ja koordinoima valinnanvapauskokeilu käynnistyi vuonna 2017. Kokeilussa sosiaali-ja terveyspalvelujen valinnanvapautta kokeiltiin palvelusetelin avulla kymmenellä alueella. Palveluseteli on toiminut vaihtoehtona kunnan itse tuottamille tai ostamille palveluille. Valinnanvapauskokeilussa asiakkaat ovat valinneet yksityisen terveyspalvelun tuottajan kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Valinnanvapauskokeilut eri alueilla päättyvät lokakuun loppuun mennessä.

Vaikka valinnanvapauskokeilu päättyy, asiakkaat voivat edelleen jatkaa yksityisen terveydenhuollon asiakkaina. Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaisena korvauksena osan yksityisen terveydenhuollon kustannuksista. Korvaus maksetaan tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista. Jos palvelun tuottaja on sopinut Kelan kanssa suorakorvausmenettelystä, voidaan korvaus vähentää Kela-korttia näyttämällä jo maksun yhteydessä hoitopaikassa. Jos palvelujen tuottaja ei ole tehnyt suorakorvaussopimusta, asiakas hakee korvauksen itse Kelasta.

Sairausvakuutuksen korvaustaksojen perusteet ja enimmäismäärät säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen perusteella Kela vahvistaa korvaustaksat. Taksoissa olevat toimenpiteiden ja tutkimusten nimikkeet ja koodit ovat pääosin valtakunnallisista luokituksista ja nimikkeistöistä, joita ylläpitää Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen Kuntaliitto. Kela julkaisee korvaustaksat kerran vuodessa.

Korvaustaksa esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotosta (0101A-0101E) on 10,50–27 euroa, hammaslääkärin suorittamasta suun perustutkimuksesta 15,50 euroa ja paikkaushoidoista 9–19,00 euroa.

Vuonna 2018 Kela korvasi yksityisiä lääkäripalveluita sekä tutkimusta ja hoitoa noin 145 miljoonalla eurolla.

Sairaanhoitokorvaukset

Kela korvaa osan kustannuksista, jotka aiheutuvat käynnistä yksityisessä terveydenhuollossa. Myös videoyhteyden välityksellä annetuista hoidoista maksetaan korvaus.

Korvaus maksetaan tarpeellisista sairauden hoidon kustannuksista. Tarpeellisena hoitona pidetään sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi annettua yleisesti hyväksytyn hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa.

Kela ei korvaa

+julkisen terveydenhuollon kustannuksia
+yksityisten laitosten perimiä toimistokuluja
+leikkaussalimaksuja
+sairaaloiden hoitopäivämaksuja
+poliklinikkamaksuja
+ennaltaehkäisevän hoidon maksuja (lukuun ottamatta hammashoitoa)
+yksityisen sairaanhoidon kustannuksia, jos olet hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa.


Suorakorvaus
Suorakorvausmenettelyä käyttävät terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka ovat sopineet Kelan kanssa suorakorvausmenettelystä. Kun näytät Kela-kortin, korvaus vähennetään jo maksun yhteydessä hoitopaikassa.

Vakuutusyhtiöiden korvaukset
Jos sinulla on yksityinen sairaus- tai tapaturmavakuutus, voit hakea Kela-korvauksen lisäksi korvausta vakuutusyhtiöstäsi.

Hae korvaus suoraan vakuutusyhtiöstä, kun kyseessä on liikennevahinko tai työtapaturma.