30.12.2018 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2019

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2019

Vuosi 2019 tuo muutoksia muun muassa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja perhe-etuuksiin. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule tänä vuonna indeksikorotusta, mutta esimerkiksi takuueläkkeeseen ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin tehdään tasokorotus.

Seuraavassa käydään läpi keskeiset muutokset Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan vuonna 2019. Kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme myöhemmin Kelan verkkosivuille lopulliset tiedot muutoksista.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla.
Kelan maksamien, kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin viime vuonna.

Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

Perhe-etuuksiin parannuksia

Lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainrahakautta pidennetään 54 arkipäivällä.
Laki tulee voimaan 1.4. ja koskee niitä äitejä, joiden vanhempainpäivärahakausi alkaa aikaisintaan 1.4.
Oikeus pidennykseen on vain, jos lapsen äidin lisäksi ei ole toista henkilöä, jolla on mahdollisuus isyysrahaan.
Oikeus koskee myös yksin adoptoivia naisia.

Monikkoperheen isän oikeus isyysvapaaseen ja isyysrahaan paranee 1.4. jälkeen.
Isyysrahaa maksetaan 18 arkipäivää kauemmin jokaisesta samanaikaisesti syntyneestä tai adoptoidusta lapsesta.
Isyysrahapäivien enimmäismäärä on kuitenkin 105 arkipäivää.

Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2019. Molempien määrä on 27,86 e/pv (24,64 e/pv vuonna 2018).

Vanhempainpäivärahaa maksetaan täysimääräisenä myös niiltä päiviltä, kun vanhempi osallistuu kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen.

Äitiysrahaa maksetaan myös silloin, kun raskaus on keskeytetty 154 päivän jälkeen. Myös isällä on tällöin oikeus isyysrahaan enintään 18 arkipäivältä keskeytyksen jälkeen äidin äitiysvapaan aikana.

Sukupuolensa naisesta mieheksi korjannut henkilö voi saada äitiysrahaa, jos hän saa lapsen. Muutos vaati lain sanamuodon muuttamisen naisesta vakuutetuksi.

Elatustukeen korotus

Täysi elatustuki suurenee ja on 158,74 e/kk (156,39 e/kk vuonna 2018).

Elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee. Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 120,00 e/kk. Tulorajaa korotetaan 280,00 e/kk. Vuoden 2018 määrät olivat 1 103,43 e/kk ja 275,86 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan.
Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 784,00 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 120,00 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti.
Vuonna 2018 rajat olivat 772,40 e/kk ja 1 103,43 e/kk.

Adoptiotuki suurenee

1.1.2019 tai sen jälkeen adoptiovanhempien luokse sijoitetuista lapsista maksettava adoptiotuki suurenee.

Tuen määrä riippuu lapsen kotimaasta seuraavasti:

 Taiwan            9 000 e
 Thaimaa          5 000 e
 muut maat       7 000 e.

Ennen 1.1.2019 sijoitettavaksi nimettyjen lasten adoptiotuki määräytyy lapsen kotimaan mukaan seuraavasti, vaikka lapsi haettaisiin 1.1.2019 jälkeen:

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia      4 500 e
Filippiinit, Etiopia ja Venäjä                          3 800 e
Viro                                                                1 900 e
Muut maat                                                      3 000 e

Adoptiovanhemman oikeutta vanhempainrahaan parannetaan. Laki tulee voimaan 1.4. Sen myötä kaikilla heillä, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen oman perheensä ulkopuolelta, on oikeus vanhempainrahaan. Muutos koskee myös adoptoivien isien oikeutta isyysrahaan. Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään enintään 233 arkipäivään lapsen hoitoon ottamisesta riippumatta siitä, minkä ikäisenä lapsi on adoptoitu. Vanhempainrahakauden aikana työskentely ei ole enää jatkossa este tuen maksamiselle.


Opintotukeen tulossa muutoksia

Opiskelijan vanhempien tulot huomioidaan 1.1.2019 alkaen veronalaisina tuloina. Koska veronalaiset tulot ovat lähes aina suuremmat kuin puhtaat tulot, vanhempien tulorajoja korotetaan samanaikaisesti 5–6 %:lla. Vanhempien tuloja koskeva muutos tehdään vuonna 2019 käyttöön tulevan kansallisen tulorekisterin vuoksi.

Elokuusta alkaen pienituloisten perheiden ammatillista tai lukiokoulutusta suorittavat lapset voivat saada opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 e/kk. Oppimateriaalilisään ovat oikeutettuja vanhempansa luona asuvat alle 20-vuotiaat ja muualla asuvat alle 18-vuotiaat, joiden vanhempien vuositulot ovat yhteensä enintään 41 100 euroa. Lisän voivat saada myös alle 17-vuotiaat lapsilisän piirissä olevat opiskelijat. Oppimateriaalilisä myönnetään ilman hakemusta niille opiskelijoille, jotka saavat jo opintorahaa.  Jos opiskelija ei nyt saa opintorahaa, hänen on haettava opintotukea keväällä tai kesällä 2019.

Elokuusta 2019 alkaen muuttuu myös lukio-opintojen lukuvuosittainen opintotukiaika. Lukiolainen voi saada opintotukea 10 kuukaudelta elokuun alusta toukokuun loppuun. Kela pidentää opintotukea saavien lukiolaisten tukiajat ilman uutta hakemusta.

Opiskelijan saama verovapaa apuraha ei ole enää opintotuessa huomioitavaa tuloa, jos apuraha on maksettu 1.1.2019 tai sen jälkeen. Veronalaiset apurahat ovat kuitenkin jatkossakin opintotukeen vaikuttavia vuosituloja.

Elokuusta 2019 alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta alle 18-vuotiaan opintorahan perusmäärään tai asumislisään, jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona.

Palkka osa-aikatyöstä ei viivästytä työttömyysetuutta

Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen muuttuu. Jatkossa osa-aikaisen työn palkkatulo vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta silloin, kun palkka on maksettu.

Näin osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei enää viivästytä työttömyysetuuden maksamista. Muutos tulee voimaan 1.4.2019.

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva paranee

Yrittäjän perheenjäsenellä on jatkossa oikeus työttömyysturvaan samoilla työvoimapoliittisilla edellytyksillä kuin palkansaajalla. Muutos koskee henkilöitä, jotka työskentelevät perheyrityksessä mutta joilla ei ole yrityksessä omistusosuutta eikä määräysvaltaa. Lisäksi tällaisille perheenjäsenille luodaan uusi 52 viikon työssäoloehto, jonka täytyttyä henkilöllä olisi oikeus työttömyyspäivärahaan. Muutokset tulevat voimaan 1.7.2019.

Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuuden aikana helpottuu

1.1.2019 lähtien 25 vuotta täyttänyt työtön työnhakija voi opiskella lyhytkestoisesti menettämättä työttömyysetuutta. Lyhytkestoinen opiskelu voi kestää enintään 6 kuukautta. Lisäksi opintojen pitää antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa. TE-palvelut tutkii, täyttyvätkö nämä ehdot. Jatkossa lyhytkestoinen opiskelu myös kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot suurenevat hieman

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat hieman vuoden 2019 alussa. Uudet asumistuen enimmäisasumismenot otetaan käyttöön 1.1.2019 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.

Muut yleisen asumistuen määräytymisperusteet on sidottu kansaneläkeindeksiin. Koska kansaneläkeindeksi on jäädytetty, asumistuen perusomavastuu ei muutu vuoden 2019 alussa.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosaa suurenee vuonna 2019. Vuoden 2019 alusta alkaen perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä on 497,29 e/kk.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Korotus turvaa toimeentulotuen tason, vaikka suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy saman suuruisina kuin vuonna 2018.

Perustulokokeilu päättyy

Kaksivuotinen perustulokokeilu päättyy suunnitelman mukaisesti 31.12.2018. Viimeiset perustulot on maksettu joulukuussa.

Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä on saanut perustuloa 560 e/kk riippumatta muista tuloista tai esimerkiksi siitä, hakeeko hän töitä. Perustulo on ollut vastikkeeton etuus, jonka määrää muut etuudet tai palkkatulot eivät ole pienentäneet.

Kokeilun päätyttyä sen tulokset arvioidaan. Kokeilusta saadaan tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tutkimustulokset valmistuvat vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Ensimmäiset tulokset julkaistaan alkuvuonna 2019.

Lääkekatto laskee

Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) pienenee yli 30 euroa ensi vuonna. Vuonna 2019 se on 572 e/kalenterivuosi. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.

Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus
Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 3 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 27,86 e/arkipäivä.

Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 31,39 e/arkipäivä vuonna 2019 (31,02 e/pv vuonna 2018).

Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Sairauspäivärahan odotusaika poistuu

Sairauspäivärahasta poistuu 55 päivän odotusaika. Sairauspäivärahaa maksetaan 1.1.2019 lähtien vähimmäismääräisenä (27,86 e/arkipäivä) omavastuuajan (1 + 9 päivää) jälkeen ilman odotusaikaa.

Nuorten pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottuu

Kela voi jatkossa myöntää ammatillista kuntoutusta ilman lääkärinlausuntoa 16–29-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jonka opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Arvion nuoren toimintakyvystä voi jatkossa tehdä esimerkiksi sosiaalitoimen, etsivän nuoristyön tai Ohjaamon työntekijä. Myös terveydenhuolto voi ohjata nuoren kuntoutukseen kuten aikaisemminkin. Kirjallisen hakemisen sijaan kuntoutukseen voi hakea suullisesti.

Takuueläkkeeseen ja eläketukeen korotus, muut eläkkeet ennallaan

Takuueläkkeen täysi määrä ja samalla eläketuki suurenevat 9,25 euroa. Vuonna 2019 niiden määrä on 784,52 e/kk. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet.

Kansaneläkkeen määrä on sama kuin vuonna 2018 eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk.

Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.

Eläketuki laajenee

Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläketuki laajenee 1.10.2019 koskemaan asiakkaita, jotka ovat syntyneet ennen 1.9.1958 ja jotka ovat olleet työttöminä lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on ollut oikeus työmarkkinatukeen 31.8.2018.

Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Sen määrä on 784,52 e/kk vuonna 2019.

Eläketukea on aiemmin saanut noin 3 500 henkilöä. Uusia eläketuen saajia on Kelan arvion mukaan noin 2 800.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.

Asumismenojen enimmäismäärä on

-I kuntaryhmässä 8 243 e/v
-II kuntaryhmässä 7 581 e/v
-III kuntaryhmässä 6 651 e/v.

Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suurenee 42,85 euroon (42,32 e/kk vuonna 2018).

Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.

Töissä eläkkeensaajana

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2019 ansaita enintään 784,52 e/kk. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo.

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy.

Vammaistuet pysyvät ennallaan

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet pysyvät ennallaan. Perusvammaistuki on 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.

Myös eläkettä saavan hoitotuki pysyy ennallaan. Eläkettä saavan perushoitotuki on 70,52 e/kk. Korotettu hoitotuki on 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.

Veteraanilisä pysyy ennallaan.

Muutoksia sosiaaliturvaan kansainvälisissä tilanteissa

Suomeen tulevalla työntekijällä on työsuhteen kestosta riippumatta oikeus etuuksiin työn keston ajan, jos vähimmäisansio vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan määrää eli on vähintään 696,60 e/kk.

Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikarajaa muutetaan yhdestä vuodesta 6 kuukauteen. Ulkomailla tilapäisesti oleskelevalla henkilöllä on yleensä oikeus etuuksiin, jos ulkomailla oleskelun suunniteltu kesto on enintään 6 kuukautta. Lakiuudistus tulee voimaan 1.4.2019.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu pienenee, yrittäjän päivärahamaksu suurenee

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,77 % maksettavista palkoista vuonna 2019 (0,86 % vuonna 2018). Maksu siis pienenee 0,09 prosenttiyksikköä.

Suomessa vakuutetun palkansaajan päivärahamaksu on 1,54 % palkasta vuonna 2019 (1,53 % vuonna 2018).  Myös MYEL-yrittäjällä päivärahamaksu on 1,54 % työtulosta. YEL-vakuutettu yrittäjä maksaa päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden, joka vuonna 2019 nousee 0,06 prosenttiyksiköllä 0,23 %:iin (0,17 % vuonna 2018). Nousu johtuu siitä, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaikaan lyhennettiin vuoden 2018 alusta kolmesta yhteen päivään.

Jos palkkatulon ja yrittäjän työtulon yhteismäärä jää alle 14 282 euron, päivärahamaksua ei makseta ollenkaan.

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2019. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu suurenee 0,08 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja on 1,61 % (1,53 % vuonna 2018). Se sisältyy ennakonpidätykseen.

Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät ennallaan 2019

Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät on jäädytetty vuoden 2017 tasolle aina vuoteen 2021 asti. Ne tarkistetaan vasta silloin seuraavan kerran. Korvausluokkiin tulee 1.1.2020 muutoksia, joita sovelletaan työnantajiin tilikaudella 2020 ja yrittäjiin vuoden 2021 alusta.
Kela järjestää lakimuutoksista infotilaisuuden verkossa 21.3.2019.

*Lue lisää ja ilmoittaudu työterveyshuollon korvausten infotilaisuuteen 21.3.2019
*Työterveyshuollon korvausjärjestelmään muutoksia (Kelan tiedote 7.12.2018)

Työterveyshuollon korvaushakemusten postitus selkiytyy

Työterveyshuollon korvaushakemuksille on tähän asti ollut useita postiosoitteita, mutta 1.1.2019 alkaen on vain yksi yhteinen osoite sekä työnantajien että yrittäjien hakemuksille.

Postiosoite on Kela, PL 10, 00056 KELA. Työnantajat voivat hakea korvausta työterveyshuollon kustannuksista myös verkossa.

Työterveyshuollon palveluntuottaja postittaa yrittäjien työterveyshuollon tilitykset entiseen tapaan suoraan korvaushakemusten käsittelypaikkaan.

Työterveyshuollon korvausneuvonnan puhelinnumerot säilyvät ennallaan.

*Työterveyshuollon korvausten yhteystiedot

Kela alkaa hyödyntää tulorekisteriä vaiheittain

Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Työnantajat alkavat ilmoittaa palkkatietoja tulorekisteriin 1.1.2019 lähtien.  Kela voi hyödyntää tulorekisterin tietoja hakemusten käsittelyssä.

*Tulorekisterin käyttöönotto Kelassa

Lisätietoa asiakkaille
Kelan tiedote 19.12.2018:
Suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy määrältään samoina vuonna 2019

Lue lisää muutoksista etuuksittain

• www.kela.fi/lapsiperhe
• www.kela.fi/opiskelijat
• www.kela.fi/asumistuki
• www.kela.fi/tyottomyys
• www.kela.fi/sairastaminen
• www.kela.fi/kuntoutus
• www.kela.fi/vammaistuet
• www.kela.fi/elakkeet
• www.kela.fi/tyonantajat
• www.kela.fi/tyoterveys
• www.kela.fi/toimeentulotuki
• www.kela.fi/perustulo
• www.kela.fi/kansainvaliset-tilanteet

18.12.2018 Toimeentulotukiasiakas voi joutua odottamaan rahatta jopa kuukausia – Kela: "Kyllähän se on pitkä aika"

Toimeentulotukiasiakas voi joutua odottamaan rahatta jopa kuukausia – Kela: "Kyllähän se on pitkä aika"

Kelassa on nyt raju tahti. Ratkaistujen toimeentulotuen oikaisuvaatimusten määrä on liki kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Lokakuussa niitä tehtiin liki 4000 kappaletta. Neljä kymmenestä hyväksytään ainakin osittain.

Marraskuussa tilanne oli se, että asiakas odotti keskimäärin 81 päivää oikaisuvaatimuksen päätöstä.



– Kyllähän tämä asiakkaalle on pitkä aika odottaa, kertoo Jenni Mäkelä, joka toimii Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen puheenjohtajana.

Tänä aikana asiakkaalla on mahdollisuus hakea kunnalta täydentävää toimeentulotukea. Tilanteesta tekee hankalan kuitenkin se, että kunta ei välttämättä myönnä tätä tukea.

Kelan ja kuntien välisessä yhteistyössä yhä petrattavaa

Kelassa myönnetään, että on asiakkaita, jotka joutuvat olemaan rahatta kuukausiakin eli koko käsittelyprosessin ajan.

Jotkut joutuvat siis odottamaan koko oikaisuvaatimuskäsittelyn ajan ilman rahaa?

– Tämmöisiä tilanteita on tullut vastaan kyllä, sanoo Mäkelä.

Tilanne on parantunut, sillä vielä keväällä oikaisuvaatimuspäätöstä sai odottaa keskimäärin 136 päivää. Parantamisen varaa on yhä.

– Meillä on vielä Kelan ja kuntien välisessä yhteistyössä parantamisen varaa. Yhteistyötä tiivistämällä pystyisimme vaikuttamaan myös tällaisiin tilanteisiin.

Kela parantanut palveluaan

Moni asiakas on tyytymätön Kelan tekemään toimeentulotukipäätökseen. Pelkästään tarkistushakemuspäätöksiä Kelassa tehdään 35 000–40000 joka kuukausi.

– Jos on kysymys ihan uudesta selvityksestä, mitä asiakas haluaa siihen asiaan tuoda, silloin asiakkaan tulisi tehdä se tarkistushakemus. Näin se pystytään meillä Kelassa käsittelemään nopeammin. Jos kyse on selvän virheen korjaamisesta, asiakkaan tulisi ottaa yhteyttä asiakaspalveluun, että se saadaan heti käsittelyyn.

Mikäli asiakas ei ole tarkistushakemuspäätökseen tyytyväinen, hän voi vielä tehdä oikaisuvaatimuksen. Niitä tulee Kelaan noin kahdentuhannen kappaleen kuukausivauhdilla. Jonot ovat lyhentyneet.

– Meillä on vajaa 3000 oikaisuvaatimusta odottamassa käsittelyä. Pahimmillaan niitä oli reilusti yli 9000, sanoo Mäkelä.

Kelassa ratkaistujen oikaisuvaatimusten määrä on liki kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Lokakuussa niitä tehtiin liki 4000 kappaletta.

– Me ollaan tehty kovasti töitä sen eteen, muun muassa rekrytoimalla uutta henkilöstöä.

Moni hakemus hyväksytään

Hieman yli neljäkymmentä prosenttia oikaisuvaatimuksista hyväksytään kokonaan tai osittain.

– Asiakkaan kannalta on sinänsä hyvä, että meillä on oikaisuvaatimuskeskus, jossa hänen asiansa käsitellään perusteellisesti ja jos siellä on oikaistavaa, niin ne korjataan.

Päätösmäärissä Kelassa mennään miljoonatasolla.

– Meillä tehdään arvioltä tänä vuonna kaksi miljoonaa perustoimeentulotuen päätöstä. Näistä päätöksistä reilu viidennes on hylättyjä päätöksiä. Oikaisuvaatimuspäätöksissä liikutaan vuositasolla 22 000–24 000 välillä. Jos ajatellaan, että niistä kahdesta miljoonasta päätöksestä, niin kymmenessätuhannessa käytännössä on jotain oikaistavaa, Mäkelä sanoo.

18.12.2018 KELA, AINA LÖYTYY VASTAUS, NYT LÖYTYY JO PÄIVÄMÄÄRÄT, MITEN MAKSUUN JOULUKUUSSA

Kyselin Kelalta saanko työmarkkinatukea ennakkoon , jos päätös viivästyy Joulun jälkeen.

En saa, koska toimeentulotuki on jo maksettu joulukuulle ja siinä huomioitu tämä tuleva raha.

Kehottivat ottamaan yhteyttä sosiaalitoimeen. Ja, sieltähän ei saa mitään, 7 työpäivää menee  Joulun ohi.

Minun hakemuksen palautus 20.12.2018. Menee Joulun yli kun tulee rahaa. 
Olisi voinut tuonkin ilmoittaa aiemmin.

KELA : Joulukuussa työttömyysajanilmoituksen voi palauttaa poikkeuksellisen aikataulun mukaan. Tämä tieto päivittyy ja näkyy työttömyysajanilmoitus lomakkeella sekä asiointipalvelun työttömyysajan ilmoituksessa. Ilmoituksen voi toimittaa vain pyydetyltä ajalta, joten et pysty vaikuttamaan sen toimittamiseen ellei mm. työttömyytesi pääty.

Jos esimerkiksi työttömyysajanilmoituksesi maksuerä päättyy 19.12 - 23.12.2018, voit palauttaa ilmoituksen poikkeuksellisesti jo 19.12.2018. Tällöin rahat voi olla tililläsi aikaisintaan 21.12.2018.

10.12.2018 KIITOS

Kiitos, niin paljon, että olen saanut avautua tänne  erilaisita asioista.
Kiitos, myös palautteesta.
Onnellinen, että pystyn olemaan avoin ja sillä tavalla rehellinen asioistani.
Kiitos .

04.12.2018 MUISTAKAA

Tarkastakaan, kun teette työmarkkintukihakemusta Kelan sivuilla, koska on viimeinen jättöpäivä.

Kun itse tein hakemusta tällä viikolla valmiiksi, oli aikaistettu tuota hakemuksen jättöpäivää, niin että joulupyhät oli ilmoitettava jo etukäteen, miten olla töissä tai työttömänä. 

Eli varmaankin olisi tiedossa rahaa ennen Joulua, tai sitten sen jälkeen.

Mietittävä raha-asioita taas kahdelta kantilta, jos tulee rahaa voisi pikkasen vapaammin ostaa, vaikka itselleni pienen joululahjan. 

Tai sitten, kun tulee Joulun jälkeen, jätetään lahja ja muutama muukin asia pyhien yli.

Vähävaraisille on tarjolla myös monessa seurakunnassa jouluateria.

Joissakin seurakunnissa vietetään myös Jouluaattoa yhdessä. 

Turhaan tietty stressaan, aina siitä Joulusta on selvitty, oli rahaa tai ei. 

Nyt tietty, kun tulee mini ihminen Jouluksi, niin on helpompaa olla pikkasen enemmän rahoissa. 

Sukulaisiin menemme Jouluaterialle, ja illalla, hautuumaalle ja sitten tänne minun luokse. 

Lahjoja ostetaan, pikkasen pienemmällä budjetilla.

Olen toivonut avustusta Jouluun.  ja toivon , että sellaisen saisin. 

Olisi niin ihanaa. 

Toivon , että meillä kaikilla vähäosaisilla olisi kuitenkin rikas Joulu, eihän se mammonalla tule, vaan sillä, että saamme olla lähellä rakkaintamme, ja nautimme vaikka yhteistä hetkeä ja muistelemme lapsuuden Joulua. 

Raha ei tee elämästä onnellista, mutta kummasti helpottaa elämää. 

Oliko silloin kaikki hyvin. 

Oli, Joulu oli silloinkin ja on nytkin. 

Jokainen sen viettää, niin kuin haluaa ja kykenee.

Onneksi on paljon apuja joita voi pyytää, ja saadakkin.

Jos vaan osaa ja kehtaa pyytää apua. 

Kohtaavatko antaja ja saaja toisensa, toivon niin. 

Rauhaisaa Jouluaikaa Meille kaikille. 

26.11.2018 APUA KYSYTTY JOULUKSI, VASTAUS SAATU

Hei,



Kiitos hakemuksestasi Jouluapuun. Valitettavasti hakemustasi ei julkaista tänä vuonna.

Miksi hakemustani ei julkaistu?

Saamme jopa tuhansia hakemuksia ja valitettavasti emme voi julkaista niitä kaikkia. Lisäksi jos hakemus on ollut puutteellinen, lahjatoiveet ovat olleet kohtuuttomat / toivottu lahjakortteja tai olemme saaneet palautetta edellisten vuosien osalta, emme tällöin julkaise hakemusta.
Toivomme, että saatte apua muualta ja kaikesta huolimatta toivotamme teille rauhallista joulua.

Ystävällisin terveisin,

Jouluapua


Voimme suositella ottamaan yhteyttä seuraaviin tahoihin:



Diakoni

Pelastusarmeija

ViaDia

 Hope

Arkiapuri -ryhmä Facebookissa , apua saatu täältä. Kiitos. 

Homevauriot: Terve Sisäilma

26.11.2018 KANSANELÄKELAITOS, PERUSTOIMEENTULOHAKEMUS 01.01.2019 - 30.03.2019

        KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 4   

        PL 10                                                        Hakemus       
        00056  KELA                          Annettu     Postitettu  saapunut       
                                             20.11.2018  21.11.2018  13.11.2018     


        Peltola,  Susanna                                                 

        Joosepinkuja 8 C 27                                                         
                                                               
       11120 RIIHIMÄKI                                       




        Päätös perustoimeentulotuesta                                               

                 Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle                           
                 1.1.2019 - 30.3.2019.                                               

                 Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle                            
                 1.1.2019 - 31.3.2019.                                             

                 Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen     
                 voimassaoloajan. Lisätietoa on liitteessä.                         

                 Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet       
                 päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.                 

        Perustoimeentulotuen määrä                                                 
                 1.1.2019 - 31.1.2019    perustoimeentulotuki     91,25 e           
                 1.2.2019 - 28.2.2019    perustoimeentulotuki     91,26 e           
                 1.3.2019 - 31.3.2019    perustoimeentulotuki     91,26 e           

                 Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava       
                 sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle               
                 maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on     
                 kohdassa Maksu.                                                   

        Maksu                                                                       
                 Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella           
                 vuokranantajalle:                                                 
                                                         
                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                 
                 3.12.2018       126,08 e    1.12.2018  - 31.12.2018               
                 2.1.2019         91,25 e    1.1.2019   - 31.1.2019                 
                 1.2.2019         91,26 e    1.2.2019   - 28.2.2019                 
                 1.3.2019         91,26 e    1.3.2019   - 31.3.2019                 

                 Perustoimeentulotukea maksetaan laskuttajille:                     

                 Maksupäivä      Määrä       Laskuttaja                             
                 7.12.2018        40,40 e    TERVEYSKESKUS               

        Päätös koskee seuraavia henkilöitä:                                         
                                                     

        Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu                         
                 Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa               
                 määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja       
                 varojen erotus. Tulot huomioidaan nettomääräisinä.                 

                 Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa     
                 käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu     
                 kaksi 20 päivän maksujaksoa. Mahdollista työttömyysetuuden         
                 kulukorvausta ja korotusosaa ei huomioida tulona.                 

                 Päätös on annettu käytettävissä olevien tietojen perusteella.     


   Mikäli vuoden vaihde aiheuttaa muutoksia tuloissa tai               
                 perusosassa, voidaan annettu päätös tarkistaa.                     

                 Perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki kattavat vain osan       
                 vuokrastasi. Sinun tulee itse maksaa vuokran loppuosa 107,86        
                 euroa.                                                              

                 Sinun tulee pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä,               
                 olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua TE-toimiston     
                 tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Edellä           
                 mainittujen toimien laiminlyönti voi johtaa perusosan             
                 alentamiseen.                                                     

                 Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.   

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki toimeentulotuesta 2 a §, 3 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §,         
                 7 c §, 14 §, 15 §, 16 §, 20 §, 23 § ja 24 §                       


                 Kelassa asiasi käsitteli                                           

                 Linda Salminen                                                     

        Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä                   
                 oikaisuvaatimuksen Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje               
                 oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.                       

   
        Miten perustoimeentulotuki on laskettu                                     

        Laskelma ajalle 1.1.2019 - 31.1.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                       
         Yleinen asumistuki                    312,00 e        312,00 e             
         Työmarkkinatuki                       599,07 e        599,08 e             

        Tulot yhteensä                                         911,08 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 491,21 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.1.                                                             
                                                 
      Menot yhteensä                                       1 002,33 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 002,33 e - 911,08 e                                   91,25 e             

        Laskelma ajalle 1.2.2019 - 28.2.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                       
         Yleinen asumistuki                    312,00 e        312,00 e             
         Työmarkkinatuki                       599,07 e        599,07 e             

        Tulot yhteensä                                         911,07 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                         
         Perusosa: Yksin asuva                                 491,21 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.2.                                                             
   
        Menot yhteensä                                       1 002,33 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 002,33 e - 911,07 e                                   91,26 e             

        Ajalta 1.3.2019 - 31.3.2019 laskelma on samansisältöinen                     
        kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.2.2019 - 28.2.2019.                 

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen   
                 voimassaoloaikana seuraavia menoja:                               
                 - välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset                 
                 - kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä         
                   suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset     
                 - välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai       
                   matkustusasiakirjan hankintamenot                               
                 Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina       
                 perustoimeentulotuessa.                                           

                 Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa       
                 ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen     
                 ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.   

                 Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista   
                 muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki       
                 maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella     
                 myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.             

                 Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia         
                 tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten verottajalta, sekä   
                 työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Jos tarvittavia       
                 tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.                 
                 Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta         
                 Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai     
                 muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa     
                 pyydämme sinulta lisätietoja.                                     

                 Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi                 
                 veronpalautuksen tai perustoimeentulotuessa huomioitavan           
                 etuustulon takautuvalta ajalta, sinun tulee varautua kattamaan     
                 elinkustannuksesi siten, ettei perustoimeentulotuen tarvetta       
                 lähikuukausina tule, mikäli taloudellisessa tilanteessasi ei       
                 tapahdu muita olennaisia muutoksia. Kela voi ottaa jatkossa       
                 perustoimeentulotukioikeutta määriteltäessä tulona huomioon       
                 saamasi kertaluonteisen tulon.                                     

                 Mikäli Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään     
                 päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos       
                 haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden     
                 aikana.                                                           

                 Jos saat tämän päätöksen ajalle kohdistuvista terveydenhuollon     
                 kustannuksista sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi   
                 käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.   

                 Tarvittaessa voit hakea täydentävää tai ehkäisevää                 
                 toimeentulotukea, jonka myöntämisestä päättää kotikuntasi         
                 sosiaalitoimi.                                                     

        Liitteet                                                                   
                 Oikaisuvaatimus Kelaan                                             
                 Apteekin sähköisen maksusitoumuksen ohje                           

19.11.2018 Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

Talous kasvaa ja työllisyysaste paranee, mutta yhä useamman suomalaisen velat päätyvät ulosottoon. Syitä kehitykseen on monia.

Ulosotto19.11.2018 klo 11:45päivitetty 19.11.2018 klo 14:59
 
Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä ulosottoon on päätynyt 462 000 suomalaisen velat. Se on noin 12 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Kuluva vuosi ei ole poikkeus. Suunta on kasvanut tasaisesti ainakin vuosikymmenen ajan.

Helsinkiläisen Martin-Éric Racinen velkaantuminen alkoi kymmenen vuotta sitten. Ensin hän menetti työpaikkansa. Sitten hän juuttui paperisotaan TE-toimiston kanssa, joka ei suostunut puoltamaan työttömyyskorvausta. Kun Racine viimein alkoi saamaan työmarkkinatukea, hän oli elänyt luottokorttinsa varassa puoli vuotta.

Töitä ei löytynyt ja Racine ei halunnut muuttaa pois Helsingistä halvemman asunnon perässä. Velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi.

– Tuntuu epätoivoiselta, kun haluaisi päästä hommiin, haluaisi maksaa velan pois, mutta ei pääse alkuunkaan. Mutta jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, tarvitaan mahtavat ponnistukset jotta työnantaja ottaisi riskin ja palkkaisi, Racine kertoo.

Racinen laskut päätyivät ulosottoon, vaikka hänellä ei ollut palkkatuloja tai omaisuutta, eikä siten mitään ulosmitattavaa. Perintätoimiston muistutusmaksut, viivästyskorot ja lopulta oikeudenkäyntikulut kasvattivat summaa entisestään.



Tilasto kuvaa velallisten määrää riippumatta siitä, päätyykö yksittäisellä henkilöllä ulosottoon yksi vai useampi velka. Kun jokainen velka otetaan huomioon, luku kasvaa huomattavasti. Tänä vuonna velkoja on tullut yhteensä vireille ulosottoon 603 243 lokakuun loppuun mennessä. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.
 
Suurin osa ulosottoon päätyneistä veloista on suhteellisen pieniä. Vuonna 2017 noin joka kolmannella velallisella oli ulosotossa velkaa alle 500 euroa. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.

Mistä ulosottovelallisten määrän kasvu johtuu? Nythän on nousukausi ja työllisyysaste paranee.

Racinen mielestä yksi syy on se, että yhteiskunnan tukien varassa eläminen on yhä vaikeampaa. Huono yhdistelmä on tilanne, jossa kallista vuokraa maksavan työttömyysturva yllättäen katkeaa tai pienenee.

– Jos joutuu nostamaan monia tukia ja jos on korkea vuokra, mikä on aika yleinen tilanne etenkin Helsingissä, niin ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja se on siinä. Velkakierre lähtee. Olen nähnyt tällaisia tapauksia ja niin on käynyt itsellenikin.

Velkakierteessä olevia auttavan Takuusäätiön neuvontapalvelussa on tehty sama havainto.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole rahaa elämiseen ja perusturva on aika pieni, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Lähes joka kolmas ulosottoon päätynyt velka on alle 500 euron suuruinen. Ulosottoon päätyy paljon pienituloisia, jotka eivät selviä muutaman sadan euron velasta. Tästä kertoo myös se, että ulosottoon päätyy joka vuosi satoja tuhansia (siirryt toiseen palveluun) sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksuja.

Joka kolmas ulosottoon päätyneistä asuu Uudellamaalla.

– Helsingin alueella asuminen on kallista. Ja täällä on työtä. Kun on palkkatuloja, ihmiset uskaltavat ottaa luottoa, Mattila sanoo.

Toinen syy on se, että luotolla eläminen ylipäänsä lisääntyy. Ongelmaa pahentavat voimalla markkinoidut ja korkeakorkoiset pikavipit, joita myönnetään myös maksukyvyttömille.

– Kyllä me on kuultu täällä, että ihan peruspäivärahalla olevat ihmiset saavat luottoa markkinoilta, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Mattila.

Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä,                                              että tämä on se vallitseva tilanne.
                                                 Martin-Éric Racine
                                                 


Pikavippien markkinointi on ollut agressiivista ja tehokasta, sanoo Valtakunnanvoudinviraston päällikkö, valtakunnanvouti Juhani Toukola. Lopputuloksena niiden osuus velkatyypeistä on kasvanut nopeasti.

– Takavuosina kulutusluottoa ja pikavippiä oli noin kymmenen prosenttia. Nykyisin noin kolmannes, Toukola sanoo.

Rahatilanteen hallinta tuntuu olevan monella nykyisin vaikeaa, kun suuri osa menoista koostuu pienistä digitaalisista maksuista, Toukola huomauttaa.

– Ennen vanhaan kun rahan käyttö oli seteleitä ja lantteja, niiden loppumisen näki konkreettisemmin. Luotolla pelaaminen vaatii enemmän seurantaa.

Kolmas syy ongelmiin on se, että velkaongelmaa ei haluta myöntää ajoissa.

– Nähdään ihan parin sadan tuhannen velkapotteja, joita kolmen, neljän tonnin tuloilla elävät edelleen maksavat. Mutta lakipiste tulee jossain kohtaa kuitenkin vastaan, sanoo Takuusäätön Mattila.

Haluttomuus ottaa vastaan tukea vaikeutti myös Martin-Éric Racinen tilannetta.

– Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne.

 
Martin-Éric Racine

Racine suosittelee kaikkia hakemaan toimeentulotukea heti, kun sille tulee tarve. Racine ei niin tehnyt, vaikka olisi ollut siihen oikeutettu. Se tosin johtui miehen mukaan siitäkin, että hän ei tuntenut Suomen tukijärjestelmää.

– Jälkikäteen ennaltaehkäisevä toimeentulotuki olisi ollut mainio ratkaisu, mutta en silloin edes tiennyt tästä tuesta.

Hallitus haluaa suitsia ongelmaa ja esittää (siirryt toiseen palveluun) korkokattoa pikavippeihin. Takuusäätiön näkemys kuitenkin on, että ulosottojen määrä tulee kasvamaan tasaisesti.

– Meillä on tuntuma, että pinnan alla on paljon velallisia, jotka eivät vielä näy ulosottotilastoissa, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Martin-Éric Racinen velkakierre on ohi. Aiempaa valoisampi tilanne on seurausta mediamyllytyksestä, johon Racine joutui vuosi sitten. Racine pani aluille hallituksen aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen, joka keräsi hetkessä kasaan tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta.

– Se on iso helpotus. Ei tarvitse perustella jatkuvasti, minkä takia tarvitsee toimeentulotukea.

Juttua korjattu 19.11.2018 klo 14:59: "Laskupino kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi" muutettu muotoon "velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi".

Jutun loppuun tehty muutoksia Martin-Éric Racinen tilanteeseen liittyen. Jutussa luki: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä Racine sai eräältä säätiöltä tukea, ja velkansa maksettua". Muutettu muotoon: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta".

Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen

16.11.2018 EIVÄT HYVÄKSYNEET

Tehtiin vaapaaehtoinen  maksusuunnitelma velkojille, eivät hyväksyneet.

Ilmeiseti liian pieni lyhennys 52 €/kk.

Vai voisiko olla myös syynä aika, 60 kk.

Ota ja tiedä. Odotelleen ja tehdään sitten uusi ehdotus. 

13.11.2018 Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista

Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista

Syksyn ja talven tulo on lapsiperheissä iso rahareikä. Läheskään kaikki eivät selviydy siitä yksin.

Lapsiperheet12.11.2018 klo 19:20
 
Tiina Jutila / Yle

Syksy lisää monessa perheessä avuntarvetta. Esimerkiksi satojatuhansia euroja vuosittain jakavassa Tukikummit-säätiössä painetta aiheuttavat muun muassa opiskelun kustannukset ja myös arkiset vaate- ja liikuntavälinehankinnat.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) melkein 15 prosenttia Suomen lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Avustushakemukset ovat lisääntyneet kautta maan.

Myös paikallisia perheitä tukeva hyväntekeväisyysjärjestö Hope havahtui Kokkolassa marraskuussa siihen, että hyllyt ammottivat tyhjyyttään syys- ja talvivaatteista. Pitkään jatkuneen leudon sään ansiosta tarve välikausi- ja talvivaatteisiin siirtyi normaalia myöhemmäksi.

– Huutava pula on normaalista käyttövaatteesta päiväkotiin ja kouluun. Varsinkin eskarilaiset, eka- ja tokaluokkalaisethan kuluttava vaatetta, sanoo Karita Hartikainen Hopesta.

                        Ennen euron ja nyt kahden euron collegepaita voi olla liian kallis.
                                            Karita Hartikainen, Hope Kokkola


Kun ensimmäiset pakkaset tulevat, iskee tarve tarve toppakengille.

Kahtiajako näkyy Hartikaisen mukaan aiempaa selvemmin: toisilla on nousukausi, toisille käytettykin tavara voi olla liian kallista, sillä ainakin Kokkolassa kirpputoritavaran hinta on Hartikaisen mukaan noussut.

– On todellista vähävaraisuutta, ja silloin ei voi ostaa kirpputoriltakaan. Ennen euron ja nyt kahden euron collegepaita voi olla liian kallis.

 
Sanna Savela / Yle
Avun pyytäminen nolotti ensin
Hopelta apua saaneen keskipohjalaisperheen vanhempi haluaa kertoa perheen tilanteesta nimettömänä:

"Nolo oli olo kun pyysimme ensimmäisen kerran apua perheellemme, mutta kun meidät kohdattiin arvokkaina ihmisinä, nolous karisi harteilta ja tilalle tuli toivo.

Meillä taloudelliset vaikeudet ovat aiheutuneet toisen vanhemman pitkäaikaissairaudesta sekä työkyvyttömyydestä sekä toisen vanhemman pätkätöistä.

Hopen kautta olemme saaneet apua lasten harrastusmaksuihin, vaatteisiin ja harrastusvälineisiin. Ruoka-apua olemme saaneet lahjakorttien muodossa, hygieniatarvikkeita sekä kuivaelintarvikkeita Hopen varastolta.

Lapsille joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kustantaa pääsylippuja leikkipuistoihin tai pikaruokalaan, on sydäntä lämmittävää kun Hopen kautta on saatu lahjoituksia näihin. Lapsille tulee tunne, että ei ole kavereiden silmissä huonompi kun on mahdollisuuden käydä ko. paikoissa.

Joulun aika on taloudellisesti tiukilla elävässä perheessä suuri huolenaihe, kuinka siitä selvitään ettei lasten tarvitsisi kokea lahjatonta joulua tai että jouluruokia ei kotiin saada. Tässäkin Hope on näyttänyt että toivoa on. Olemme saaneet kahtena jouluna jokaiselle lapselle ihanan lahjan sekä perheelle lahjakortin jolla olemme voineet ostaa jouluruokia.

"Äiti, minulla ei ole koskaan ollut näin paljon hienoja vaatteita", totesi 7-vuotias poika, kun sai vaatteita. Joka kerta kun olemme hakeneet vaatteita, leluja, pelejä yms, kodin ovat täyttäneet ilon ja riemun äänet lasten suista."

Tukikummeilta tukea haetaan opiskeluun, mutta myös vaatteisiin

Tukikummit-säätiö on toiminut toistakymmentä vuotta vapaaehtoisten voimin, nollakustannuksin ja lahjoitusvaroin. Avustukset kanavoidaan perille seurakuntien diakoniatyön kautta.

– Koulujen alkaessa haetaan apua, kun edelliskauden vaatteet ovat jääneet pieneksi, samoin luistimet, sukset… luettelee Kirkon diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen.

Siinä missä opiskelun aiheuttamiin kustannuksiin myönnettiin viime vuonna viidennes tuesta, vaatteisiin ja kenkiin tuesta meni vain hieman vähemmän.

Viime vuonna säätiö lahjoitti varoja Kirkon diakoniarahastolle 650 000 euroa avustustoimintaan syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten tukemiseksi.

– On tärkeää, että lapsi tai nuori saa joskus tavallisiakin vaatteita, ei kaikkein kalleinta, mutta ettei aina tarvitse olla kirpparivaatteissakaan, sanoo Nieminen.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hakemuksia tulee seurakunnista Kirkon diakoniarahastoon käsiteltäväksi noin 60 kappaleen kuukausivauhtia.

 
Yle
Rahaston sihteerin Sari Niemisen mukaan arkisen avun suuri tarve kertoo siitä, että perusturvan taso on Suomessa liian alhainen. Yllättävät käänteet kuten sairaus, ero tai vaikkapa opintojen aloittaminen voivat suistaa perheen vaikeuksiin.

Tuen tarvetta aiheuttavat myös esimerkiksi ylivelkaantuminen ja homeongelmat. Silti useimmin avuntarvetta löytyy yksinhuoltajien, monilapsisten perheiden ja varsinkin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien keskuudesta.

Olen nähnyt työssäni, että vanhemmat pyrkivät viimeiseen asti huoltamaan lapset ja karsivat melkein mitä vain ensin
                                         Sari Nieminen, Kirkon diakoniarahasto


Aiemmin yli 15 vuotta diakoniatyötä tehnyt Nieminen sanoo, että kuilu hyvin ja huonosti pärjäävien välillä on revennyt entisestään, ja se näkyy esimerkiksi lasten ja nuorten mahdollisuuksissa opiskella tai harrastaa. Samaa kertoo syyskuussa julkistettu diakoniabarometri.

– Olen nähnyt työssäni, että vanhemmat pyrkivät viimeiseen asti huoltamaan lapset ja karsivat melkein mitä vain ensin, mutta lopuksi voidaan joutua tinkimään myös lasten tarpeista, sanoo Nieminen.

Pelastakaa Lasten syksyisessä Lapsen ääni -kyselyssä peräti puolet kertoi, että perheen varallisuus vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa harrastaa tai viettää mielekästä vapaa-aikaa. 13 prosentilla se vaikuttaa mahdollisuuksiin käydä koulua.

13.11.2018 Perustulokokeilu päättyy – osallistuja, muista hakea työttömyysetuutta

13.11.2018

Perustulokokeilu päättyy – osallistuja, muista hakea työttömyysetuutta

Kaksivuotinen perustulokokeilu päättyy 31.12.2018. Perustulon saajan pitää varmistaa, että hänen työnhakunsa on voimassa ja erikseen hakea työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta.

Viimeiset perustulot maksetaan 4.12.2018. Kela lähettää marraskuun aikana perustulon saajille kirjeen, jossa neuvotaan, miten heidän pitää toimia kokeilun päättyessä. Kelalla on myös oma puhelinpalvelunumero perustulokokeilun osallistujille. Osallistujien kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan tai TE-palveluihin mahdollisimman pian.

Jos perustulon saaja on kokeilun loppumisen jälkeen kokonaan tai osittain työtön eikä hänen työnhakunsa ole voimassa, hänen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä heti, sillä työttömyysetuutta voidaan maksaa vain työnhakijalle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä.

Asiakkaan pitää myös hakea Kelasta työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta, jos hän ei ole hakenut sitä perustulokokeilun aikana. Helpoimmin tuen voi hakea verkossa. Ilman hakemusta työttömyysetuutta tai muuta etuutta ei voida maksaa.

Asiakkaan tilanne selvitetään Kelassa
Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssin loppuvuonna 2018, se saattaa estää työttömyysetuuden maksun vielä perustulokokeilun päättymisen jälkeenkin. Tilanteesta riippuen karenssi voi kestää 15−90 päivää.

Karenssin voi saada työstä eroamisen tai siitä kieltäytymisen takia, työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia taikka työllistymissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin takia. Myös esimerkiksi työskentely, yrittäjyys tai opiskelu voi vaikuttaa työttömyysetuuden saamiseen.

Lisäksi työmarkkinatuen odotusaika voi vaikuttaa asiakkaan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Niille työttömille työnhakijoille, joilla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, työmarkkinatukea voidaan maksaa vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika kestää enintään 21 viikkoa.

− On tärkeää, että asiakas ottaa hyvissä ajoin ennen perustulokokeilun päättymistä yhteyttä Kelaan tai TE-palveluihin. Kelassa selvitämme jokaisen perustuloa saavan asiakkaan tilanteen perusteellisesti ja varmistamme, että asiakas osaa hakea hänelle kuuluvia etuuksia, sanoo etuuspalvelujen lakiyksikön päällikkö Mia Helle Kelasta.

Kela palvelee puhelimessa ja ajanvarauksella
Kela palvelee perustulokokeilun osallistujia numerossa 020 371 017 ma–pe klo 9−15. Soittamalla Kelaan osallistujat saavat tietoa perustulokokeilun päättymisestä ja Kelan maksamien etuuksien hakemisesta.

Numerosta voi myös varata ajan Kelan puhelinpalveluun tai palvelupisteeseen. Kun asiakas varaa etukäteen ajan Kelaan, hänen tilanteensa kartoitetaan ja hän saa neuvoja etuuksien hakemisessa.

Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä on saanut perustuloa 560 e/kk riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he töitä. Perustulo on ollut vastikkeeton etuus, jonka määrää muut etuudet tai palkkatulot eivät ole pienentäneet.

Perustulon saaja on voinut valita kokeilun aikana, hakeeko hän työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta. Kela on suositellut osallistujille etuuksien hakemista kokeilun aikana.

Lisätietoja asiakkaille:
Perustulon palvelunumero p. 020 371 017, ma−pe klo 9−15
Perustulokokeilu päättyy

12.11.2018 Elitkö yli varojesi? Suomessa voit päästä veloistasi muutamassa vuodessa

Elitkö yli varojesi? Suomessa voit päästä veloistasi muutamassa vuodessa

Yli 3 000 suomalaista hakeutuu vuosittain velkajärjestelyyn, jonka avulla he pääsevät irti veloistaan jopa kolmessa vuodessa.

Talousvaikeudet12.11.2018 klo 06:02

 
Suomessa on noin puoli miljoonaa ulosottovelallista. Määrä on ollut kasvussa jo vuosia.Getty Images



Joka vuosi tuhannet suomalaiset tuupertuvat laskupinojensa alle. He voivat kuitenkin hakea lohtua siitä, että asuvat Suomessa.

Umpikujaan ajautuneelle on olemassa useita pelastusteitä, joista yksi on yksityishenkilön velkajärjestely. Viime vuonna yli 3000 ihmisen velat päätyivät velkajärjestelyyn. Määrä kasvaa vuosi vuodelta (siirryt toiseen palveluun).

Velkajärjestelyyn pääsyä voi anoa käräjäoikeudesta. Järjestelyssä velkoja maksetaan yleensä kolmesta viiteen vuotta, minkä jälkeen loput velat saa anteeksi.

Velkajärjestelyyn pääsy ei ole automaatio: ennen hakemista pitää arvioida, pystytäänkö velkoja hoitamaan esimerkiksi sosiaalisella luotolla tai Takuusäätiön takaamalla pankkilainalla. Joskus vaihtoehtona voi olla myös ulosotto.

– Nykyinen järjestelmä, jossa kolmen vuoden maksuohjelmalla voi päästä veloistaan, on mielestäni verrattain tasapainoinen ratkaisu, konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa.

Suomalainen erikoisuus on velkojen vanheneminen: velat vanhenevat pääsääntöisesti 15 vuodessa.

– Elinikäistä velkojen maksua ei meillä enää tunneta. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa tällaista takarajaa ei ole.
 
Joskus velkoja saattaa todeta, että ulosoton hakuprosessi ei maksa vaivaa.Ismo Pekkarinen / AOP


Suomessa on herätelty tällä hallituskaudella keskustelua yksityishenkilön henkilökohtaiseen konkurssin mahdollistamisesta. Se helpottaisi velkaantuneen tilannetta nykyisestään, kun vuosien maksujärjestelyistä luovuttaisiin ja velat tulisivat kuitatuiksi kertaheitolla.

Henkilökohtaisen konkurssin toivottaisiin suitsivan löyhiä lainoja myöntäviä luottoyhtiöitä. Pelko saatavien menetyksestä pakottaisi niitä kiristämään lainaehtojaan, mikä vähentäisi suomalaisten holtitonta velkaantumista.

                  Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus.
                                                     Minna Backman
                         
Helena Kontkasen mielestä henkilökohtaisen konkurssin salliminen ilman maksuohjelman suorittamista olisi mutkikasta monestakin eri syystä.

– Ketä tällainen velkojen anteeksianto voisi koskea ja mitkä seikat voisivat olla esteenä velkojen nollaamiselle?

Kontkasen mukaan asiassa törmätään kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteeseen, sillä mikäli joku velallisryhmä asetettaisiin toista parempaan asemaan, se saattaisi herättää perustuslaillisia kysymyksiä.

– Lisäksi olisi ongelmallista, jos henkilökohtaisen konkurssin piiriin kuuluisivat kaikki lainat mukaan lukien asunto- tai opintolainat.

Hän muistuttaa, että velkojen nollaaminen tai järjestely ei auta, jos ihminen ei senkään jälkeen kykene hallitsemaan talouttaan.

– Järjestelyyn pitäisi liittyä seurantaa ja tukea, jotta talous rakentuisi jatkossa kestävämmälle pohjalle.

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan esitetyn mallin mukaista henkilökohtaista konkurssia ei ole käytössä yhdessäkään selvityksen kohteena olleesta 15:sta EU-maasta tai Yhdysvalloissa.

Ulosotto voi olla helpotus
Joissain tapauksissa ainoa, ja velallisen kannalta suotuisin vaihtoehto on ulosotto. Sitä hakee velkoja tuomioistuimesta sen jälkeen kun velallinen on ilmoittanut, että ei pysty maksamaan velkojaan.

Ulosottoon joutuminen on perinteisesti ollut suomalaisille häpeällinen asia. Sitä kuitenkin pelätään usein turhaan, Takuusäätiön rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sanoo.

– Asiasta tietää korkeintaan palkanmaksaja.

Backmanin mukaan velkojen kannattaa antaa mennä ulosottoon, mikäli tilanne on lähdössä käsistä.

– Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus, jos tarvitsee aikalisän. Ulosotto estää tekemästä epäedullisia ratkaisuja kuten maksamaan velkaa velalla.

Velat saa pois ulosotosta pois velkajärjestelyllä tai niiden perintä päättyy, kun velat vanhenevat. Suppeassa ulosotossa myös maksuhäiriömerkintä poistuu, kun velat on hoidettu.

 
Minna Backman ei usko ulosoton yleistymisen rapauttavan suomalaisten maksumoraalia.Tiina Jutila / Yle



Kuinka ulosottoon sitten päädytään?

Kun velallinen ei suoriudu laskuista ja lyhennyksistään, menevät ne yleensä perintätoimiston karhuttaviksi.

Velallisella on laillinen oikeus pyytää perintätoiminnan keskeyttämistä, jotta tilanne saadaan poikki ja perintätoimistot eivät aiheuta lisäkuluja velalliselle. Velallinen ilmoittaa velkojalle, yleensä perintätoimistolle, ettei kykene maksamaan rästejään.

Velkoja harkitsee, maksaako vaivaa käynnistää päätöksen hakeminen oikeudesta ja ulosottoprosessi.

Yksityishenkilön velkajärjestely
-Reilut 3 500 suomalaista päätyy velkajärjestelyyn vuosittain
-Velallisen velat ja omaisuus kartoitetaan yleensä kunnan velkaneuvojan toimesta
-Takaisinmaksusuunnitelman yleisin kesto on kolme tai viisi vuotta
-Suunnitelma vaatii käräjäoikeuden päätöksen
-Sovitun vuosimäärän jälkeen loput veloista annetaan anteeksi


Jos velallinen on todettu jo aiemmin varattomaksi, velkoja varmasti harkitsee tapauskohtaisesti kannattaako viedä asiaa eteenpäin, Valtakunnanvoudinviraston johtava hallintovouti Veikko Minkkinen toteaa.

– Se on puhdasta liiketoiminnan matematiikkaa.

Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa. Tyypillisesti haetaan suppeaa, koska se tulee velkojalle halvemmaksi. Suppeassa perinnässä tehdään yleensä maksujärjestely määräaikoineen. Siitä seuraa velalliselle maksuhäiriömerkintä, joka poistuu, kun velka on hoidettu.

Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa.

Suppea perintä kohdistuu vain sellaiseen omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosmittauksen kohteena ovat tällöin tyypillisesti veronpalautukset, tilivarat sekä palkka- tai eläketulot. Suppean perinnän kustannus on velkojalle edullisempi siinä tapauksessa, jos ulosmitattavaa ei löydy.

Suppean perinnän aiheuttama luottotietomerkintä poistetaan, jos velka maksetaan ja merkinnän poistamisesta tehdään pyyntö.

Viime vuonna ulosottoon joutui puolisen miljoonaa (siirryt toiseen palveluun) suomalaista. Joukossa on erilaisia kohtaloita, mutta yksi asia on käynyt selväksi: entistä useampi elää yli varojensa.

Nuorten ja eläkeläisten kulutusluottojuhlat
Syitä maksuongelmaisten määrän kasvuun on useita, Minna Backman sanoo.

Velkaantumisriskissä ovat nuoret, joilta puuttuu talouden hallinnan osaaminen eivätkä he osaa hahmottaa, paljonko on varaa kuluttaa.

– Mullakin pitää olla, koska muillakin on.

Velkaa otetaan, kunnes huomataan, ettei ole varaa maksaa takaisin. Ahdingosta yritetään rimpuilla uudella velalla, ja se onnistuu niin kauan kuin luottotiedot ovat kunnossa.

Oma ryhmänsä ovat ihan tavalliset ihmiset, joilla hommat ovat hallussa, mutta jotain yllättävää tapahtuu: erotaan, tulee sairaus tai puolison kuolema. Joku itsestä riippumaton tapahtuma, joka johtaa siihen, että rahat eivät riitä.

Myös ikäihmiset ajautuvat usein maksuvaikeuksiin. Moni ei havahdu siihen, että eläkkeelle jäädessä tulot tippuvat roimasti, ja jatkaa samanlaista elämää kuin työelämässä.

– Joskus myös halutaan auttaa omaa lasta tai lastenlasta vaikka lainarahalla.



Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet hurjasti sen jälkeen kun alle 2000 euron pikavippeihin määriteltiin korkokatto.Henrietta Hassinen / Yle



Backman näkee, että helposti nostettavat kulutusluotot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä velkaepidemian takana.

Kun vielä viitisen vuotta sitten oltiin huolissaan ihmisille kertyvistä satasten pikavipeistä, ovat summat nousseet lyhyessä ajassa aivan eri tasolle.

Backman muistuttaa, että ennen ensimmäisen korkokaton asettamista oltiin huolissaan satasten pikavipeistä.

– Sen jälkeen summat kasvoivat yli pariin tonniin ja nyt ne alkavat olla 10 000 - 50 000 velkaa kohti.

Kuluttajasuojalain mukaan luotonantajalla on velvollisuus tarkistaa velallisen maksukyky, mutta siitä ei ole sanktiota.

Esimerkiksi kolmisen vuotta Suomessa luottoja myöntänyt Bank Norwegian ilmoitti vastikään osavuosikatsauksessaan, että sillä on Suomessa järjestelemättömiä luottoja 160 miljoonan euron arvosta.

Eikä Norwegian ole suinkaan ainoa holtiton luoton myöntäjä.

– Niihin on hirveän helppo tarttua.

Helpot lainat lisäävät velallisten kurjuutta, Backman sanoo.

– Koska veloista puhuminen on ikävää ja noloa, niin yritetään tehdä omia ratkaisuja ottamalla kallista velkaa.