tiistai 25. syyskuuta 2018

25.09.2018 Ulosottoon ajautunut Susanna, 53: ”Häpesin köyhyyttäni niin, etten kehdannut tavata ketään”

Ulosottoon ajautunut Susanna, 53: ”Häpesin köyhyyttäni niin, etten kehdannut tavata ketään”

TEKSTI ANNA PIHLAJANIEMI
KUVA SUSANNA PELTOLAN KOTIALBUMI JA ISTOCKPHOTO
klo 13:44 | 24.9.2018
 Nykyään Susanna toimii vertaistukena velkaantuneille. "Haluan antaa toivoa muille. Hurja velkamäärä ei ole loppu, vaan alku toisenlaiselle elämälle."
Nykyään Susanna toimii vertaistukena velkaantuneille. "Haluan antaa toivoa muille. Hurja velkamäärä ei ole loppu, vaan alku toisenlaiselle elämälle."

Susanna on elänyt viime vuodet 211,64 euron kuukausituloilla lyhentäessään työttömyydestä ja pikavipeistä syntynyttä velkaansa. ”Kun sain maksettua viimeisen velkaerän, pankin henkilökuntakin oli ylpeä minusta.”


Keski-ikäiseksi asti Susanna Peltola, 53, oli kuin kuka tahansa kaupallisen alan töissä käyvä yksinhuoltajaäiti. Rahaa ei ollut paljon, mutta laskut oli aina maksettu ja ruokaa riittänyt jääkaapissa.

Sitten, vuoden 2012 keväällä, kaikki rysähti kerralla.

Susanna kaatui töihin mennessään pyörällä ja mursi oikean ranteensa. Hän jäi sairauslomalle.


”Luulin saavani vakuutuskorvauksia työmatkalla tapahtuneesta tapaturmasta, joten otin lainaa ja pikavippejä, kun tulot pienenivät. Ne kuluivat ihan arkisiin asioihin, vuokraan ja syömiseen ja sellaiseen.”

Kun Susanna palasi  sairausloman jälkeen töihin, hänet irtisanottiin.

 ”Joskus purin myös pahaa oloa ostamalla itselleni jotain, jonka kuvittelin piristävän. Puseron tai muuta.”

Korvauksia ei tullutkaan. Sairausloma pitkittyi. Vuonna 2016 Susanna irtisanottiin.

”Silloin olinkin ollut jo pitkään siinä tilanteessa, että jouduin ottamaan lisää lainaa maksaakseni entistä pois. Ja sitten taas lisää. Korot olivat niin kovat.”

Kamalinta oli hallitsemattomuuden tunne

Susanna muistaa tarkalleen päivämäärän: 28.8.2012.

”Se oli ratkaiseva päivä, koska sen jälkeen en enää saanut lainaa, vaikka kävin läpi kaikki tahot.”

”Tilanne tuntui maailmanlopulta. Mutta se oli parasta, mitä minulle silloin saattoi tapahtua.”

Kun pankista ja perintätoimistosta tuli kirjeitä, Susanna heitti ne avaamattomina pois.

Puolessa vuodessa Susanna oli menettänyt luottotietonsa ja ajautunut suuriin velkoihin. Rahaa ei ollut tulossa mistään, koska nuoremmat syrjäyttivät viittäkymppiä lähestyvän työnhaussa.

Kun pankista ja perintätoimistosta tuli kirjeitä, Susanna heitti ne avaamattomina pois. En pysty kuitenkaan maksamaan, hän ajatteli.


Iltaisin Susanna itki. Öisin hän valvoi. Koko ajan hävetti.

”Kamalinta oli hallitsemattomuuden tunne. Ajatus, ettei omaan elämäänsä voinut vaikuttaa enää ollenkaan.”

Eräänä aamuna Susanna soitti sosiaalitoimistoon, muuta vaihtoehtoa ei ollut. Hänet ohjattiin perusturvajärjestelyyn.

Pikavipit päätyivät ulosottoon. Niiden ottaminen oli nyt loppu, mutta todellinen köyhyys vasta alkoi.

Tiukimpina aikoina täytyi nöyrtyä
99 euroa toimeentulotukea ja 112,64 euroa muita tukia. Ne ovat olleet vuoden 2013 alusta lähtien Susannan käteen jäävät kuukausitulot vuokran maksamisen jälkeen.

”Kaikki loput mahdolliset tuet ja tulot menevät suoraan velkojeni maksamiseen. Tämä laskelma on tehty perusturvajärjestelyn avulla”, Susanna kertoo.

Facebookin avustusryhmästä Susanna on saanut joululahjoja ja ruokaa.

Tiukkoina kuukausina seurakunta on auttanut antamalla maksusitoumuksen ruokakauppaan tai maksamalla puhelinlaskun. Mikroaaltouunin ja muut tavarat, jotka eivät olleet aivan välttämättömiä, Susanna myi jo vuosia sitten.

Facebookin avustusryhmästä hän on saanut joululahjoja ja ruokaa. 


”Tiukimpana aikana täytyi vain nöyrtyä ja kirjoittaa sinnekin, pyytää omalla nimellään ja profiilikuvallaan. Olen ikuisesti kiitollinen jokaiselle, joka on auttanut minua.”

Kun huomista on mahdoton miettiä
Köyhyys tuntuu eniten häpeältä, Susanna ajattelee. Siltä, ettei kuulu joukkoon.

”Olen eristäytynyt pieneen kotiini, koska olen hävennyt tilannettani niin paljon. Eikä ketään olisi voinut edes kutsua kylään, koska ei ollut varaa ostaa edes kahvipullaa.”

”Jos piti lähteä jonnekin, pukeuduin yleensä mustaan, että olisin ollut mahdollisimman huomaamaton.”

Jos minulla ei olisi ihanaa pojanpoikaa, olisin varmaan voinut päätyä aika toisenlaiseen, lopulliseen ratkaisuun.


Näköalattomuus on toinen sana, jota Susanna käyttää kuvaillessaan köyhyyden kokemusta.

On vaikeaa ajatella tulevaisuutta, kun ei tiedä, mistä saa seuraavaksi päiväksi tai ensi viikoksi rahaa.

”Jos minulla ei olisi ihanaa pojanpoikaa, olisin varmaan voinut päätyä aika toisenlaiseen, lopulliseen ratkaisuun kuin sinnittelemiseen. Ihmisarvoni ei ollut kunnossa.”

Miksi olin niin hölmö?
 Viime keväänä Susanna sai viimeisen pankkilainaerän maksettua. Ulosotossa on vielä velkaa, mutta nyt rahaa on vähän enemmän käytössä.

 ”Olin niin kiitollinen ja ylpeä itsestäni. Jopa pankin henkilökunta oli ylpeä minusta! Lupasin hoitaa lainan, kovetin luontoni ja hoidinkin homman jopa nopeammin kuin piti.”

Joskus Susanna miettii, että kaikki velat syntyivät puolessa vuodessa, mutta niitä on maksettu kuusi vuotta.

Siinä vaiheessa ei paljon mieti, kun on nälkä. Silloin yrittää vain selvitä.


”Jos olisin saanut olla palkkatöissä, olisin voinut maksaa kaiken paljon nopeammin.”

Yleensä hän yrittää olla miettimättä asiaa. Syyllisyyden tunne on muutenkin niin vahva.

”Ajattelen, että miksi olin niin hölmö. Mutta ihminen sortuu helppoihin rahoihin, kun on tarpeeksi tiukka paikka.”

”Siinä vaiheessa ei paljon mieti, kun on nälkä tai laskut lisääntyvät. Silloin yrittää vain selvitä, vaikka varmasti jossain takaraivossa tietää, että tämä ei ole pitkäkestoinen tie.”

Minä selvisin, sittenkin
Susanna ajattelee jo varovaisesti tulevaisuutta. Nyt hän uskaltaa. Varsinkin velkakierteen kaksi ensimmäistä vuotta kuluivat jotenkin kuin sumussa, niistä on vaikea muistaa mitään.

”Suhteet ystäviin ovat vielä hakusessa, mutta sukulaisiin yhteydet ovat parantuneet.”

Susanna toimii vapaaehtoisena vertaistukena kuntouttavassa työtoiminnassa, jossa järjestellään ihmisten velka-asioita.

Hurja velkamäärä ei ole loppu, vaan alku toisenlaiselle elämälle.


”Osaan auttaa muita, koska todellakin tiedän, mitä he ovat kokeneet. Olen käynyt kovan koulun, mutta selviytynyt.”

”Osaan myös antaa toivoa muille. Hurja velkamäärä ei ole loppu, vaan alku toisenlaiselle elämälle.”

Susanna odottaa, että saa säästettyä vielä 700 euroa. Sitten hän voi maksaa velkansa ystävälle.

Ystävällä on Susannan äidin käsirengas velan panttina. Susanna haaveilee hetkestä, jolloin hän voi laittaa korun käteensä. Ehkä jouluna?

Yhtä paljon Susanna odottaa seuraavaa lapsenlapsensa vierailua. Kun lapsi tulee käymään, mummi ja poika tekevät yhdessä pyöräretken ja paistavat lettuja.

Kodin Kuvalehti

maanantai 24. syyskuuta 2018

24.09.2018 Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”

Kotimaa

Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”

Avustusjärjestöjen saamat avunpyynnöt ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan. Kela muistuttaa, että sen tehtävä on ohjata avun piiriin, jos toimeentulotuen perusosa ei riitä.

 
Facebookissa toimivan Apuna ry:n Merja Rantasalmi (vas.) ja Heidi Jaari nostelevat ihmisten hyväntekeväisyyteen lahjoittamia vaatteita. (KUVA: KALLE KOPONEN / HS)

Marjo Valtavaara HS
Julkaistu: 24.9. 17:46

KUN IHMISEN hätä on suuri, Kela ei sulje pois yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

”Akuuteissa tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa apua, Kela voi olla yhteistyössä myös auttavien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Tämä tapahtuu tietysti asiakkaan luvalla”, kertoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien pohjoisen alueen ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä.

HS kertoi maanantaina, että vapaaehtoisten avustusjärjestöjen puoleen kääntyy ihmisiä, joita viranomaiset ovat ohjanneet hakemaan apua hyväntekijöiltä.

Kenttä korostaa, että Suomi on hyvinvointivaltio, jossa viranomaisten tehtävä on lähtökohtaisesti huolehtia ihmisten selviämisestä.


HS kertoi, että järjestöjen saamat avunpyynnöt lisääntyivät sen jälkeen, kun toimeentulotuen perusosa siirrettiin kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta.

VAPAAEHTOISTA avustustyötä tekevä Heidi Jaari kertoi tavanneensa ”lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa ja jogurttia”.

Kentän mielestä on aina vakava paikka, kun ihmisiä on hankalissa tilanteissa.

”Juttu osoittaa, että tilanteet voivat olla rankkoja. On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa.”

Kelan tehtävä on ohjata ja neuvoa asiakkaitaan avun piiriin, jos Kelan myöntämä toimeentulotuen perusosa ei riitä tai jos sitä ei ole jostain syystä myönnetty.

”Ensisijaisesti neuvomme kääntymään kunnan puoleen. Kunta voi myöntää täydentävää ja ennalta ehkäisevää toimeentulotukea harkintansa mukaan.”

Ehkäisevää ja täydentävää tukea voi anoa kotikunnasta myös silloin, jos odottaa Kelaan tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisua.

KELAN myöntämään toimeentulotuen perusosaan eivät kuulu esimerkiksi kodinkonehankinnat tai lasten harrastuksiin liittyvät menot.

”Niitä varten on haettava täydentävää toimeentulotukea kunnasta”, sanoo Kenttä.

Toimeentulotuen uutta mallia on kritisoitu siitä, että rahallinen tuki ja sosiaalityö eivät enää kohtaa kuten ennen.

”Hädässä olevia voidaan auttaa parhaiten kuntien sosiaalityössä, ja siinä työssä pyrimme kuntia tukemaan. Autamme asiakkaitamme pääsemään kiinni sosiaalipalveluihin vaikkapa varaamalla yhdessä ajan.”

KUNTALIITON selvityksen mukaan kunnissa menee aikaa Kelan tekemien virheiden oikomiseen. Viime keväänä julkaistu Sosiaalibarometri taas osoitti, että yksilöllisiä tilanteita ei enää huomioida tuesta päätettäessä.

Kenttä ei näe, että Kela tekisi systemaattisia virheitä toimeentulotukea koskevassa päätöksenteossaan.

”Kelalle on tärkeää, että asiakas saa rahan ajoissa. Oikeusturvaan kuuluu, että asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan päätöksestä oikaisupyyntö.”

Kela käsitteli tammi–elokuussa 711 000 toimeentulotukihakemusta, joista joka viides hakemus hylättiin.

Hylkäyksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia Kela ratkaisi tammi–elokuussa 7 200. Ratkaisuista 70 prosenttia oli hylkäyksiä joko kokonaan tai osittain.

Toimeentulotukihakemus ratkaistaan keskimäärin viidessä arkipäivässä, ja kiireelliseksi arvioidut hakemukset käsitellään viimeistään toisena päivänä hakemuksen saapumisesta. Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä menee nykyisin 128 kalenteripäivää.

KENTTÄ korostaa, että suurin osa Kelan asiakkaista on tyytyväisiä.

Toimeentulotuen perusosaa hakevista jo 64 prosenttia jättää hakemuksensa verkossa.

”Kaikille verkkoasioiminen ei sovi. Kelan palvelupisteet ja puhelinpalvelu palvelevat ja ajanvarauksella on monesti helpompi hoitaa monimutkaisia asioita.”

Kenttä korostaa, että Kela pyrkii tekemään yhä tiiviimpää yhteistyötä kuntien sosiaalipalveluiden kanssa.

”Asiakas voi aina olla yhteydessä kunnan sosiaalipäivystykseen”, hän muistuttaa.

24.09.2018 Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

Kotimaa

Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

Hädän kasvaminen on havaittu sekä tukea aiemmin myöntäneissä kunnissa että vapaaehtoisjärjestöissä.

 
Heidi Jaari nostelee lahjoitetusta matkalaukusta hyväntekeväisyyteen tarkoitettuja tavaroita Merja Rantasalmen katsellessa. Naisten mukaan avunpyyntöjen määrä on kasvanut sen jälkeen, kun toimeentulotukea uudistettiin. (KUVA: KALLE KOPONEN / HS)

Päivi Repo HS
Julkaistu: 24.9. 2:00 , Päivitetty: 24.9. 18:27

TOIMEENTULOTUEN perusosan siirto Kelaan viime vuoden alussa on johtanut siihen, että ihmisiä putoaa tyhjän päälle. Se on havaittu sekä kunnissa, jotka myönsivät tuen aiemmin, että vapaaehtoisjärjestöissä.

Facebookissa toimivan Apuna ry:n Heidi Jaari ja Merja Rantasalmi saavat avunpyyntöjä jatkuvasti. Tiistai-iltana tuli tällainen:

”Sain teiltä apua alkuvuonna, kun meillä oli tosi tiukkaa. Häpeissäni joudun uudelleen pyytämään apua, koska en saa sitä muualta. Sairastuin muutama viikko sitten ja kävin päivystyksessä, mutta minut lähetettiin kotiin. Neljän unettoman yön jälkeen yritin uudelleen ja jäin sairaalaan useiksi päiviksi.”

”Kuukauden rahat menivät taksimatkoihin, sillä en saanut Kela-taksia. Kotona on kaksi pientä lasta, ja ruoka riittää huomiseen. Joudumme olemaan rahattomina seuraavaan lapsilisien maksupäivään.”

Keskiviikkoaamuna tuli seuraava viesti: ”Pyydän nöyrästi ruoka-apua.”

AVUNPYYNTÖVIESTIEN määrä on lisääntynyt, Jaari sanoo.

”Se alkoi heti, kun toimeentulotuki siirtyi Kelalle. Sosiaalitoimistosta sai ennen apua hätätilanteeseen, nyt ei”, hän kertoo.

”Ihmiset putoavat järjestelmän aukkokohtiin.”

Avunpyynnöistä on tullut päivittäisiä. Yhdistys avustaa nyt lähes viittäsataa perhettä muun muassa lahjakorteilla, ruokakasseilla ja maksamalla laskuja.

”Meille tulee pyyntöjä ihmisiltä, joita viranomainen on kehottanut kääntymään puoleemme. Eihän sen näin pitäisi mennä.”

Apua on tarvittu esimerkiksi silloin, kun toimeentulotuen varassa elävälle perheelle tulee sähköyhtiöltä 60 euron tasauslasku, joka kaataa budjetin. Tai kesäaikana, kun lapset eivät saakaan lämmintä ruokaa koulussa.

NYT yhdistys kuulee monilta, että jo myönnettyjä tukia katkaistaan ja halutaan lisäselvityksiä.

”Olemme monen toimeentulotuki sillä aikaa, kun Kela käsittelee valituksia”, Jaari kuvailee.

”Me emme voi sanoa, ettemme auta.”

Avustettavana on esimerkiksi perhe, jossa on äiti ja alle kouluikäinen lapsi. Jaarin mukaan he muuttivat halvempaan asuntoon, mutta Kelan mielestä muutto oli aiheeton, ja asumistuki katkaistiin.

Tuki lasketaan kuitenkin edelleen tuloksi, eikä äiti saa sen takia toimeentulotukea. Hän valitti, mutta valituksen käsittely kestää. Sinä aikana Apuna ry kustantaa perheelle ruokaa sekä puhelin- ja bussikuluja.

Kelan mukaan tällaista tilannetta ei pitäisi syntyä, sillä perustoimeentulotuessa otetaan tulona huomioon vain ne etuudet, jotka toimeentulotukea saavalle perheelle on myönnetty. Asumistukea ei siis oteta perustoimeentulotuessa tulona huomioon, jos asumistuki on lakkautettu.

TUEN myöntäminen on muuttunut kaavamaisemmaksi. Se kävi ilmi keväällä julkaistussa Sosiaalibarometrissa, jota varten Soste eli Suomen sosiaali ja terveys ry lähetti kyselylomakkeen kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, sosiaalityöntekijöille, Kelan johtajille ja puolelle Kelan toimihenkilöistä. Vastauksia tuli lähes tuhat.

Yksilöllisiä tilanteita ei enää huomioida tuesta päätettäessä, sanovat barometriin vastanneet sosiaalityöntekijät ja Kelan toimihenkilöt.

Kela vetää tiukempaa linjaa kuin kunnat, sanoi myös osa Kelaan siirtyneistä sosiaalityöntekijöistä Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä kesäkuussa.

SAMANSUUNTAISIA viestejä kuuli myös Kuntaliitto kunnilta, kun se seurasi toimeentulotuen siirtoa Kelaan viime vuonna.

Maaliskuussa tehty yhteenveto osoitti, että kunnissa menee edelleen aikaa Kelan tekemien päätösten selvittelyyn ja virheiden oikomiseen sekä kohtuuttomien tilanteiden korjaamiseen.

Niihin kuluu myös rahaa enemmän kuin ennakoitiin. Yhteenvedosta ilmenee, että ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin viime vuonna 28 prosenttia enemmän kuin 2016, vuoden viimeisellä kolmanneksella peräti 42 prosenttia enemmän.

Kasvun myötä uudistus ei vähentänytkään kuntien menoja kuten odotettiin. Kymmenen miljoonan euron vähennyksen sijaan menot kasvoivatkin 10–12 miljoonaa euroa.

Vuokra- ja sähkölaskurästit ovat lisääntyneet merkittävästi, ja niistä seuraa ihmisille kohtuuttomia tilanteita, Kuntaliiton yhteenveto totesi. Jaarikin kohtaa niitä:

”Erään toimeentulotuella elävän perheen sähköt katkaistiin”, hän kertoo.

”Maksoimme sähkölaskun, koska perhe ei voi olla pimeässä pakkasella. Sosiaalityöntekijä kuuli tästä soitettuaan sähköyhtiöön.”

UUDISTUS kohdistui ihmisiin eri tavoin. Lähes kaikki Kelan johtoon kuuluvat katsoivat Sosiaalibarometrissa, että ihmisten välinen yhdenvertaisuus lisääntyi, mutta sosiaalityöntekijöistä oli sitä mieltä vain joka toinen.

Heikompiosaisten asema on heikentynyt entisestään, raporttiin vastanneet sosiaalijohtajat sanoivat. Ihmisten tilanteet ovat myös vaikeampia kuin ennen.

Kuntaliiton yhteenveto totesi, että niillä ihmisillä, joilla on muita heikompi toimintakyky, on huomattavia vaikeuksia selviytyä uudessa järjestelmässä.

Se huomautti, että Kelan asiointikanavat eivät riitä eivätkä ole kaikkien saavutettavissa. Sittemmin Kela on lopettanut 13 toimipistettä, joissa sai aiemmin henkilökohtaista palvelua.

KUKAAN ei halua avun tarvitsijaksi tai nauti siitä, että joutuu pyytämään apua, Jaari korostaa. Sen sijaan moni häpeää tilannettaan.

”Kysymys ei ole siitä, että ihmiset eivät yritä. He ovat surullisia, yksinäisiä, lannistettuja.”

Hän on myös nähnyt, miten apu vaikuttaa: elämänhalu palaa, autettu alkaa etsiä työtä, jotkut jopa tulevat mukaan auttamaan muita.

Auttaminen on ihanaa, hän sanoo. Yöunet kuitenkin menevät lasten takia.

”Tapaan joskus lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia. He eivät ole saaneet niitä pariin vuoteen.”

KELAN toimeentuloturvaetuuksien pohjoisen alueen ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä kommentoi myöhemmin maanantaina HS:n uutista: Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”

Oikaisu 24.9. kello 14.08: Juttuun lisätty tieto, että Kelan mukaan perustoimeentulotuessa otetaan tulona huomioon vain ne etuudet, jotka toimeentulotukea saavalle perheelle on myönnetty. Asumistukea ei siis oteta perustoimeentulotuessa tulona huomioon, jos asumistuki on lakkautettu.

Perustukea ja täydentävää tukea

 +Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuoden 2017 alusta.

 +Kotikunnalta voi anoa lisäksi ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea.

 +Kela käsitteli tammi–elokuussa 711 000 toimeentulotukihakemusta. Joka viides hakemus hylättiin.

 +Hylkäyksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Niitä Kela ratkaisi tammi–elokuussa 7 200. Ratkaisuista 70 prosenttia oli hylkäyksiä joko kokonaan tai osittain.

 +Toimeentulotukihakemus ratkaistaan keskimäärin 5 arkipäivässä. Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä menee nyt 128 kalenteripäivää.


Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”

lauantai 15. syyskuuta 2018

15.09.2018 Yritys maksoi työntekijänsä 15000 euron pikavipit pois – "Kun ongelma on otettu haltuun, helpottuu työntekijän olo välittömästi"


Yritys maksoi työntekijänsä 15000 euron pikavipit pois – "Kun ongelma on otettu haltuun, helpottuu työntekijän olo välittömästi"

15.9.2018 4.30
 Ongelmat esiin. Velkakierre on katkaistava mahdollisimman nopeasti, Timo Parmasuo sanoo.
Ongelmat esiin. Velkakierre on katkaistava mahdollisimman nopeasti, Timo Parmasuo sanoo. KUVA: LAURI OLANDER /KL

Hallitus haluaa suitsia pikavippejä lainsäädännöllä. Halutessaan myös yritys voi auttaa yksittäisiä työntekijöitä.


Pikavippien aiheuttamat ongelmat syövät suomalaisten työtehoa. Perheyhtiö Meconetin hallituksen jäsen Timo Parmasuo törmäsi tähän ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla.

”Henkilö oli töissä myynnissä. Keskustelin hänen kanssaan yleisesti ja yritin kaivaa esille syitä siihen, että tulokset ja työnlaatu olivat heikentyneet. Lopulta hän kertoi veloistaan ja ryhdyimme hoitamaan ongelmaa”, Parmasuo kertoo.

Meconetissa on hoidettu useiden työntekijöiden raha-asioita kuntoon. Viimeisin pikavippitapaus on vuodelta 2010. Velkojen määrät ovat vaihdelleet muutamista tuhansista yli 15 000 euroon. Metallikomponentteja valmistavassa Meconetissä on töissä 250 työntekijää.


Katso miten avain ja lukko kommunikoivat keskenään!
”Olemme maksaneet työntekijöidemme pikavippivelat heti pois. Sen jälkeen Meconet on tehnyt työntekijän kanssa velkasopimuksen. Joissakin tapauksissa olemme auttaneet myös pankkisuhteen luomisessa.” Parmasuon mukaan tilanteet ovat olleet työntekijöille vaikeita ja aiheuttaneet häpeää.

”Esimiehen täytyy edetä taitavasti, jos aikoo avata tällaisen keskustelun. Kaikissa tapauksissa velkaongelma on heijastunut työntekijän perhe-elämään. Puolisoiden välillä tulee riitoja, lapset oireilevat. Sen jälkeen ongelmat alkavat näkyä työpaikalla.” Parmasuon mukaan velkakierre on katkaistava mahdollisimman nopeasti. ”Kun ongelma on otettu haltuun, helpottuu työntekijän olo välittömästi. Se näkyy myös työnteossa.”

”Olemme maksaneet työntekijöidemme pikavippivelat pois.”

Avun antamisella on ollut myös myönteisiä vaikutuksia Meconetille. Yhtiön motiivina ei kuitenkaan ole ollut oma hyöty. ”Syynä oli halu auttaa ihmisiä.”

Parmasuo pitää vippifirmoja saalistajina. ”Ne käyttävät hyväkseen ihmisten hädänalaista tilannetta. Tämä koskee erityisesti nuoria, jotka ottavat vippejä ymmärtämättömyyttään. Kun velat ovat kasvaneet riittävän isoiksi, nuorilta menee motivaatio rakentaa omaa elämäänsä.”

Parmasuo kertoo työntekijästä, joka yritti ratkaista velkaantumista järjestämällä aiemmat lainat 2 000 euron pikavipillä. Sen vuosikorko oli 70 prosenttia.

”Velka kasvoi hetkessä lähes kaksinkertaiseksi, kun hän ei selvinnyt kuukausimaksuista, koroista ja perintäkuluista.”

Parmasuon mukaan vippejä pitäisi säädellä tiukemmin. ”Ei pidä luoda kalliita rahoitusinstrumentteja, joita käyttävät henkilöt, jotka eivät hallitse omaa rahankäyttöänsä.” Meconetin tekemissä velkasopimuksissa korot ovat vaihdelleet yhdestä kolmeen prosenttiin.

Vielä 1900-luvun lopulla monet yritykset tarjosivat käteiskassasta vippejä ja palkkaennakkoja. Nyt S-ryhmä tarjoaa työntekijöilleen henkilökuntalainaa S-Pankista. Hyvinkääläinen hoiva- ja siivousalan yritys Jety on viiden vuoden ajan tarjonnut mikrolainoja esimerkiksi veromätkyihin ja vakuutusten omavastuihin. Parmasuo ei patista muita yrityksiä tekemään samoin. ”Ongelmien hoitaminen vie hirvittävän paljon aikaa ja velan hoitoa pitää seurata jatkuvasti.”


Ilkka Jauhiainen

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

12.09.2018 Työnantajat innostuivat tutkimaan luottotietoja – Maksuhäiriöinen ei kelpaa kohta kassallekaan





Työnantajat innostuivat tutkimaan luottotietoja – Maksuhäiriöinen ei kelpaa kohta kassallekaan

Aikaisemmin luottotietoja kyseltiin lähinnä johtajiksi pyrkiviltä, nyt niitä vaaditaan rivihommissakin. S-ryhmä haluaisi tutkia jopa lähikaupan myyjien maksukykyä.


 
Hertta-Mari Kaukonen
AJANKOHTAISTA 11.9.2018 13:30

Luottotietojen käyttö työnhakutilanteessa on yleistymässä, eikä tarkistaminen rajoitu enää rahoitusalan töihin tai esimiesvirkoihin. Maksuhäiriö voi estää pääsyn moniin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin sekä lukemattomiin muihin tavanomaisten alojen töihin, joissa satutaan käsittelemään rahaa.

Seuran tietojen mukaan myös kaupan alan yrityksissä on nyt virinnyt halua tutkia työntekijöiden luottotietoja.

Aihe on arka.

Eräs S-ryhmän työntekijä myönsi Seuralle, että luottotietojen tarkastamisesta on käyty neuvotteluja, mutta hän ei suostu kommentoimaan niiden kulkua omalla nimellään. Tähän asti vaikkapa Alepojen, Prismojen, S-marketien ja Sale-liikkeiden kassamyyjiltä ei ole vaadittu ehdotonta maksuhäiriöttömyyttä.

Periaatteessa työnantajalla on lain mukaan oikeus tarkistaa luottotietoja, mikäli työtehtävään liittyy taloudellista vastuuta tai työntekijä työskentelee valvomattomasti yksityiskodissa.

Aikaisemmin ihan tavallista kaupan kassalla työskentelemistä ei ole pidetty määritelmän mukaisena, erityisen ison ”taloudellisen vastuun” paikkana.

Kotihoitajat ja liittymämyyjät talousvastuussa?
Kunnallisissa työpaikoissa luottotiedot on tarkistettu pitkään esimerkiksi johtajistolta ja palkanlaskijoilta. Tarkistuksia on laajennettu vähitellen yhä useampiin ruohonjuuritason virkoihin, kuten kotisairaanhoidon työntekijöihin.

”Se perustuu siihen, että he tekevät työtä yksityiskodeissa kotikäyntien aikana. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sosiaali- ja perhetyöntekijät”, Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo.

Myös yrityselämässä esimerkiksi teleoperaattorit Elisa ja DNA myöntävät tarkistavansa myyjiensä luottotiedot työnhakuvaiheessa.

”Jos työntekijä työskentelee kaupassa myymälätehtävissä ja hänellä on kassavastuu, tarkastamme kyllä luottotiedot”, viestintäpäällikkö Helena Vartiainen DNA:lta kertoo.

Elisan rekrytoinneista vastaava Juho Toivola perustelee luottotietojen tarkistamista myynnin ja asiakaspalvelun tehtävissä sillä, että työntekijöillä on pääsy asiakastietoihin.


Heillä on muun muassa oikeus myöntää mobiilivarmenne, jolloin väärinkäytösten riski on olemassa.

Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet
Maksuhäiriömerkintöjä tulee alan tilastojen mukaan erityisen paljon matalasti koulutetuille ja nuorille ihmisille – juuri heille, joille esimerkiksi pienipalkkaiset myyjän tehtävät olisivat tärkeitä.

Tähän asti maksuhäiriöt ovat hankaloittaneet lähinnä asunnonhankintaa ja pankkiasiakkuuksia. Vastedes, jos yhä useammalla alalla vaaditaan jo työnhakuvaiheessa puhtaita luottotietoja, myös työllistyminen muuttuu mutkikkaammaksi.

Tiettävästi aika harva työpaikka käyttää kuitenkaan luottotietojen menetystä perusteena työsuhteen purkamiselle kesken kaiken. Tässä mielessä ehdottomat vaatimukset luottotiedoista kohtelevat eri lailla työssä jo olevia ja töihin pyrkiviä ihmisiä.

lauantai 8. syyskuuta 2018

08.09.2018 SUOMI.FI. PALVELUSSA POSTIA VIIKONLOPPUNA 8 KPL

Viestit-palvelun navigaatio
SAAPUNEET VIESTIT,VALITTU

Saapuneet viestit
Viestin tilaViestin lähettäjäViestin lähetysaikaViestin aiheLiitteet

Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 5.52
Maksukehotus :
   Korkosaatava 27,02
Pääoma 1 004,00
Korko 06.12.2017-24.09.2018 56,42
Kulut 88,00
Korko 27.11.2012-24.09.2018 37,75
Kulut 50,00
Korko 02.01.2013-24.09.2018 21,06
Oikeudenkäyntikulut 170,00 Korko 18.02.2013-24.09.2018 69,85
Ulosottomaksu 84,00
Yhteensä eräpäivänä 1 608,10



Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 5.36
Maksukehotus:
 Korkosaatava 35,94
Pääoma 249,00
Korko 14.03.2013-24.09.2018 100,88
Kulut 47,00
 Korko 20.03.2013-24.09.2018 18,99
Oikeudenkäyntikulut 110,00
 Korko 09.05.2013-24.09.2018 43,22
Ulosottomaksu 56,00
Yhteensä eräpäivänä 661,03


Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 5.26
Maksukehotus:
 Korkosaatava 12,10
Korko 22.03.2014-24.09.2018 3,96
 Korkosaatava 101,93
Korkosaatava 14,34
Pääoma 474,84
Korko 22.03.2014-24.09.2018 155,25
 Kulut 115,98
 Korko 31.03.2014-24.09.2018 37,73
Kulut 188,00
Korko 31.03.2014-24.09.2018 61,15
Oikeudenkäyntikulut 145,00
Korko 22.05.2014-24.09.2018 45,60
Ulosottomaksu 84,00
Yhteensä eräpäivänä 1 439,88




Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 5.22
Maksukehotus:
 Korkosaatava 301,04
Pääoma 1 744,34
Korko 06.12.2017-24.09.2018 98,02
Kulut 19,00
Korko 19.06.2013-24.09.2018 7,30
Kulut 15,00
Korko 19.06.2013-24.09.2018 5,77
Kulut 5,00
 Korko 19.06.2013-24.09.2018 1,92
Kulut 45,00
Korko 13.09.2013-24.09.2018 16,49
Oikeudenkäyntikulut 60,00
 Korko 13.09.2013-24.09.2018 21,98
Oikeudenkäyntikulut 110,00
Korko 13.09.2013-24.09.2018 40,30
 Ulosottomaksu 134,00
Yhteensä eräpäivänä 2 625,16


Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 4.38
Maksukehotus:
 Korkosaatava 47,93
Korkosaatava 5,70
Korko 30.08.2013-24.09.2018 2,10
 Korkosaatava 16,39
Pääoma 401,76
Korko 30.08.2013-24.09.2018 148,27
 Kulut 107,49
Korko 02.04.2013-24.09.2018 43,12
 Kulut 169,00
Korko 05.09.2013-24.09.2018 62,19
Oikeudenkäyntikulut 140,00
Korko 26.10.2013-24.09.2018 50,04
Ulosottomaksu 84,00
Yhteensä eräpäivänä 1 277,99

Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 4.16
Maksukehotus:
Korkosaatava 11,93
 Korkosaatava 13,52
Pääoma 496,31
Korko 12.03.2014-24.09.2018 163,31
Kulut 24,00
Korko 13.02.2014-24.09.2018 8,04
Oikeudenkäyntikulut 145,00
Korko 11.04.2014-24.09.2018 46,84
Ulosottomaksu 84,00
Yhteensä eräpäivänä 992,95

Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 4.02
Maksukehotus:
Korkosaatava 0,79
Korkosaatava 3,15
 Korko 23.04.2014-24.09.2018 1,01
 Korkosaatava 0,13
 Korkosaatava 0,02
Korkosaatava 0,05
 Korkosaatava 4,69
Pääoma 117,16
Korko 23.04.2014-24.09.2018 37,55
Kulut 10,00 Kulut 10,50
Korko 25.11.2013-24.09.2018 3,69
Kulut 24,00
 Korko 22.05.2014-24.09.2018 7,55
Oikeudenkäyntikulut 65,00
 Korko 22.05.2014-24.09.2018 20,44
Oikeudenkäyntikulut 50,00
Korko 22.05.2014-24.09.2018 15,73
Ulosottomaksu 56,00
Yhteensä eräpäivänä 427,46


Luettu viesti
Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat
tänään, 3.59
Maksukehotus:
 Korkosaatava 13,19
 Korkosaatava 0,94
Pääoma 99,00
Korko 03.03.2013-24.09.2018 40,36
 Kulut 26,00
Korko 22.02.2013-24.09.2018 10,67
Oikeudenkäyntikulut 110,00
Korko 11.04.2013-24.09.2018 43,91
Ulosottomaksu 56,00
Yhteensä eräpäivänä 400,07

perjantai 7. syyskuuta 2018

07.09.2018 Apulaisoikeusasiamies: Kuntouttavalla työtoiminnalla korvattu virkasuhteessa tehtävää työtä

Apulaisoikeusasiamies: Kuntouttavalla työtoiminnalla korvattu virkasuhteessa tehtävää työtä

Tänään klo 7:43

Kanteluissa kuntia on arvosteltu muun muassa siitä, että työtön on velvoitettu osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla.

*Monien Iltalehden lukijoiden mukaan kuntouttava työtoiminta on pahimmillaan sormiväreillä leikkimistä.
*Moni työtön kokee kuntouttavan työtoiminnan nöyryyttävänä.
*Osa työttömistä on velvoitettu osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla.
 Keskustelu kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä on jälleen herännyt sen jälkeen, kun Saku Timonen kirjoitti Uuninpankkopoika-blogissaan yrityksille tehtävistä toimeksiannoista.
Keskustelu kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä on jälleen herännyt sen jälkeen, kun Saku Timonen kirjoitti Uuninpankkopoika-blogissaan yrityksille tehtävistä toimeksiannoista. MOSTPHOTOS
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen mukaan kuntien menettely kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamisessa on ollut puutteellista.

Pölönen on vastaanottanut aikavälillä syyskuu 2017-elokuu 2018 yhteensä seitsemän kuntouttavaa työtoimintaa koskevaa kantelua. Kanteluissa kuntia on arvosteltu muun muassa siitä, että työtön on velvoitettu osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla vastoin palvelutarvettaan.

Osa kunnista on perustellut kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamista muun muassa sillä, että kunta maksaa osan pitkään työmarkkinatukea saaneiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta. Myös kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja sitä, että kuntouttavalla työtoiminnalla korvataan virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä, on arvosteltu.

Pölösen mukaan sopivien julkisten työvoimapalveluiden puute ei ole riittävä peruste ohjata henkilö kuntouttavaan työtoimintaan. Pölönen kertoo tiedotteessa, että työttömyys tai työmarkkinatuen pitkään jatkunut maksaminen ei oikeuta päätelmään, että henkilöllä olisi työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia.

- Jos henkilö on työttömyysetuuden menettämisen uhalla velvoitettu osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan vastoin palvelutarvettaan, työtoimintaan ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden (tarkoitussidonnaisuuden periaate ja objektiviteettiperiaate) vastaisesta menettelystä, Pölönen sanoo tiedotteessa.

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Siinä ei synny virka- eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.

SAMPPA RAUTIO

07.09.2018 Kuntouttava työtoiminta on monille sormivärejä ja tyhjänpäiväisiä leikkejä - ”Otettiin nenästä kiinni ja hypättiin sukeltamaan”


Uutiset | Kotimaan uutiset

Kuntouttava työtoiminta on monille sormivärejä ja tyhjänpäiväisiä leikkejä - ”Otettiin nenästä kiinni ja hypättiin sukeltamaan”

Eilen klo 21:16
Iltalehden lukijat kertoivat kokemuksiaan kuntouttavasta työtoiminnasta. Osa on saanut siitä myös tarkoituksenmukaisesti apua.
*Kuntouttava työtoiminta nousi jälleen keskusteluun, kun Ylöjärven kunta haki yrityksistä uusia yhteistyökumppaneita toiminnan järjestämiseen.
*Työtoimintaan osallistuva saa toimeentuloturvansa esimerkiksi työttömyysetuudesta, jonka lisäksi hänelle maksetaan kulukorvausta yhdeksän euroa per päivä.
*Kuntouttavaa työtoimintaa on kritisoitu tehottomaksi ja hyödyttömäksi orjatyöksi. Kuntien välillä on eroja siinä, miten toiminta on järjestetty.
 Keskustelu kuntouttavan työtoiminnan sisällöistä kiihtyi jälleen kun Saku Timonen kirjoitti Uuninpankkopoika-blogissaan yrityksille tehtävistä toimeksiannoista.
Keskustelu kuntouttavan työtoiminnan sisällöistä kiihtyi jälleen kun Saku Timonen kirjoitti Uuninpankkopoika-blogissaan yrityksille tehtävistä toimeksiannoista. MOSTPHOTOS
Leikkejä, turhautumista, yksitoikkoista työtä, puurtamista ilman palkkaa... Tällaisia kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta kertovat Iltalehden lukijat.

Toimintaan osallistuneen kertovat joutuneensa leikkimään sormiväreillä ja askartelemaan, pelaamaan mölkkyä ja keksimään leikkeihin omia roolieläimiä.

- Ohjaaja sanoi, että tänään sukelletaan etsimään työpaikkoja. Siinä sitten kiivettiin tuoleille seisomaan. Otettiin nenästä kiinni ja hypättiin alas lattialle sukeltamaan, etsimään työpaikkoja. Ei ole työpaikkaa löytynyt, vaikka melkein ammattisukeltajakin tässä ollaan. Muitakin turhanpäiväisiä leikkejä oli, mutta tuo oli kaikista hapokkain, kertoo nimimerkki Ammattisukeltaja kokemuksistaan.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta ja toiminnan voi järjestää monella eri tavalla. Kuntouttavan työtoiminnan toteutustavassa onkin alueellisia eroja kuntien välillä.

Kun yhdet leikkivät ja juovat kahvia, kertovat toiset pakertavansa töitä hiki otsalla. Nimimerkki Pettynyt kuntoutui kertomansa mukaan paikallisen koulun keittiössä.

- Neljä tuntia joka päivä. Kiirettä piti ja taukoja ei kerinnyt välillä pitämään kunnolla. Urakalla sain painaa. Nyt en enää ole työssä, koska sanottiin, että se ei vie sinua eteenpäin. Nyt olen työtön neljän seinän sisällä. Olen jäänyt tyhjän päälle

Yrityksille hyötyä

Moni kokee, että kuntouttavalla työtoiminnalla ja työkokeiluilla korvataan varsinaisia palkkatyöntekijöitä.

Nimimerkki Vadelma kertoo kokemuksistaan työvoimatoimiston työkokeilusta, josta hänen pankkitilinsä paisuu työttömyyskorvauksen ja yhdeksän euron päiväkohtaisen kulukorvauksen vuoksi.

- Olin töissä kaupunginkirjastossa. Työ itsessään oli todella mieluisaa, mutta alusta asti oli selvää, että kokeilusta ei seuraisi oikeita töitä, hän kirjoittaa. - Olin töissä viisi päivää per viikko, kuusi tuntia päivässä. Tein ilta- ja aamuvuoroa. Tein tismalleen samoja töitä kuin muutkin, mutta ero oli se, että muut saivat siitä palkkaa lisineen. Kyllähän se väistämättä korpesi ja tuntui todella epäreilulta. Ja kun minun kokeiluni loppui, tuli tilalle välittömästi uusi työkokeilija. Uusia työntekijöitä ei ole varaa kuulemma palkata, mutta miksi pitäisikään, kun ilmaistyötä tulee jatkuvalle syötöllä? nimimerkki Vadelma pohtii.

Myös yritysten vakituiset työntekijät kertovat havainneensa, että jotkut ottavat ilmaisesta työvoimasta hyödyn irti häpeilemättä.


- Olen ollut eräässä firmassa töissä vakituisesti jo lähes 10 vuotta. Meillä omistaja ja esimies oikein haalii näitä ja teettää ihan samaa työtä heillä, mitä me palkolliset teemme, kertoo nimimerkki Crisse77.

Hänen mukaansa yritys tekee parempaa tulosta ilmaistyövoiman avulla, kun markkinointiin ja kalustoon jää enemmän rahaa.

- Minä saan täyden TES:n mukaisen palkan ja nämä raatavat yhdeksän euron kulukorvauksella samaa työtä yhtä paljon kuin minäkin. Pienistä rahoista ei ole kyse, puhutaan vuositasolla kymmenistä tuhansista mitä tämä pk-yritys säästää, hän kirjoittaa.

Minkälaisesta yrityksestä on kyse, ei tarkemmin kertomuksesta selviä. Kuntouttavaa työtoimintaa ei yrityksiltä kuitenkaan saisi hankkia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimassa Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjassa ohjeistetaan näin:

- Kiellolla tavoitellaan sitä, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytettäisi yritysten taloudellisen voiton tuottamiseen. Täten kielto ei koske vain sopimuksen tekoa yrityksen kanssa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, vaan myös tilanteita, joissa yritys esim. alihankintasopimuksen kautta tosiasiallisesti järjestää kuntouttavaa työtoimintaa.

Valvovana viranomaisena toimii Aluehallintovirasto (AVI), jolle voi jättää kantelun kuntouttavasta työtoiminnasta. Iltalehden kyselyyn vastanneiden huolet eivät kuitenkaan juuri näy viranomaistasolla: kanteluita ei näytä tulevan monien aluehallintovirastojen käsiteltäväksi edes yhtä vuodessa.

Osalle apua

Erilaisia kokemuksiakin on. Moni Iltalehdelle kokemuksensa jakanut kertoo saaneensa kuntouttavasta työtoiminnasta myös apua. Useampi lukija kertoo myös työllistyneensä työtoiminta-jakson jälkeen.

- Tein kirjastoavustajan töitä: kirjojen hyllyttämistä jne. Sain kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen palkkatuetun työn kirjastosta, kertoo nimimerkki Rekku.

Myös nimimerkki Kiitollinen löysi kuntouttavan työtoiminnan jälkeen itselleen jälleen palkkatöitä.

- Tein muun muassa kokoamistöitä, maisemointihommia, aika monipuolisesti kaikkea. Työn tarkoitushan on nimenomaan opettaa työntekorutiineja, ei korvata työsuhteesta muodostuvaa palkkaa. Itse olin tyytyväinen, että oli edes jotain tekemistä. Nyt olen normaalissa työsuhteessa, normaalilla TES:n mukaisella palkalla, hän kirjoittaa.

Masennusta ja ahdistusta sairastava, nimimerkki Sitruuna, muistuttaa, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla on monenlaisia taustoja ja elämäntilanteita.

- Joskus tuntuu itsestäni että monelta unohtuu se että kuntoutustoiminta on enemmän arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin totuttelua eikä työelämään täysin valmentavaa toimintaa, kommentoi nimimerkki Sitruuna.

RIIKKA NYMAN

maanantai 3. syyskuuta 2018

03.09.2018 MUISTI PÄTKII

Kaikki kesän retket ja menot tyhjentäneet minun pääni.
Työkiirettä riittää jo, leipomukset täyttäneet koko kesän ja saunaillan viettäjät ovat saaneet tuoretta pullaa tai pannaria, ja ajatukset ties missä.

Tänään maanantaina ajattelin, että on mennyt vuokraan toimeentulotuen ylijäämä. Ja samalla muistinkin, että en ole tehnyt koko toimeentulotukihakemusta syyskuulle.
Ei kun nopeasti puhelimella nettiin ja hakemusta Kelaan.
Onneksi sain tehtyä saman tein.

Vuokranantajalle soitin, ja kerroin muistin pätkimisestä, että tuossa on toimeentulotuen ylijäämä, mutta ensi viikolla vasta. Ei  hätää kuulemma.


Tänään oli myös Perusturvassa palaverissa. Pohdittiin ja pähkäiltiin tilannetta.
Yritettiin miettiä, miten tästä eteen päin.

Asioilla on tapana järjestyä ja niin kävi nytkin.

Parhain päin.

Nyt vaan odotellaan Kelan päätöstä toimeentulotuesta.


04.09.2018 Kela uudistaa asiakas­palveluaan

PALVELUT | 04.06.2018

Kela uudistaa asiakas­palveluaan


Kela korvaa syyskuussa 16 nykyistä palvelupistettä uudenlaisilla palveluilla. Samaan aikaan Itäkeskuksen palvelupiste muuttaa uusiin väljempiin tiloihin ja Kalasatamaan tulee uusi asiointipiste. Muutoksen tarkoituksena on ohjata asiakkaita uusien asiointikanavien pariin ja kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.


Teksti Päivi MaaniittyKuvat Kela

Palveluverkoston muutoksella ei ole tarkoitus vähentää henkilökohtaista palvelua. Harvoin käytetyistä palvelupisteistä ja fyysisistä tiloista siirretään palvelua sinne, missä sitä tarvitaan enemmän. Asiakas voi myös hyödyntää sähköisen palvelun mahdollisuuksia ja hoitaa asiansa kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta.
Palveluverkoston muutoksella ei ole tarkoitus vähentää henkilökohtaista palvelua. Harvoin käytetyistä palvelupisteistä ja fyysisistä tiloista siirretään palvelua sinne, missä sitä tarvitaan enemmän. Asiakas voi myös hyödyntää sähköisen palvelun mahdollisuuksia ja hoitaa asiansa kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta.

Kelalla on ennen muutosta kaikkiaan 180 palvelupistettä eri puolilla maata. Näistä 16 palvelupistettä korvataan 1. syyskuuta alkaen muilla palvelukanavilla ja lähellä olevien palvelupisteiden palveluilla.

Muutoksista päätettiin 13 palvelupisteen osalta kesäkuun alussa. Pääkaupunkiseudun 3 palvelupisteen osalta suunnitelmat varmistuivat heinäkuun alussa.

Tarkasteltavana olevat palvelupisteet ovat pääkaupunkiseudun palvelupisteitä lukuun ottamatta sellaisia, joissa asiakkaita on käynyt vain vähän.

Tarkasteltavana olevat 16 palvelupistettä sijaitsevat Kelan asiakkuusjohtajan Elise Kivimäen mukaan eri puolilla Suomea. Ne ovat pääkaupunkiseudun palvelupisteitä lukuun ottamatta sellaisia, joissa asiakkaita on käynyt vain vähän. Osassa niistä on palvelua ollut vain yhden tai kaksi päivää viikossa.

”Pienimmissä niistä on käynyt alle 40 asiakasta viikossa, joissakin vain kolme asiakasta viikossa. Olemme pitäneet muutosharkinnan rajana 100:a viikoittaista asiakasta”, Kivimäki kertoo.

Muutoksissa on palvelupisteen asiakasmäärän lisäksi otettu huomioon palvelun saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten korvaavia palveluja ja liikenneyhteyksiä muihin palvelupisteisiin.

Asiakasmäärän lisäksi on otettu huomioon palvelun saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten korvaavia palveluja ja liikenneyhteyksiä muihin palvelupisteisiin.

”Katsomme päätöksissä kokonaistilannetta”, Kivimäki sanoo.

Kelan henkilökohtainen palvelu ei vähene

Palveluverkoston muutoksella ei ole tarkoitus vähentää henkilökohtaisen palvelun saatavuutta. Harvoin käytetyistä palvelupisteistä ja fyysisistä tiloista siirretään kuitenkin palvelua muualle, missä sitä tarvitaan enemmän.

Tavoitteena on, että asiakas voi hoitaa asiansa kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Samalla asiakkaat oppivat käyttämään sähköisiä palveluja.

”Asiakkaan ei tarvitse odottaa oman palvelupisteen aukeamista tiettynä päivänä, vaan hän saa asiansa hoidetuksi silloin kun on tarve.”

”Asiakkaan ei tarvitse odottaa oman palvelupisteen aukeamista tiettynä päivänä, vaan hän saa asiansa hoidetuksi silloin kun on tarve. Muutoksen ansiosta voimme tarjota ruuhkattomampaa ja parempaa palvelua siellä, missä on paljon kävijöitä”, Kivimäki kertoo.

Asiakkaita palvellaan jatkossa puhelin- ja verkkopalvelun lisäksi esimerkiksi kuntien asiointipisteissä sekä väliaikaisissa pop up -palvelupisteissä, joita voidaan perustaa esimerkiksi sosiaalitoimiston tai oppilaitosten tiloihin. Kelan etäpalvelua, jossa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta kuvayhteyden välityksellä, tarjotaan asiointipisteissä 60 kunnassa. Etäpalvelu vastaa Kelan toimistopalvelua.

Kelan etäpalvelua, jossa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta kuvayhteyden välityksellä, tarjotaan asiointipisteissä 60 kunnassa.

”Useilla paikkakunnilla kunnan asiointipisteessä voi jo hoitaa Kelan hakemusasioita. Näissä tiloissa voidaan järjestää myös etäpalvelua. Kaikissa kunnissa asiointipistettä ei ole, mutta henkilökohtainen palvelu voidaan turvata muillakin tavoin”, toteaa Kivimäki.

Ruuhkaiseen Helsinkiin kaksi uutta palvelupistettä

Pääkaupunkiseudulla korvataan Hakaniemen, Käpylän ja Hakunilan palvelupisteet. Uusia palvelupisteitä avataan Kalasatamaan ja Itäkeskukseen.

Kalasatamassa on jo toiminut Kelan pop up -palvelupiste. Syyskuussa Kalasatamaan tulee neljä uutta palveluneuvojaa, ja palvelua voidaan tarvittaessa vielä lisätä.

Syyskuussa Kalasatamaan tulee neljä uutta palveluneuvojaa, ja palvelua voidaan tarvittaessa vielä lisätä.

Käpylän ja Hakunilan palvelupisteet ovat olleet pääkaupunkiseudun muihin pisteisiin verrattuna hiljaisempia. Hakaniemen tilat eivät sovellu hyvin palvelupisteen tarpeisiin.

Hakaniemen asiakkaat voidaan jatkossa ohjata jatkossa Itäkeskukseen, jonka uuden palvelupisteen tilat ovat nykyaikaiset ja väljät. Käpylän palvelupistettä tähän asti käyttäneet voivat jatkossa asioida esimerkiksi Itäkeskuksen tai Malmin pisteissä ja Hakunilan palvelupistettä käyttäneet esimerkiksi Tikkurilassa.

Tekoälyn mahdollisuudet otetaan käyttöön asiakaspalvelussa

Älyteknologiaa kokeiltiin Kelan palveluissa ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan palveluverkoston muutoksen yhtenä tavoitteena on, että tekoälyä käytettäisiin Kelan palveluissa yhä laajemmassa mittakaavassa.

Asiakkaita palvelevien chat-robottien ja etuuskäsittelyn automatisoinnin lisäksi harkinnassa on muutakin. Tulevaisuuden visioissa asiakaspalvelua voisi yksinkertaisissa asiakaskyselyissä hoitaa puhetta tunnistava robotti.

”Robotin avulla toimivan puhelinpalvelun käyttö ei vaadi asiakkaalta teknologian osaamista. Riittää kun puhuu puhelimessa.”

”Robotin avulla toimivan puhelinpalvelun käyttö ei vaadi asiakkaalta teknologian osaamista. Riittää kun puhuu puhelimessa. Jos asia on haastavampi ja vaatii selvittelyä, puhelu siirtyy henkilökohtaisesti palvelevalle asiakaspalvelijalle”, Mäki-Lohiluoma kertoo.

Tähän asti tehdyissä kokeiluissa on Mäki-Lohiluoman mukaan vahvistunut käsitys, että tekoälyn avulla voidaan luoda uusi palvelukanava. Tekoälyllä ei kuitenkaan pystytä korvaamaan monimutkaisempien asioiden henkilökohtaista käsittelyä. Hakemuksia puhelimessa vastaanottava robotti voi olla testauksessa jo parin vuoden sisällä, jos suunnitelmat toteutuvat.

Katso kolme hyvää syytä käyttää Kelan etäpalvelua. Kelan asiakas Kyösti Kangasniemi kertoo. 

Kelan palvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat.

Artikkelia on päivitetty 5.7.2018.

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...