28.11.2017 TYHMYYDESTÄ KÄRSII TAAS KERRAN ...

Tein maksusopimuksen Elisaan puhelin/nettilaskuista, ja sainkin ihan kivat erät 35,11 €.
Mutta enpä taas muistanutkaan sitä, että pitää myös maksaa se tullut uusi lasku, eli yhteensä 140 €. Tietysti oma vikahan tämä on, mutta aina ei muista näitä  asioita , miten vaikuttaa eteenpäin.
Ja tässä Joulun alla, raja ei kasva puussa, vaan Elisan kassassa.
Joutuu miettimään tosi tarkkaan miten kuluttaa  jääneen rahan.

648,00
-266,00 pankkilaina
-140,00 puhelin/netti
- 40,00  vuokra
- 20,00  osuusmaksu s-ryhmään
_______
+182,00

Tuolla 182,00 € pitää pärjätä ihan Joulu ja  seuraava tilitys tulee Kelalta  Uudeksi Vuodeksi.
Huomioikaa S-ryhmän osuusmaksu. Pankki menee vaihtoon, Omasp on vaan lainahoitotilinä.
Lahjoja, niin mitä, pieniä jokaiselle jotakin. Muistaminen tärkeintä.
Yhdessä olo.



Minulle sattui nyt pieni moka,  "so what" , on näistä ennekin selvitty.
Ei sitä enää  kannata murehtia. 

Monella ei ole edes tuota rahaa.
Mutta kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.

Jos ei, niin sitten ruokajonoon, muiden jatkoksi.
Vielä ei ole tarvinnut, mutta päivä se olisi ensimmäinenkin, ja uusi kokemus.
Olisin viisaampi senkin asian suhteen.
Mutta siellä on kyllä enemmän niitä avun tarvitsijoita, todella tarvitsevia, joilla ei ole edes tuloja.
Saati asuntoa.


Sydämeeni Joulun teen.

24.11.2017 PALVELUMAKSUT OMASÄÄSTÖPANKKI !

Palvelumaksun tiedot
PALVELUMAKSUT AJALTA 1.-31.10.2017
Alv-% 0,00
VISA ELECTRON 5,00
VERKKOPANKKI 2,00
NOSTO OTTO.AUTOMAATILTA 5 KPL 2,50
MAKSU INTERNET-PANKISSA 2 KPL 0,30
TAPAHT.KYSELY INTERNET-P 4 KPL 0,60



Pientä vihaa näistä palvelumaksuista.
Kaikista otetaan rahat pois, ilman pankkikorttia olen ollut kuukauden. Hyvin pärjään.
Onneksi nostaminen tililtä ei vielä maksa mitään.
Suunnitelmissa pankin vaihto !

23.11.2017 Säästöpankkiryhmä: Rikastuminen ei kiinnosta suomalaisia - rahat mieluummin patjan alle

Säästöpankkiryhmä: Rikastuminen ei kiinnosta suomalaisia - rahat mieluummin patjan alle
Tiistai 31.10.2017 klo 10.02 
  
Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita sijoittamisesta tai säästämisestä, ilmenee Säästöpankkiryhmän Säästämisbarometri 2017 - kyselystä.

Suuri osa kyselyyn vastanneista kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen.
Suuri osa kyselyyn vastanneista kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen. (ERIIKA AHOPELTO / AL)
- Vaikka oman talouden tulevaisuus nähdään aiempaa valoisampana, suuri osa kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen. Samalla kuitenkin 68 prosenttia säästämisen tai sijoittamisen aloittaneista on tyytyväisiä päätökseensä, Säästöpankkiryhmän kyselystä ilmenee, barometrin tulos kertoo.

Säästöpankkiryhmän mukaan kysely maalaa "karun kuvan" suomalaisten suhtautumisesta sijoittamisen ja säästämisen eri muotoihin:

- Ei kiinnosta. Kaikkein tutuimpienkaan muotojen kohdalla kiinnostus ei päätä huimaa: omistusasunnosta sijoitusmuotona on kiinnostunut vain 38 prosenttia vastaajista ja perinteisestä säästötilistä 35 prosenttia. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on puolestaan vain 21 prosenttia.

Vähäinen kiinnostus sijoittamiseen ja säästämiseen näkyy kyselyn mukaan myös säästettävistä summista. Kyselyn mukaan 70 prosenttia vastaajista säästää tai sijoittaa alle 100 euroa kuukaudessa.
- Kyllä tässä on pankeillakin pieni peiliin katsomisen paikka. Osittain kiinnostuksen puutetta aiheuttaa varmasti horjunut luotto pankkeihin, mutta samalla barometrin tulokset kertovat myös siitä, että emme ole osanneet puhua säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostavasti ihmisten kielellä, Säästöpankkiryhmän toimitusjohtaja Tomi Närhinen sanoo liiton tiedotteessa.

Näin tutkittiin
Kysely tehtiin viime syyskuussa internet-haastatteluina. Kyselyyn osallistui 1599 18-69 -vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen.

Vastaajia ei valittu pankkiasiakkuuden perusteella.

Säästöpankkiryhmä ilmoittaa, että sen asiakkaana on 470 000 suomalaista kotitaloutta, pk- yritystä tai maatilataloutta.

MIKA KOSKINEN

23.11.2017 Nordean joulukysely: Suomalainen käyttää tänä vuonna joululahjoihin noin 490 euroa

Nordean joulukysely: Suomalainen käyttää tänä vuonna joululahjoihin noin 490 euroa
 
Suomalaiset kuluttavat joululahjoihin tänä vuonna arviolta hieman pienemmän summan kuin vuosi sitten. (KUVA: Kalle Parkkinen)
Julkaistu: 23.11. 8:45
Jaa7Twiittaa
Suomalaisten arvioitu joulubudjetti pienenee hieman viime vuodesta. Yli 65-vuotiaat varaavat joulunviettoon muita enemmän rahaa.
Suomalaiset arvioivat käyttävänsä tänä vuonna jouluun keskimäärin 490 euroa henkilöä kohden, ilmenee Nordean teettämästä kyselytutkimuksesta. Summa on hieman pienempi kuin viime vuonna, jolloin arvio oli noin 520 euroa.

Joululahjoihin suunnitellaan käytettävän noin 290 euroa ja muihin joulukuluihin 200 euroa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen piti hieman yllättävänä, että arvioitu joulubudjetti pienenee viime vuodesta, vaikka talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin.

Toisaalta kuluttajien ennakkoarvio ja joulun todellinen kulutus voivat erota toisistaan tuntuvasti, Kärkkäinen huomautti.

– Tätä ei ehkä kannata käyttää arviona siitä, kuinka paljon jouluna kokonaisuudessaan kulutetaan, Kärkkäinen sanoi STT:lle.

Tänä vuonna kyselyssä on mukana myös yli 65-vuotiaita vastaajia. Heidän arvioitu joulubudjettinsa on hiukan keskimääräistä suurempi, noin 510 euroa henkeä kohden.

Kärkkäisen mukaan joulubudjetit ovat seuranneet reaalitalouden kehitystä.

– Odotin, että talouden käänne olisi näkynyt joulubudjeteissa. Mutta toisaalta, jos joulua rahoitetaan vähemmän velalla se voi olla ihan positiivinenkin käänne, Kärkkäinen sanoi.

Kyselyssä vain joka kymmenes arvioi ostavansa joululahjoja luotolla.

Kirjalahjat eivät ole nuorten juttu

Joululahjoista suosituimpia ovat entiseen tapaan suklaa ja makeiset, lelut ja vaatteet. Kirjojen suosio on ikäsidonnaista. Joka kolmas yli 65-vuotias aikoo ostaa joululahjaksi kirjoja, mutta 18-25-vuotiaista vain joka kahdeksas. Joka kymmenes vastanneista ei osta joululahjoja ollenkaan. Miehistä tällä linjalla on joka seitsemäs.

– Myös lahjojen sukupuolijakauma näyttää perinteiseltä: naiset antavat useammin lahjaksi vaatteita tai itsetehtyjä käsitöitä ja miehet puolestaan elektroniikkaa, Kärkkäinen totesi.
STT

23.11.2017 Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?
 
Perusturvalla on vaikea pärjätä. (KUVA: Sami Kero)
Julkaistu: 23.11. 17:39
Jaa10Twiittaa
THL:n mukaan yksin vuokralla asuva alle 45-vuotias tarvitsee vähintään 669 euroa kuukaudessa elämiseen ilman asumiskuluja. Perusturva on kuitenkin tätä summaa selvästi pienempi.
Perusturva ei Suomessa riitä elämiseen. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviosta, jossa tarkastellaan perusturvan riittävyyttä. Suomalainen perusturva ei sen mukaan riitä kohtuullisen minimin mukaiseen kulutukseen.

Perusturvaa verrattiin Kuluttajatutkimuskeskuksen arvioimiin kohtuullisen kulutuksen viitebudjetteihin. Niihin on kuluttajia haastattelemalla ja hintoja tutkimalla arvioitu niin sanottu kohtuullinen vähimmäiskulutus eli hieman yleistäen sanottuna minimi siihen, mitä ihminen tarvitsee elääkseen.

Perusturva laahaa perässä

Tänä vuonna työttömän vuokralla asuvan perusturva kattaa vain 73 prosenttia minimibudjetista.

Kuluttajatutkimuskeskuksen arvioimien kohtuullisen kulutuksen viitebudjettien mukaan alle 45-vuotias yksinasuva, perusturvalla eläjä jää kaikkein kauimmas minimibudjetista. Hänen toimeentulotukensa perusosa on 487,89 euroa kuussa, mutta viitebudjetin mukaan hän tarvitsi kohtuulliseen elämiseen 669 euroa kuukaudessa. Näihin summiin ei ole laskettu mukaan asumiskustannuksia. Tämä 180 euron vaje kertoo karua tarinaa: yksinelävien perusturva ei riitä elämiseen. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi eikä tutkijoille yllätys.

– Tilanteesta on informoitu poliitikkoja. Lain mukaan perusturvan riittävyys tulee arvioida joka neljäs vuosi, mutta lain mukaan perustelu on kuitenkin sellainen, että perusturvan riittävää tasoa ei määritellä tutkimuksella, vaan tutkimusten tarkoitus on tuottaa tietoa poliittisten päätösten tueksi, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio toteaa.

Yksinasuvat ja eläkeläiset köyhtyvät

Minimibudjettiköyhyysrajan alle jää Suomessa 8,7, prosenttia väestöstä eli noin 490 000 suomalaista. Luku ei ole mairitteleva. Vielä suurempi on köyhien määrä, jos tarkastellaan suhteellista köyhyyttä. Vuonna 2015 vajaat 12 prosenttia eli noin 660 000 suomalaista jäi suhteellisen köyhyysrajan alle. Tämän vuoden loppuun mennessä köyhyyden ennustetaan nousevan jo 12,5 prosenttiin.

Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan, että kotitalouden tulot jäävät alle 60 prosentin väestön keskimääräisestä tulotasosta.

Suhteellisen köyhyyden kasvun ennakoidaan kasvavan eniten yksinasuvien, yli 65-vuotiaiden, eläkeläisten ja työttömien keskuudessa.

– Yksinasuvien muita korkeampi suhteellinen köyhyys selittyy ainakin osin sillä, että heidän parissaan on paljon opiskelijoita ja nuoria, jotka ovat työelämän ulkopuolella, Moisio toteaa.

22.11.2017 Talousneuvonnalla voidaan tuupata parempaan taloudelliseen käyttäytymiseen MINNA MARKKANEN, TAKUUSÄÄTIÖ

Talousneuvonnalla voidaan tuupata parempaan taloudelliseen käyttäytymiseen

22.11.2017 - MINNA MARKKANEN, TAKUUSÄÄTIÖ
Olemme Takuusäätiössä pohtineet viime aikoina paljon sitä, miten ihmisiä voisi tukea paremmin heidän taloudellisen käyttäytymisensä muutoksessa. Miten saada ihmiset hakemaan apua varhaisemmassa vaiheessa, jo paljon ennen kuin talousongelmat ovat kärjistyneet vakaviksi velkaongelmiksi? Entä minkälaisia uusia välineitä olisi tarpeen kehittää vaikuttavamman talousneuvonnan tueksi?

Yllä oleviin kysymyksiin saimme vastauksia syyskuussa Lontoon opintomatkallamme. Vierailimme Behaviour Change -ajatushautomossa, joka kehittää ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin soveltamalla käyttäytymistieteellisiä teorioita. Kaiken lähtökohtana on vahva ymmärrys siitä, miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla ja miten he tekevät arjessaan erilaisia valintoja. Tämän realistisen asiakasymmärryksen pohjalta kehitetään erilaisia interventioita ja välineitä, jotka auttavat muuttamaan käyttäytymistä.

Behaviour Change on ollut mukana kehittämässä käytännön välineitä asumisneuvonnan ja talousneuvonnan tueksi. Tavoitteena on auttaa ihmisiä ratkaisemaan talousongelmiaan ja tuupata (nudge) heitä eteenpäin kohti parempia päätöksiä. ”Työkalupakkien” taustalla on monia käyttäytymistaloustiedettä soveltavia periaatteita:

1. Palveluista on kerrottava selkeästi ja yksinkertaisesti. Talousneuvonnan suurimpana haasteena on tavoittaa ihmiset riittävän varhaisessa vaiheessa. Neuvonnan tarpeessa olevat ihmiset eivät usein edes tiedosta tarvitsevansa apua. He eivät myöskään osaa hahmottaa sitä, minkälaisesta neuvonnasta heille olisi apua ja kuka neuvontaa voisi tarjota. Tämän vuoksi palveluista on viestittävä selkeästi, yksinkertaisesti sekä käytännönläheisesti, jotta ihmiset saavat konkreettisen käsityksen siitä, mitä talousneuvonta on ja mitä hyötyä siitä on.

2. Kielellä on merkitystä. Käyttävätkö ammattilaiset osin tiedostamattaan muodollista ja virallista kieltä, joka on pikemminkin poissulkevaa kuin luokseen kutsuvaa? Ammattilaisille tutut termit voivat myös olla tuntemattomia ja vaikeita ymmärtää. Avainsana on empatia. Ystävällinen ja maanläheinen tapa kertoa palveluista houkuttelee ihmiset palveluiden pariin. Olennaista on myös positiivinen viesti, joka herättää tunteen aidosta välittämisestä.

3. Tiedonvälittäjillä on olennainen rooli. Organisaatio ei välttämättä itse tavoita avun tarpeessa olevia riittävän tehokkaasti. Tällöin viestinviejinä kannattaa käyttää ulkopuolisia agentteja, joihin luotetaan tai jotka ovat jopa henkilökohtaisesti yhteisössä tunnettuja. Toisaalta myös omalla organisaatiorakenteella on iso merkitys. Esimerkiksi asumisneuvonnan (apu) erottaminen muusta vuokranantajan toiminnasta (vuokraperintä) voi madaltaa kynnystä hakea apua vuokranmaksuun liittyvissä ongelmissa.

4. Taloushuolet ovat yleisiä, mutta ongelmista myös selvitään. Useimmilla meistä on rahahuolia jossain elämämme vaiheessa ja onnistumme myös selviämään niistä. Avun hakemisessa ei pitäisi olla mitään hävettävää, mutta siitä huolimatta liian moni jää ongelmiensa kanssa yksin. Ihmiset pitäisi saada tuntemaan, etteivät he ole ongelmineen yksin. Talousongelmien yleisyyden voi tehdä näkyväksi esimerkiksi kertomalla, kuinka moni on jo saanut apua tarjolla olevista palveluista.

5. Huomio tavoitteisiin, ei vain ongelmiin. Ihmisiä on autettava näkemään se, miten oman talouden hallinta voi parantaa heidän elämäänsä. Talousneuvonnassa ei pidä puhua vain rahasta. On keskusteltava myös siitä, minkälaisia toiveita kukin meistä haluaa elämässään toteuttaa.

6. Aikaa oman tarinan kertomiseen. Usein tärkeä ensimmäinen askel on puhuminen siitä, mitä elämässä on tapahtunut. Mikäli talousneuvonnassa eläydytään ihmisen kokemiin ongelmiin, lähtee hän todennäköisemmin itse työstämään niitä kohti ratkaisua. Tämän vuoksi on tärkeää, että ihmiselle annetaan aikaa selittää tilannettaan. Samalla se voi auttaa purkamaan kuormittavia tunteita ja vähentää taloushuoliin liittyvää stressiä.

7. Ei yleisluonteisia neuvoja, vaan ratkaisuja henkilön omaan tilanteeseen. Pelkkä neuvojen tarjoaminen ei useinkaan saa aikaan toivottua käyttäytymisen muutosta. Vaikuttava talousneuvonta tarjoaa vaihtoehtoja, joista on suoraa hyötyä ihmisen omaan tilanteeseen. On tärkeää tunnistaa myös talousneuvonnan rajat. Esimerkiksi taloudenhallinnan opeilla on vähän (jos lainkaan) sijaa tilanteessa, jossa ihminen on jo pitkään taiteillut päivästä toiseen tiukan budjettinsa kanssa, eivätkä rahat riitä kunnolla edes elämisen perusmenoihin.

8. Pienetkin onnistumisen kokemukset rohkaisevat eteenpäin. Talousneuvonnassa tiedon jakamisen sijaan olennaista on keskittyä itse tekemiseen. Ihmisen voimaantuminen alkaa usein siitä, että hän itse toimii ongelmansa ratkaisemiseksi ja näkee tekojensa tuottavan tulosta. Erityisesti alussa pienetkin onnistumisen kokemukset voivat olla käänteentekeviä. Talousneuvonnassa hyvä ohjenuora on: “Don’t tell people what to do, make it easy for them to do the right thing!”

9. Oikea ajoitus ratkaisee. Talousneuvonta on kytkettävä elämänmuutoskohtiin, kuten poismuutto lapsuudenkodista, lapsen saaminen tai eläkkeelle jääminen. Elämänmuutokset tuovat usein mukanaan uudenlaisia haasteita, mutta toisaalta ne voivat myös tarjota hyvän mahdollisuden raha-asioiden tarkasteluun. Oikea-aikaisella talousneuvonannalla voidaan vaikuttaa suuresti siihen, mihin suuntaan taloustilanne kehittyy elämäntaitekohdassa.

Yllä luetellut periaatteet eivät ole mikään ihmelääke. Ne tarjoavat kuitenkin hyviä näkökulmia nykyisten neuvontapalveluiden uudelleen muotoilemiseen sekä kokonaan uudenlaisten talousneuvonnan interventioiden kehittämiseen ja kokeilemiseen. On rohkaisevaa, että pienikin interventio voi tuupata kohti isoa muutosta!

16.11.2017 TULEVAT ERÄT !

 

15.11.2017 LYHENNYS

Pankkilainan lyhennys, katevaraus oli poistunut, ja summaksi jäi   1 619,13 €.

Sen verran olen tympiinytnyt tuohon pankkiin, Omasp, että vaihtoon menee heti, kun laina hoidettu.
Yritin mennä Spankkiin , mutta vaativat jäsenyyden jotta voisin saada palvelut maksutta.
20 € on suuri raha kuitenkin, tässä tiukassa tilanteessani.


Kelassakin kävin juttusilla, ja neuvoivat minua hakeutumaan Perusturvaan juttusille,  jos vaikka sosiaalistaluototusta hakisin, sanoin , että en ihan halua, kun haluan eroon tuosta pankkilainasta  mahdollisimman pian.

No, juttusille menen 5.12.2017. Katsotaan mitä keksitään.

Joulustressiä pukkaa, kun rahat loppu ja Joulun jälkeen tuleekin vasta Kelan korvaus.

Ja Kelaan ilmoitin verokortin muutoksesta, eli verokarhu saa muutaman prosentin lisää .

Ulosotto saa    388,24  € , eli hyvästi Joulurahat.
Tuttua kauraa, mutta aina se kirpaisee.

01.11.2017 Saatko toimeentulotukea ja veronpalautusta ?

Saatko toimeentulotukea ja veronpalautusta? – Luvassa ikävä uutinen sinulle

Veronpalautuksen määrä vaikuttaa toimeentulotuen maksatuksiin, jos palautusta tulee yli 50 euroa. Arkisto

Toimeentulotukea saavat suomalaiset voivat kokea ikävän yllätyksen, jos he samaan aikaan saavat veronpalautusta, sillä yli 50 euron suuruiset veronpalautukset vaikuttavat toimeentulotukeen.

Jos asiakkaalta peritään ulosottoa, veronpalautuksesta huomioidaan vain ulosotosta jäljelle jäävä osa.

Veronpalautusten maksupäivä on tänä vuonna 5. joulukuuta. Palautukset voivat vaikuttaa joulukuussa maksettavaan toimeentulotukeen.

Toimeentulotukeen vaikuttaa vähäisen määrän yli menevä osa veronpalautuksesta. Vähäisenä pidetään alle 50 euron palautusta henkilöä kohti tai alle 100 euroa perhettä kohti.

Jos esimerkiksi yksin asuva asiakas saa veronpalautusta 200 euroa, tästä 150 euroa vaikuttaa joulukuun toimeentulotukeen.

Lisää verotietoja löydät Etelä-Suomen Median verokoneesta.

Kela tarkistaa tuen, jos päätös on tehty ennen joulukuuta eikä veronpalautusta ole siinä huomioitu. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä Kelasta ennen kuin tuki pienenee. Suuret veronpalautukset voivat vaikuttaa toimeentulotukeen useamman kuukauden ajan.

Mikäli asiakas on aiemmin toimeentulotukea hakiessaan ilmoittanut veronpalautuksesta, se on jo huomioitu päätöksessä eikä tarkistusta tarvita. Tämä edellyttää, että veronpalautuksen määrä ei ole ilmoituksen jälkeen muuttunut.

Jos asiakkaalta peritään veronpalautuksesta ulosottoa, vain ulosoton jälkeinen osa palautuksesta vaikuttaa toimeentulotukeen.

Jos koko veronpalautus menee ulosottoon, ei palautus vaikuta toimeentulotukeen lainkaan. Asiakkaan pitää toimittaa Kelaan todistus ulosmittauksesta toimeentulotukihakemuksen liitteenä.

Syyskuusta alkaen postitetuissa toimeentulotuen päätöksissä asiakkaille on kerrottu veronpalautusten vaikutuksesta tukeen.