10.05.2019 Miten uusi ehdotus kotitalouksien velkakatosta voisi muuttaa tavallisen suomalaisen elämää? Kokosimme 6 kysymystä ja vastausta

Miten uusi ehdotus kotitalouksien velkakatosta voisi muuttaa tavallisen suomalaisen elämää? Kokosimme 6 kysymystä ja vastausta

Suomen Pankki haluaa kaikille lainoille yhteisen ylärajan eli lainakaton. Mitä se tarkoittaisi sinulle?

Velkakatto9.5.2019 klo 16:58
 
Taloyhtiön lainaosuus asunnon kauppahinnasta voi olla jopa 80 prosenttia. Ismo Pekkarinen / AOP
Jaa artikkeli Facebookissa
60
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomen Pankki (SP) haluaa suomalaisten velat tiukempaan seurantaan. SP on varoitellut nopeasta velkaantumisesta moneen kertaan.

Tuloihin verrattuna velkaantuminen onkin ollut vauhdikasta. Nyt velkaa on jo reilusti vuosituloja enemmän. Vuosituhannen alussa velkaantumisaste oli 62 prosenttia, mutta nyt yli 127 prosenttia.



 
Suomen Pankki haluaa, että velkaantumiselle asetettaisiin yläraja eli velkakatto, jonka avulla pidettäisiin huolta siitä, että asunto-, kulutus- tai taloyhtiölainat eivät kasvaisi liian suuriksi yhteenlaskettuinakaan.

1. Kiristyvätkö lainahanat minulle?

Käytännössä lainakatto tarkoittaisi sitä, että otettavan lainan määrää pitäisi pienentää, jos katto tulee vastaan. Lainakatto ei siis olisi este lainanotolle.

Suomen Pankin Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen ei halua sanoa, kuinka matalalle lainakatto pitäisi asettaa. Kysymys on niin herkkä, että hän jättää sen valtiovarainministeriön johtaman velkaantumistyöryhmän mietittäväksi. Siltä odotetaan tuloksia elokuussa.

 
Suomen Pankin Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen uskoo, että lainakatto toisi vakautta talouteen. Jari Kärkkäinen/Yle
Jo nyt asuntolainojen kasvua yritetään hillitä niin että ensiasunnossa lainan osuus saa olla 95 prosenttia asunnon hinnasta. Ensiasuntoa seuraavassa asunnossa lainaosuuden on jäätävä 85 prosenttiin.

2. Voivatko vanhat pikavipit estää asuntokaupat?

Uudessa lainakatossa otettaisiin huomioon muutkin kuin asuntolainat. Katto voisi tulla vastaan yhtä hyvin kulutus- kuin asuntoluoton takia. Esimerkiksi tuloihin nähdän suuret pikavipit voisivat olla este ottaa asuntolainaa - ainakaan niin paljon, kuin ilman uutta lainakattoa.



Pääekonomisti Veli-Matti Mattila varoittaa, että laina-ajan rajoitukset vähentävät pankkien keskinäistä kilpailua. Mårten Lampén / Yle
Pankkeja edustavan Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti Veli-Matti Mattila näkee lainakatossa riskejä. Hänen mukaansa se voi johtaa asuntokaupan hyytymiseen ja vaikeuttaa työn perässä muuttamista.

3. Kuka tietää mitä kaikkia lainoja minulla on?

Mattila pohtii myös miten käytännössä lainan antajat voivat tietää asiakkaan lainatilanteen kokonaisuudessaan.

Lainanantajia voivat olla pankkien lisäksi erilaiset pikavippi- tai osamaksuyhtiöt. Käytännössä kokonaiskuvan saamiseksi tarvittaisiin positiivinen luottorekisteri, joka onkin valmistelussa oikeusministeriössä.

SP:n Nykänen kuitenkin muistuttaa, että vaikka lainanantaja näkisi rekisteristä asiakkaan koko velkatilanteen, se ei olisi vielä este uuden lainan myöntämiselle. Siksi Nykäsen mukaan rekisterin lisäksi tarvitaan sitova lainakatto.

4. Paranevatko suomalaisten yöunet, jos Suomen Pankki holhoaa?

Suomen Pankkia huolestuttaa, että raskaasti velkaantuneet suomalaiset leikkaavat kuluttamistaan, jos pelko työttömyydestä tai korkojen noususta valtaisi alaa.

Se puolestaan voisi johtaa huonoon kierteeseen: kotimaisen kysynnän vähentymiseen, kotimaisten yritysten konkursseihin, pankkien lainanantomahdollisuuksien heikentymiseen - ja talouden epävarmuuden kärjistymiseen kunnon talouskriisiksi.

 
Talosyhtiölainan 70 prosentin osuus asunnon kauppahinnansta on Suomen Pankin mukaan "jo aika paljon".Jari Kärkkäinen/Yle
Vaikka lainakatto voi tuntua holhoamiselta, se voisi estää liian raskaan velkataakan ja parantaisi velallisen yöunia, kun oma taloustilanne ei olisi viritetty äärimmilleen.

5. Miksi ihmisten kykyyn arvioida omaa lainatilannetta ei luoteta?

Lainoja voi kertyä hyvin monella tavalla ja joskus niistä muodostuva kokonaispotti saattaa yllättää. Nykänen varoo sanomasta tarkkoja lukuja lainakaton osalta, mutta hänen mielestään taloyhtiölainan 70-80 prosentin osuus asunnon kauppahinnasta "on jo aika paljon".

Taloyhtiölainat ovat yksi talousriski, joka arvioiminen voi olla vaikeaa. Ongelmatilanteessa maksamatta jääneet lainaosuudet jäävät muiden osakkaiden huoleksi.

Lue lisää taloyhtiölainojen ongelmista tästä jutusta:

VM:n työryhmä valmistelee rajoituksia taloyhtiölainoille – monen uuden asunnon hinnasta jo yli 70 prosenttia on yhtiölainaa

FA:n Mattila luonnehtii taloyhtiölainoja suomalaiseksi erikoisuudeksi. Lainatiedot ovat taloyhtiöllä tai isännöitsijällä ja niiden reaaliaikainen seuraaminen "voi olla haastavaa".

6. Säästääkö lainakatto Suomen talouskriiseiltä?

SP haluaa lainakatolla luoda vakautta talouteen, sillä laajat talouskriisit ovat sen mukaan usein saaneet alkunsa juuri asunto- ja asuntolainamarkkinoista.

SP:n ehdotuksessa myös asunto- ja taloyhtiölainojen pituutta rajoitettaisiin. Nykänen ei halua sanoa missä menee kohtuuden raja laina-ajan pituudessa. Mutta hänen mukaansa nykyisen uusien lainojen 20-25 vuoden laina-ajan "ei pitäisi ainakaan pidentyä".

FA:n Mattilan kuitenkin varoittaa, että laina-aika on pankkien keskinäinen kilpailukeino ja sen rajoittaminen rajoittaisi myös pankkien kilpailua. Yleensä kilpailun rajoittamisella on taipumus nostaa hintoja, tässä tapauksessa lainamarginaaleja.

03.05.2019 ”Elämäni on mennyt pilalle näistä veloista” – Jaanan, 38, ohella ulosotossa on noin 550 000 velallista ja luottotiedot puuttuvat lähes 400 000 suomalaiselta

”Elämäni on mennyt pilalle näistä veloista” – Jaanan, 38, ohella ulosotossa on noin 550 000 velallista ja luottotiedot puuttuvat lähes 400 000 suomalaiselta

 

Miten tilanne on päässyt näin pahaksi? Ihmisillä ei ole enää käsitystä, paljonko tilillä on rahaa, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar sanoo.

”Minulla ei ole ollut tietotaitoa hoitaa laskuasioita”
Jaanalla on ulosotossa 25 000 euroa. Hän on kärsinyt velkaongelmasta 20 vuotta.

Vantaalainen Jaana, 38, on elänyt koko aikuisikänsä velkaongelmien kanssa. Perintään on mennyt niin vuokria, lääkärilaskuja, kuntosalilaskuja, lapsen koulukuvia, Aku Ankan -lehtitilauksia kuin puhelinmaksujakin.

Velkaongelma alkoi, kun hän antoi kavereilleen itselleen tarpeettomaksi käyneitä puhelinliittymiä. He eivät maksaneetkaan laskuja.

Jaanalla on tällä hetkellä tutkinnassa tarkkaavaisuushäiriö ADD, joka on voinut vaikuttaa velkaantumiseen. Samoin vastoinkäymiset, kuten sairaudet ja lapsen isän äkkinäinen kuolema ovat tuoneet talousongelmia.

”Minulla ei ole ehkä ollut tietotaitoa hoitaa laskuasioita”, hän sanoo.

Jaana ei tällä hetkellä käy töissä, vaan on sairauksiensa takia menossa kuntoutukseen.
Kun Jaana loukkasi töissä kaaduttuaan jalkansa vuonna 2007, hänen työterveyslaskunsa tuli hänelle itselleen maksettavaksi – ja meni perintään.

Silloin Jaana sisuuntui, ja alkoi selvittää laskujaan ja talousasioitaan, ettei maksaisi ainakaan itselleen kuulumattomia maksuja. Nykyisin Jaana säästää työssäkäyvän miehensä kanssa, jotta pääsee esimerkiksi ulkomaanmatkalle.

”Elämäni on mennyt pilalle näistä veloista”, Jaana sanoo.

Suomalaisten velkaongelmat lisääntyivät vuosituhannen alussa

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Panzar kertoo, että suomalaisten velkaongelmat alkoivat lisääntyä vuosituhannen alussa. Silloin ihmiset velkaantuivat pitkälti pankkien luotoilla.

Tilanne paheni, kun rahaa alkoi saada helposti R-kioskin ja esimerkiksi Elloksen myöntämä lainana. Vuosina 2006—2007 ensimmäiset pikavippifirmat aloittivat toimintansa, mikä lisäsi entisestään maksuhäiriömerkintöjä.

”Rahaa alkoi saada työajan ulkopuolella helposti ja nopeasti”, Juha Pantzar sanoo.

Pantzar puhuu työajasta, sillä suurin osa Takuusäätiön ylivelkaantuneista asiakkaista on työssäkäyviä. Sen perusteella hän uskoo, että suurin osa luottotiedottomista on myös työssäkäyviä. Lainoihin tarvitaan tuloja.

Takuusäätiön asiakkaiden keskitulot vastaavat suomalaisten mediaanipalkkaa eli ovat noin 2600 euroa.

”Ratkomme täällä tavallisten suomalaisten velkaongelmia”, Pantzar sanoo.

Velkaongelma syntyy, kun lainaa ja pikavippejä otetaan sieltä ja täältä

Nykyisin tyypillinen velkaongelma syntyy siitä, että ihmiset ottavat velkaa useasta paikasta, eivätkä saa niitä enää maksettua.

”Yhä useammin otetaan kymmenien tuhansien eurojen pikaluottoja. Ne saa yhtä helposti kuin kahdensadan euron vipin”, Pantzar kertoo.

Isoja kymmenien tuhansien eurojen lainoja haetaan tyypillisimmin velkojen järjestelyyn eli niillä yritetään saada velkaongelma kuriin, kuten myös pikavipeillä.

Mutta pelkkä luottofirman lainojen järjestely ei auta, jos asiakas ei saa apua myös velkojensa syyhyn.

”Esimerkiksi alkoholista riippuvainen tarvitsee ongelmaa päihdeongelmaansa”, Pantzar sanoo
Takuusäätiön velkaongelmaisista asiakkaista noin kymmenesosalla velka on syntynyt riippuvuudesta eli esimerkiksi päihdeongelmasta tai peliongelmasta.

Luottokortit tapissa – kielii talouden hallitsemattomuudesta

Yleisin syy velkaongelman syntyyn on kuitenkin elämäntilanteen muutos, kuten avioero, sairastuminen tai työttömyys – jopa lapsen syntymän tuomat kulut voivat sysätä tiukilla elävän perheen velkakierteeseen.


Yleensä velkaongelma olisi vältettävissä elämänmuutoksissakin järkevällä taloudenpidolla, mutta se puuttuu monelta.

”Elämänmuutoksessa aiemmin tiukaksi viritetty budjetti ei jousta, jos ei ole jätetty minkäänlaista puskuria. Moni elää niin, että luottokortit ovat koko ajan tapissa ja lisäksi on aika lailla lainaa eri paikkoihin. Silloin esimerkiksi lomautuksen tuomista ongelmista ei selvitäkään.”

Juha A. Pantzar kutsuu tilannetta talouden hallitsemattomuudeksi. Se on yleistä velkaongelmissa.

”Ihmiset eivät enää tiedä, mistä omat rahat tulevat eikä mihin ne menee. Otetaan lainaa sieltä ja tuolta. Kuluttamisemme on muuttunut näkymättömäksi. Emme joudu katsomaan saldoa, sillä olemme solmineet paljon sellaisia sopimuksia, joissa joku käy meidän tililtämme ottamassa automaattisesti suoraveloituksella summia.”

Enää suomalaiset eivät säästä rahaa, hankinnat tehdään kulutusluotolla

Ihmiset eivät siis enää säästä tehdäkseen hankintoja, vaan ostavat paljon lainalla. Otetaan vaikkapa huonekaluluottoa, puhelinlainaa ja ostetaan televisio kuukausimaksulla.

Pahimmillaan lainaa nostetaan tietämättä, paljonko itsellä on rahaa ja maksukykyä. Ihmiset eivät välttämättä edes ymmärrä laskulla maksamisen tai osamaksun olevan lainaa.

”Lainaa myös tarjotaan, jotta ihmisiä saadaan sitoutettua kaupparyhmään. Jos esimerkiksi menet ostamaan kuudensadan euron televisiota, voit saada rahoituksen siihen päälle. Rahoitus on usein sellainen, että saa kuudensadan euron lisäksi pankin luottokortin, jossa on kolmen tonnin limiitti. Sinulla on siis 2400 euroa rahaa kaupparyhmään vielä television jälkeen. Kun sinulla on muutama tällainen rahoitussopimus, et enää muista, mihin kaikkialle on lainoja auki.”

Ihmiset saattavat pingottaa taloutensa niin tiukalle, että lainalaskuihin ja rahoitussopimuksiin menee kaikki rahat. Silloin esimerkiksi ruoka saatetaan ostaa pikavipillä.

Jos tähän tilanteeseen iskee esimerkiksi pitkä sairasloma, kupla puhkeaa.

______________________________________________________________________

Miksi suomalaiset elävät yli varojensa ja ylivelkaantuvat?


1. Jopa 382 000 suomalaisella on tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä, ja luottotiedottomuuden määrä on kasvussa. Keskimäärin luottotiedottomalla on 15 maksuhäiriömerkintää.

2. Ylivelkaantuneita suomalaisia on vielä enemmän, sillä ulosotossa on noin 550 000 velallista.

3. Lisäksi kymmenet tuhannet hakevat kulutusluottoja, mutta välttelevät toistaiseksi maksuhäiriömerkintää.

4. Suomalaiset ottavat yhä enemmän kulutusluottoja. Varsinkin vakuudettomien kulutusluottojen määrä on kasvussa, sillä niitä saa helposti ja nopeasti.

5. Nousukausi ei ole helpottanut velkaantumisen syntymistä, vaan ihmiset ottavat hanakasti pikalainaa.

03.05.2019 Ulosotossa jopa vaippaikäisiä lapsia – Velkojen ulosmittauksessa ei ole alaikärajaa

Ulosotossa jopa vaippaikäisiä lapsia – Velkojen ulosmittauksessa ei ole alaikärajaa

 

Ulosotossa oli viime vuoden lopussa valtakunnanvoudinviraston tilaston mukaan 1806 alaikäistä lasta tai samana vuonna 18 vuotta täyttävää. Alle 15-vuotiaita heistä oli 102.

On hätkähdyttävää, miten alaikäinen lapsi tai nuori voi edes joutua ulosottoon.
Velkojen ulosmittauksessa ei ole kuitenkaan mitään alaikärajaa. Niistä voi tulla maksuhäiriömerkintä jo lapsuudessa.

Jopa sylivauvan maksut maksamatta

Nuorimmat kaksi ulosotettavaa velallista ovat syntyneet vuonna 2017 eli ovat olleet noin 1-2-vuotiaita taaperoita vuoden 2018 lopussa. Heidän ulosotettava velka on ollut yhteensä 30 euron suuruinen – eli se on oletettavasti syntynyt vain yksittäisen laskun laiminlyönnistä.

Aikaisempana vuotena jopa alle vuoden ikäinen sylivauva on joutunut ulosottoon.

Osa alaikäisten veloista on tuhansia euroja. Tällä vuosituhannella syntyneillä lapsilla ja nuorilla on ulosotettavaa velkaa yhteensä lähes miljoona euroa eli 913 787,02 euroa.

”Alaikäisyys ei todellakaan estä olemasta ulosottoprosessissa. Sitten vain hänen puhevaltaansa käyttää edunvalvoja tai holhooja. Velkoja voidaan periä jo alaikäisenä. Alaikäinen voi olla velallisena, jolloin tutkitaan, onko hänellä jotain ulosottokelpoista varallisuutta tai tuloa”, valtakunnanvouti Juhani Toukola sanoo.


Ulosottomiehen tulee ilmoittaa alle 18-vuotiaasta velallisesta maistraattiin. Maistraatti selvittää, miksi lapsi on velkaantunut. Jos vanhemmat eivät hoida velkaa, lapselle voidaan määrätä ulkopuolinen edunvalvoja.

Ulosotossa terveyskeskusmaksut

Tyypillisiä alaikäisen rästiin jääneitä velkoja ovat terveydenhoitomaksut, kuten sairaala- tai hammaslääkärimaksut. Peruuttamattoman hammaslääkärikäynnin sakkomaksu voi tulla maksettavaksi alaikäisellekin.

”Näissä on aika paljon lasten sairaala- ja terveydenhoitomaksuja. Lasku maksuunpannaan häntä vastaan, vaikka se ehkä pitäisi maksuunpanna vanhemmille. Vanhemmat sitten unohtavat maksaa, ja lasku tulee ulosottoon sitä kautta”, Toukola sanoo.

Osa alaikäisten ulosottosaatavista on esimerkiksi perinnön mukana tulleita veroja, joiden maksamisesta vanhemmat eivät ole huolehtineet.

Myös tavallisia tavaratilauksia voi päätyä ulosottoon jo alaikäisenä.

Edessä vaikeudet täysi-ikäisenä

Teini-iässä ulosotettavien saatavien määrä kasvaa ja silloin nuoret alkavat aiheuttaa myös itse maksuja ulosottoon, sillä heidän rikosoikeudellinen vastuunsa alkaa 15-vuotiaana.

”Silloin tulee mopon kanssa ajelusta sakkoja ja vakuutusmaksuja. Ja joukkoliikenteen tarkastusmaksuja, jos ajetaan ilman lippua”, Toukola sanoo.

Alaikäisenä saatu maksuhäiriömerkintä voi haitata huomattavasti itsenäistymistä, jos se ei ole vanhentunut lapsen tullessa täysikäiseksi.

Luottotiedottoman nuoren on vaikea saada asuntoa ja esimerkiksi puhelinliittymää.

Jopa työnhakeminen voi vaikeutua maksuhäiriömerkinnän takia, sillä esimerkiksi turvallisuusalalle ja hoitoalalle hakiessa töihin tarkistetaan nykyään luottotiedot monessa työpaikassa.

03.05.2019 Ulosottoa hävetään, mutta joskus se voi olla paras keino lopettaa velkakierre – "Ilman sitä edessä olisi ollut loputon suo"

Ulosottoa hävetään, mutta joskus se voi olla paras keino lopettaa velkakierre – "Ilman sitä edessä olisi ollut loputon suo"

Kolmekymppinen Katja hankki muutamassa kuukaudessa pelaamalla lähes 70 000 euron ulosottovelat.

Ulosotto3.5.2019 klo 07:03
 

Tästä on kyse:
*Suomessa oli vuonna 2018 lähes 580 000 ulosottovelallista
*Ulosottoon ajautuvat hyvin erilaiset ihmiset, eri syistä
*Joskus ulosotto voi olla järkeväkin vaihtoehto, joka auttaa katkaisemaan velkakierteen

On joulukuu 2014.

25-vuotias Katja huomaa Facebookissa mainoksen nettikasinopeleistä. Hän kokeilee, voittaa ja innostuu.

Ensimmäisen kuukauden ajan pelaaminen on kivaa, kun voittoja ropisee. Sitten alkaa alamäki. Katja korottaa neljän tonnin autolainaansa kymppitonniin, jotta saa lisää rahaa pelaamiseen. Kun sekin on käytetty, hän alkaa ottaa pikavippejä.

Katjaa ei kiinnosta, mikä pikavippien korko on tai kuinka pitkä maksuaika niissä on. Tärkeintä on saada polttoainetta pelaamiseen.

Kun on kulunut kahdeksan kuukautta siitä, kun pelaaminen alkoi, menevät luottotiedot.

Ulosottoon päätyy 34 erillistä lainaa, joiden kokonaissumma on 68 000 euroa.

– Kun luottotiedot menivät, ajattelin, että velkaa on noin 20 000 euroa. Vasta vuotta myöhemmin aloin laskea, paljonko sitä oikeasti oli. Totuuden kohtaamisessa kesti kauan, sanoo Katja nyt.

Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska ei ole kertonut veloistaan kuin lähipiirilleen.


Joka kymmenes suomalainen oli viime vuonna ulosotossa


Katjan tarina ei ole harvinainen, sillä peliriippuvuus on yksi niistä syistä, jotka voivat ajaa ihmisen velkakierteeseen ja ulosottoon.

Viime vuonna ulosotossa oli lähes 580 000 suomalaista. Ulosottovelallisten määrä nousee koko ajan, ja erityisesti ulosottovelallisten naisten määrä on kasvussa.

– Ulosotossa on monenlaisia ihmisiä, tavallisia ihmisiä todella erilaisissa elämäntilanteissa. Työttömyys, sairastuminen, ero tai esimerkiksi lapsen saaminen voivat aiheuttaa muutoksia omaan talouteen, sanoo projektikoordinaattori Maria Rumpunen Takuusäätiöstä.

Maakunta	Ulosottovelallisia vuoden 2018 aikana	Ulosottovelallisia kaikista maakunnan asukkaista
Ahvenanmaa	3078	10,33%
Etelä-Karjala	12280	9,54%
Etelä-Pohjanmaa	17467	9,21%
Etelä-Savo	15130	10,46%
Kainuu	6482	8,87%
Kanta-Häme	17817	10,40%
Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa	21786	8,74%
Keski-Suomi	25077	9,10%
Kymenlaakso	18298	10,55%
Lappi	19554	10,95%
Pirkanmaa	47517	9,22%
Pohjois-Karjala	14783	9,11%
Pohjois-Pohjanmaa	34431	8,35%
Pohjois-Savo	24413	9,94%
Päijät-Häme	21762	10,85%
Satakunta	25730	11,77%
Uusimaa	203268	12,16%
Varsinais-Suomi	48140	10,06%

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto ja Tilastokeskus

Ulosotto oli pelastus

Kun Katja lopulta tajusi, miten paljon hänellä on velkoja ulosotossa, asia tuntui maailmanlopulta.

– Tuntui siltä, ettei veloista voi ikinä päästä eroon. Hetkeksi tuli tosi toivoton olo.

Sitten epätoivo muuttui tarmoksi, ehkä jopa raivoksi. Velat oli saatava pois mahdollisimman nopeasti.

Nyt muutamia vuosia myöhemmin Katja kokee, että luottotietojen menetys ja ulosotto pysäyttivät hänen velkakierteensä. Kun lainaa ei enää saanut, oli pakko alkaa maksaa vanhoja pois – vaikka sitten ulosoton kautta.

                                    Jos lainat olisivat jääneet vain kasvamaan korkoa, 
                                                   se olisi ollut loputon suo selvitä.

                                                          ulosottovelallinen Katja


– Se oli itselle pelastus. Jos lainat olisivat jääneet vain kasvamaan korkoa, se olisi ollut loputon suo selvitä, Katja sanoo.

Jälkikäteen hän miettii, että olisi voinut olla hyvä, jos ulosotto olisi tullut vielä nopeammin. Silloin velkasumma ei olisi paisunut niin suureksi.

– Ehkä sitä viivästytti se, että alkuvaiheessa yritin enemmän rimpuilla luottotietojen menetystä vastaan. Maksoin aina veloista osan takaisin ja nostin lainaa sitten uudestaan.

Ulosotto on mörkö, jota paetaan

Takuusäätiön Maria Rumpusen mukaan todella monet pyrkivät välttämään ulosottoa viimeiseen asti. Se johtaa usein siihen, että otetaan uutta velkaa, jotta saadaan maksettua vanhat velat pois. Kierre on valmis. Pieni velkasumma voi helposti kasvaa moninkertaiseksi.

– Se on se vaihe, jossa hälytyskellojen pitäisi soida. Silloin kannattaa miettiä, olisiko ulosotto parempi vaihtoehto, Rumpunen sanoo.

Ulosotto voi olla järkevä tapa ylivelkaantumisen ehkäisyyn ja velkojen maksuun ainakin siinä tapauksessa, jos velkaantunut henkilö ei ole aivan pienituloinen. Jos tulot ovat hyvin pienet, ulosmitatut velat lyhenevät hitaasti. Pienituloisella myös omaisuuden ulosmittaaminen voi tulla kysymykseen, jos omaisuutta on.

 
Maria Rumpunen kehottaa talousasioiden kanssa painivia ottamaan yhteyttä Takuusäätiöön tai oman alueen talous- ja velkaneuvontaan. – Usein asioille on tehtävissä jossain vaiheessa jotakin. Toivoa saattaa löytyä, ja siitä on hyvä ottaa selvää, Rumpunen sanoo. Paula Collin / Yle


Vaikka ulosottovelallisissa korostuvatkin juuri pienituloiset, on joukossa runsaasti myös keski- tai suurituloisia. Katja on yksi heistä. Hänen vuositulonsa ovat hieman alle 50 000 euroa, mikä mahdollistaa ulosottovelan lyhentämisen kohtalaisen nopeaa tahtia.

– Palkkani vaihtelee kuukausittain, joten ulosottoon menee 700–1200 euroa kuussa. Korkoihin menee tällä hetkellä 150 euroa, Katja sanoo.

Toisinaan hän maksaa ylimääräisiäkin lyhennyksiä. Tavoitteena on, että kaikki velka olisi maksettuna kesällä 2021.

                      Monilla ihmisillä on autolainaa, talolainaa, moottoripyörälainaa, 
                                                ja minulla on ulosottolainaa.

                                                    ulosottovelallinen Katja

– Olen alkanut ajatella, että monilla ihmisillä on autolainaa, talolainaa, moottoripyörälainaa, ja minulla on ulosottolainaa. Minulle jää ulosoton jälkeen käyttöön ihan hyvä summa rahaa, ja sillä kyllä elää ja pystyy tekemään asioita.

Heti perään Katja kuitenkin muistaa sanoa, että hän on tietysti hyvässä tilanteessa, koska hänellä on hyvien tulojen lisäksi puoliso, jolla on luottotiedot kunnossa. Jos on tarve hankkia uusi asunto, voi sen laittaa puolison nimiin, luottotiedottoman kun on monesti vaikea saada asuntoa. Myös vakuutuksien saaminen voi olla ilman luottotietoja vaikeaa tai ainakin kallista, ja siksi Katjankin auton vakuutus on puolison nimissä.

Muutoin Katja ei koe, että luottotietojen menetys ja ulosottovelallisuus olisi erityisesti vaikeuttanut hänen elämäänsä.

Hidastanut se kyllä on.

– En halua esimerkiksi yrittää saada lasta ennen kuin velat on maksettu. Välillä turhauttaa, kun haluaisi, että velka olisi jo hoitunut pois alta, että voisi alkaa suunnitella oman asunnon hankkimista, naimisiin menemistä ja lapsen tekoa.


                        Ei se näy eikä haise, eikä sitä kukaan huomaa päällepäin.

                                                     ulosottovelallinen Katja

Arjessa ulosottovelallisuus näkyy kulutusvalinnoissa. Kun ystävät pyytävät mukaan ulkomaanreissulle, ei Katja raaski lähteä, vaikka periaatteessa hänellä olisikin siihen varaa.

Parhaillaan Katja haaveilee Marimekon pyyhkeistä ja uusista lampuista makuuhuoneeseen, ja aikoo ostaa ne sitten, kun saa velat maksetuksi.

Vieraiden silmiin Katja saattaa siis näyttää vähän pihiltä, ei sen kummempaa.

– Ei se näy eikä haise, eikä sitä kukaan huomaa päällepäin.

 
Ulosottovelallisen on vaikea säästää rahaa pahan päivän varalle, sillä lähes kaikki ylimääräinen ulosmitataan. Katjan tapauksessa puskurirahastoa saa olla tuhannen euron verran. Katja kiertää ongelmaa säästämällä rahaa käteisenä, jotta on varaa maksaa yllättävät menot, kuten auton hajoamiset ja koiran sairastumiset. Ismo Pekkarinen / AOP

Häpeää ja salailua

Velkoihin ja ulosottovelallisuuteen liittyy edelleen valtavasti häpeää. Takuusäätiön Maria Rumpunen sanoo, että häpeä estää monia myös hakemasta apua talousongelmiinsa.

– Hyvin paljon näkyy sitä, että ei kehdata tai uskalleta pyytää apua. Suomalainen sisu on aina ylpeyden aihe, mutta tässä kohtaa myös vähän ikävä asia.

Rumpunen itse koordinoi Takuusäätiön ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän TOIVO-hanketta, jossa etsitään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille keinoja, joilla he pystyvät auttamaan talousasioiden kanssa kamppailevia. Olisi tärkeää, että neuvoja osattaisiin tarjota oikeaan aikaan, jotta kynnys avun pyytämiseen ja sen vastaanottamiseen olisi mahdollisimman pieni.


                           Vaikka Suomessa on monta sataa tuhatta luottotiedotonta, 
                                      kukaan ei oikein tiedä keitä ne ihmiset  ovat.

                                                                ulosottovelallinen Katja

Häpeä ja salailu on tuttua myös Katjalle. Hän on kertonut veloista lähipiirilleen, mutta esimerkiksi työkaverit eivät asioista tiedä. Katja kuitenkin haluaa tarjota vertaistukea muille asian parissa kamppaileville, ja on pitänyt runsaan vuoden ajan blogia ulosottovelallisen elämästä (siirryt toiseen palveluun).

– Ulosottoon joutuminen on jollain tavalla epäonnistuminen ja leima, Katja sanoo.

Hän pyörittelee asiaa pitkään, sillä siihen liittyy ristiriitaisuutta. Ulosottovelallisuudesta ei haluta puhua, mikä on ihan ymmärrettävää. Salailu voi kuitenkin osaltaan lisätä häpeää ja asian peittelyä.

– Vaikka Suomessa on monta sataa tuhatta luottotiedotonta, kukaan ei oikein tiedä, keitä ne ihmiset ovat.

 
Ulosottomiehellä on paha maine. Pelätään, että ulosottomies tulee oven taakse ja vie tavarat ja asunnon. Katja kehottaa ulosottovelallisia olemaan rohkeasti yhteydessä ulosottomieheen, jos on jotain kysyttävää. – Ulosottomiestä ei tarvitse oikeasti pelätä. He näkevät vastaavia tapauksia koko ajan ja heille uskaltaa puhua. Se on vain heidän työtään.Jouni Koutonen / Yle

Häpeä voi ajaa ihmiset kärvistelemään yksin todella pitkään. Asian salaaminen tuo lisää murhetta, kun pelkissä veloissakin olisi jo tarpeeksi miettimistä.

Katja kannustaa ihmisiä kertomaan talousongelmista ainakin ihan lähimmille ihmisille. Usein on helpotus, kun saa puhua jollekulle.

– Vaikka se on noloa ja hävettää, niin eivät ne ihmiset häviä ympäriltäsi, vaan he koettavat auttaa. Kyse on kuitenkin loppupeleissä vaan rahasta.

Katja itse on suunnitellut, että sitten kun velat on maksettu, hän kertoo tarinansa kaikille, omalla nimellään ja kasvoillaan.

02.05.2019 "Meitä kusetetaan” – yrittäjä sai karhukirjeistä tarpeekseen ja haluaa velanperinnän epäkohdat julki

"Meitä kusetetaan” – yrittäjä sai karhukirjeistä tarpeekseen ja haluaa velanperinnän epäkohdat julki

Mauri Häkkiseltä vaaditaan 419 euron perintäkulut 1371 euron velan perinnästä. Häkkinen ei aio maksaa kuluista euroakaan.

Perintätoimistot ja luottotietopalvelu2.5.2019 klo 11:43päivitetty 2.5.2019 klo 12:06

 
Mauri Häkkinen vaihtoi autojen korjaamisen kaksipyöräisten huoltoon kymmen vuotta sitten. "Moottoripyöräilijät on asiakkaina erilaisia kuin autoilijat. Näissä on aina asiakkaan tunteet mukana".Mikko Savolainen / Yle
Jaa artikkeli Facebookissa
873
Jaa artikkeli Twitterissä
– Auto on ihmisille pakollinen hyödyke. Moottoripyöräily on elämäntapa. Tiedän Imatralta kaverin, joka nukkuu talvisin moottoripyörä vierellään. Sitä harmittaa niin kovasti, kun ei pääse ajamaan.

Mauri Häkkinen huoltaa moottoripyöriä samalla intohimolla. Tunteja laskematta ja lomia pitämättä.

Ihminen ei kuitenkaan jaksa loputtomiin intohimon voimalla. 2012 Häkkinen paloi loppuun.

Talous oli vuosia veitsenterällä. Sitten ensimmäinen sähkölasku jäi rästiin. Pian postiluukusta alkoi putoilla perintätoimistojen kirjeitä. Perintäkulut ja viivästyskorot kasvattivat maksettavaa useiden satojen eurojen edestä jokaista laskua kohti. Noidankehä oli valmis.

– Kun maksoin vanhat laskut ja perintäkulut, se oli pois uusista laskuista. Sitten puolestaan ne meni perintään. Se kasvoi kuin pullataikina.

Kun näköpiirissä alkoi häämöttää firman tai talon myyminen, Häkkinen alkoi tutkia laskujaan tarkemmin. Sitten hän alkoi tutkia perintälakia.

 
Mauri Häkkiseltä vaaditaan 429 euron edestä perintä -ja huomautuskuluja pajan vuokraa koskevan velan perinnästä. Perintäkuluja koskeva summa on muodostunut alle kuukaudessa. Mikko Savolainen / Yle
Lopulta Häkkinen päätti: Hän ei maksaisi vaadittuja perintäkuluja enää senttiäkään.

Mekaanikko on nimittäin varma, että perintätoimistot vaativat enemmän kuin mitä laki sallii. Lisäksi hän uskoo, että hänen kokemuksensa eivät ole yksittäistapaus, vaan osoitus etenkin suomalaisia pienyrittäjiä koskevasta “kusetuksesta”.

Onko Häkkisen väitteissä perää?

Perintätoimisto vastaa: "On tehty tavanomaisesta poikkeavaa työtä"

Ylen perintätoimea koskevan selvityksen perusteella kymmenet perintätoimistot ovat viime vuosina syyllistyneet valvovan viranomaisen (AVI) mielestä lain ja hyvän perintätavan vastaiseen toimintaan. Yleisin rikkomus on juuri kohtuuttomien perintäkulujen vaatiminen.

Myös Mauri Häkkiseltä velkoja perinyt Ropo Capital on saanut AVIn huomautuksia ja varoituksia liian suurista perintäkuluista.

Häkkinen esittelee kahta Ropo Capitalilta saamaansa kirjettä. Molemmat koskevat rästiin jääneitä 1371 euron suuruisia vuokralaskuja. Vuokrat on jo maksettu, mutta sen päälle perintätoimisto vaatii 257,98 euron ja 419,21 euron perintäkulut.

Häkkisen Ropo Capitalilta saaman selvityksen mukaan etenkin jälkimmäinen summa on kasvanut nopeasti. Velkaa koskeva 10 euron hintainen maksumuistutus on lähetetty 26.1.2017. Kun Häkkinen sai ensimmäisen maksuvaatimuksen 6.2.2017, perintäkulut olivat 257,98 euroa.

20.2.2017 mennessä perintäkulut olivat kasvaneet 419,21 euroon. Siis alle kuukaudessa.

– Kolmesta kirjeestä yli neljän sadan kulut. Melko kallista paperia, Häkkinen tuumaa.

Paperi ei ole kallista, vaan perintätoimiston henkilökunta, vastaa Ropo Capitalin toimitusjohtaja Artti Aurasmaa. Aurasmaa ei ota kantaa siihen, ovatko Häkkiseltä vaaditut perintäkulut liian suuret.

– Mutta kuulostaa siltä, että näissä on tehty jonkun verran tavanomaisesta poikkeavaa työtä.

Aurasmaa viittaa Häkkiselle lähetettyyn trattaan, joka on kasvattanut suuremman perintäkulun kokoa. Tratta on yritykselle lähetetty maksukehotus, johon sisältyy uhka maksuongelmien julkistamiseen esimerkiksi talouslehtien kautta. Sen lähettäminen edellyttää perintätoimistolta erityistä huolellisuutta.

Muutkin perintätoimistot perustelevat perintäkuluja usein sillä, että velan periminen yritykseltä on työläämpää kuin tavalliselta kansalaiselta. Kulujen kohtuullisuuden arviointia vaikeuttaa myös se, että lakiin ei ole kirjattu euromääräisiä ylärajoja yrityssaatavien perintäkuluille.

Ylen läpikäymissä valvontapäätöksissä viranomainen on toistuvasti todennut Häkkisen tapausta pienemmätkin perintäkulut kohtuuttoman suuriksi, oli tratta lähetetty tai ei. Tämän perusteella ainakin Häkkiseltä vaadittu 419 euron perintäkulu on todennäköisesti viranomaisen silmissä kohtuuttoman suuri.

Viranomaisen päätökset eivät kuitenkaan ole lainvoimaisia, sanoo toimitusjohtaja Aurasmaa. Ropo Capital aikookin viedä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi saamansa tuoreet AVIn päätökset, joista perintätoimisto on saanut varoituksen.

Yksittäistapauksia vai jäävuoren huippu?

Ylen haastattelemat perintätoimistot muistuttavat, että viranomaisen moitteita saaneiden perintätapausten osuus on pieni. AVI antaa perintätoimistoille vuosittain kymmeniä huomautuksia hyvän perintätavan rikkomisesta, mutta laskuja lähetetään samassa ajassa miljoonia.

Moottoripyöräkorjaaja Mauri Häkkinen katsoo asiaa toisesta näkökulmasta. Hän uskoo, että viranomaisen tietoon tulleet tapaukset ovat mitätön osa kaikesta lainvastaisesta velanperinnästä.

Häkkisellä on uskomukselleen kaksi pääperustetta.

Ensimmäinen on velallisten tietämättömyys. Häkkinen on hiljattain liittynyt tuhansien rahaongelmien kanssa kamppailevien suomalaisten yhteisöön, eli Velallisten tuki -yhdistykseen. Yhteisön Facebook-sivulla jossa vaihdetaan päivittäin kokemuksia velkaantumisesta ja annetaan ohjeita tilanteen kanssa elämiseen.

Sivulle julkaistaan myös tiuhaan perintäkirjeitä, joissa vaaditaan vastaavia tai huomattavasti suurempia summia, kuin mitä Häkkiseltä peritään. Monesti velalliset ovat alkaneet ihmetellä karhukirjeiden summia vuosia velkaantumisen alkamisesta.

On osin toisensa löytäneiden velallisten ansiota, että perintälakia toistuvasti rikkonut perintätoimisto Alektum menetti toimilupansa tammikuussa. Juuri Velallisten tuki ry:n aktiivit tekivät valvovalle viranomaiselle runsaasti ilmoituksia Alektumin toiminnasta.

– Ihmiset luottavat siihen, että järjestelmä toimii. Että valvonta toimii, että perintäfirma toimii hyvän maun mukaisesti. Olen huomannut, että minua ei ole kustu silmään vielä edes kovin pahasti, verrattuna siihen mitä muuta tuolla ryhmässä on, Häkkinen sanoo.

 
Häkkinen keskustelee päivittäin muiden velallisten kanssa Velallisten tuki ry:n Facebooksivuilla. "Kun ne tulee tuohon ryhmään, ne ei tiedä mistään mitään. Muutaman viikon päästä ne herää, että niitä on ikään kuin viilattu linssiin". Mikko Savolainen / Yle
Toinen Häkkisen peruste on se, että vaikka velallinen ehkä epäileekin perinnän perusteita, hän ei välttämättä puhu asiasta kenellekään.

– Velkaongelma on monelle nolo ongelma. Ei voi mennä edes naapurilta kysymään, mitä asialle voisi tehdä. Käperrytään kotiin ja tyydytään tilanteeseen.

Pienyrittäjälle aihe on vielä arkaluonteisempi. Maksuvaikeuksista puhuminen ei ole hyväksi kaupanteolle. Viranomaiselle ilmoittaminen tarkoittaa, että yrityksen talousongelmista tulee julkista tietoa.

Häkkinen ei välitä.

– Olen aika sinut tämän asian kanssa. Mun piti aikanaan istahtaa ja miettiä asioita. Totesin, että elämässä on paljon muutakin kuin omakotitalo, tai firma. En minä niitä hautaan saa.

Sen sijaan Häkkisellä on moottoripyörien lisäksi nyt uusi intohimo: Hän haluaa herätellä Suomen velallisia ottamaan selvää oikeuksistaan.

– Pieni neuvo heille: Selvittäkää mitkä ovat teidän velvoitteenne ja kehen ne velvoitteet oikeasti kohdistuvat.

02.05.2019 Uhkailua, tiedon pimittämistä ja kohtuuttomia perintäkuluja – Yle selvitti Suomen perintätoimen epäkohtia

Uhkailua, tiedon pimittämistä ja kohtuuttomia perintäkuluja – Yle selvitti Suomen perintätoimen epäkohtia

Viranomainen on kiinnittänyt huomiota hyvän perintätavan vastaiseen toimintaan 141 kertaa vuodesta 2016.

Perintätoimistot ja luottotietopalvelu2.5.2019 klo 11:34päivitetty 2.5.2019 klo 12:00



Perintätoimistot ovat saaneet viime vuosina kymmeniä varoituksia lain ja hyvän perintätavan rikkomisesta. Yleisin rike on kohtuuttomien perintäkulujen vaatiminen. Velanperintää koskevat ilmoitukset ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa.

Nämä asiat selvisivät Ylen velanperintää koskevasta selvityksestä. Yle tutustui epäkohtiin valvovan viranomaisen, eli Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) valvontapäätösten kautta.

AVI on antanut 2016–2019 (maaliskuu) välisenä aikana 211 perintätoimea koskevaa valvontapäätöstä. AVI tekee valvontapäätöksen, kun se on ottanut velallisen tekemän velanperintää koskevan ilmoituksen selvitettäväksi.

141 päätöksessä viranomainen totesi perintätoimiston toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. Suurimmassa osassa päätöksiä AVI tyytyi huomauttamaan perintätoimistoa. 29 päätöksessä AVI antoi perintätoimistolle vakavamman varoituksen. Huomautuksia ja varoituksia saaneiden perintätoimistojen joukossa on kymmeniä yhtiöitä pienistä suuriin.

Kahden perintätoimiston kohdalla AVI on päätynyt ankarimpaan toimenpiteeseensä, eli toimiluvan peruuttamiseen.

Pariin otteeseen AVI antoi perintätoimistolle 10 000 euron uhkasakon. Tapaukset koskivat kahta perintätoimistoa, jotka jatkoivat velanperintää ilman toimilupaa.

Velallisilta vaadittu kymmenkertaisesti kohtuullista suurempia perintäkuluja

Valvontapäätösten perusteella yleisin tapa rikkoa perintälakia on kohtuuttoman suurien perintäkulujen vaatiminen. Vuodesta 2016 AVI on kiinnittänyt asiaan huomiota 90 kertaa. Perintäkulut olivat usein monta kertaa suuremmat, kuin mitä viranomainen piti kohtuullisena.

Räikeimpiä tapauksia oli Suomen Laatuperintä Oy:n velalliselle yritykselle vuonna 2016 lähettämä maksuvaatimus, jossa vaadittiin 5103 euron velan perinnästä 1200 euron perintäkulut. Laatuperintä perusteli kulujen muodostumista muun muassa “toimitilakustannuksilla”, “perintäjärjestelmäkustannuksilla”, postituskuluilla, sekä velallisen kanssa käydyillä puhelinneuvotteluilla.

AVI ei kuitenkaan pitänyt perintätoimia tavanomaisesta poikkeavina ja antoi perintätoimistolle varoituksen. Suomen Laatuperintä kertoo Ylelle, että velallisen kuluja tarkasteltiin ja lopulta alennettiin tapauksen vuoksi.

Ylen läpikäymistä valvontapäätöksistä 37:ssa todettiin, että perintätoimisto oli jatkanut velanperintää, vaikka velallinen oli riitauttanut perinnän, eli kyseenalaistanut perintäkulut tai itse velan perusteet. 21 päätöksessä todettiin, että velalliselle ei oltu annettu velkaa tai perintäkuluja koskevia tietoja, kun hän oli niitä pyytänyt. Muutamassa tapauksessa perintää koskevia kirjeitä oli lähetetty väärään osoitteeseen. Yhdessä tapauksessa perintätoimisto oli perinyt velkaa 17 vuoden ajan, vaikka perintälaki kieltää perinnän tarpeettoman pitkittämisen.

23 päätöksessä todettiin, että perintätoimisto oli antanut velalliselle harhaanjohtavaa tietoa.

Vuosina 2015 ja 2016 perintätoimisto Laihian laki sai kahdelta velalliselta valituksia kohtuuttomien perintäkulujen vaatimisesta. Seurauksena perintätoimisto uhkasi siirtää velan oikeudelliseen perintään, mikä perintätoimiston mukaan toisi velallisille “helposti tuhansiin euroihin” nousevat oikeudenkäyntikulut. Samoissa kirjeissä velallisilta vaadittiin perintäkuluja, jotka olivat AVIn mielestä liian suuret.

Aluehallintovirasto totesi, että Laihian laki ei olisi saanut ottaa kantaa oikeudenkäynnin tulokseen ja mahdollisiin perintäkuluihin. AVI katsoi perintätoimiston syyllistyneen uhkailuun, kohtuuttomien perintäkulujen vaatimiseen, ja riitautetun perinnän jatkamiseen. Laihian laki ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.

Suuret perintätoimistot perustelevat: “Meillä on vuodessa miljoonia saatavia perinnässä”

Viranomaiselta moitteita saaneiden perintätoimistojen joukossa on kymmeniä yhtiöitä pienistä suuriin.

Sivujensa mukaan “joka kuudennen laskun” Suomessa välittävä perintätoimisto Ropo Capital on saanut tänä vuonna neljä huomautusta ja kolme varoitusta kohtuuttomien perintäkulujen vaatimisesta.

– Olemme ottaneet avin päätökset huomioon ja kunnioitamme niitä, sanoo Ropo Capitalin toimitusjohtaja Artti Aurasmaa.

Tarkoittaako tämä sitä, että aiotte nykyisissä perintätoimissa laskea näitä perintäkuluja?

– Voin kommentoida vain yleisellä tasolla, mutta uskon, että kyllä tämä siihen käytännössä johtaa.

Aurasmaan mukaan perintätoimisto ei ole muuttanut käytäntöään aiemmin, koska se ei ole saanut AVIlta asian vuoksi huomautuksia. Mainitut huomautukset ja varoitukset on annettu Ropo Capitalin tietoon samana päivänä.

Suomen suurimpiin perintätoimistoihin kuuluva Lowell (entinen Lindorff) on saanut AVIlta vuodesta 2016 lähtien 28 huomautusta ja 5 varoitusta.

Esimerkiksi vuonna 2017 Lindorff sai moitteita velalliselle yhdistykselle liian tiuhaan lähetetyistä perintäkirjeistä. Kolmen kirjeen myötä 1846 euron suuruista velkaa koskevat perintäkulut kasvoivat neljässä päivässä 464,75 euroon.

Perintäkulujen kohtuuttomuuden lisäksi AVI kiinnitti huomiota siihen, että kuluja kasvattavia maksuvaatimuksia ei saisi lähettää näin tiuhaan. Lowellin mukaan yksi maksuvaatimuksista lähetettiin velalliselle inhimillisen erehdyksen vuoksi. Lowell kertoo myös muuttaneensa käytäntöään asian vuoksi.

– Aiemmin kun asiakas on maksanut osasuorituksen, on lähetetty aina kirje, jossa kerrotaan päivittynyt saldo. Toimintamallia muutettiin niin, että uusista kirjeistä ei vaadita perintäkulua. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että valvonnan johdosta toimintamallit kehittyvät, sanoo Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen.

                                    "Varmasti on paljon tapauksia jotka ei meille päädy".

                                   Aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén.

Myös Suomen suurimpiin perintätoimistoihin kuuluva Intrum kertoo valvontapäätösten laskeneen vaadittuja kuluja. Intrum on saanut vuodesta 2016 lähtien 24 huomautusta ja yhden varoituksen. Suurin osa huomautuksista koskee liian suuria perintäkuluja. Toistuvien huomautusten vuoksi AVI päätyi lopulta vuonna 2017 varoittamaan Intrumia asian vuoksi.

– Sen jälkeen olemme muuttaneet käytännöt viranomaisen tulkinnan mukaiseksi, sanoo Intrum Oy:n johtaja Juha Iskala.

Iskala perustelee, että AVI on vuonna 2016 muuttanut tulkintaansa kohtuullisista perintäkuluista. Intrumin aiempi käytäntö oli tehdä selvitys velallisten yrityksien maksukyvykkyydestä. Selvitys nosti perintäkuluja sadalla eurolla, mikä on AVIn uuden tulkinnan mukaan kohtuuttoman paljon.

Viranomaisen valvontapäätökset eivät ole lainvoimaisia. Lowellin mukaan yksi perintäyhtiön saamista huomautuksista on tälläkin hetkellä hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ropo Capital aikoo puolestaan viedä oikeuteen tänä vuonna saamansa varoitukset.

Perintätoimistot muistuttavat, että vaikka valvova viranomainen antaa niille vuodessa kymmeniä huomautuksia hyvän perintätavan rikkomisesta, laskuja lähetetään vuodessa miljoonia.

– Meillä oli vuoden 2018 lopussa perinnässä 2,5 miljoonaa asiaa. Samana aikana (vuonna 2018) aluehallintovirasto on katsonut kuusi kertaa, että asiassa on jotain selvennettävää, sanoo Lowellin Lahtinen.

Perintätoimea koskevat ilmoitukset kaksinkertaistuneet

AVIn näkemyksen mukaan viranomaisen valvontapäätökset ovat vähentäneet perintätoimen räikeimpiä ylilyöntejä.

– Muutama vuosi sitten aville tuli vielä puheluita, joissa kerrottiin, että yhdestä kirjeestä vaadittiin 400-500 kuluja. Näiden osuus on vähentynyt, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén.

Ongelmia kuitenkin riittää edelleen. Sirénin mukaan niitä synnyttää osin yrityssaatavien perintää koskevan lainsäädännön epämääräisyys.

Kun kuluttaja on velkaa esimerkiksi 100-1000 euroa, kohtuullinen perintäkulu on enintään 24 euroa. Yrityksiin kohdistuneen velanperinnän suhteen perintäkuluille ei ole määritelty euromääräisiä ylärajoja. Tämä vaikeuttaa “kohtuullisten” perintäkulujen arviointia.

– On jossain määrin ongelmallista, että on tällaisissa asioissa on tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on kohtuullisten perintäkulujen määrä, Sirén muotoilee.

Yle A-studion tiistaina julkaisemassa jutussa imatralainen pienyrittäjä epäili, että Suomessa tapahtuu huomattavasti ilmi tulleita tapauksia enemmän lainvastaista velanperintää, joka ei ikinä päädy valvovan viranomaisen tietoon.

Samaa epäilee ylitarkastaja Sirén.

– Uskaltaisin sanoa, että näin varmasti on. Varmasti on paljon tapauksia jotka ei meille päädy.

Velalliset tekemät, perintätoimistoja koskevat ilmoitukset ovat moninkertaistuneet lyhyessä ajassa. Vuonna 2015 AVI sai 102 ilmoitusta asiasta. Viime vuonna ilmoituksia tuli 229. Tänä vuonna ilmoituksia on tullut Sirénin mukaan jo 149.

Tänä vuonna ilmoitusten määrää on lisännyt todennäköisesti perintätoimisto Alektumin toimiluvan menetys ja asian saama mediahuomio.

Ilmoitusten määrän kasvu kuitenkaan välttämättä ole merkki ongelmien kasvusta.

– Nykyään tulee huomattava määrä ilmoituksia, joista on vaikea tietää mistä on kyse. Meidän kirjaamoon välitetään esimerkiksi perintätoimiston ja velallisen välisiä viestiketjuja. Tai ulosottoon tai velkojan menettelyyn liittyviä asioita, jotka eivät kuulu AVIn toimivaltaan, Sirén sanoo.

02.05.2019 Saitko perinäkirjeen? Ennen kuin maksat, tarkista nämä 7 asiaa

Saitko perintäkirjeen? Ennen kuin maksat, tarkista nämä 7 asiaa

Ylen selvityksen mukaan perintätoimistot eivät aina toimi lain mukaan. Tarkista oikeutesi tämän artikkelin avulla.

Perintätoimistot ja luottotietopalvelu2.5.2019 klo 06:21päivitetty 2.5.2019 klo 10:02

 
Laskun eteneminen perintään on osoitus siitä, että velkojan kärsivällisyys on päättynyt ja velan periminen on siirretty ammattimaiselle toimijalle.

Perintätoimiston vaatimat perintäkulut kasvattavat velallisen maksettavaksi jäävää summaa. Perintätoimistojen teho perustuukin osin juuri tähän pelotteeseen.

Ylen selvityksen mukaan niin suuret kuin pienetkin perintätoimistot kuitenkin lähettävät karhukirjeitä, jotka valvovan viranomaisen mukaan rikkovat lakia ja hyvää perintätapaa.

Ennen kuin maksat, tarkista siis huolellisesti, mitä sinulta peritään.

 
Jouni Immonen / Yle
1. Varo tilausansaa – tarkista, onko velalla peruste

Aivan aluksi tarkista, onko perintä aiheellinen. Todennäköisesti se on.

Aina velalla ei kuitenkaan ole perustetta.

Esimerkiksi vuonna 2012 eräät yritykset markkinoivat kuluttajille ilmaisia tuotepakkauksia, joiden tilaus olikin kuluttajan yllätykseksi muutettu maksulliseksi jatkotilaukseksi. Kuluttajat huomasivat asian vasta, kun perintätoimisto Gothian ja Alektumin perintäkirjeet tippuivat postiluukusta.

Perusteetonta velkaa ei luonnollisesti tarvitse maksaa. Sama koskee perusteetonta velkaa koskevia perintäkuluja.

2. Tarkasta, ovatko perintäkulut kohtuulliset

Velanperintää valvovan viranomaisen mukaan suurin osa Suomen velanperinnästä on asianmukaista ja aiheellista.

Toisinaan perintätoimistot vaativat kuitenkin liikaa. Ylen selvityksen mukaan liian suurien perintäkulujen vaatiminen on yleisin tapa rikkoa hyvää perintätapaa. Räikeimmillään perintäkulut ovat olleet monikymmenkertaisia sallittuun nähden.

Laki säätelee kuluttajasaatavia koskevien perintäkulujen enimmäismääriä. Esimerkiksi ensimmäisestä maksuvaatimuksesta saa vaatia 14 euron perintäkulut, jos saatavan pääoma on enintään 100 euroa. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien (kuten kunnan terveyskeskusmaksun) perintäkulut ovat pienemmät. Tarkista kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismäärät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Jos velallinen on yritys, perintäkulujen kohtuullisuuden arviointi on vaikeampaa. Laki ei säätele yrityssaatavia koskeville perintäkuluille euromääräisiä enimmäismääriä. Perintäkulut saavat kuitenkin korvata vain perinnästä koituneen työn, joten ne eivät saa yritystenkään kohdalla olla kohtuuttomia (siirryt toiseen palveluun).

Jos perintäkulut ja korot ovat kohtuulliset, on järkevää maksaa kiltisti. Asian pitkittäminen johtaa vain perintäkulujen kasvuun, ja lopulta velkojesi päätymiseen ulosottoon.

3. Älä maksa liian tiuhaan lähetettyjä perintäkirjeitä

Perintäkuluja ei saa vaatia heti, kun maksu erääntyy. Laki säätelee myös sitä, kuinka tiuhaan perintätoimisto saa lähettää perintäkuluja kasvattavia kirjeitä.

Kuluttajasaatavaa koskevan laskun eräpäivästä on kuluttava 14 päivää ennen kuin perintäyhtiö voi lähettää perintäkuluja sisältävän maksuhuomautuksen. Huomautusta seuraava maksuvaatimus voidaan lähettää taas 14 päivän kuluttua.

Perintäkuluja kasvatetaan myös perimällä saman velkojan samaan sopimukseen perustuvia laskuja erillisinä velkoina. Näin perintätoimisto voi lähettää useita maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia, ja pyytää jokaisesta omat perintäkulunsa.

Tämä on kuitenkin hyvän perintätavan vastaista. Velallisen saatavat pitäisi yhdistää kun se on mahdollista.

4. Älä mene paniikkiin, älä pelkää uhkailua

Velanperinnän tulee olla asiallista. Velalliselle ei esimerkiksi saisi valheellisesti vihjailla mahdollisista ikävistä seurauksista, joita laskujen maksamattomuudesta voi koitua.

Ylen selvityksen mukaan tätä kuitenkin tapahtuu. Velallisia on esimerkiksi uhkailtu oikeudenkäynneillä, jotka perintäyhtiön mukaan tulisivat ratkeamaan velkojan hyväksi ja tuottamaan velalliselle tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut. Samoissa kirjeissä perintätoimisto on vaatinut velallisilta perintäkuluja, jotka valvova viranomainen on todennut kohtuuttoman suuriksi.

Tällaisten uhkakuvien maalailu ei ole lain ja hyvän perintätavan mukaista. Älä siis maksa vaadittua summaa sokkona, vaikka perintäkirjeen sisältö vaikuttaakin uhkaavalta.

5. Jos et käsitä mitä sinulta peritään, vaadi selvitystä

Velallisella on oikeus saada maksuttomasti tietää mihin perittävä summa perustuu. (siirryt toiseen palveluun)

Tämä tarkoittaa, että perintäyhtiön on eriteltävä, mikä osa perittävästä summasta koskee alkuperäistä velkaa, ja mikä perintäyhtiön kuluja ja korkoja. Sen lisäksi perintäyhtiön on kerrottava alkuperäinen velkoja, velan peruste, ja miten velkaa on mahdollisesti jo aiemmin lyhennetty.

Ylen selvityksen mukaan osa perintätoimistoista ei pyynnöistä huolimatta ole antanut tätä tietoa velallisille. Tämä on hyvän perintätavan ja lain vastaista.

Jos tarvitset apua asiasi selvittämiseksi, ole yhteydessä kuluttajaneuvontaan, joka neuvoo kuluttajia perintäasioissa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n kuluttajaneuvonta (siirryt toiseen palveluun): 029 505 3050.

6. Jos perintäyhtiö ei perustellusti toimi kuten pitää, riitauta asia

Jos velka on perusteeton tai velanperintä joiltakin osin lainvastaista, riitauta asia. Ennen riitautusta huomioi kuitenkin muutama seikka:

Riita-asian käsittelystä voi aiheutua huomattavia oikeudenkäyntikuluja riidan häviävälle osapuolelle. Velka-asiaa ei siis kannata riitauttaa huonoin perustein. Tuomioistuimessa kannattaa aina käyttää lainoppinutta avustajaa. Ennen riitautusta ota yhteys KKV:n kuluttajaneuvontaan.

Perustele riitautus selkeästi ja riitauta perintä vain perusteettoman saatavan osalta. Jos esimerkiksi itse velkapääoma on aiheellinen, mutta perintäkulut eivät, maksa velka ja riitauta asia perintäkulujen osalta. KKV on laatinut reklamaatioapurin, joka helpottaa kirjallisen valituksen tekemistä perintätoimistolle. (siirryt toiseen palveluun)

Mikäli perintäyhtiö jatkaa virheellisenä pitämääsi perintää ilmoituksestasi huolimatta, voit viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Löydät valmiin valituslomakkeen täältä (siirryt toiseen palveluun).

Riitautettua velanperintää ei saa lain mukaan jatkaa ja asia tulee viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Riitautuksen jälkeen saapuneita perintäkirjeitä ei siis tule maksaa (siirryt toiseen palveluun) ennen kuin perintäyhtiö on antanut asianmukaisen vastauksen riitautukseen.

Jos perintätoimisto rikkoo mielestäsi lakia, voit ilmoittaa asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka valvoo Suomen vapaaehtoista velanperintää. Löydät valmiin valituslomakkeen täältä (siirryt toiseen palveluun).

Aluehallintoviraston puhelinneuvonta: 0295 016 000.

7. Jos rahatilanne ei parane, harkitse ulosottoa

Jos velanperintä on aiheellinen, mutta sinulla ei ole kykyä maksaa, on syytä harkita velkojen päästämistä ulosottoon itse. Se voi olla halvempi ratkaisu kuin velanperinnän pitkittäminen.

Sinulla on oikeus vaatia velanperinnän keskeyttämistä ja siirtämistä oikeudelliseen perintään, mikäli velka on kokonaisuudessaan erääntynyt.

Muista, että velanperintää ei saa jatkaa loputtomiin. Yksityisoikeudellinen velka vanhenee kolmessa vuodessa, ellei velkoja muistuta velallista asiasta. Lue lisää velkojen vanhenemisesta täältä (siirryt toiseen palveluun).

Juttua päivitetty 2.5.2019 klo 10:02: Lisätty maininta velan vanhenemisesta.

02.05.2019 Kirkolle tulvii tukihakemuksia köyhiltä perheiltä – nyt havahduttiin ilmiöön, jossa lapsiperheillä on ulosotossa jopa julkisen palvelun laskuja: "Ihmisillä ei riitä rahaa peruspalveluihin"

Kirkolle tulvii tukihakemuksia köyhiltä perheiltä – nyt havahduttiin ilmiöön, jossa lapsiperheillä on ulosotossa jopa julkisen palvelun laskuja: "Ihmisillä ei riitä rahaa peruspalveluihin"

Oletko luullut, että meillä Suomessa on hyvä perusturva ja yhteiskunta huolehtii kaikista ilmaisella hoidolla? Kirkon diakoniarahaston asiantuntija tyrmää luulon, joka on hänen mukaansa vain hyväosaisten käsitys.

2.5.2019 06.50 – PÄIVITETTY 06.50

Rahaston sihteeri Sari Nieminen (vasemmalla) ja avustusvalmistelija Leena Nygård näkevät työssään ihmisten hädän. He työskentelevät Kirkkohallituksessa Helsingissä.KIMMO PENTTINEN

Kirkon diakoniarahastoon tuli viime vuonna enemmän avustushakemuksia kuin kertaakaan 2010-luvulla. Hakemuksista on nähtävissä, että lapsiperheet tarvitsevat taloudellista apua yhä enemmän.

Kirkon diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen on huomannut, että väliinputoajien joukko kasvaa: ihmiset ovat yhteiskunnan tukien ulkopuolella, mutta silti tuen tarpeessa.

– Taustalla voi olla avioero, ylivelkaantumista, sairastumista tai työttömäksi joutumista. Hakijoissa on paljon perheitä, joille on kertynyt hyvin paljon luottoja ja lainaa. Tämä näkyy siinä, että perheille on ylivoimaista hankkia lapsille samoja asioita kuin kaikille muille, kuten kännyköitä, tietokoneita ja polkupyöriä.

Nieminen kertoo, että hakemusten perusteella erityisesti ylivelkaantuminen on lisääntynyt.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että osa lapsiperheistä voi erittäin hyvin, mutta osa on tippumassa kyydistä ja kovaa vauhtia.

Kaikkiaan diakoniarahastoon tuli viime vuonna avustushakemuksia 1 074 kappaletta. Avustuksia myönnettiin 872 kappaletta yhteensä 1,3 miljoonan euron arvosta. Suurin syy taloudelliseen ahdinkoon oli sairaus tai vammautuminen. Kaikkein eniten avustusta myönnettiin lasten harrastuksiin.

Harrastusmaksujen suuri osuus johtuu siitä, että Tukikummit-säätiö myöntää lahjoitusvaroja diakoniarahastolle. Yhteistyö on kestänyt reilut 10 vuotta. Kun Tukikummit aloitti, hakemuksia alkoi tulla erityisesti lapsiperheiltä.

– Tukikummien avulla olemme päässeet kiinni juuri lasten avustamiseen, ja erityisesti lasten, jotka eivät saa muita tukia, Sari Nieminen sanoo.

"Arkitodellisuudet ovat Suomessa eriytyneet"

Yksi hätkähdyttävä ilmiö ylivelkaantumiseen liittyen huolestuttaa asiantuntija Tiina Saarelaa. Hän on havainnut, että perheellä voi olla ulosotossa laskuja, jotka kaikki ovat julkisen palvelun asiakasmaksuja – siis vaikkapa sairaalamaksuja ja päivähoitomaksuja.

– Tuntuu väärältä, että ihmisillä ei riitä rahaa peruspalveluihin. Tällaisia hakemuksia tulee meille jatkuvasti, Saarela kertoo.

Hänen mukaansa tässä ilmenee se, että ihmisten arkitodellisuudet ovat Suomessa eriytyneet.

– Hyväosaisilla on käsitys, että meillä on hyvä perusturva esimerkiksi sairauden varalta ja yhteiskunta huolehtii ilmaisella hoidolla. Me emme ymmärrä, että tosiasiassa näin ei ole, Saarela painottaa.

Kun asiakasmaksusta tulee karhukirje tai rästit ovat menossa ulosottoon, perheet ottavat pikaluottoja. Sellaisiakin hakijoita on, jotka ovat ottaneet luottoina ainoastaan pikaluottoja.

Avustusta haetaan toisen asteen opintoihin

Diakoniarahastosta myönnetään paljon varoja lasten harrastuskustannuksiin ja koulunkäyntiin. Köyhien lapsiperheiden lapset joutuvatkin eriarvoiseen asemaan sen takia, että harrastukset ovat niin kalliita.

– Huolestuttavaa on, että myös toisen asteen koulutukseen avustuksia myönnettiin viime vuonna reilut sata, Saarela toteaa.

Hän on vahvasti sitä mieltä, että perusturva on Suomessa liian alhainen. Jos tulee sairaus tai onnettomuus, ihmiset putoavat normaalista elämäntilanteesta talousahdinkoon.

– Sosiaaliturva-uudistuksessa olisi tärkeää perusturvan tason nostaminen ja järjestelmän yksinkertaistaminen.

MITÄ?
Kirkon jäsenyys ei ole pakko
Kirkon diakoniarahastossa käsiteltiin vuonna 2010 yhteensä 335 ns. perushakemusta, vuonna 2018 luku oli 477.

Tukikummit-säätiö toimii lahjoitusvaroin ja antaa rahaa diakoniarahastolle. Säätiö on presidentti Sauli Niinistön perustama.

Kun diakoniarahaston ja Tukisäätiön avustukset lasketaan yhteen, avustushakemusten määrä on pysynyt viime vuosina tasaisena. Vuosittain hakemuksia on yhteensä reilut 1 000.

Tukikummit-hakemusten määrä on hieman laskenut 2015–2018, koska on tullut lisäksi muita lahjoituslähteitä.

2007 alkaen Tukikummit-avustuksina on myönnetty avustusta noin 4 900 perheelle ja niissä 11 700 lapselle.

Kirkon diakoniarahasto perustettiin 1967. Hakemukset tehdään omassa seurakunnassa, kirkkoon ei tarvitse kuulua.

HEKIN HAKEVAT
Peruspäivärahalla elävät.

Yksinhuoltajat.

Eläkeläiset.

Pienituloiset, joilla jää käteen alle 1 500 euroa kuussa.

Maahanmuuttajat mm. lasten harrastuksiin.

02.05.2019 PÄIVÄT

Päivät:

Rahaa on paljon  käytettävissä eli  400 € / 20 päivää kohden 20,00€,   ilman mitään velvollisuuksia lainoista yms.

Minä olen koko ajan tainnut tänne kirjoittaa tuota 20 päivää, millä jaan aina tulot joita käytän.
Tänään kuitenkin tuli esiin, että onhan tuossa viikonloputkin, millä ne elät ....
eli kun jaetaan tuo 400 € jaetaankin 30:lla päivällä on   13,33€ .

Ja ne viikonloput , kun tulee pieni vieras, niissä menee rahaa pikkasen enemmän. 
Eli panttaan näissä muissa päivissä rahaa säästöön, että pystymme vaikka tekemään retken eväitten ja herkkujen kanssa vaikka lähi metsään. 

Sen ei tarvitse olla iso asia, kun on vaan laatu aikaa mummin kanssa. 

Kesällä olisi tarkoitus suunnata Korkeasaareen.
Siihen sitten kerätään ylimääräisiä pennosia näistä rahoista. 
Mutta, kun olen tottunut pienellä tulemaan , osaa niistä pienistäkin vielä pihistää. 

Viime tilistä mikä tuli, kävin sukulaisen kanssa Kevät messuilla, koska voitin liput meidän rautakaupasta. Junaliput tietty verotti budjettia.  Kukkia ostettiin puoliksi, niin tuli halvemmaksi. 

Normi juttuja, mutta minulle erittäin suuria juttuja, koska monta vuotta mennyt, etten missään ole käynyt.
Itseään pitää helliä pienillä asioilla. 
Jaksaa sitten tätä arkea. 

01.05.2019 TAISELUA TALOUDEN TASAPAINON KANSSA

Taistelua talouden tasapainoa kanssa, todellakin.
Miten en saa rahaa säästöön tälle viimeiselle ja toiseksi viimeiselle viikolle.
Olen säästänyt ruuasta ja mitään menojakaan ei ole ollut.
Hankintoina nuo normaalit hygieniatuotteet ja paperit.
Tilillä on täällä hetkellä  0,52 €.
Seuraavan hakemuksen saan tehdä tiistaina 14.05.2019  ja rahat pitäisi tulla samalla viikolla perjantaina 17.05.2019.

Mietitty myös kuntouttavassa työtoiminnassa, että ottaisin ns. talouskupit käyttöön.
Eli 7 kuppia, ja jokaiseen laitetaan saman verran rahaa.
Pitäisi selvitä aina kupissa olevalla rahalla koko viikko.
Jos jää viikosta säästöön , olisi positiivinen asia.
Ehkä laittaa sukan varteen, jotain vara-rahaston tyyppistä juttua.

Mutta 55-vuotias nainen, joka ei vieläkään  hallitse  rahan käyttöä oikein.
Tai mikä sitten on oikea rahan käyttö tapa.
Säästämäänkin pitäisi opetella.
Näistä pienistä rahoista voi olla vaikea säästää.
Kaikki menee, mitä tulee.


Mutta, tämä aika on koetella minua , miten tästäkin selviän.
Olenhan selvinnyt pankkilainan maksusta  n 10.000 € .
Ystävättärelle sen velan pois 1000 € .
Paljon opittu uusia asioita, noitten  kahden velan myötä.
Varmaan tällä, että saa rahat säästymään koko kuukaudeksi, on  asia opeteltavaksi.

Mutta suon myös itselleni tämän tilanteen, ja sen vaikeuden ja opettelun, koska onhan tämä hetki sellainen jollaista ei ole pitkään aikaan ollut.
Rahaa on paljon  käytettävissä eli  400 € /20   20 € per päivä,    ilman mitään velvollisuuksia lainoista yms.

Kuntouttavan työtoiminnan loppuminen 30.06.2019 ja jatkuuko se, vai löydänkö jonkun mukavan ja palkitsevan työpaikan, missä voin näitä kokemuksiani jakaa "vertaitukena".