22.07.2019 Ylen kysely: Lähes puolet hyväksyisi lainanottoa rajoittavan velkakaton – "Kotitaloudet joutuvat lainojen kanssa ongelmiin, siihen on puututtava"

Ylen kysely: Lähes puolet hyväksyisi lainanottoa rajoittavan velkakaton – "Kotitaloudet joutuvat lainojen kanssa ongelmiin, siihen on puututtava"

Velkaantumisesta on puhuttu läpi 2000-luvun, mutta nyt on tulossa tekoja. Keinoja esitellään heti kesälomakauden jälkeen.

Velkakatto22.7.2019 klo 11.57
 
Suomalaiset ovat velkaantuneet nopeasti. Erityisesti kulutusluottojen määrän kasvusta ollaan huolissaan.Markku Pitkänen / Yle
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa
337
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomalaisista 42 prosenttia kannattaa velkakaton käyttöönottoa ja 47 prosenttia vastustaa sitä.

Asia selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Velkakatossa otettaisiin huomioon kotitalouden asuntolainat, taloyhtiövelat ja kulutusluotot. Velkakatto ei estäisi lainanottoa, mutta rajaisi lainan määrää maksukyvyn tullessa vastaan.

Velkakatto on ylivelkaantumiskeskustelun kuuma peruna. Suomen Pankki esitti velkakattoa kesän kynnyksellä. Sen mukaan ylivelkaantumista ei nykykonsteilla pystytä estämään.


Kuva:Joonas Haverinen / Yle

Näin tutkimus tehtiin
Taloustutkimus teki Ylen tilaaman kyselyn puhelimitse 3.–6. kesäkuuta. Vastaajia oli 982.

Otos edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Karkeasti ottaen puolet kansasta on siis suopeita velkakatolle ja puolet ei.

Lisäksi 11 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Tässä joukossa oli erityisen paljon 15–24-vuotiaita, joista suuri osa on laina-asioissa vielä melko kokemattomia.

Tuloksista näkee, että velkakaton kannatus kasvaa iän myötä. Alle 49-vuotiaat, joilla on eniten lainoja, suhtautuivat velkakattoon kielteisesti. Yli 50-vuotiaat taas kannattavat sitä jopa selvästi.

Yle kysyi asiaa myös katugallupilla Helsingin keskustassa. Vastaajat ja vastaukset ovat kuvissa ja kuvateksteinä.

 
Mikael Friskopf, Helsinki: "Ei mulla suoraa kantaa ole. Ellei pysty itse huolehtimaan, on hyvä että joku huolehtii. Mutta velkakatto voisi rajoittaa joidenkin ihmisryhmien mahdollisuuksia hankintoihin ja elämän suunnitteluun."Markku Pitkänen / Yle

Asia on esillä heti lomien jälkeen

Velkaantuminen on ollut 2000-luvulla nopeaa – vaikka onkin viime vuosina hiukan hidastunut.

Suomalaiset ovat velkaantuneet asuntolainoilla, kulutusluotoilla ja entistä enemmän myös taloyhtiölainoilla.


Kuva: Mikko Airikka, Joonas Haverinen / Yle

Juuri tästä syystä Suomen Pankki vaatii laajaa velkakattoa.

Tällä hetkellä ainoa käytössä oleva velkakatto liittyy asuntolainaan. Asuntolainaa myönnetään vain lainanottajan vakuuksien ja säästöjen mukaan. Taloyhtiölainoilla ja kulutusluotoilla kotitaloudet sen sijaan pystyvät velkaantumaan yli varojensa.

Istuva hallitus on luvannut toimia ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi.

Asiaa aletaan toden teolla puida heti lomakauden jälkeen elokuun lopulla. Valtiovarainministeriön työryhmän (siirryt toiseen palveluun) on tällöin määrä jättää raporttinsa siitä, millä keinoilla ylivelkaantumista pitäisi hillitä.

Velkakatto on yksi pohdittavista toimista.

 
Briitta Korhonen, Espoo: "Velkakatto on tietysti sitä vanhanaikaista kontrolliyhteiskuntaa, mutta se lisäisi turvallisuutta. Kaikki perustuu nykyään kuluttamiseen, ja puhutaan vain kasvusta. Se on vikana."Markku Pitkänen / Yle

Yksityiskohdissa riittää vielä pureksittavaa

Ratkaisematta ovat vielä kaikki yksityiskohdat: kuinka matalalle velkakatto asetettaisiin, ja millä tavoin luotaisiin oikeudet saada tietoa kaikkien suomalaisten veloista.

Velkakaton toteuttaminen vaatisi positiivisen luottorekisterin tai vastaavan järjestelmän – ilman sitä velanottajan koko velkatilanne ei ole velanantajan tiedossa.

Positiivinen luottorekisteri on tietokanta, josta luotonantajayhtiöt voivat reaaliaikaisesti nähdä luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Nykyisellään luotonantaja näkee vain maksuhäiriömerkinnät.

Positiivinen luottorekisteri on näillä näkymin toteutumassa kuluvan hallituskauden aikana.
 
Sofia Aalto (vas.) ja Jonna Sorvisto, Helsinki: "Kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Ollaan pankissa töissä, ja nuorten velkaantuminen huolestuttaa. Halutaan kaikkea, eikä oikein tajuta että se pitäisi joskus maksaa poiskin."Markku Pitkänen / Yle

"Ehdottomasti siihen on nyt puututtava"

Toimia todella on nyt tulossa, uskoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

– Me näemme koko ajan erilaisista tilastoista, että kotitaloudet joutuvat luottojensa kanssa ongelmiin. Ehdottomasti siihen on nyt puututtava, Raijas sanoo.

Hän on pitkän linjan velkaantumistutkija ja yksi ministeriön työryhmässä istuvista asiantuntijoista. Hän huomauttaa, että rajoituksilla on vain tarkoitus kitkeä ongelmia, ei rajoittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta.

– Viime kädessä on aina jokaisen kotitalouden itse päätettävissä, ottaako luottoa vai ei. Mutta tarvitaan myös jonkinlaista sääntelyä ja vastuullista luotonantoa, hän sanoo.

 
Hannu Mäensivu, Tampere: "Velkakatto kuulostaa lähtökohtaisesti aika hyvältä. Joku stoppi velkaantumiselle täytyy saada. Tavaraa myydään liian helpolla ja liian hyvillä maksuehdoilla."Markku Pitkänen / Yle

Vauhdikkainta velkaantuminen on Helsingissä. Vuosina 2012–2017 helsinkiläisten velkamäärä kasvoi 17 prosenttia, kun koko maassa kasvu oli vain 4 prosenttia.

Huolestuttaako pääkaupungin velkaantuminen, Helsingin kaupunkitietopäällikkö Timo Cantell?

– Kokonaisuudessaan ei. Asumisen hinta selittää hyvin pitkälti velkaantumisen, ja tiedetään, että asuntojen hinnat täällä nousevat tai ainakin säilyvät. Asuntolainat ovat myös oman varallisuuden kasvattamista, eivätkä niin riskialttiita kuin toisaalla maassa, Cantell sanoo.

Nettovarallisuus kasvaakin paitsi Helsingissä, myös muualla Suomessa.

Tästä huolimatta kaikki luotot ovat alttiilta talouden heilahteluille.

– Asuntolainat ovat euromäärältään suurempia, mutta kyllä suurimmat riskit piilevät kulutusluottopuolella. Ja jos seurataan ihan valtiovarainministeriönkin retoriikkaa, niin ihmisiä kannustetaan yksityiseen kulutukseen, Raijas sanoo.

Lue myös:

Suomen Pankki entistä huolestuneempi suomalaisten ylivelkaantumisesta: Vaatii velkakattoa sekä rajoituksia asuntolainoihin

Miten ehdotus velkakatosta voisi muuttaa tavallisen suomalaisen elämää? 6 kysymystä ja vastausta

23.07.2019 Sillan alla asuvan Markku Korhosen tarina herätti tuntemattomat auttamaan: mies on saanut vaatteita, makuupusseja – ja asuntotarjouksen

Sillan alla asuvan Markku Korhosen tarina herätti tuntemattomat auttamaan: mies on saanut vaatteita, makuupusseja – ja asuntotarjouksen

Kodittoman oululaisen elämä nousi julkisuuteen, kun Yle julkaisi hänestä jutun. Katso videolta, miten mies suhtautui lahjoituksiin.

Auttaminen23.7.2019 klo 18.30
Markku Korhonen sai lahjoittajat liikkeelle


Markku Korhonen sai lahjoittajat liikkeelle

Tiistaiaamu valkenee Oulussa helteisen kuumana.

52-vuotias Markku Korhonen istuu ydinkeskustan kupeessa sillan alla, josta hän on herännyt tänäkin aamuna. Tavallisesti koditon mies lähtisi teltaltaan heti liikkeelle, mutta nyt on syy pysyä hetki paikallaan ja odottaa.

Pian paikalle saapuu Lassi Kuopusjärvi. Hän kantaa mukanaan isoa pahvilaatikkoa. Se on tarkoitettu Korhoselle.

– Siellä on muovikassillinen vaatetta, lippalakki, kaksi neljän vuodenajan makuupussia, Kuopusjärvi selittää ja nostelee tavaroita laatikosta ulos.

Markku Korhonen katselee tuomisia ja koskettelee makuupusseja.

– Ei voi muuta kuin kiittää, mies sanoo ja näyttää sitten hieman herkistyvän.

"Eihän tuo hääviä ole"

Kun Yle julkaisi reilu viikko sitten jutun kodittoman Korhosen arjesta, se herätti suurta kiinnostusta verkossa. Jutulle kertyi yli 250 000 sivulatausta.

Lue myös: Markku Korhonen, 52, asuu sillan alla, peseytyy kirjaston vessassa ja voi olla neljä päivää syömättä – tällainen on hänen päivänsä

Yksi lukijoista oli juuri Kuopusjärvi, joka alkoi miettiä, voisiko mitenkään auttaa. Hetken emmittyään Oulussa asuva mies ryhtyi toimeen, kävi etsimässä käsiinsä Korhosen ja kysyi häneltä, mitä tämä tarvitsisi.

Tällä hetkellä ympärivuotisesti teltassa asuva Korhonen toivoi vain kahta talvikäyttöön sopivaa makuupussia.

Pussit Lassi Kuopusjärvi sai hankittua kodittomalle miehelle sponsorin avulla. Lisäksi Kuopusjärvi onnistui innostamaan somen välityksellä noin kymmentä henkilöä antamaan muun muassa vanhoja vaatteitaan Korhoselle.

– Jos itse asuisin tuollaisissa oloissa, ja joku toisi sinne mitä tahansa apua, olisihan se mukavaa. Eihän tuo hääviä ole, Kuopusjärvi sanoo ja nyökkää kohti Korhosen telttaa.

Markku Korhonen kertoo, että Kuopusjärven järjestämän keräyksen lisäksi hänelle on viimeisen viikon aikana tuotu teltalle myös muun muassa villasukat ja ruokaa. Se on liikuttanut.

– Olen ihan yllättynyt. En osannut kuvitella tällaista. En yhtään, Korhonen huokaisee.


Markku Korhonen löysi teltaltaan villasukat ja niiden kyljestä hänelle jätetyn kirjeen.Timo Nykyri / Yle
Markku Korhonen nousi julkisuuteen ensimmäistä kertaa jo viime syksynä niin sanotun ihmisroska-kohun seurauksena. Hän koki silloin leimautuneensa ihmisroskaksi asunnottomiin liittyvän lehtijutun vuoksi.

Koditon mies on kertonut julkisuudessa avoimesti olevansa alkoholisti ja menettäneensä sen sekä uupumisen seurauksena asuntonsa jo useampi vuosi sitten.

Hän sanoo, ettei ole toistaiseksi onnistunut saamaan uutta kotia yrityksistä huolimatta. Korhonen kokee, että hänen taustansa vaikeuttaa asiaa.

– Viimeksikin yksi asuntotoimisto sanoi, että kun olen alkoholisti, ne pelkäävät, että tuon sinne kavereita, kämppä hajotetaan ja koko taloyhtiö saa huonon maineen.

Miehen tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa. Korhoselle on nimittäin juuri tullut asuntotarjous Haminasta.

Viekö polku etelään?

Haminassa asuva Mikko Harju otti yhteyttä Markku Korhoseen pari päivää sitten. Harju kertoi oululaismiehelle olevansa halukas tarjoamaan hänelle asuinsijaa tyhjillään olevasta rintamamiestalosta.

Yle tavoitti Harjun kommentoimaan asiaa.

– Olen miettinyt asunnottomuutta vuosien varrella paljon, ja asia nousi taas tapetille Korhosesta kertovan jutun myötä. Ajattelin, että jos pystyn tarjoamaan edes yhdelle asunnottomalle perusedellytykset elämään, minä sen teen, hän kertoo.

Mikko Harju kertoo keskustelleensa asiasta Korhosen kanssa, mutta mitään käytännön järjestelyjä – esimerkiksi vuokrasopimusta – ei ole toistaiseksi tehty. Harju kuitenkin vakuuttaa olevansa asian kanssa tosissaan.

Markku Korhonen sanoo, että ilahtui tarjouksesta suuresti.

Tällä hetkellä hän miettii muuttoa eteläiseen Suomeen vakavissaan. Oulun jättäminen tuntuisi tosin hitusen haikealta.

– Täällä on kaikki tuttuni ja seurakunta, jossa olen tottunut käymään. Olen kyllä kierrellyt elämäni aikana Suomea. Aina lopulta olen kuitenkin palannut takaisin Ouluun.

12.07.2019 PÄÄTÖS PERUSTOIMEENTULOTUESTA 1.7.2019 - 31.12.2019.

 KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 5   

        PL 10                                                        Hakemus       
        00056  KELA                          Annettu     Postitettu  saapunut       
                                             11.7.2019   12.7.2019   2.7.2019       


        Peltola,  Susanna                                                 

       Päätös perustoimeentulotuesta                                               

                 Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle                           
                 1.7.2019 - 31.12.2019.                                              

                 Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle                            
                 1.7.2019 - 31.12.2019.                                             

                 Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen      
                 voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.             

                 Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet       
                 päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.                 

        Perustoimeentulotuen määrä                                                 
                 1.7.2019 - 31.7.2019    perustoimeentulotuki    118,23 e           
                 1.8.2019 - 31.8.2019    perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.9.2019 - 30.9.2019    perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.10.2019 - 31.10.2019  perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.11.2019 - 30.11.2019  perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.12.2019 - 31.12.2019  perustoimeentulotuki    113,43 e           

                 Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava       
                 sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle               
                 maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on     
                 kohdassa Maksu.                                                   

        Maksu                                                                       
                 Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella            
                 vuokranantajalle:                                                 
                                                       
                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                  
                 15.7.2019       118,23 e    1.7.2019   - 31.7.2019                  
                 1.8.2019        113,43 e    1.8.2019   - 31.8.2019                  
                 2.9.2019        113,43 e    1.9.2019   - 30.9.2019                  
                 1.10.2019       113,43 e    1.10.2019  - 31.10.2019                 
                 1.11.2019       113,43 e    1.11.2019  - 30.11.2019                 
                 2.12.2019       113,43 e    1.12.2019  - 31.12.2019               

        Päätös koskee seuraavia henkilöitä:                                         
                 Peltola  Susanna                                         

        Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu                         
                 Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa               
                 määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja       
                 varojen erotus. Tulot huomioidaan verojen jälkeen                 
                 nettomääräisinä.                                                   

                 Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa     
                 käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu     
                 kaksi 20 päivän maksujaksoa. Mahdollista työttömyysetuuden         
                 kulukorvausta ja korotusosaa ei huomioida tulona.                 

                                                                         Sivu  2/ 5 
        Peltola,   Susanna                                                 

                 Verottajalta saadun tiedon mukaan olet saamassa                     
                 veronpalautusta 34,42 euroa. Sitä ei ole huomioitu tulonasi,        
                 koska summa on alle 50 euron suuruinen. Veronpalautuksesta          
                 otetaan huomioon yksin asuvalta osuus, joka ylittää 50 euroa ja     
                 perheeltä osuus, joka ylittää 100 euroa.                           

                 Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.   

                 Sinun tulee pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä,               
                 olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua TE-toimiston     
                 tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Edellä           
                 mainittujen toimien laiminlyönti voi johtaa perusosan             
                 alentamiseen.                                                     

                 Perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki kattavat vain osan     
                 vuokrastasi. Sinun tulee itse maksaa vuokran loppuosa, 80,89       
                 euroa/kuukausi.                                                   

                 Olet ilmoittanut hakemuksella sähkömenoja, joista et               
                 ole toimittanut laskuja. Menoja ei voida huomioida ilman Kelaan   
                 toimitettuja laskuja.                                             

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki toimeentulotuesta 2 a §, 3 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §,         
                 7 c §, 11 §, 14 §, 14 a §, 15 §, 16 §, 20 §, 23 § ja 24 §         


                 Kelassa asiasi käsitteli                                           

                 Hanna Niemelä                                                     

        Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä                   
                 oikaisuvaatimuksen Kelan Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje         
                 oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.                       

                                                                         Sivu  3/ 5 
        Peltola,   Susanna                                                 

        Miten perustoimeentulotuki on laskettu                                     

        Laskelma ajalle 1.7.2019 - 31.7.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola Satu Päivi Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    312,00 e        312,00 e             
         Työmarkkinatuki                       578,17 e        578,18 e             

        Tulot yhteensä                                         890,18 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola   Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 497,29 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.7.                                                             
                                                     

        Menot yhteensä                                       1 008,41 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 008,41 e - 890,18 e                                  118,23 e             

        Laskelma ajalle 1.8.2019 - 31.8.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    316,80 e        316,80 e             
         Työmarkkinatuki                       578,18 e        578,18 e             

        Tulot yhteensä                                         894,98 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 497,29 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.8.                                                             
                                                         

        Menot yhteensä                                       1 008,41 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 008,41 e - 894,98 e                                  113,43 e             

        Laskelma ajalle 1.9.2019 - 30.9.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    316,80 e        316,80 e             
         Työmarkkinatuki                       578,18 e        578,18 e             

        Tulot yhteensä                                         894,98 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 497,29 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.9.                                                             
                                             
        Menot yhteensä                                       1 008,41 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 008,41 e - 894,98 e                                  113,43 e             

        Ajalta 1.10.2019 - 31.12.2019 laskelma on samansisältöinen                   
        kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.9.2019 - 30.9.2019.         

                                                                         Sivu  4/ 5 
        Peltola,  Susanna                                                 

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Seuraavan hakemuksen liitteeksi pyydämme toimittamaan:             
                 - viimeisin tiliote.                                               

                 Jos emme saa liitteitä, hakemus voidaan hylätä tai sen             
                 käsittely voi viivästyä.                                           

                 Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen   
                 voimassaoloaikana seuraavia menoja:                               
                 - välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset                 
                 - kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä         
                   suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset     
                 - välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai       
                   matkustusasiakirjan hankintamenot                               
                 Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina       
                 perustoimeentulotuessa.                                           

                 Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa       
                 ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen     
                 ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.   

                 Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista   
                 muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki       
                 maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella     
                 myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.             

                 Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia         
                 tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten verottajalta, sekä   
                 työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Jos tarvittavia       
                 tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.                 
                 Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta         
                 Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai     
                 muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa     
                 pyydämme sinulta lisätietoja.                                     

                 Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi                 
                 veronpalautuksen tai perustoimeentulotuessa huomioitavan           
                 etuustulon takautuvalta ajalta, sinun tulee varautua kattamaan     
                 elinkustannuksesi siten, ettei perustoimeentulotuen tarvetta       
                 lähikuukausina tule, mikäli taloudellisessa tilanteessasi ei       
                 tapahdu muita olennaisia muutoksia. Kela voi ottaa jatkossa       
                 perustoimeentulotukioikeutta määriteltäessä tulona huomioon       
                 saamasi kertaluonteisen tulon.                                     

                 Mikäli Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään     
                 päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos       
                 haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden     
                 aikana.                                                           

                 Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin   
                 ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista       
                 korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle                 
                 kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista                     
                 sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi                   
                 käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.   

                 Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää           
                 kotikuntasi sosiaalitoimi. Lisätietoja saat tarvittaessa           
                 kotikunnastasi.                                                   

12.07.2019 PÄÄTÖS ASUMISTUESTA

KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 3   
                                                                     Hakemus       
        PL 10                                Annettu     Postitettu  saapunut       
        00056  KELA                          11.7.2019   12.7.2019   1.7.2019       



        Peltola,  Susanna                                                 
                         
        Päätös asumistuesta                                                         

                 Olet hakenut asumistuen tarkistusta 1.8.2019 alkaen.               

                 Asumistuki on tarkistettu 1.8.2019 alkaen.                         

        Asumistuen määrä                                                           
                 1.8.2019   alkaen            316,80 e/kk                           

        Maksu                                                                       
                 Asumistuki maksetaan ilmoituksesi perusteella vuokranantajalle:   
                                                           
                Maksupäivä       Määrä        Ajalta                               
                 1.8.2019         316,80 e     1.8.2019   - 31.8.2019               

                 Jatkossa tuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä         
                 (ma - pe).                                                         

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Ilmoita seuraavista muutoksista Kelaan:                           
                 - muutto                                                           
                 - tulot nousevat vähintään 400 e/kk                               
                 - asumismenot laskevat vähintään 50 e/kk                           
                 - avio- tai avoliiton päättyminen                                 
                 - asukkaiden lukumäärä muuttuu                                     
                 - alivuokralainen muuttaa asuntoon tai asunnosta pois             
                 - samassa asunnossa asuvan henkilön oikeus asumislisään alkaa     
                   tai päättyy                                                     

                 Voit hakea asumistukesi tarkistamista myös, jos tulot laskevat     
                 vähintään 200 e/kk tai asumismenot nousevat vähintään 50 e/kk.     

                 Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki maksetaan                 
                 oikeansuuruisena. Muutoksista ilmoitetaan hakemuksella.           

                 Jos näitä muutoksia ei tapahdu, tuki tarkistetaan viimeistään     
                 vuoden kuluttua. Vuositarkistuksesi ajankohta on 1.8.2020.         
                 Saat asiasta kirjeen kuukautta aikaisemmin.                       

        Ruokakuntaan kuuluvat henkilöt                                             
                 Peltola, Susanna                                       

        Perustelut                                                                 
                 Asumistuki on tarkistettu 1.8.2019 alkaen, koska tuen             
                 alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vuosi.     

                 Ruokakunnan yhteenlasketut tulot                                   

                 1.8.2019   alkaen       697,00 e/kk                               

                 Tulot huomioidaan bruttomääräisinä.                               

                 Ruokakunnan asumismenot                                           

                                                                         Sivu  2/ 3 
        Peltola,   Susanna                                                 

                 1.8.2019 alkaen 396,00 e/kk                                       

                 Enimmäisasumismenot on määrä, joka yleisestä asumistuesta         
                 annetun lain perusteella voidaan ottaa huomioon asumistukea       
                 laskettaessa. Enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnassa     
                 asuvien henkilöiden määrä ja asunnon sijaintikunta.               

                 Asumismenoiksi ei asumistuessa hyväksytä esimerkiksi sähkö-,       
                 sauna- ja autopaikkamaksua eikä internetliittymän maksua.         

                 Lisätietoa on kohdassa Miten asumistuki määräytyy.                 

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki yleisestä asumistuesta 1 §, 4 §, 7 §, 8 §, 9 §, 10 §,         
                 12 §, 16 §, 20 §, 24 §, 25 §, 27 §, 28 § ja 34 §                   

                 KANSANELÄKELAITOS                                                 
                 Mikko Raittinen 
                                                 
        Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä valituksen.       
                 Ohje valituksen tekemiseen on liitteenä.                           
                                                                   
       Peltola,   Susanna                                                 

        Miten asumistuki määräytyy                                                 

                 Asumistuki lasketaan niin, että hyväksyttävistä, kuitenkin         
                 enintään enimmäisasumismenoista vähennetään perusomavastuu.       
                 Asumistuen määrä on 80 % tästä erotuksesta.                       
                 Perusomavastuun määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien         
                 aikuisten ja lasten lukumäärä sekä tulot.                         

               Kuukausitulot 1.8.2019 alkaen:                                     

                 Työmarkkinatuki                                       696,60 e     

                   Työmarkkinatuki   32,40 e/pv on kerrottu                         
                   luvulla 21,5. Tämä on keskimääräinen työpäivien                 
                   määrä kuukaudessa.                                               

                 Ruokakunnan tulot yhteensä                            696,60 e     

                 Asumismenot kuukaudessa 1.8.2019 alkaen:                           
                 Kunta: Riihimäki                                                   
                                              Ilmoitetut           Hyväksyttävät   
                 Vuokra                         511,12 e               511,12 e     

                 Hyväksyttävät asumismenot                             511,12 e     

                 Enimmäisasumismenot                                   396,00 e     

                 Perusomavastuu kuukaudessa 1.8.2019 alkaen:             0,00 e     

                 Perusomavastuu on 42 % asumistuessa huomioon                       
                 otettavista tuloista, joista on vähennetty                         
                 täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä.                   
                 Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo määräytyy                   
                 vuosittain vaihtuvasta perusarvosta sekä aikuisen                 
                 ja lapsen kertoimesta.                                             

                 Laskukaava:                                                       
                 697 e   - [597 e + 99  e x 1 (aikuinen) + 221 e x 0 (lapsi)] =     
                 erotus, josta 42 % on perusomavastuun määrä.                       

                 Asumistuen määrä kuukaudessa 1.8.2019 alkaen:                     
                 Laskukaava:                                                       
                 enimmäisasumismenot - perusomavastuu = erotus,                     
                 josta 80 % on asumistuen määrä.                                   
                 396,00 e  -    0,00 e  =     396,00 e,                             
                 josta 80 % on 316,80 e/kk                                         

09.07.2019 Suomeen pesiytyi hankala ilmiö: nyt velkaannutaan rakkaudesta aikuisiin lapsiin

Suomeen pesiytyi hankala ilmiö: nyt velkaannutaan rakkaudesta aikuisiin lapsiin

Vanhemmat ottavat lainaa pelastaakseen ylivelkaantuneen jälkikasvunsa.

Lasten ja lastenlasten rahavaikeudet ahdistavat vanhempia, jotka usein yrittävät tukea läheisiään yli voimavarojensa.

04.07.2019 15:32  SUSANNA SOMPPI   MAIJA SAARI, KUVALÄHDE: ISTOCK

Tyypillinen rakkauden tai välittämisen takia velkaantuva henkilö on keski-ikäinen nainen.

– Nainen velkaantuu tyypillisesti auttaakseen lastaan tai lastenlastaan. Hän saattaa antaa rahaa, tehdä ostoksia läheisten puolesta tai hankkiutua rinnakkaisvelalliseksi läheisen tarvitsemaa luottoa varten. Tavallista on myös, että otetaan koko luotto omiin nimiin ja maksetaan sillä läheisen velkoja tai ryhdytään takaajaksi. Lainan vakuudeksi voidaan asettaa auttajan omaisuutta, kuten kesämökki tai asunto. Tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan yleensä siksi, että alkuperäiselle velan tarvitsijalle ei enää myönnetä velkaa esimerkiksi riittämättömien tulojen takia. Jos luottotiedot ovat menneet, uutta velkaa ei pitäisi saada. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että ylivelkaantunut saa uutta velkaa aina jostain, ihan loputtomiin, Takuusäätiön neuvontapäällikkö Minna Mattila huokaa.

       LOPPUJEN LOPUKSI SE EI OLE AUTA KETÄÄN, VAAN PITKITTÄÄ LÄHEISEN                     KRIISIYTYNYTTÄ RAHATILANNETTA JA VIIVYTTÄÄ OIKEANLAISEN AVUN                                                                            HANKKIMISTA.

                                                          – MINNA MATTILA

On tapauksia, joissa velallinen käyttää toisen rakkautta tietoisesti hyväkseen.

– Suurin osa velallisista lienee kuitenkin niitä, jotka haluavat maksaa velkansa, mutta eivät vain saa omista asioistaan otetta.

Mattilan mielestä on inhimillistä ja ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat auttaa lapsiaan tai lapset vanhempiaan – koska näinkin päin velkaannutaan.

– Toisen auttaminen ottamalla itse velkaa on hyvin petollinen kuvio. Loppujen lopuksi se ei ole auta ketään, vaan pitkittää läheisen kriisiytynyttä rahatilannetta ja viivyttää oikeanlaisen avun hankkimista. Yleensä velalliset yrittävät sinnitellä itsenäisesti viimeiseen saakka. Rahan pyytäminen omilta vanhemmilta on yleensä selvä hälytysmerkki.

Äkkiä ammattimaisen avun äärelle

Minna Mattila rohkaisee niitä, joiden läheinen on ylivelkaantunut, hakemaan viipymättä apua sekä läheiselleen että itselleen.

– Paras apu ylivelkaantuneelle on pikainen ohjaaminen ammattimaisen avun piiriin. Matalan kynnyksen neuvontaa on saatavissa soittamalla Takuusäätiön Velkalinjalle tai kirjoittamalla Kysy rahasta –chatiin. Kuntien ja kaupunkien oikeusaputoimistoissa työskentelee velka- ja talousneuvojia, jotka auttavat talousvaikeuksiin joutuneita, Mattila vinkkaa.

        TUOREEN TUTKIMUKSEN MUKAAN JOPA 40 PROSENTTIA SUOMALAISISTA ELÄÄ                    SILLÄ TAVALLA KÄDESTÄ SUUHUN, ETTÄ HEILLÄ EI OLE SÄÄSTÖJÄ                                              YLLÄTTÄVIEN TILANTEIDEN VARALLE.

                                                       – MINNA MATTILA

– On inhimillistä, että oman lapsen tai läheisen hätä ahdistaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, jos häntä ei auta rahallisesti. Mutta oikea ratkaisu tilanteeseen on hakea apua ja etsiä oikeaa tietoa. Yhä vielä on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä, kuten että velallinen joutuu vankilaan, ellei kykene maksamaan velkojaan, tai että ulosottomies tulee ja vie kaiken. Näiden väärien luulojen takia ei sitten uskalleta hakea apua, vaan otetaan velkaa velkojan maksuun.

Läheistään voi auttaa myös muulla tavoin kuin antamalla rahaa.

– Rahavaikeuksiin joutunutta voi tukea esimerkiksi kutsumalla hänet syömään tai tarjoamalla vaikka leffaillan - tai ihan vain seuraa ja tukea. Talousvaikeuksissa oleva ihminen on yleensä stressaantunut ja jopa masentunut, jolloin omat voimat eivät tahdo riittää avun tai seuran hakemiseen.

Keskituloisilla jo hyvin tiukkaa

Ylivelkaantumisen takana saattaa olla työttömyyttä, sairautta, pätkätöitä, päihde-, elämänhallinta- tai peliongelmia, mutta ei lähestulkoonkaan aina. Tällä hetkellä Suomessa velkaantuvat hurjaa vauhtia keskituloiset, työssä käyvät ihmiset.

– Asuminen, auton pitäminen ja lasten harrastukset nielevät paljon rahaa. Vaikka molemmat puolisot kävisivät töissä, rahasta voi silti olla hyvin tiukkaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista elää sillä tavalla kädestä suuhun, että heillä ei ole säästöjä yllättävien tilanteiden varalle. Luottokorttien luottorajakin saattaa olla täynnä.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että hajonnut pesukone tai auton korjaus merkitsee heti velan ottoa.

Riippuvuuksista päihdeongelma lienee helpoin tunnistaa, mutta peliongelma saattaa jatkua pitkään ilman, että kukaan tietää asiasta.

    ELÄKELÄINEN ON SAATTANUT PANTATA KESÄMÖKKINSÄ TAI ASUNTONSA                                                                LÄHEISEN VELKOJEN TAKIA.

                                                     – MINNA MATTILA

– Peliongelmainen saattaa saada välillä voittoja ja uskotella itselleen, että rahavaikeudet ovat vain väliaikaisia. Sama pätee usein muihinkin ylivelkaantuneisiin: sinnitellään liian pitkään yksin ja toivotaan, että tilanne jotenkin korjautuisi. Näin ei yleensä käy, vaan ongelmat pahenevat.

Entä millaisilla velkasummilla suomalaiset sitten auttavat läheisiään?

– Pahimmillaan velkaa on otettu kymmeniä tuhansia euroja. Eläkeläinen on saattanut pantata kesämökkinsä tai asuntonsa läheisen velkojen takia. Kaikki eivät ota huomioon sitä, että edes asunnon myynti ei aina vapauta velkataakasta, sillä asunnot eivät välttämättä mene kaupaksi haja-asutusalueilla – ja jos menevät, niiden myyntihinta ei ehkä kata velkoja.

Lisätietoja ja tukea:

• Takuusäätiön nettisivut: takuusaatio.fi
• Velkalinja palvelee arkisin klo 10-14, puh. 0800 98009.
• Kysy rahasta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 12.30-15.00.
• Takuusäätiön nettisivuilta pääset myös Ryhmächat-keskusteluihin joka toinen torstai kello 13-15. Puhelut ja neuvonta ovat on maksuttomia, ja asioida voi nimettömästi. Läheisen velkaantumisesta on tehty Läheinen rahavaikeuksissa. Miten voit tukea? -opaskirjanen (pdf).

04.07.2019 Pikavippifirmat puskevat lainojaan kuin viimeistä päivää ennen lakimuutosta – korolle ja kuluille tiukemmat ylärajat

Pikavippifirmat puskevat lainojaan kuin viimeistä päivää ennen lakimuutosta – korolle ja kuluille tiukemmat ylärajat

4.7.2019 13:00  Petri Kangas

Lakimuutos rajoittaa lainojen ehtoja syksyllä. Mainonta on aggressiivista

 
Kuva: Leena Mörsky
Pikavippejä suitsiva laki tulee voimaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, ja nyt pikaluottoja myönnetään Takuusäätiön mukaan oikein urakalla ennen lain voimaantuloa.

– Mitä asiakkailtamme kuulemme ja näemme, pikavippifirmat tunkevat lainarahaa niin paljon kuin asiakkaat ottavat, sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sanoo.

Sosiaalialan järjestöstä kerrotaan, että kesä on muutenkin pikavippien huippusesonkia. Toinen on joulun aika.

– Asiakkainamme on aika paljon yksinhuoltajia ja pienituloisia vanhempia. Vanhemmat haluavat tarjota kivaa tekemistä, mutta huvipuistoreissu kahden lapsen kanssa voi olla ylivoimaista, Backman sanoo.

– Hallitus toimii tehokkaasti ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan, lukee pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa.

Pyrkimys hillitä kohtuuttomia pienlainoja ylittää vaali- ja hallituskaudet

Luottokustannuksia rajoittava uusi laki määrää, ettei kuluttajan nostamalle luotolle perittävää korkoa saa sopia 20:tä prosenttia suuremmaksi.

Myöskään maksettavaksi tulevat kustannukset eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa.

– Luotonantajilta on kuulunut spekulointia, että 150 euron kuluraja tuottaa harmaita hiuksia. Heidän näkökulmastaan kustannusraja voi olla haaste, sanoo Takuusäätiön Backman.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ryhmäpäällikkö Paula Hannulan mukaan lain sivujuonne on se, että hinnoittelusta tulisi läpinäkyvämpää. Laki vaikuttaa hänen mukaansa myös muihin luotonantajiin kuin pikavippifirmoihin.

– Luoton hintaa velotettaisiin enemmän korossa, koska se on asiakkaalle helpompaa ymmärtää. Koko markkinat joutuvat miettimään hinnoittelurakenteensa uusiksi, Hannula sanoo.

KKV:n mukaan huolenaiheena on se, ettei uusi laki koske jo olemassa olevia lainoja. Lainat ovat Hannulan mukaan usein limiittiluottoja, jotka muistuttavat luottokorttisopimuksia.

Rinteen hallitus aikoo vähentää kuluttajaluottojen houkuttelevuutta jatkamalla markkinoinnin hillitsemiseen tähtäävää työtä. Valvonta keskitetään Finanssivalvontaan.

Takuusäätiöstä kerrotaan, ettei mainostaminen tapahdu ainoastaan joukkoviestinten välityksellä. Backmanin mukaan vanhoille asiakkaille tyrkytetään lisää lainaa sähköpostissa.

– Kohdennettu markkinointi tuntuu olevan hyvin tavanomaista. Uuden parin tonnin lainan voi hyväksyä nappia painamalla. Lainan ottamisesta on tehty liian helppoa, Backman sanoo.

KKV:n Hannula näkee, että mainonta on ollut aggressiivista.

– Markkinoinnissa on lainvastaisia piirteitä ja puutteita. Ei anneta välttämättä riittävän selkeästi luottokustannuksia koskevia tietoja, Hannula sanoo.

Hannulan mukaan 2013 säädetty laki 50 prosentin korkokatosta ei täysin purrut. Bisneslogiikka kuitenkin muuttui sen verran, että osa rahoituslaitoksista jätti markkinat. Hän ennakoi nyt samanlaista muutosta.

– Markkinat järjestyvät uudelleen, osa toimijoista poistuu, mutta voi tulla uusia. Luottotuotteet ja hinnoittelurakenteet muuttuvat kokonaan, Hannula tiivistää. STT

Positiivinen luottorekisteri voisi ratkaista osan ylivelkaantumisesta

Alkuviikosta Suomen Asiakastieto kertoi, että maksuhäiriöisten ihmisten määrä on kasvanut Suomessa yli 380  000:een.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön tämän kauden aikana. Samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa.

Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan yleisesti tietokantaa, josta luotonantajayhtiöt voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot.

Sekä sosiaalijärjestö Takuusäätiö että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) suhtautuvat myönteisesti rekisterin luomiseen, kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät.

– Positiivinen luottojärjestelmä on vain yksi toimi. Muista maista on esimerkkejä, ettei positiivinen luottorekisteri yksin hillitse ongelmia, ryhmäpäällikkö Paula Hannula KKV:stä sanoo.

Hannula sanoo, että luotonannon on oltava vastuullista, ja että asiakkaan maksukyky arvioidaan.

Jo nyt luottotietoja voi pyytää veloituksetta kerran vuodessa tietoja ylläpitävältä yritykseltä. Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sanoo, että tiedonvaihtojärjestelmä ei toimi nykyisenlaisena.

– Olen nähnyt tapauksia, että eläkeläisillä on ollut 100  000 euroa vakuudetonta luottoa, ja lisää on annettu, Backman sanoo.

Hänen mukaansa positiivisen luottorekisterin tarkoituksena on ehkäistä yliluotottamista ja -velkaantumista.

– Ihmisiä on luototettu yli maksuvarojen. Tuntuu ehkä raa’alta, jos ei saa lainaa, mutta aina ei ole ehkä järkeäkään ottaa uutta velkaa, Backman sanoo.

04.07.2019 Ensimmäiset veronpalautukset maksetaan tänään – aiemmin liikamaksut on saanut takaisin vasta loppuvuonna

Ensimmäiset veronpalautukset maksetaan tänään – aiemmin liikamaksut on saanut takaisin vasta loppuvuonna

4.7.2019 11:07  STT–
Suurin osa palkansaajista ja eläkeläisistä saa palautuksensa elo- tai syyskuussa.

Kuva: Pekka Aho

Verohallinto maksoi torstaina vuoden ensimmäiset veronpalautukset. Edellisvuoteen verrattuna maksatus aikaistuu ja muuttuu siten, että palautuksia maksetaan eri ajankohtina. Aiemmin kaikki veronpalautukset on maksettu kerralla marras- tai joulukuussa

Verohallinnon mukaan torstaina veronpalautuksensa sai 157 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajaa. Suurin osa palkansaajista ja eläkeläisistä saa palautuksensa elo- tai syyskuussa.

Maksupäiviä on yhteensä kuusi. Palautuksissa tapahtuneet muutokset kytkeytyvät verotusmenettelyn kehitykseen, sillä tänä vuonna verotus myös päättyy eri henkilöillä eri aikoihin.

Alustavien arvioiden mukaan veronpalautuksia maksetaan elokuussa 1,7 miljoonalle veronmaksajalle yhteensä 806 miljoonaa euroa.

Jäännösveroja eli mätkyjä erääntyy elokuussa puolestaan 224 000 veronmaksajalla yhteensä 89 miljoonaa euroa. Myös syyskuulle on tiedossa iso veronpalautuspotti. STT

03.07.2019 Jo yli 380 000 suomalaisella maksuhäiriö – yksi ikäluokka joutuu useimmiten mustalle listalle

Jo yli 380 000 suomalaisella maksuhäiriö – yksi ikäluokka joutuu useimmiten mustalle listalle

Maksuhäisiöiden määrä on vuodessa kasvanut noin neljällätuhannella tapauksella. Kuvituskuva.  Päivi Tuovinen / Arkisto

Maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa yhteensä 382 700 suomalaisella. Vuodessa määrä on kasvanut 4 000 henkilöllä. Asiakastieto Groupin tilastojen mukaan ongelmallisin ikäryhmä ovat kolmikymppiset, jotka ovat myös aktiivisimpia kuluttajina.

Heistä yli 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä ja osuus on vuodessa edelleen kasvanut. Pientä kasvua on lähes kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäluokissa aina eläkeläisiin saakka.

Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista pitää hyvänä, että positiivisen luottotietorekisterin perustaminen Suomeen on mukana hallitusohjelmassa ja että positiivisen tiedon tarpeesta ollaan yksimielisiä.


Asiakastieto Group ylläpitää Ruotsissa valtakunnallista positiivista luottorekisteriä ja kokemukset sieltä ovat hyviä. Kattava kokonaiskuva kuluttaja-asiakkaan muista luotoista mahdollistaa paremmat luottopäätökset ja ehkäisee ylivelkaantumista.

Uuden rekisterin käyttöön saaminen kestää Muhosen mukaan aivan liian pitkään, vähintään 5-7 vuotta. Poliittinen päätöksenteko ja lainvalmistelu vievät ainakin hallituskauden ensimmäisen puolikkaan.

– Määrittely- ja koodaustyö ovat kokemuksemme mukaan huomattavasti vaativampia kuin esimerkiksi tulorekisterissä, ja senkin rakentaminen vei vuosia.

Muhosen mukaan ylivelkaantumisongelma paisuu niin nopeasti, ettei Suomella ole varaa jäädä odottamaan.

– Nyt täytyy alkaa hyödyntää jo tarjolla olevaa tietoa ja välineitä, joilla kuluttajan maksukyky arvioidaan luotettavasti, hän painottaa.

Kokonaisuudessaan ylivelkaantumisongelma pahenee, mutta hyvä signaali on se, että nuorten maksuhäiriöt ovat pysyneet laskusuunnassa. Tammikuussa havaittiin, että nuorimpien aikuisten maksuhäiriöt ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.

– Maksuhäiriöisiä nuoria on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi alle 20-vuotiaista enää 1,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vielä vuosi sitten osuus oli lähes 1,7 prosenttia. Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa, Muhonen kertoo.

Luotonantajat ja luottokauppaa käyvät yritykset tunnistavat ikään liittyvät riskit entistä paremmin ja hyödyntävät positiivista luottotietoa.

– Epävarmoilla ja vaihtelevilla tuloilla elävien nuorten kohdalla jo yksi avoin luotto sitoo hyvin todennäköisesti koko vapaan maksuvaran, jolloin uutta luottoa ei kannata myöntää.

– Kun tämä ymmärretään ja tarjolla olevaa positiivista tietoa aletaan hyödyntää kattavasti, kääntyy maksuhäiriökehitys parempaan suuntaan myös vanhemmissa ikäluokissa, Muhonen arvioi.

02.07.2019 SEKAISIN

Sekaisin todellakin.
Tili nollilla. Omaa syytä !

Viime kuukauden työmarkkinatuesta olen maksanut kaksi kertaa vuokran.

Soitin vuokravalvojalle,  ja hän pyysi tarkistaa Kelan sivuilta , milloin perustoimeentulotuki suoritetaan ja selvisikin, että en  ole tehnyt perustoimeentulotuki hakemusta heinäkuulle ja siitä eteenpäin.
Tuo kaikki tuli esiin kun menin tiliotteelta katsomaan yhtä lehden laskua, josta oli tullut Oma Postiin muistutus.
No lehden laskun seurauksena, peruin tilauksen. Olivat 1 kuukauden lehdistä veloittaneet 27,80 €, ihan järkyttävä summa, kun vertaa siihen , että tilasin 1 vuoden jakson ja se jaettuna 100€ jaettuna 4, sama summa.
Jotain hyvää, ja jotain huonoakin.

Suivaannuin sen verran, että lehden tilauksen peruin.
Jotain pientä olisi ollut kiva odotella, vaikka vaan tuota lehteä, mutta saanhan sen hankittua kioskista tai kaupasta.

Muutenkin ollut tosi tiukka kuukausi. Juhannus ruokiin upposi euro, jos toinenkin.
Olisi ollut kiva ostaa joku mekko kesäksi, mutta jäänyt hankkimatta.
Syntymäpäivälahja mummin rakkaalle myös hankkimatta, kellon hän haluaisi.
Yritän pihistää elokuulle pikkasen rahaa, että Korkeasaareen päästäisiin , joka kesäiselle retkelle.
Puhelinlasku se minulla suuri on, eli 130 €, siinä muutama osamaksusopimus. Ne kun saisi pois, niin olisi jo helpompaa.

Sukulaiselle, olen saanut jo pikkasen vähennyttyä, mutta ei kuulemma kiirettä.

Eipä nämä hankinnat suuria ole, mutta minulle, tuntuu välillä, että ihan ylitsepääsemättömiä.
Ainakin nyt taas tuntuu siltä.


Pakko avata sanainen arkku, oli jossain kirjoituksessa, että lotto puheita ei pitäisi jaella/ajatella/uskoa ja toivoa lottovoittoa.
Tämän kirjoitti joku, jolla oli hyvin varmaankin asiat, koska jatko oli, että pitää tehdä asioiden eteen jotakin, jotta ne paranee, eikä toivoa  turhaa, koska lottopotti on jotain niin harvinaista herkkua.

Kuka tekee mitäkin, ja milläkin tavalla. On tietysti oma valinta, miten elää elämäänsä, joku on katkeroitunut, joku taas jätetty/petetty/huijattu,  jokaiselle annettu oma polku.
On uskomattomia kertomuksia, ja selvitymistarinoita, löytyy hyväntekijöitä ja auttajia, joiden tiet kohtaavat. Elämä kantaa.

Tottahan  tuokin on, mutta jos euron laitan peliin ja jännittää lauantaina, niin ei siitä luultavasti mitään harmia ole kenellekään.

Tietysti voisin säästää sen euron ja kartuttaa jotain rahastoa, sillä ehkä.

Mutta tässä elämässä on niin paljon mahdollisuuksia parempaan, mutta jos olen pitkään sinnitellyt vähällä, on se pienikin ylimääräinen mikä jää siitä 266 € (pankkilainan lyhennys loppui 2018 keväällä) käyttöön, on luksusta.  Sen harjoittelua, että hätävara rahasto tulee käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä on jo iso askel.

Vai onko köyhän lotto se , että laittaa kolikon vesikippoon ja nostaa sen sitten lauantaina, saa rahan puhtaana käteen. Seteleitä ei kannata laittaa, ettei käy huonosti .