29.07.2017 Tutkimus paljastaa köyhien lapsiperheiden karun arjen: "Jos talous romahtaa, lemmikeistä on luovuttava"

Tutkimus paljastaa köyhien lapsiperheiden karun arjen: "Jos talous romahtaa, lemmikeistä on luovuttava"
Lauantai 29.7.2017 klo 06.50  

Köyhien lapsiperheiden vanhemmat kokevat saavansa huonosti tukea hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmästä, osoittaa Diakin lehtorin Sanna-Liisa Liikasen tutkimus.

Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorin Sanna-Liisa Liikasen tutkimuksen mukaan köyhät lapsiperheet eivät aina luota viranomaisiin ja palvelujärjestelmään.
Liikasen tutkimuksen aineistona on 42 kirjoitusta köyhyydestä. Kirjoittajista 32 oli naisia ja 4 miestä.
Liikasen mukaan Kelaa kuvattiin monissa kirjoituksissa byrokraattisena ja jähmeänä instituutiona.

Kuvituskuva tiukan budjetin ruoasta. Moni köyhän lapsiperheen vanhempi joutuu miettimään tarkkaan joka euron.

Köyhien lapsiperheiden vanhemmat tuntevat usein epäluottamusta viranomaisia ja palvelujärjestelmää kohtaan. He luottavat omaan lähipiiriinsä ja omiin kykyihinsä.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Diakin lehtori Sanna-Liisa Liikasen tuore lisensiaatintutkimus "Köyhät ritarit: Luottamus köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden lapsiperheiden vanhempien kirjoituksissa" osoittaa, että epäluottamuksen taustalla ovat palvelujen ja tuen tarpeen kohtaamattomuus sekä huonot asiointikokemukset.

Diakissa sosiaalialan lehtorina työskentelevä Liikanen nostaa tutkimuksessaan muun muassa esille, että monet köyhän lapsiperheen arjesta kirjoittaneet vanhemmat surevat lemmikkieläinten kohtaloa. Lemmikeistä aiheutuneet kustannukset eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia kuluja.

- Onko nyt niin, että lemmikit ovat vain hyväosaisten ja rikkaiden etuoikeus? Jos talous romahtaa, on lemmikeistä luovuttava. Tämäkö on hyvinvointiyhteiskunnan sanoma? Selitämmekö lapsille, että heidän rakkaat toverinsa on vietävä piikille, koska köyhillä ei ole oikeutta eläimiin? Mitähän tulee lapsistamme tämän kaiken keskellä, pohtii naisvanhempi kirjoituksessaan.

"Uskomukset elävät tiukassa"
Liikasen tutkimuksen aineistona on 42 kirjoitusta köyhyydestä. Kirjoittajista 32 oli naisia ja 4 miestä.

Kirjoittajat olivat osallistuneet kirjoituksillaan "Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä" -kirjoituskilpailuun vuonna 2006. Tuolloin kirjoituskilpailuun osallistui kaikkiaan yli 800 kirjoittajaa.

- Tutkimukseni pyrkii tavoittamaan vanhempien kokemuksen kirjoitusten taustalla. Määrittelen luottamuksen arjessa toimimista helpottavaksi suhteeksi. Luottamus voi ilmetä esimerkiksi koettuna tukena tai yhteenkuuluvuutena, Liikanen kertoo Diakin tiedotteessa.

Liikanen nostaa tutkimuksessaan esille esimerkiksi yksinhuoltaja-vanhemman kirjoittaman kokemuksen:

- Huvittaa, miten jotkut ihmiset vieläkin kadehtivat yksinhuoltajia. Me kun kuulemma saadaan kaikki yhteiskunnalta ilmaiseksi. Sen kun vaan sossusta käydään hakemassa, ja vuokrakin saadaan asumistukena takaisin. Ja lisäksi vielä tulee elatusmaksut lasten isältä. Uskomukset elävät tiukassa. Vaikka kaikki yksinhuoltajan etuudet on leikattu pois, ihmiset uskovat vieläkin meidän elävän heidän kustannuksellaan leveästi.

Kirjoittajat kertovat Liikasen tutkimuksen mukaan, että usein palvelut ja tuen tarpeet eivät kohtaa toisiaan.

- Perheneuvolassa saat viisaita sanoja miten pitäisi olla ja elää. Mutta ei rahaa jolla voisi sitä elämäänsä järjestellä, kirjoittaa eräs naisvanhempi.

"Hävitä omaisuutesi"
Liikasen tutkimien köyhien vanhempien kirjoitusten mukaan asiakasta ymmärtämätön kohtaaminen esimerkiksi sosiaalitoimessa aiheuttaa epäluottamusta.

- Millä kuvittelette köyhän pärjäävän ilman minkäänlaisia tuloja? Sosiaalitoimistosta ei saa mitään, jos ei kuulu työvoimatoimistoon. Ja jos on rahaa tilillä, ei varmasti saa mitään. Myy tai hävitä kaikki omaisuutesi, jonka olet hyvinä aikoina saanut kasaan, kirjoittaa miesvanhempi.

Kirjoitukset osoittavat, miten viranomaisten lomakkeet ja asioimiskäytännöt voidaan kokea yksityisyyttä loukkaavina.

- Nöyryyttävintä on käydä täyttämässä lappuja esim. Kelassa ja vastata kysymyksiin "mikä on suhteenne laatu". Siis viisvitosilla. Sanoisin että biletystä ja hurjaa seksiä... No ei vaineskaan, vaan yritystä yrittää vielä kerran ja katsoa tuleeko tästä mitään.

Byrokratia turhauttaa
Liikasen mukaan Kelaa kuvattiin monissa kirjoituksissa byrokraattisena ja jähmeänä instituutiona.

- Köyhistä ihmisistä on kovasti hyötyä. Me työllistämme. Kela tutkii samoja papereita kuukaudesta toiseen.

Kirjoittajat kertoivat Liikasen mukaan muun muassa toimeentulotuen ongelmakohdista.

- Toimeentulotuesta laskettiin, että kesäkuun tulojen pitäisi riittää syyskuulle saakka. Emme siis saaneet neljään kuukauteen lainkaan toimeentulotukea. Minä sen sijaan olin maksanut kaikella, mitä olimme kesäkuussa saaneet laskuja, mikä näkyi suoraan tiliotteista. Meillä ei siis ollut enää 1. heinäkuuta lainkaan rahaa. Ainoa tulomme oli lapsilisät kolmesta lapsesta eli noin 340 euroa.

"Ei ulospääsyä"
Liikanen nostaa esille yhden kirjoittajaäidin kohtalon: tilillä oli juuri ja juuri rahaa lapsen reseptilääkkeen hankkimisiin.

- Lääkkeitä odotellessani muistin yhtäkkiä, että tililläni oli vain alle kaksikymmentä euroa rahaa. Paniikissa yritin miettiä, mitä teen jos rahani eivät riitäkään. Kummanko lääkkeen jätän ottamatta. Kysyin sitten apteekkarilta, mitä lääkkeet tulisivat yhteensä maksamaa, minulla kun oli vain vähän rahaa. Hintaa niille kertyi seitsemisentoista euroa. Totesin, että selvä, otetaan molemmat. Sen verran pitäisi tililtäni löytyä.

Eräs köyhäksi itsensä kokeva vanhempi kirjoittaa:

- Köyhyydessä eläminen lisää mielikuvitusta tai tuhoaa täysin. Ehkä vähän samalla tavoin kuin huono lapsuudenkoti tuhoaa toisen ja toisesta kehkeytyy voimakas selviytyjä. Aivan yksinkertaista.

Kuusi luottamustyyppiä
Liikasen tutkimuksen mukaan köyhien lapsiperheiden vanhemmat kokevat luottamusta ja epäluottamusta monin eri tavoin.

Liikanen määrittelee kuusi luottamustyyppiä: taistelijat, puolisoon luottavat, sukuihmiset, verkostoitujat, kriitikot ja kurjat.

- Vaikeimmalta tuntuu se, kun joskus tulee se tunne, ettei tästä ole pois pääsyä. Että köyhyys ja ainainen taloudellinen ahdinko on kuin kuoppa, jonka seinämät ovat valuvaa hiekkaa. Mitä kiihkeämmin räpiköit vapauteen, sen syvemmälle sotkeudut santaan. Ja loppujen lopuksi se ei ole edes paljoa, mitä pyytää ja toivoo. Vain ettei aina tarvitsisi huolehtia ja miettiä, laskea jok'ikistä penniä, markkaa, senttiä, euroa. Ettei aina tarvitsisi elää kädestä suuhun, vaan että joskus siihen käteen jotain jäisikin, joitain pientä, minkä laittaa talteen vaikka lastensa tulevaisuutta varten. Että olisi jotain, jotain vähän enemmän ja parempaa tarjota noille pienille eväiksi elämään, kirjoittaa köyhä vanhempi.

Liikanen näkee tutkimuksessaan, että sosiaalityössä tulisi kiinnittää huomiota nimenomaan asiakkaan kohtaamiseen.

- Tuloksista voidaan päätellä, että perheiden läheisiltään ja sukulaisiltaan saama tuki on tärkeää. Luonnollisten yhteisöjen merkitys tulisi huomioida sosiaalityössä vahvemmin, Liikanen sanoo tiedotteessa.

TIINA SAARI
tiina.saari@iltalehti.fi

26.07.2017 Vähävaraisen Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa - äiti ällistyi avuntarjousten tulvasta: "Tuntuu mielettömän hienolta"

Vähävaraisen Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa - äiti ällistyi avuntarjousten tulvasta: "Tuntuu mielettömän hienolta"
Keskiviikko 26.7.2017 klo 16.38  
Mäntsäläläinen Maija Söderberg alkoi Iltalehden uutisen jälkeen saada kymmeniä avuntarjouksia Facebookissa.

Söderbergin lasten huvipuistorannekkeet hävisivät postissa.
Kaksi mäntsäläläistä henkilöä lahjoitti uudet rannekkeet tilalle.
Loppuja auttajia Söderberg on ohjannut hyväntekeväisyyden puoleen.
Hope ry:n lähettämä kirjekuori oli pahoin revennyt, eikä huvipuistorannekkeita näkynyt.

Vähävaraisten lasten Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa - perille tuli vain riekaleinen kuori
Iltalehti kertoi tiistaina, kuinka mäntsäläläisen yksinhuoltajan Maija Söderbergin lasten Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa ja perille tuli vain riekaleinen kuori. Rannekkeet oli lahjoittanut vähävaraisia perheitä auttava Hope ry.

Iltalehden uutisen jälkeen Söderberg alkoi saada kymmeniä avuntarjouksia Facebookissa. Niin yksityishenkilöt kuin yritykset tarjosivat apuaan ja lupasivat lahjoittaa uudet rannekkeet hävinneiden tilalle.

Söderbergille ihmisten halu auttaa tuli yllätyksenä.

- Tuntuu mielettömän hienolta. Tosi hyvä mieli, kun ihmiset ovat halunneet auttaa meitä, Söderberg kertoo.

Söderberg otti rannekkeet vastaan lopulta kahdelta mäntsäläläiseltä henkilöltä. He kävivät tuomassa rannekkeet henkilökohtaisesti postilaatikkoon.

Lopuista tarjouksista Söderberg on joutunut kieltäytymään. Hän ei halua ottaa vastaan enempää apua kuin tarvitsee. Siksi hän on kehottanut loppuja avun tarjoajia kääntymään diakonian puoleen. Sitä kautta voidaan Söderbergin mukaan auttaa vähävaraisia perheitä enemmänkin.




- Meihin otti yhteyttä yksi radiojuontajakin. Haastoin hänetkin hyväntekeväisyyteen, sillä meidän perheen kaltaisia perheitä on paljon.

Torstaina Linnanmäelle
Postista otettiin vielä erikseen Söderbergiin yhteyttä ja pahoiteltiin tapahtunutta. Postikin lupasi korvata kadonneet rannekkeet, mutta Söderberg toivoi, että Posti korvaisi ne alkuperäisen lahjoituksen tehneelle Hope ry:lle.

Söderbergin lapset ovat olleet avustuksesta riemuissaan. Nyt he ja jo kotoa pois muuttanut tytär saivat rannekkeen. Koko perheen on tarkoitus lähteä Linnanmäelle torstaina.

Söderberg haluaa kiittää apuaan tarjonneita ihmisiä.

- Kiitos huomaavaisuudesta myös niille, joilta en ole apua enää ottanut vastaan. Mukavaa, että on vielä ihmisiä, jotka auttavat hädässä olevia.

TEEMU KAKKO
teemu.kakko@iltalehti.fi

26.07.2017 Vähävaraisten lasten Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa - perille tuli vain riekaleinen kuori

Vähävaraisten lasten Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa - perille tuli vain riekaleinen kuori
Tiistai 25.7.2017 klo 20.35 (päivitetty klo 20.35)  
Postin edustajan mukaan kirjeen vahingoittumiseen voi olla useita syitä. Rahapulassa kärvistelevän yksinhuoltajaäidin mieltä perustelut eivät lämmitä.

Kirje postitettiin ykkösluokan kuoressa, mutta perilletulossa kesti viikko.
Kirjekuori oli pahoin revennyt, eikä huvipuistorannekkeita näkynyt.
Posti kertoo korvaavansa vahingot lähettäjälle korvausperusteidensa mukaan.
Hope ry:n vahingoittunut lähetys tuli lopulta perille Postin isossa kuoressa. Kuvasta näkyy, kuinka rannekkeet sisältänyt kuori oli jäänyt ehjäksi vain yhdeltä reunaltaan.
Mäntsäläläinen yksinhuoltaja Maija Söderberg sai kesäkuun lopussa ilahduttavan yhteydenoton vähävaraisia perheitä auttavalta Hope ry:ltä.

Yhdistys lupasi lahjoittaa Söderbergin kahdelle lapselle, 12-vuotiaalle pojalle ja 14-vuotiaalle tyttärelle ilmaisrannekkeet Linnanmäen huvipuistoon. Söderbergin mukaan rannekkeet luvattiin laittaa ykkösluokan kirjeessä postiin jo samana päivänä, perjantaina 30. kesäkuuta.

- Minulla ei ole tänä kesänä mahdollisuuksia viedä lapsia minnekään. Rahatilanne on ollut sellainen, että käytännössä varaa on vain pakollisiin ruokamenoihin. Siispä odottelimme kirjettä kuin kuuta nousevaa, Söderberg kertoo.

Hän laskeskeli, että kirjeen pitäisi olla perillä viimeistään seuraavalla viikolla tiistaina.

Valtava pettymys
Päivät kuluivat, mutta kirjettä ei kuulunut.

Kun lähetys lopulta viikon kuluttua perjantaina 7. heinäkuuta saapui, äiti ja lapset kokivat karvaan pettymyksen. Perille tuli Postin iso kirjekuori ja pahoitteluviesti, jossa Hope ry:n lähettämän kirjeen kerrottiin vahingoittuneen postinkäsittelyssä. Rannekkeiden sijaan reunoiltaan revennyt kuori oli tyhjää täynnä.

Söderbergin mielestään kirje näytti siltä, kuin joku olisi aukaissut sen reunat paperiveitsellä tai vastaavalla välineellä.

- Kirje on leimattu ensimmäisen kerran 30. kesäkuuta eli samana päivänä kuin Hope ry lupasi lähettää kirjeen. Missä ihmeessä kirje on ollut kaikki välipäivät, kun Postin kuori on leimattu vasta 7. heinäkuuta? Söderberg hämmästelee.

Hänen lapsensa olivat tapauksen vuoksi todella pettyneitä.

- Kyllähän se harmitti, kun ei ole rahkeita järjestää heille mitään. Sitten tuleekin tuollainen tyhjä kuori, Söderberg sanoo.

"Emme pysty selvittämään"
Söderberg oli tapaukseen jälkeen yhteydessä Postiin. Asiakaspalvelusta saadussa viestissä Söderbergille kerrottiin, että "valitettavasti tavallisilla kirjeillä ei ole seurantamahdollisuutta, jonka vuoksi emme pysty selvittämään, missä vaiheessa kirje on avautunut ja sisältö joutunut erilleen kuoresta".

Söderbergiä kehotettiin olemaan yhteydessä kirjeen lähettäjään, jotta asian jatkomenettelystä päästäisiin sopimaan. Postista kerrottiin, että virheestä vastattaisiin Postin korvausperusteiden mukaan kirjeen lähettäjälle, tässä tapauksessa Hope ry:lle.

- Toivon mukaan Hope saa Postilta korvauksen, ja me saamme uudet rannekkeet. Aion olla yhdistykseen yhteydessä heti, kun sen työntekijät palaavat lomalta, Söderberg sanoo.

Iltalehti ei tavoittanut Hope ry:n edustajia kommentoimaan tapausta.

Ilkivalta vai vahinko?
Postin aluepäällikkö Eikka Urpilainen kertoo Postin viestinnän kautta Iltalehdelle, että kirjeen vahingoittumiseen voi olla useita syitä.

Hänen mukaansa lähetykset voivat joutua ilkivallan kohteeksi jo ennen Postin verkostoon saapumista.

- Valitettavasti myös Postin kirjelaatikoille ja jakelukalustolle sekä asiakkaiden postilaatikoille tehdään ilkivaltaa, viestinnästä saadussa sähköpostiviestissä todetaan.

Postin näkemyksen mukaan myös lajittelukone on voinut rikkoa kirjeen. Kun postinkäsittelyssä havaitaan vahingoittunut lähetys, siihen laitetaan Urpilaisen mukaan merkintä.

Hän painottaa lähetysten käsittelyn vaativan erityistä huolellisuutta, ja työntekijöitä onkin hänen mukaansa ohjeistettu tarkkaan.

Söderberg ymmärtää, että kyse voi olla inhimillisestä virheestä. Toteutumaton huvipuistoreissu kuitenkin harmittaa.

- Tämä osui nyt meidän lasten nilkkaan. Ei tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen asia, josta joutuu antamaan Postille vähän ikävämpää palautetta. Ikävä sattuma kaikin puolin, Söderberg toteaa.



 
Söderberg ja hänen lapsensa olivat tapauksesta todella harmistuneita. Reissu Linnanmäelle voi onnistua, jos perhe saa uudet rannekkeet.
Vähävaraisen Linnanmäki-rannekkeet hävisivät postissa - äiti ällistyi avuntarjousten tulvasta: "Tuntuu mielettömän hienolta"
SANNI MATTILA
sanni.mattila@iltalehti.fi

22.07.2017 Moni suomalainen on velkaisempi kuin tietääkään – riskit kasvavat

Moni suomalainen on velkaisempi kuin tietääkään – riskit kasvavat
Suomalaisten kulutusmenot kasvavat nopeammin kuin tulot. Kulutusta rahoitetaan yhä enemmän lainalla. Tunnistatko omat riskisi?

Kotitalouksien tulot ja rahankäyttö22.7.2017 klo 12:18
Suomen talous kasvaa vauhdikkaammin kuin pitkiin aikoihin ja yritysten tuloskausikin näyttää hyvältä.
Kansantalouden kysyntää lisää etenkin suomalaisten suuri halu kuluttaa.

Mutta: kulutus rahoitetaan aiempaa useammin velalla.

Lainamarkkinoilla on kuhinaa

+Suomalaisten kulutusluotot kasvoivat yli viisi prosenttia toukokuussa Suomen Pankin mukaan. Joka neljännellä suomalaisella on jokin kulutusluotto.
+Kulutusluottojen yleisimmät käyttötarkoitukset ovat pankkien mukaan autot, ulkomaanmatkat, veneet ja kodinkoneet.
+Lainamarkkinoille tulee koko ajan uutta tarjontaa. Kulutusluottoja myöntävät nyt niin tavalliset pankit, pienlainayritykset, vertaislainjoittajat, rajojen yli toimivat ulkomaalaiset luotontarjoajat kuin ilman luottolaitoslupaa toimivat pankkien rahoitusyhtiötkin.

Kuluttamiseen tarkoitettujen luottojen määrä kasvoi toukokuussa yli viisi prosenttia Suomen Pankin mukaan. Erityisen innokkaasti haetaan nyt vakuudettomia kulutusluottoja – niissä kasvua oli toukokuussa yli 13 prosenttia viime vuodesta.

Tilastointi ei edes yllä kaikkiin luottoihin, koska markkinat muuttuvat nopeasti ja uudenlaisia lainantarjoajia tulee koko ajan lisää. Kalliita vakuudettomia lainoja tarjoavat jo monet ulkomaalaiset yritykset .

Kansantalous voi olla turvattu, mutta kotitalouksilla on isot riskit

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea kansalaisten liiallisesta velkaantumisesta viime syksynä. Varoitus kaikui kuuroille korville, velkaantuminen on vain kiihtynyt.
Piileekö velkaantumisessa kupla ja miten sen mahdollinen puhkeaminen vaikuttaisi Suomen koko talouteen?

Muissa maissa luotot rekisteröidään

Luottorekisteri voisi asiantuntijoiden mukaan ehkäistä ylivelkaantumista, koska lainanantaja näkisi sieltä lainanhakijan todellisen taloustilanteen. Esimerkiksi Ruotsin rekisterissä on tiedot lainanhakijan veloista, tuloista, kiinteistöomistuksista ja maksukäyttäytymisestä.

Pidemmän päälle velkaantumiseen perustuva kulutuskasvu on huono asia, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo ja jatkaa:

– Kuluttajaluottamukseen perustuva kasvu on herkkä suhdannemuutoksille. Huonojen talousuutisten myötä kulutus voi laskea melko nopeastikin.

Tosin viime kuukausina kulutuksen tärkeys talouskasvun veturina on pienentynyt, koska myös vienti on alkanut vetää.

– Se on erittäin hyvä asia, koska velkavetoinen kulutus ei voi jatkua ikuisesti, Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

"Kysymys on siitä, onko ihminen tiedostanut koronnousun riskit ja sen, miten se vaikuttaa tuleviin tuloihin. Jos on tiedostanut, lainanottomahdollisuus on pelkästään hyvinvointia lisäävä asia."
TUTKIMUSNEUVONANTAJA TARMO VALKONEN, ETLA
Valtaosalla velkaantuneista on sekä kohtuullinen määrä velkaa että kyky maksaa velkansa pois.

– Velkaantumiskeskustelussa on hyvä muistaa, että kotitaloudet ovat nettovarallisia eli varat ovat velkoja suuremmat, varainhoitoyhtiö FIM:in pääekonomisti Timo Hirvonen huomauttaa. Viime vuonna kotitalouksien rahoitusvarallisuus oli 293 miljardia ja velat 143 miljardia euroa.
 
PTT:n ekonomisti Eeva Alhon mielestä kansalaisten velkaantumiseen pitäisi puuttua nyt, ennen kuin ongelmat kärjistyvät.Yle
Maksuhäiriöiden määrä kuitenkin kasvaa.

– On kasvava joukko todella paljon asuntovelkaa kantavia kotitalouksia ja sellaisia, joilla on useita kulutusluottoja ja maksuhäiriöitä. Kuluttamisen ja velkaantumisen kulttuuri on muuttunut, Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Eeva Alho arvioi.

– Järjestämättömissä luotoissa ei ole merkittävää muutosta, mutta asiakkaat, joilla on kulutusluottoja monesta paikasta, ovat lisääntyneet, Aktian Schauman kertoo.

Mainokset lisäävät lainanottoa

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan ihmiset ostavat tavallisiakin asioita luotolla, koska lainoja markkinoidaan laajasti. Jos on esimerkiksi velkaa pankista, osamaksulla ostettuja kodinkoneita ja luottokorttivelkaa, voi pienikin yllättävä lisämeno kaataa koko talouden. Korkojen nousu voi keikauttaa taloudelliseen ahdinkoon.

– Mitä enemmän lainaa otetaan, sitä enemmän kasvavat riskit, Pantzar sanoo.

Hyvä puoli on se, että suomalaiset pankit ovat vakavaraisia ja kotitaloudet ovat hoitaneet velkansa tähän asti hyvin.
– Elämme maailmassa, jossa osamaksuohjelmia ja velkarahoitusta tarjotaan joka puolella, Heidi Schauman sanoo. Jos ei pysähdy laskemaan, velkataakka voi kasvaa raskaaksi – sohvan, television ja vaikkapa tietokoneen osamaksuerät saattavat yhdessä muodostaa ison summan.

Samaan aikaan kun suomalaisten velka kasvaa, käytetävissä olevien tulojen kasvu on ennusteiden mukaan vaimeaa. Se tarkoittaa, että samalla tulotasolla velkojen lyhentäminen kestää kauemmin.

Pitkään jatkunut matala korkotaso on PTT:n Eeva Alhon mukaan myös hämärtänyt käsitystä velkaantumisen riskeistä.

– Jos velkakuorma ja talous on viritetty äärimmilleen jo nykyisellä korkotasolla, korkojen noustessa ei ole enää lainkaan pelivaraa.

Kun korot nousevat, mistä karsitaan menoja?

Ennusteiden mukaan markkinakorot nousevat lähitulevaisuudessa, kun ne ovat pitkään pysytelleet nollan tuntumassa.

Suomalaisten asuntolainat on yleisimmin sidottu euribor-korkoon. Suosituin viitekorko eli kahdentoista kuukauden euribor laski viime vuonna jopa negatiiviseksi. Käytännössä ilmainen velka kannustaa lisävelanottoon.

Mitä lyhyemmän aikavälin viitekorko, sen nopeammin korkojen nousu välittyy asuntolainojen korkoihin. Vaikutukset tuntuvat siis kolmen kuukauden euriborissa nopeammin kuin kuuden tai 12 kuukauden.

 
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kertoo, että "velkashoppailijoita" on yhä enemmän. He etsivät eri lähteistä lainaa eri tarkoituksia varten.Yle
Aktian Heidi Schauman uskoo, että korot nousevat, mutta hitaasti ja hallitusti.

– Pankit testaavat nyt asiakkaan maksukyvyn kuuden prosentin korkotasolla, mutta koska pankeilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mitä muita velkoja asiakkaalla on, on piileviä riskejä.

Uudisasuntojen lyhennysvapaat voivat kostautua

PTT:n Eeva Alhon mielestä joillakin uudisasuntojen omistajilla voivat olla tiukat ajat edessä. Rakennusliikkeet tarjoavat yhä useammin paria ensimmäistä vuotta lyhennysvapaata taloyhtiön lainasta.

Näin asunnon oston kynnys madaltuu, mutta velka vain siirtyy.

– Se on iso potti, mikä siellä odottaa maksuaan, vaikka laina-aika olisi pitkä. Ovatko ostajat mieltäneet sen, että taloyhtiölainankin korkotaso voi muuttua? Kuinka suuri osa tuloista menee asumiseen lyhennysten alkaessa, Alho kysyy.

"Olisi tärkeää keskustella etenkin nuorten kanssa rahasta ja rahan käytöstä. Talousasioiden parempi ymmärtäminen ei ole nopea keino, mutta se on paras pitkäaikainen ratkaisu."
PÄÄEKONOMISTI HEIDI SCHAUMAN, AKTIA
Myös vanhoissa taloyhtiöissä on korjausvelkaa, ja asukkaiden pitäisi ottaa tulevat korjaukset huomioon taloussuunnittelussaan.

Velallisille aiheuttaa riskin myös se, että pankkijärjestelmä on yhteispohjoismainen. Tanskan ja Ruotsin kotitaloudet ovat paljon Suomeakin velkaantuneempia. Jos muualla ilmenee lainanlyhennysvaikeuksia ja pankkien luottotappiot kasvavat, vaikutukset tuntuisivat myös Suomessa.

22.07.2017 Velat ja ongelmat kasaantuvat helposti ja salakavalasti – vaikeudet keskittyvät samoille ihmisille, mutta pelkkä valistus ei riitä

Velat ja ongelmat kasaantuvat helposti ja salakavalasti – vaikeudet keskittyvät samoille ihmisille, mutta pelkkä valistus ei riitä
Kuluttaja voi paikata talouttaan jatkuvasti ottamalla uutta lainaa useilta luotonantajilta. Velkaantumista edistävät kulutuskeskeinen elämäntyyli sekä luotolla ostamisen ja maksamisen helppous.
SUOMALAISET velkaantuvat vauhdilla, ja samalla lisääntyvät myös maksuhäiriömerkinnät. Ennen ensimmäistä merkintää ihmisen on suhteellisen helppoa kasata eri lähteistä ylisuuri velkalasti.

Luottotuotteita on tarjolla rutkasti kaikille kuluttajille, ja kilpailu vakuudettomien luottojen tarjonnassa kiihtyy yhä. Kun kulutusluotot, pikavipit, osamaksut ja verkkokauppamaksut kasaantuvat, tuloksena on monivelkaantuminen, josta ihminen ei enää selviä omin avuin.

Vakuudettomien kulutusluottojen määrä on kasvanut 14 prosentin vuosivauhtia. Myös maksuongelmat ovat lisääntyneet. Suomen Asiakastiedon mukaan Suomessa on yli 370 000 henkilöä, jotka eivät ole selvinneet veloistaan.

Luottotietonsa menettäneiden määrä ei kuitenkaan ole juuri noussut viime vuoden ennätystasosta. Tämä kertoo siitä, että ongelmat keskittyvät samoille, jo ennestään maksuvaikeuksissa oleville ihmisille. Usein heikkoa taloutta on yritetty moneen kertaan paikata uusilla lainoilla.

Velan tuomat ongelmat kasaantuvat helposti. Kun elämäntilanne muuttuu ja tulotaso syystä tai toisesta heikentyy, ihmisillä alkaa olla vaikeuksia selvitä veloistaan. Syrjäytymisen riski kasvaa. Maksuhäiriömerkintä voi olla este vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymän saamiselle. Ulosottovelat puolestaan eivät kannusta palkkatyöhön.

TYÖTTÖMYYS, konkurssit ja asuntojen hintojen romahdus syöksivät suomalaisia velkakierteeseen 1990-luvun laman jälkeen. Nykyisin ylivelkaantuminen johtuu ennen kaikkea siitä, että kuluttaja voi paikata talouttaan jatkuvasti ottamalla uutta lainaa useilta luotonantajilta.

Velkaantumista edistävät kulutuskeskeinen elämäntyyli ja digitalisaatio, luotolla ­ostamisen ja maksamisen helppous. Rahanmenolta on helppo ummistaa silmänsä, koska maksutapahtuma katoaa taustalle. Lisäksi puhelimiin ja tietokoneisiin ladattavat sovellukset voivat aiheuttaa yllätyksiä, koska ne perivät maksut suoraan luottokortilta.

Luottomarkkinoiden säätely on välttämätöntä. Pikavippien korkokatto ei ole auttanut korjaamaan tilannetta. Ongelma on se, että velkaa myönnetään maksuhäiriö­merkinnän puuttumisen eikä maksukyvyn perusteella. Luotonoton helppous edistää hallitsematonta kulutuskäyttäytymistä.

YHTENÄ ratkaisuna pidetään niin sanottua positiivista luottorekisteriä, johon on tallennettu kaikki ihmisen ottamat lainat. Luottosuhteista selviäisi, kuinka monessa yh­tiössä hakijalla on ennestään velkaa. Näin luotonantajan on helpompi arvioida hakijan maksukykyä.

Positiivinen rekisteri on käytössä useissa Euroopan maissa, ja se voisi auttaa ­velkaantumisen ehkäisyä Suomessakin. Käyttöä olisi myös voittoa tavoittelemattomille rahoituspalveluille, joita yritykset ja yhteisöt tarjoavat pienituloisten kotitalouksien tarpeisiin.

Nyt myös velkojen järjestelystä on tullut liiketoimintaa. Uusin bisnes on ­järjestellä velkakierteeseen joutuneiden kulutusluottoja.

TALOUSNEUVONTAA tarvitaan, mutta pelkkä valistus ei riitä. Myös luotonannon sääntely on tärkeää, sillä ongelmaa ei voida sysätä pelkästään yksilön vastuulle. Luotonoton helppous vetoaa etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, jotka eivät välttämättä tunne riittävästi velanoton seurauksia. Velkakierteeseen on joutunut nuoria, jotka vasta harjoittelevat rahankäyttöä.

Ylivelkaantumisen ehkäiseminen on myös syrjäytymisen ehkäisemistä. Luotto­kelpoisuutensa menettänyt ajautuu herkästi normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle.

22.07.2017 Ylivelkaantuminen on tuottoisa bisnes, koska sitä on vaikea ratkaista

Ylivelkaantuminen on tuottoisa bisnes, koska sitä on vaikea ratkaista
Takaisinmaksu kestää vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä vuosikausia, eikä sinä aikana jää rahaa mihinkään ylimääräiseen. Tämän tosiasian ymmärtää itsekseen vain hyvin harva.

Julkaistu: 12.7. 2:00 , Päivitetty: 12.7. 10:05
HELSINGIN SANOMAT kertoi (10.7.) mielenkiintoisesta uudesta liiketoiminnan muodosta, jossa rahoitusyhtiön päätuotteena on järjestellä kulutusluotoista vaikeuksiin joutuneiden ihmisten velkoja. Liikeidea on havaittu niin kannattavaksi, että kansainvälinen investointiyhtiö on sijoittanut 26 miljoonaa euroa toiminnan rahoitukseen ja yritykselle on myönnetty 70 miljoonan euron laina lainakannan rahoittamiseksi.

LIIKETOIMINNALLINEN kannattavuus jos jokin on pätevä mittari osoittamaan kotitalouksien ylivelkaongelman laajuutta. Jos kansainväliset rahoitusyhtiöt lähtevät lehtijutussa mainitulla laajuudella investoimaan suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantumisen kaupalliseen ratkaisemiseen, täytyy bisneksen olla vahvalla pohjalla.

Ihmiset ovat valmiita järjestelemään velkojaan jutussa mainitulla tavalla 20 prosentin korolla ja keskimäärin kahdeksan vuoden maksuajalla. On siis selvää, että monet ovat velkaongelmansa kanssa epätoivoisessa tilanteessa. Näitäkin lainoja voidaan jutun mukaan myöntää vain kolmasosalle asiakkaista. Tämä tarkoittaa, että ihmisiä, joiden ongelmat ovat vielä suurempia, on moninkertaisesti.

ONGELMAVELKAILMIÖN suuruuden olen havainnut myös omassa työssäni Takuusäätiössä. Yksikään ylivelkaongelman suuruutta indikoiva mittari ei ole osoittanut vähenemisen merkkejä yli kymmeneen vuoteen. Tulevaisuus näyttää aina vain pahemmalta. Suomeen tarvitaankin kipeästi uusia, asiakkaiden tarpeet huomioivia ja inhimillisiä velkajärjestelyjen ja -sovintojen muotoja. Pelkät tekniset velkajärjestelyratkaisut toimivat usein vain laastarina haavoihin.

Takuusäätiössä on järjestelty ihmisten ongelmavelkoja jo yli 25 vuoden ajan ja kymmenien miljoonien eurojen arvosta.

Kokemus on osoittanut, että ihmiset hakevat yhä useammin vain nopeaa teknistä ratkaisua velkaongelmaansa eivätkä ymmärrä, että ongelma ratkeaa vasta muuttamalla rahankäyttöä ja kulutuskäyttäytymistä perusteellisella tavalla.

KESKIARVOISEN kulutusluottopotin takaisinmaksu kestää vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä vuosikausia, eikä sinä aikana jää rahaa juuri mihinkään ylimääräiseen. Tämän tosiasian ymmärtää vain harva ilman, ­että asiaa arvioiva ammattilainen kertoo sen hänelle ääneen.

Kansantaloudellisesti katsottuna kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin pyrkiä ehkäisemään velkaongelmia jo ennalta. Tähän tarvitaan sekä positiivisen luottotiedon käytön kaltaisia teknisiä ratkaisuja että koko ­ihmisiän kestävää talouslukutaidon kehittämistä. Se jos jokin on yhteiskunnan tehtävä, tai sen järjestettävä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Juha A. Pantzar

toimitusjohtaja

Takuusäätiö

22.07.2017 Kulutusluotoissa uusin bisnes on järjestellä velkakierteeseen joutuneiden kulutusluottoja: ”Meiltä ei enää saa lisää rahaa television ostoon”

Kulutusluotoissa uusin bisnes on järjestellä velkakierteeseen joutuneiden kulutusluottoja: ”Meiltä ei enää saa lisää rahaa television ostoon”
Yhä useampi rahoitusyhtiö tarjoaa vakuudettomia kulutusluottoja. Yksi yhtiö on erikoistunut järjestelemään velkakierteeseen joutuneiden ihmisten vanhoja lainoja. HS kertoo, mistä toiminnassa on kyse.
 
Vakuudettomia kulutusluottoja tarjoavien yhtiöiden määrä on kasvanut viime vuoden aikana, kertoivat MyLenderin toimitusjohtaja Jari Pennanen (vas.) ja luotonannosta vastaava johtaja Sasu Junttila. (KUVA: EMILIA KANGASLUOMA / HS)
Kari Räisänen HS
Julkaistu: 10.7.

MONI ihan tavallinen työssä käyvä suomalainen on ajautunut ongelmiin velkojensa kanssa. Tämän tietää hyvin Sasu Junttila, joka vastaa työkseen riskienhallinnasta vakuudettomia kulutusluottoja myöntävässä rahoitusyhtiössä.

”Asiakkaan arviointi on tämän liiketoiminnan ydintä. Jos annat jollekin vakuudetonta lainaa 30 000 euroa, sinulla on vahva toive, että saat rahat joskus takaisin”, Junttila sanoo.

Junttila työskentelee suomalaisessa rahoitusyhtiössä MyLenderissä. Yhtiön pääbisneksenä on ottaa haltuun asiakkaan vanhat vakuudettomat lainat ja järjestellä niille uusi maksusuunnitelma.

”Meiltä ei enää saa lisää rahaa television ostoon tai unelmien toteuttamiseen. Itse asiassa meiltä ei tule asiakkaalle rahaa ollenkaan, vaan kaikki tähtää vanhojen velkojen hoitoon”, sanoo MyLenderin toimitusjohtaja Jari Pennanen.

KILPAILU vakuudettomien luottojen tarjonnassa on viime aikoina kiihtynyt. Markkinoille on tullut muun muassa kolme norjalaisyhtiötä, joista Bank Norwegian on mahdollisesti jo Suomen kolmanneksi suurin vakuudettomien kulutusluottojen tarjoaja S-pankin ja Santanderin jälkeen.

Ja kun vakuudettoman luoton tarjonta lisääntyy, maksuongelmilla on tapana seurata perässä. Suomen Asiakastiedon mukaan sen rekistereissä oli viime vuoden lopussa yli 370 000 ihmistä, joilla oli maksuhäiriöitä.

Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius kertoi muutama viikko sitten HS:lle olevansa huolissaan kulutusluottojen pitkään jatkuneesta kasvusta.

”Kulutusluotot kasvavat nyt noin 14 prosenttia vuodessa, kun viime vuonna nousuvauhti oli alle kymmenen prosenttia. Lainan ottaminen on nykyään helpompaa kuin aikaisemmin. Se lisää ylivelkaantumisen riskiä”, Helenius varoitti.

Suomen Pankin mukaan Suomessa toimivat pankit ja luottolaitokset ovat antaneet vakuudettomia luottoja neljän miljardin euron edestä. Lisäksi suomalaisilla on neljän miljardin euron verran tili- ja luottokorttiluottoja.

MYLENDERIN bisnesidea luottojen uudelleenjärjestelijänä kiinnosti kansainvälistä investointiyhtiö JZI:tä, joka sijoitti yhtiöön 26 miljoonaa euroa ja nousi pääomistajaksi.

Lainakantansa MyLender rahoitti ottamalla 70 miljoonan euron lainan amerikkalaiselta investointipankilta Goldman Sachsilta.

PENNANEN arvioi, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia rahoitusyhtiöitä muun muassa siksi, että esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa kilpailu on jo entuudestaan kovaa, mikä laskee myönnettävien lainojen korkoa ja samalla myös sijoittajien tuottoja.

”Ruotsin korkotasoa alentaa osin sekin, että lainanantajilla on mahdollisuus saada enemmän tietoa asiakkaistaan. Suomessa tarvittaisiin kipeästi positiivista luottorekisteriä. Nyt hakija voi vakuuttaa, että lainaa on tuhat euroa, mutta todellisuudessa summa onkin jotain ihan muuta”, Junttila sanoo.

Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa rekisteriä, johon ilmoitetaan kaikki ihmisen ottamat lainat. Luotonmyöntäjät voisivat tarkistaa rekisteristä lainanhakijan aiemmat velat. Rekisteri voisi ehkäistä ylivelkaantumista.

Finanssiala ry (entinen Finanssialan keskusliitto) kertoi viime maaliskuussa pyörtäneensä aiemmin kielteisen kantansa rekisterin perustamiseen. Myös Finanssivalvonta kannattaa rekisterin perustamista. Nopeaa muutosta tuskin tulee, sillä rekisterin perustaminen vaatisi uutta lainsäädäntöä.

Suomessa keskustelua on käyty kiihkeästi erityisesti pikavippiyhtiöiden toiminnasta. Yhtiöitä on nyt rajoitettu lainsäädännöllä säätämällä alle 2 000 euron lainoille korkokatto. Sitä suuremmista lainoista pikavippiyhtiöt kuitenkin ottavat yli 200 prosentin vuosikorkoa.

MYLENDER kertoo saavansa viikoittain useita tuhansia lainahakemuksia. Niistä yhtiö karsii eri syistä vähintään kaksi kolmasosaa, ja loput saavat lainatarjouksen.

Yhtiön myöntämien lainojen keskiarvo on yli 10 000 euroa ja takaisinmaksuaika keskimäärin yli kahdeksan vuotta. Lainojen vuosikorko on noin 20 prosenttia.

Junttila sanoo, että MyLenderin asiakkaista 10–15 prosenttia jättää velkansa maksamatta. Heidän lainansa MyLender myy eteenpäin perintäyhtiöille.

MYLENDER ei lainaa alle 26-vuotiaille, ja asiakkaalla pitää olla voimassa oleva työsuhde.

”Luottoriskit kasvavat, kun asiakas on nuori, eronnut tai sinkku ja asuu vuokra-asunnossa. Tulotasolla ei yllättäen ole kovin suurta merkitystä.”

Jari Pennanen sanoo, että viime aikoina on näkynyt sellainenkin ilmiö, että yhä useampi eläkeläinen hakee vakuudetonta luottoa.

”Tämä kertoo siitä, että ihmiset eivät osaa vähentää kulutustaan, vaikka tulot pienentyvät eläkkeelle siirtymisen takia.”

22.07.2017 Yksinhuoltajaäiti Maria arvasi, että juttu hänen tuloistaan herättää kritiikkiä – avaa nyt, mistä summat koostuvat

Yksinhuoltajaäiti Maria arvasi, että juttu hänen tuloistaan herättää kritiikkiä – avaa nyt, mistä summat koostuvat
Kelasta vahvistetaan, että on mahdollista, että vastaavat käteen jäävät tulot ovat töitä tekevällä pienemmät, jos työmatkakulut ovat hyvin suuret ja palkka pieni. –Tietyissä tilanteissa hän voi saada toimeentulotukea myös töissä ollessaan, jos kulut ovat kerta kaikkiaan niin suuret, osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksesta sanoo.
Kelasta vahvistetaan, että on mahdollista, että vastaavat käteen jäävät tulot ovat töitä tekevällä pienemmät, jos työmatkakulut ovat hyvin suuret ja palkka pieni. –Tietyissä tilanteissa hän voi saada toimeentulotukea myös töissä ollessaan, jos kulut ovat kerta kaikkiaan niin suuret, osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksesta sanoo. (KUVA: Rio Gandara)
Julkaistu: 21.7. 18:20
Jaa197TwiittaaSähköposti

Kelasta vahvistetaan, että vastaavat käteen jäävät tulot voivat olla töitä tekevällä pienemmät, jos työmatkakulut ovat hyvin suuret ja palkka pieni. Toimeentulotukea voi tietyissä tilanteissa saada myös töissä tai virkavapaalla ollessa.
Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona siivoojana työskentelevästä Mariasta, joka joutui hakemaan toimeentulotukea sen jälkeen, kun oli ottanut virkavapaata toista työtä varten.

Uudesta määräaikaisesta työstä oli maksettu Marian mukaan ilmoitettua vähemmän ja muutenkin työolot olivat olleet huonot, joten työsuhde oli päättynyt Marian toiveesta neljän päivän jälkeen.

Yksinhuoltajasta tuli toimeentulotukiasiakas kolmeksi kuukaudeksi.

Maria kertoi IS:n keskiviikkona julkaisemassa haastattelussa yllättyneensä siitä, että hänen työtä tekemättä saamansa summa olikin suurempi kuin summa, joka oli aiemmin jäänyt käteen siivoustyöstä.

Marian kertomuksesta virisi julkisuudessa keskustelu siitä, voiko hänen tarinansa pitää paikkansa.

Maria itse sanoo, ettei ole yllättynyt keskustelusta.

– Ainahan epäilijöitä on ja kaikkea voi epäillä. Arvasin, että tästä voi tulla sanomista.

Maria kertoo nyt, että hän halusi nostaa asian esiin siksi, että syntyisi keskustelua siitä, miten matalapalkka-alalla työskentely voi kannattaa.

– Työntekijän ei kannata mennä pitkän matkan päähän matalapalkka-alan töihin, se ei kannata rahallisesti. Tässä valossa on ihan ihmeellistä, että julkisuudessa on kerrottu hallituksen suunnitelmista poistaa muun muassa työmatkakulujen vähennyskelpoisuus. Jos niin käy, työn tekeminen pitkän matkan päässä ei kannata millään, virkavapaaltaan pian töihin palaava Maria kummastelee.

Bensakulut ovat noin 350 euroa kuukaudessa

Kritiikin vuoksi Maria haluaa nyt vielä tarkentaa, kuinka hän päätyi toteamaan toimeentulotuesta saamansa osuuden suuremmaksi kuin siivoustyöstä saamansa, käteen jäävän summan.

Maria kertoo, että hänen bruttokuukausipalkkansa kunnan siivoojana on 1512 euroa, mistä jää verojen ja työn vuoksi pakollisten bensakulujen jälkeen käteen noin 900 euroa kuukaudessa. Bensakulut ovat kuukaudessa noin 350 euroa, sillä työajoa tulee päivittäin 160 kilometriä.

Bensakulut Maria vähensi laskelmassaan kuukausipalkasta käteen jäävistä tuloista, sillä hän katsoo ne pakollisiksi työhön liittyviksi kuluiksi. Näin hän siis päätyi kertomaansa käteen jäävään noin 900 euron summaan. Nyt virkavapaalla ollessa työmatkaan meneviä bensakuluja ei ole tarvinnut maksaa.

– Bensaan kulutettu summa kuussa vähän vaihtelee sen mukaan, mitä muuta ajoa on. Vanha autoni myös kuluttaa paljon.

Verohallinnon mukaan työmatkakuluista asunnon ja työpaikan välillä voi vähentää verotuksessa 24 senttiä kilometriltä.

– Lähtökohta on se, että vähennys tehdään halvimman matkustustavan mukaan. Autolla vähennyksen saa tehdä, jos julkista liikennettä ei ole käytettävissä, ylitarkastaja Petri Manninen tarkentaa.

Työmatkakulujen verovähennyksessä omavastuu on 750 euroa. Sitä ylittävältä osalta työmatkakuluja voi vähentää verotuksessa korkeintaan 7000 euroa vuodessa.

– Vähennys saattaa tulla mukaan verokorttiin jo edellisen vuoden tietojen perusteella. Jos ei työmatkakuluja ole verokortissa valmiiksi huomioitu, voi hankkia uuden verokortin ja hyödyn saa samantien, Manninen selventää.

”Ei toimeentulotuki helposti tullut”

Esimerkkikuukautena Maria sai perustoimeentulotukea 858 euroa ja asumistukea 103 euroa.

– Yhteensä se on enemmän kuin minulla on jäänyt palkkatyöstä. Toimeentulotuen suuruus on vaihdellut nyt kuukausittain riippuen siitä, että mikä on laskutilanne. Minulla oli esimerkiksi suuri sähkölasku usealta kuukaudelta.

Toimeentulotuen lisäksi Kelan kautta tulivat 225 euron elatusmaksu yhdestä lapsesta sekä lapsilisä yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Ne tulevat myös silloin, kun Maria on töissä.

Virkavapaa-aikanaan Maria on hakenut kunnalta myös ennaltaehkäisevää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea.

– Sain 51 euroa jo erääntyneeseen hammaslääkärilaskuun, jota ei otettu huomioon aiemmissa laskelmissa.

Lisäksi Maria on madaltanut ruokakuluja hakemalla kuukausittain kirkolta EU-ruokapaketin.

Hänen mukaansa käteen on nyt jäänyt kuussa noin 100 euroa enemmän kuin töissä ollessa.

Maria on toimittanut Ilta-Sanomille vahvistukseksi kuvat Kelan hänen tililleen tekemistä tilisiirroista. Tulotiedot on tarkistettu myös verottajalta.

Maria haluaa esiintyä julkisuudessa tunnistamattomana.

Mariasta kertovan jutun julkaisemisen jälkeen epäilyjä on herättänyt myös se, että perustoimeentulotukea ei yleensä voi saada virkavapaan ajalta.

Toimeentulotukea hakiessaan Maria kertoo näyttäneensä virkailijalle tiedot virkavapaansa ajalle ottamastaan määräaikaisesta työstä. Hän myös selvitti tarkkaan syyt, joiden vuoksi työsuhde loppui neljän päivän jälkeen.

– Ei toimeentulotuki helposti tullut. Se vaatii tosi paljon ravaamista sekä sosiaalitoimistossa että Kelan toimistossa ja minun piti esittää ihan kaikki paperit virkavapaa-anomusta myöten ja suorastaan itkeä siellä.

Toimeentulotuki pelasti Marian tukalasta tilanteesta.

– Kyllä tämä on varmasti ääritapaus.

Kela: Työssä käyvälle voi jäädä käteen vähemmän rahaa

Kelasta kerrotaan Ilta-Sanomille, että yksinhuoltaja voi saada toimeentulotuen perusosaa 536,68 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa alaikäisen lapsen menoihin toimeentulotukea 341,52 euroa. Yksinhuoltaja, jolla on yksi alaikäinen lapsi, voi saada näin ollen toimeentulotuen perusosaa yhteensä 878,2 euroa kuukaudessa.

Summalla tulee kattaa ravinto-, vaate- , puhelin-, internet-, lehti-, vähäiset terveydenhuolto- sekä muut jokapäiväisen elämän vähäiset menot. Lisäksi hän voi saada toimeentulotukea asumismenoihin, lääkkeisiin ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin.

– Tässä tapauksessa työmatkamenot ovat tuloihin nähden todella suuret. Jos matkakulut ovat välttämättömät, ne otetaan huomioon toimeentulotuessa myös silloin, kun hakija on töissä, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksesta.

Ståhlin mukaan on mahdollista, että vastaavat käteen jäävät tulot ovat töitä tekevällä pienemmät, jos työmatkakulut ovat hyvin suuret ja palkka pieni.

– Tietyissä tilanteissa hän voi saada toimeentulotukea myös töissä ollessaan, jos kulut ovat kerta kaikkiaan niin suuret. Meillä on jonkin verran toimeentulotukea saavia asiakkaita, jotka käyvät töissä, Ståhl kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan 6,4 prosentilla toimeentulotuen saajista oli ansiotuloja vuonna 2015. Yksinhuoltajat ovat suhteellisesti suurin toimeentulotuen saajaryhmä Suomessa.

– Kuvattu tilanne on mahdollinen, että vaikka käy töissä, käteen jää kaikki tulot ja etuudet huomioon ottaen vähemmän kuin 878 euroa hakijan ja hänen lapsensa päivittäisiin menoihin. Silloin hänellä voi olla oikeus toimeentulotukeen.

Voiko virkavapaalla saada toimeentulotukea?

– Kaikilla on oikeus toimeentulotukeen, jos tulot ja varat eivät riitä, oli syy mikä tahansa. Toimeentulotuen sisältö ja määrä voivat kyllä vaihdella hakijan tilanteen perusteella. Jos syy on se, että en halua tehdä töitä, enkä osallistua mihinkään toimenpiteisiin, silloin toimeentulotukea voidaan tietyissä tilanteissa alentaa 20–40 prosenttia, Ståhl vastaa.

Tässä kyseisessä tapauksessa yksinhuoltajaäiti meni virkavapaan aikana osa-aikatöihin, joista irtisanoutui. Pitäisikö irtisanomisen rokottaa hänen toimeentulotukeaan 20 prosentilla?

– Ei näin nopeasti toimeentulotukea alenneta 20 prosentilla.

Kelasta muistutetaan, että toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalietuus.

– Uusilla asiakkailla on aika isot hylkäämisprosentit hakemuksissa, koska jotkut tulevat vain kokeilemaan, saavatko tukea. He eivät välttämättä tiedä, että jos on rahaa tilillä, osakkeita tai muuta helposti realisoitavaa omaisuutta, ne pitää käyttää ennen kuin toimeentulotukea saa.

Keskustelua on herättänyt myös se, että Maria kertoi edellisessä jutussa hakeneensa ja saaneensa virkavapaata.

Virkavapaata voi hakea virasta. Jos taas kyseessä on työsuhde, silloin otetaan yleensä joko palkatonta vapaata tai työvapaata.

JHL:n tiedottajan mukaan siivoojilla on harvoin virka, yleisimmin he ovat työsuhteessa. On kuitenkin mahdollista, että myös siivoojalla on virka.

Marian mukaan hänellä on nimenomaan virka ja hän on hakenut ja saanut virkavapaata.

Kritiikkiä herätti myös aiemmassa jutussa Marian käyttämä termi ”vuokratuki”. Maria myöntää, että tässä kohdassa hän käytti vahingossa väärää termiä – hän tarkoitti asumistukea.
Heidi Hietala, Heini Särkkä

20.07.2017 APUJA JA VINKKEJÄ -> TALOUSAHDINKO, SEINÄT KAATUU PÄÄLLE JA PÄÄ HAJOO

Tilanteen purkaminen.

Apua löytyy :

Sosiaalitoimistosta -Perusturva

Kela

Kirkon diakoniatoimsto.

Ruokajakelut ; helluntai seurakunta, adventti seurakunta, vapaa seurakunta, evankelis luterilainen seurakunta, ordotoksinen seurakunta jne.

 FB: Kuka kuuntelee köyhää ; Operaatio Ruokakassi 

Yleensä ruoka-avuista tai vastaavista apujen lahjoittajista tietää seurakunnat sekä sosiaalitoimisto.

Pää jos hajoo, niin apua löytyy terveyskeskuksista ja mielenterveystoimistosta.

Sekä A-klinikoilta. 

Tukihenkilöä kannattaa pyytää, jos tuntuu, että tarvitsee apua pidemmälle jaksolle, ja ettei yksin selviä.

Perhetyöntekijöitä löytyy neuvolan kautta.

Velkojen kanssa voi olla yhteydessä Takuusäätiöön tai kunnan velkaneuvojaan.

Aina ensimmäinen askel on niiden kirjekuorien avaaminen, suljetuista ei sada mitään tietoa. 

Jos on pienistä lainoista kyse, kannattaa soittaa ja sopia laskuttajan kanssa. 

Aina ensin, vuokra, sähkö ja puhelin..... pankkilaina ja muut lainat.

Asunnottomana on huono hoidella asioita. 

Itse , kun olin tosi huonossa hapessa, tuon rahatilanteen takia, onni oli etten ruvennut juomaan tms. 

Sain apua ja terapiaa, ja kun olin avoin sain myös neuvoja ja tukea.

Perusturvasta eli sossusta sain apua, ja neuvontaa laskujen kanssa. 

Samoin kävin myös diakonitoimistossa juttelemassa. 

Päivä kerrallaan eteenpäin, nokka kohti uusia pettymyksiä sanoo joku, mutta nokka kohti uusia tuulia, parempaa ja velantonta huomista kohti. 

Kannattaa aina myöskin jos vaan jaksaa valittaa, kielteisistä päätöksistä seuraavalle taholle. 

Eli johtava sosiaalityöntekijästä alaisena  sosiaaliohjaaja .


Tällä hetkellä sinnitellään taas tiukoilla.
Mutta en valita toisilla vielä tiukempaa.
Välillä voin olla itsekäs ja sanoa, että apua tulisi tarpeeseen.
Nöyryys. Kiitollisuus. 

Kiireelliset asiat tietty 112 kautta. 

17.07.2017 TARKKUUTTA VUOKRAN MAKSUSSA ja 2 6 5 7 ,1 9 € lainan saldo !

Ajattelin, että maksan vuokran, kun viime viikolla tuli työttömyyskorvaukset.
Mietin miten vaikuttaa Kelan asumistuen väheneminen ja perustoimeentulotuen nousu.
Mielessäni ajattelin , että nyt pystyn maksamaan pikkasen vähemmän, kun eletään heinäkuuta ja asumistuki tuli voimaan heinäkuussa.

Mutta, onneksi huomasin seuraava vuokran maksu onkin jo elokuun vuokra.
Ei kun uudestaan laskemaan, ja onneksi laskin, kun maksu olikin isompi kun olin ajatellut.
Soitin vielä vuokranantajalle ja kysyin olinko laskenut oikein, ja olisiko siellä yhtään ylimääräistä.
Pikkasen oli, eli tuo minun laskemani heinäkuu oli mennyt sinne ylimääräisenä, sen 9 euron verran.

Jos olisin maksanut  vuokran vanhan mukaan se olisi  tullut ensi kuulle plussana .
eli asumistuki kesäkuussa 328,80 € ja heinäkuusta loppuvuoteen 312 € ja
perustoimeentulotuki kesäkuussa 131,15 € ja heinäkuusta loppuvuoteen 139,15 € , näiden uusien summien erotus  on minun tappioksi   8,80 € .
Onnekseni vuokra on sama eli 514,66 €, sisältäen autopaikan 8 € .

Vähänhän tuo on mutta n 10 € on kuitenkin iso raha minulle.

Toinen harmitus oli tänään kun tuota laskua kävin maksamassa nettipankissa.
Huomasin, että minun kirjanpito ja pankinsivujen tiliotteet eivät täsmänneet , eroa oli peräti 0,02 € .
Laitoin viestiä pankkiin, mistä moinen viivästyskorko lainassani on.
Selvittelevät asiaa. Kyllä on harmillista tuollainen ns. ylimääräinen meno, vaikka kuinka pieni, niin pitäisi olla asioiden ok koska tililläni on ollut rahaa ottaa pankkilainani.
Selvitys soitto, kesäkuussa pankkilainan maksu mennyt vasta 17.06.2017 vaikka maksupäivä 16.06.2017  siitä tämä 0,02 € korko.
Pankkilainani  heinäkuussa:

Lyhennys on mennyt ja saldo on  2 657,19 € .

Jotenkin olen suivaantunut tuohon pankkiini, palvelu on ollut pankkilainan  suhteen negatiivista, tiukat ohjeet, ettei saa antaa maksuvapaita, kun niin paljon häiriöitä luottotiedoissa. Mutta pankkilainassani ei yhtään.

Ja pankki menee saman tein vaihtoon, kun olen lainan saanut maksettua.
Se on varma.

1430 e/kk käteen saava yksinhuoltaja saa tylyä arvostelua rahankäytöstään: ”Näitä prinsessoja tuemme verovaroin”

1430 e/kk käteen saava yksinhuoltaja saa tylyä arvostelua rahankäytöstään: ”Näitä prinsessoja tuemme verovaroin”
Näin köyhyys vaikuttaa lapsiperheiden kesälomiin

00:30
Julkaistu: 5.7. 11:04
Jaa569TwiittaaSähköposti

Kolmen lapsen äiti Laura ei ole ainoa, joka painii talousvaikeuksien kanssa.
Ilta-Sanomat kirjoitti eilen tiistaina Helsingin Sanomien haastattelemasta 53-vuotiaasta Laurasta, joka sai niskaansa viharyöpyn avauduttuaan kiperästä taloudellisesta tilanteestaan sosiaalisessa mediassa.

Luottotietonsa menettänyt Laura kertoi, että hänelle jää ulosoton jälkeen käteen 1 430 euroa, jolla on elätettävä yksi täysi-ikäinen ja kaksi teini-ikäistä tytärtä.

Lauran rahankäytön arvosteleminen jatkui IS:n jutun kommenttiosiossa. Osan mielestä Laura on tehnyt kehnoja valintoja, toisten mielestä hän valittaa turhasta. Vain harva sympatisoi naista.

Eräs lukija kiteyttää jutun kommenttiosion kantavan teeman yhteen lauseeseen:

”Mikähän suomalaisissa on vikana, kun kilpaillaan siitä, kenelle jää vähiten rahaa?”

”Kantasuomalainen geenivika: Hän on kateellinen! Aina, kaikista ja kaikille”, analysoi seuraava.

Valittaminen kielletty

Uikutus, ruikutus, marina. Sanoja, jotka toistuvat jatkuvasti artikkelin kommenteissa. Suomalainen ei saisi valittaa ja vähemmälläkin on pärjätty.

”Ei tuo reilu 1 400 euroa niin kovin pieni raha ole, se vain vaatii asioiden tärkeysjärjestystä. Monet pärjäävät vähemmällä, eivätkä rutise. Nyt tuntuu, että marina on taas valttia ja syytetään hallitusta joka hemmetin asiasta. Se on vähän niinkin, että niin makaa kuin petaa”, eräs kuittaa.

”Ihmetellä täytyy näitä marisijoita. Olen aina elänyt omillani, enkä ole tuollaisia summia nähnytkään ollessani työelämässä ja neljän lapsen yksinhuoltajana. Silti on asuntovelat hoidettu, lapset koulutettu”, sanoo seuraava.

Köyhällä ei ole varaa lemmikkiin

Moni on sitä mieltä, että köyhyysrajalla keikkuva Laura perheineen ei kärsi rahanpuutteesta, vaan ongelma on pelkissä kulutustottumuksissa. Laura kertoi HS:lle, että hänellä voi mennä kuukaudessa jopa 365 euroa pelkkiin perheen puhelinlaskuihin.

Puhelinlaskua kasvattavat muun muassa lahjoitukset hyväntekeväisyyteen. Tätä ei moni lukija sulata.

”Aika tyhmä pitää olla, jos on ulosotossa ja lahjoittelee kaiken maailman putiikeille vielä rahojaan”, joku sanoo.

”Varsinainen prinsessa. Moni saa palkkaa saman verran ja siitä vielä verot pois. Näitä prinsessoja sitten tuemme verovaroin. Hävytöntä”, eräs kommentoi.

”Monet eläkeläiset ovat todella nälissään, eikä ole rahaa elintärkeisiin lääkkeisiin. Tehkää töitä älkääkä ruikuttako. Ei ole rahapulaa, jos puhelinlaskut huitelee sadoissa euroissa”.

Toiset taas eivät ymmärrä perheen päätöstä kahdesta kissasta ja koirasta.

”Miksi aina näillä palstoilla köyhyyttään rutisevilla on lemmikkejä, joiden kuluista ei tingitä? Lemmikkiin vuodessa menevällä rahalla tekisi paljon kivaa. Turha kuluerä.”

Monet samaistuvat

Lauran taloustarina tuntuu koskettavan monia, niin paljon juttua on kommentoitu. Kärkkäiden arvosteluiden seasta löytyy tarinoita, jotka liippaavat läheltä Lauraa.

”Minusta johtumattomista syistä sain ulosoton taakakseni noin 10-vuotta sitten ja puolet tuosta ajasta ulosotto on törkeästi ryöstänyt yksin eläjältä kolmasosan palkasta. Käteen jää ulosoton ja verojen jälkeen noin 1 300 euroa.”

”Meille ei jää oikeastaan mitään käteen vuokran jälkeen. Minä ja tytär ollaan aika tiukilla välillä. Olen lähihoitaja, mutta minulla ei ole täyttä viikkoa tarjolla yksityisellä vaan joskus pari vuoroa pelkästään. Palkka maksimissaan sen 1 300. Asumistukea ei saada. Lisäksi on vielä lainaa maksamatta”, joku suree.

”Minä tienaan palkkatyöstäni 1 250€/kk. Asumiskulut 700€/kk. Kahden teinin yksinhuoltaja. Ei muita tukia kuin lapsilisä ja Kelan elatustuki. Ja me käymme jäätelökioskilla, huvipuistossa ja välillä kylpylässäkin. Lapsilla on siistit vaatteet ja meillä on ihan nätti koti. Mitä kukin pitää tärkeänä?”, kysyy yksi.

Tuet ovat kiperiä tilanteita varten

Kun hakemalla hakee, löytää jutun perästä kannustaviakin sanoja.

”Minua ihmetyttää suuresti, että velkaantuneista puhuttaessa oletetaan heti, että tilanne johtuu pikavipeistä, kaljottelusta tai muusta sössimisestä. Ajatteleeko kukaan, että ihminen voi saada potkut töistä, sairastua, yrityksellä voi alkaa mennä huonosti tai talosta voi löytyä kosteusvaurio jolloin edessä on kallis remppa. Nämä harvoin ovat oman sössimisen tuloksia.

Se, että kyseessä olevalla henkilöillä on vielä lapsia voi johtua siitä, että lapset on tehty silloin kun kaikki oli vielä hyvin. Oli työpaikat molemmilla tai toisella, kaikki oli terveitä, lapset oli suunniteltuja ja toivottuja.

Hyvä jos te voitte ennustaa elämänne vuosien päähän, mutta kaikki ei sitä voi tehdä. Ja näissä tilanteissa saa ja pitää voida nostaa niitä yhteiskunnan tukia jotta pääsee takaisin jaloilleen”, nimimerkki Anna julistaa.

Lauran nimi on muutettu.

04.07.2017 HS: Lauralle jää käteen 1 430 e/kk – toiset ylivelkaantuneet raivostuivat hänen rahankäytöstään: "Sorrun aina avustusviesteihin"

HS: Lauralle jää käteen 1 430 e/kk – toiset ylivelkaantuneet raivostuivat hänen rahankäytöstään: "Sorrun aina avustusviesteihin"

Köyhyys Suomessa: 440 000 elää alle minimibudjetin


Laura ei ole hakenut toimeentulotukea, vaikka saisi sitä luultavasti.
00:30
Julkaistu: 4.7. 10:25
Jaa35TwiittaaSähköposti

Laura kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa yllättyneensä siitä, kuinka helposti muut ylivelkaantuneet ryhtyvät arvostelemaan toista samassa tilanteessa olevaa henkilöä.
53-vuotias Laura kertoo Helsingin Sanomien jutussa saaneensa niskaansa viharyöpyn avauduttuaan kiperästä taloudellisesta tilanteestaan sosiaalisen median vertaistukiryhmässä.

Hän kertoo yllättyneensä, kuinka helposti muut ylivelkaantuneet ryhtyvät arvostelemaan toista samassa tilanteessa olevaa henkilöä.

– Vaikka ollaan samassa veneessä, ihmiset kommentoivat liian kovasti, Laura sanoo.

Vaikka heikko rahatilanne koetaan usein häpeän aiheena, kertoo Laura tottuneensa tilanteeseensa. Luottotietojen menetys kuitenkin hävettää.

– Haluaisin näyttää ihmisille, että luottotietonsa menettänyt ei välttämättä ole huijari. Mutta on se silti äärettömän noloa, hän sanoo.

Lauran kerrottua saavansa ulosoton jälkeen palkastaan 1 430 euroa, häntä pidettiin velallisten vertaisryhmään jopa liian rikkaana.

Puhelinlaskua kasvattavat muun muassa lahjoitukset hyväntekeväisyyteen, kuten SPR:lle, Unicefille ja Fidalle.

– Sorrun aina avustusviesteihin. Tuntuu, että jotain hyvää välillä haluan tehdä, vaikka ei paljon rahaa olekaan, Laura sanoo.

Kesälomalla etenkin lapsiperheiden tuloerot kärjistyvät. Toisten perheiden matkaillessa pitkin Eurooppaa, toisilla ei ole varaa lähteä edes jäätelökioskille, Ilta-Sanomat kertoi kesäkuun lopulla.

Toki kotimaassakin voi nauttia. Kolmen lapsen lähivanhempi Miran lomasuunnitelmiin kuuluu lähinnä kotikulmilla retkeilyä. Muuhun ei ole varaa, sillä Miran nettopalkka on 1260 euroa kuussa. Se on parisataa alle yksinhuoltajan kriittisenä pidetyn tulorajan.

– Loma-aika rasittaa kukkaroa normaaliarkea enemmän, sillä lapset saavat koulu- ja päivähoitoaikana lounaan, nuorin myös välipalan, mutta nyt ne pitää taikoa pöytään itse, tietysti mahdollisimman edullisesti. Maksuttomia aktiviteetteja ei juuri ole, Mira kertoo IS:lle.

Lapset haaveilevat joskus jäätelökioskilla käynnistä, mutta neljään jäätelöön uppoava 16 euroa on Miralle liikaa. Kevään kohokohta oli Mannerheimin lastensuojeluliiton tarjoama käynti Linnanmäellä.

– On surkeaa tyrmätä lähes jokainen lasten pyynnöistä vain siksi, ettei ole ylimääräistä rahaa. Kaverit lomailevat ympäri Suomen, käyvät risteilyillä ja tapahtumissa, toiset ulkomaillakin, Legolandissa, Junibackenissa ja muissa vastaavissa kohteissa, hän kertoo.

Miran perhe on saanut apua lasten harrastusmaksuihin Tukikummit-säätiön myöntämällä avustuksella, mutta avustus on kertaluonteinen. Mira pelkää, että ensi vuonna lasten tanssi- ja soittoharrastukset loppuvat.

– Pitää etsiä tilalle jotain ilmaista tai todella edullista ajanvietettä, esimerkiksi koulun kerhot, Mira kertoo.

03.07.2017 KUKKARON NYÖRIT TIUKALLA

Kukkaron nyörit tiukalla mummilassa.

Luin nuo tekstit jotka julkaisin, niin ajattelin kuinka kivaa olisi, jos jokaisella meillä olisi joku taho joka auttaisi meitä tiukan paikan tullessa.
Mutta näinhän ei ole, joku sukulainen saattaisi olla avokätinen, ja ehkä avustaa, mutta kyllä minä ainakin jäisin kiitollisuuden velkaan kyseiselle ihmiselle.
Yrittäisin jotenkin sen korvata tekemällä jotain kivaa lahjoittajalle. Ikkunanpesun tms.

Näin pitkään kitkuttaneelle, on kertynyt erinäisiä kikkoja säästää niin ruoassa, kuin muussakin elämisessä.

Ostaa punalappuja pakkaseen, syö minimaalisesti, jos pystyy, minä teen niin, jotta sitten kun tulee vierailijoita pystyy kattamaan pöytään muutakin kuin maidon ja sokerin.
Leivon pullaa pakkaseen hätävaralle.
Teen isoja satseja ruokia pakkaseen, kuten nyt tein kaalilaatikkoa.
Viime kerralla tein lasagnea.
Roskaruokaakin kuten ranskalaisia voi hyödyntää tiukan paikan tullen.

Ja EU-ruokaa on hernekeittoa ja hapankorppua sekä juustomakaronia.
Nyt kesällä halpaa ruokaa on uudet perunat. Ja silli ja pikkurasia voita.

Itse olen jo monta vuotta laittanut tiukkoina kuukausina  pakkaseen ruokaa.
Joskus on kiva ostaa pakkaseen jäätelöä, jos sattuu olemaan litra 1 € .

Mummilassa voi myös olla tiukkaa, mutta ajattelen usein, että pääsy jo mummilaan on lapselle erilainen, mukava  kokemus.
Vaikka minulle ei ole  rahaa ylimääräisiin asioihin, niin kuitenkin saan nauttia omassa pikku pihassa(luhtitalon alakerran asunto) nurmikosta ja siinä mukava temmeltää ja leikkiä vesileikkejä näin kesällä.
Syödä ulkona.

Välillä vaan on pakko irrottaa ajatukset kurjimuksesta ja huolehtimesta, kun nämä asiat eivät muutu, niin näihin on totuttava ja elettävä näiden ehdoilla.

Yritettävä taas ajatelle, mitä ei ole sitä ei tarvitse.
Rahalla on aika suuri valta nykyajassa.
Jos ei ole tiettyä summaa tilillä laitetaan tiettyyn lokeroon ja jos taas mammonaa on olet toisessa lokerossa. Luokittaminen on minun mielestä syvältä, niin syvältä minne ei päivä paista.
Ihminen on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena.
Oli sitten rikas tai köyhä.

03.07.2017 Köyhän perheen lapsi ei käy lomalla jätskillä eikä huvipuistossa: ”Perheet on vedetty tiukoille”

Köyhän perheen lapsi ei käy lomalla jätskillä eikä huvipuistossa: ”Perheet on vedetty tiukoille”

Perheen köyhyys jättää lapsen monen lomahuvin ulkopuolelle. Kuvituskuva.

Julkaistu: 27.6. 12:01
Jaa5032TwiittaaSähköposti

Köyhä kesä Hyväntekeväisyysjärjestö Hope on jakanut kesän alla vähävaraisille perheille paitsi vaate- ja tavara-apua, myös mahdollisuuksia kokea samoja lomaelämyksiä kuin muut lapsiperheet.
Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminnanohjaaja Nora Virtanen tietää, miltä vähävaraisen lapsiperheen kesäloma näyttää.

– Pahimmillaan se on sitä, että ei ole varaa tehdä mitään, ei edes käydä jäätelökioskilla, mikä tuntuu uskomattomalta niistä, joille se on lomalla arkipäivää, Virtanen kertoo.

Järjestöltä on saanut pelkästään pääkaupunkiseudulla apua tänä vuonna noin 1500 perhettä ja 4000 lasta, ja kesän alla apua haki noin 22 perhettä päivässä.

Vapaaehtoisvoimin toimivalla Hopella on toimintaa 19 paikkakunnalla Suomessa, ja viime vuonna avun piiriin kuului liki 13 000 lasta. Eniten kaivataan vaate- ja tavara-apua, mutta myös mahdollisuuksia elämyksiin ja virkistyksiin sekä apua harrastusmaksuihin.

– Perheet on vedetty tiukoille, tai syystä tai toisesta ei ole varaa, Virtanen kertoo.

Hopen asiakasperheiden vähävaraisuuteen löytyy monia syitä: on työttömyyttä, sairautta, opiskelevat vanhemmat tai ulosotto vie osansa, vaikka molemmat vanhemmat kävisivät töissä.

– On myös homeasuntoja tai muita äkillisiä kriisejä, joiden vuoksi joudutaan luopumaan kaikesta. Myös luteet ovat kasvava ongelma Suomessa, Virtanen sanoo.

Hopen toinen perustaja Tiina Nummenmaa (vas.) ja toiminnanohjaaja Nora Virtanen kuvattuna viime joulun alla, jolloin yhdistyksellä oli menossa joululahjakeräys.


Nuoret toivovat perusjuttuja

Hopen avulla vähävaraiset perheet pääsevät kesällä käymään mm. Korkeasaaressa, Linnanmäellä ja elokuvissa. Toivon päivän kampanjassa kesäkuun alussa nuoret saivat kertoa haaveitaan. Nuoret toivoivat muun muassa, että pääsisivät lomareissulle tai syömään ravintolaan perheen tai kavereiden kanssa. Myös mopokorttia tai polkupyörää toivottiin.

Virtanen iloitsee, että 80 prosenttia toiveista on saatu toteutettua.

– Aika paljon toiveissa oli perusasioita, kuten että pääsisi parhaan kaverin kanssa elokuviin. Tai että pääsisi Särkänniemeen, saisi uudet Niken lenkkarit tai kampaamokäynnin – ihan nuorten perusjuttuja, Virtanen kertoo.

Lukioiässä oma tietokone alkaa olla välttämättömyys. Myös älypuhelin on monen lapsen toiveissa, sillä sen puute leimaa nopeasti.

– Jos ei ole älypuhelinta, putoat hyvin nopeasti porukasta pois. Et pääse luokan Whatsapp-ryhmään, pelaa samoja pelejä tai käytä samoja sovelluksia. Olet ulkona näistä kaikista, Virtanen sanoo.

Ennemmin luovutaan autosta kuin lapsen harrastuksesta

Hopen toiminta on jäämässä kesätauolle, mutta elokuussa ajankohtaiseksi nousevat taas harrastusmaksut, joihin yhdistys tarjoaa apua. Monelle vanhemmalle on kova paikka, jos lapsi on vaikkapa lahjakas urheilija, mutta maksut ovat karanneet vanhempien ulottumattomiin.

– Mitä paremmaksi tulet, sitä kalliimmaksi harrastaminen tulee. Joskus seuralta tulee pyyntö, että joku lahjakas nuori kaipaa apua maksuihin. Silloin tulee mieleen, olisiko seuran asia tulla vastaan maksuissa?

– Moni vanhempi luopuu ennemmin autosta kuin lapsen harrastuksista. Kukapa vanhempi ei haluaisi lapselleen parasta, Virtanen sanoo.

Onko teille tulossa köyhä kesäloma? Mitä siihen kuuluu ja mitä ei? Mitä asioita lapselta jää kokematta, jos perheellä ei ole varaa? Kerro kokemuksistasi kommenteissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen anu.karttunen@iltasanomat.fi.
Anu Karttunen

03.07.2017Kuusi lasta kasvattaneen yh-äiti Annen tulot putoavat yhtäkkiä 500 e/kk – pitääkö koti myydä pilkkahintaan?

Kuusi lasta kasvattaneen yh-äiti Annen tulot putoavat yhtäkkiä 500 e/kk – pitääkö koti myydä pilkkahintaan?

Ilta-Sanomat kertoi Annen ja hänen perheensä kuulumisista viimeksi marraskuussa. Tuolloin Anne laski, että vaikka hän teki jopa viittä eri työtä, perheelle jäi alle 200 euroa kuukaudessa ruokaan, vaatteisiin ja bensaan.

Julkaistu: 30.6. 9:48
Jaa826TwiittaaSähköposti

Pienituloinen yksinhuoltajaäiti Anne sai vastikään yhden huojentavan tiedon: yksi hänen lapsistaan oli saanut kesätyöpaikan.
Lapsen kesätyöpaikka helpottaa taloudellista tilannetta paljon.

– Hän saa kohta ensimmäisen palkkansa eikä minun tarvitse ihan kaikkea hänelle hankkia. Hän järjestää siis itse kesäpuuhansa, ostaa omat vaatteensa, käy syömässä ulkona ja ostaa bensaa, jos haluaa ajaa jonnekin, Anne kiittelee.

Anne on kuuden lapsen äiti. Perheestä asuu kotona enää kolme nuorinta. Heistä kahdelle nuorimmalle pienituloinen äiti on pyrkinyt järjestämään kivoja kesämuistoja.

– Sain hyviltä ihmisiltä apua talvella ja sen turvin varasin nuorimmalle muutaman päivän ratsastusleirin. Sinne pääsemiseksi on myös säästetty pitkään eikä ole hankittu mitään uusia varusteita. Ratsastaminen on hänelle tärkeää, sillä luustosairautensa vuoksi hän ei voi juuri harrastaa muuta liikuntaa, Anne kertoo.

– Yhdelle lapselle hankin konserttilipun. Se on hänen ainoa kesämenonsa.

Vapaata vain kahtena päivänä kuukaudessa

Ilta-Sanomat kertoi Annen ja hänen perheensä kuulumisista viimeksi marraskuussa. Tuolloin Anne laski, että vaikka hän teki jopa viittä eri työtä, nelihenkiselle perheelle jäi alle 200 euroa kuukaudessa ruokaan, vaatteisiin ja bensaan.

Yksin lapsensa kasvattanut Anne on joutunut tuskailemaan rahojen riittämisen kanssa joka vuosi.


He sanovat, että äiti, me ymmärrämme.
Nuorimpien lasten isän menehdyttyä taloutta tuli paikkaamaan perhe-eläke. Tämän kuukauden jälkeen liki 400 euroa tulee kuitenkin enää yhdestä lapsesta.

– Tulot eivät ole koskaan olleet niin isot, että olisimme voineet tehdä etelänmatkoja, mutta kotimaassa olemme vähän ajaneet ja rannoilla käyneet. Aikaisemmin oli varaa lähteä käymään minunkin sukuni luona. Nyt siellä kävi vain nuorin, sillä hän saa vielä junalipun puoleen hintaan.

Anne on itse käynyt sukulaisissa kotiseudullaan viimeksi neljä vuotta sitten.

– Säästän itseni kohdalta, jotta edes joku lapsista pääsisi.

Anne kertoo, että lapset ovat mukautuneet yksinhuoltajan niukkaan tulotasoon.

– He sanovat, että äiti, me ymmärrämme.

Tässä perheessä iloitaan pienistä arjen asioista ja asiat puhutaan halki sellaisina kuin ne ovat.

– Ongelmatilanteissa mietimme ratkaisuja yhdessä – meissä on ainakin joukkovoimaa. Rahatilannetta suren vain kaupassa ja laskuja maksaessa. Ruikuttamista ja vähävaraisuuden näkymistä ulospäin vältän kuin ruttoa, mutta merkkivaatteisiin ei kyllä pystytä.

Annella itsellään riittää kesäksi ohjelmaa, koska töitä on niin monta. Koulujen loppumisen jälkeen ohjaajan työt vaihtuivat kesätöiksi kausityön parissa. Se työ kuitenkin loppuu elokuussa. Uudesta ohjaajan pätkätyöstä ole vielä mitään tietoa.

– Hakemuksia lähetän useampia viikossa.


Jos jonain päivänä pääsisi rannalle, olisi minun kesäni täydellinen.
Sen pelossa, että syksyksi ei ilmaannukaan mitään, Anne ei ole uskaltanut luopua myöskään sivutyöstään tukihenkilönä.

Kesätyön 40 viikkotyötunnin lisäksi Anne tekee tukihenkilötöitä 16–20 tuntia kuukaudessa. Se tarkoittaa, että Annella itsellään on vapaata vain kahtena päivänä kuukaudessa.

– Jos jonain päivänä pääsisi rannalle, olisi minun kesäni täydellinen, hän haaveilee.

Tulot putoavat kerralla 500 euroa kuukaudessa

Anne kertoo, että tällä hetkellä perheen talous on useista töistä huolimatta katkeamispisteessä. Tuloja tulee Annen kausityöstä noin 1500 euroa bruttona. Lisäksi hän sai vielä tässä kuussa 400 euroa tukihenkilötyöstä.

– Tässä kuussa loppui yksi tukihenkilöpesti, josta sain 120 euroa. Toinen loppuu syyskuussa.

Palkkojen lisäksi talouteen tulee jatkossa kahden sijaan enää yksi vähän alle 400 euron perhe-eläke ja nuorimman lapsen lapsilisä.

Tulot putoavat siis kerralla 500 euroa kuukaudessa.

Annen perheen asumiskustannukset koostuvat 600 euron asuntolainan lyhennyksestä ja 170 euron yhtiövastikkeesta, joka sisältää myös vesilaskun.

– Sähkölaskut huitelevat kovien pakkasten aikana 200 eurossa kuukaudessa, ja siihen päälle tuleva siirtomaksu tuplaa summaan.

Neljän hengen puhelinlaskut ja yhden puhelimen lyhennykset ovat yhteensä noin 100 euroa. Netti maksaa 40 euroa kuukaudessa.

– Vanhimmalla kotona asuvalla lapsella pitää teknisen alan opintojen vuoksi olla tekniset välineet kunnossa.


Jos tähän ei suostuta, on minun käytettävä kahden vuoden lyhennysvapaa ja pantava kotini myyntiin.
Autokin maksaa. Se on välttämätön, jotta Anne pääsee ajamaan edestakaisen yli 40 kilometrin työmatkansa.

– Nyt ollaan sen edessä, että menen juttelemaan laina-asioista ja pyytämään lainaerän pienentämistä. Jos tähän ei suostuta, on minun käytettävä kahden vuoden lyhennysvapaa ja pantava kotini myyntiin. Tällä hetkellä tällä alueella on yli 50 tämän kokoista asuntoa myynnissä, ja hinnat ovat pudonneet pohjamutiin. Omakotitalon saa keskustan alueelta jopa noin 70 000 eurolla.

Kodin myymistä pilkkahintaan Anne aikoo välttää viimeiseen saakka, sillä muuten tuntuisi, että lainaa on maksanut turhaan.

– Kun lapset lähtevät omilleen, voin sen asunnon myydäkin. Suurin toiveeni on, että voisin ostaa velattoman asunnon niillä rahoilla. Silloin pärjäisi pienemmilläkin tuloilla, kun tarvitsisi maksaa vain vastiketta.

Sitten tuli vielä sairaus

Rahahuolien lisäksi Annen kevättä on varjostanut sairastuminen. Annen selässä todettiin skolioosi, jonka vuoksi eri pituisten jalkojen rasitus on kasaantunut enemmän toiselle jalalle ja siksi Annen polvesta todettiin nivelrikko.

– Polvi on mennyt niin huonoksi, että lumpio lupsahtelee pois sijoiltaan. Olen oppinut laittamaan itse nivelen paikoilleen. Enhän voisi käydä lääkärissä monta kertaa päivässä!

Jalkavaivoihin lukeutuu myös akillesjänteen rasittuminen.

– Kun toisessa jalassa kiukuttelee luupiikki, en välillä tiedä kummalla jalalla uskallan astua. Olohuoneen läpi vie huonekalurivi. Hädän tullen pääsen liikkeelle näitä tukia pitkin. Pidän aina kävelysauvoja mukanani kaiken varalta.

Eikä siinä vielä kaikki.

Annen selkään tuli hänen aiemmin tekemästään sivutyöstä eli siivouksesta välilevyn pullistuma. Ne työt piti lopettaa saman tien.

Tällä viikolla Annen kotiin tuli vielä suru-uutinen kun lasten ainoa elossa oleva isoäiti menehtyi yllättäen. Tästä lähtien Anne on lastensa ainoa elossa oleva läheinen.

– Vähiin on tippunut tämä meidän tukiverkkomme. Tuntuu, että lapseni ovat kulkeneet lapsuudessaan vain hautajaisista toisiin. Suomen oloissa tuskin kenellekään voi näin kamalaa lapsuutta ajatella.

Toisaalta Anne haluaa ajatella, että suru on varmasti lähentänyt sisarusten välisiä suhteita.

Nyt Annen on kuitenkin mietittävä, että mistä taikoo lapsilleen vaatteet hautajaisiin.

– Kyllä minä välillä huokaisen, että nyt olen jo liian paljon panttina, kun itsellekin on tullut jo ikää ja vaivoja. Siskoni on menoani katsoessaan viisastellut, että kyllä sitä kuolee vähemmälläkin kuin tällaisella työnteolla. Olisi kyllä kiva elää niin pitkään, että saisi nähdä omia lapsenlapsia, Anne toivoo.
Heidi Hietala

03.07.2017 Yh-äiti Pauliinalla välähti, mitä kesällä kannattaa tehdä, jotta niukat tulot riittävät ruokaan: ”Alkaa olla hyvä mielikuvitus”

Yh-äiti Pauliinalla välähti, mitä kesällä kannattaa tehdä, jotta niukat tulot riittävät ruokaan: ”Alkaa olla hyvä mielikuvitus”


Ilta-Sanomat haastatteli Pauliinaa edellisen kerran noin puoli vuotta sitten. Silloin äidille ja pojalle jäi ruokaan noin 10–20 euroa viikossa.

Julkaistu: 1.7. 8:02
Jaa10477TwiittaaSähköposti

Pohjoissuomalainen yksinhuoltajaäiti Pauliina olisi halunnut viedä 14-vuotiaan poikansa kesällä huvipuistoon, mutta rahat eivät riittäneet.
– Meillä ei ole varaa lähteä käymään missään. Lähinnä kesälomaohjelmassa on kalastusta 14-vuotiaan poikani kanssa ja yhteisiä metsälenkkejä koirien kera, pohjoissuomalainen yh-äiti Pauliina kertoo kesäsuunnitelmistaan.

Pienellä pohjoissuomalaisella paikkakunnalla ei ole tarjolla tuettuja leirejä nuorille. Tivoli ja sirkus piipahtivat lähellä, mutta 14-vuotias ei ollut niistä enää kiinnostunut.

– Poika olisi kiinnostunut käymään huvipuistossa, koska monet luokkakaverit ovat puhuneet käynneistään eikä hän ole koskaan päässyt.


Alkuviikosta tankkasin 5 eurolla ja käytin lisäksi S-tilillä olleet 3 euroa. Eilen kävi niin, että mittari meni nollan alapuolelle kaksi kilometriä ennen kotia.
Äiti ja poika selvittivät lippujen hintoja. Helsingin Linnanmäki ja Tampereen Särkänniemi ovat pitkän ajomatkan päässä ja liput tuntuivat äidin kukkarolle kalliilta. Lähinnä perhettä olisi eteläpohjanmaalainen Power Park, mutta sielläkin liput ovat Pauliinan tuloihin nähden kalliin tuntuisia. Yöpymiseenkin menisi hirveästi rahaa.

Huvipuistosuunnitelmien lisäksi Pauliina katseli poikansa kanssa mahdollisuuksia Lapissa retkeilemiseen.

– Kotimaan matkailu se vasta kallista onkin. Eikä riitä, että pääsee jonnekin paikan päälle, kun siellä täytyy yöpyä ja syödäkin.

Aiemmin poika harrasti innokkaasti jalkapalloa, mutta kuukausimaksut kävivät kalliiksi ja harrastus jäi.

– Taisi lopettamispäätökseen vaikuttaa alkava teini-ikäkin, äiti arvelee.

Näillä näkymin Pauliinan ja pojan kesäloma kuluu siis kotona.

Pauliina sai työpaikan 45 kilometrin päästä

Ilta-Sanomat haastatteli Pauliinaa noin puoli vuotta sitten. Silloin äidille ja pojalle jäi noin 10–20 euroa viikossa ruokaan.

Toimeentulovaikeuksien takana oli se, että riitaisan avioeron jälkeen Pauliina sairastui masennukseen ja oli pitkään sairauslomalla. Eroprosessi kesti vuosia ja sisälsi puolenkymmentä oikeuskäsittelyä.

Viime vuonna Pauliinalle ja tämän nuoremmalle pojalle jäi kuukaudessa käteen 1400 euroa. Se koostui Pauliinan kuntoutustuesta ja pojan lapsilisästä, sen yksinhuoltajakorotuksesta ja epäsäännöllisesti tulevasta elatusmaksusta.

Nyt Pauliina on saanut opiskelujensa oheen töitä 45 kilometrin päästä, ja tulot ovat kasvaneet 200 eurolla kuukaudessa. Samalla ovat kuitenkin kasvaneet myös menot.

– Työn saamisen ehto oli oma auto. En saa itse lainaa, joten äitini otti lainan nimiinsä, ja minä lyhennän sitä 250 euroa kuukaudessa.


Otin tänään työmatkalle mukaan keräämiäni pulloja. Niillä sain pakolliset maitopurkit niin, että pärjäämme nuoremman kanssa loppuviikon.
Pieniruokainen diesel-auto vie työmatkoihin noin 150 euroa kuussa. Joskus sekin on liikaa.

– Alkuviikosta tankkasin 5 eurolla ja käytin lisäksi S-tilillä olleet 3 euroa. Eilen kävi niin, että mittari meni nollan alapuolelle kaksi kilometriä ennen kotia. Ihmeen kaupalla pääsin kuitenkin pihaan asti.

Pauliinan tilillä oli rahaa vain 75 senttiä.

– Suhtauduin tilanteeseen rauhallisesti ja mietin, että miten onnistun sen ratkaisemaan. Muistin, että muualla asuva täysi-ikäinen poikani oli saanut rahaa ja kysyin, että voinko siirtää hänen tililtään 20 euroa omalleni, jotta pääsen töihin loppuviikon ajan. Perjantaina saan itse hieman rahaa.

– Otin tänään työmatkalle mukaan keräämiäni pulloja. Niillä sain pakolliset maitopurkit niin, että pärjäämme nuoremman kanssa loppuviikon.

Järvestä kalaa ja metsästä marjoja

Eron jälkeen niukkuudestakin nipistäminen on tullut Pauliinalle tutuksi. Pakollisiin menoihin kuuluvat asuntolainan 500 euron kuukausittainen lyhennys ja noin 100 euron sähkökulut.

Muita säännöllisiä kuluja ovat puhelimet ja opiskelujen vuoksi pakollinen nettiliittymä, jotka vievät yhteensä noin 100 euroa kuukaudessa. Lisäksi rahaa vievät vakuutukset, vesimaksu, kiinteistövero, Pauliinan omat noin sadan euron kuukausittaiset lääkemenot ja lapsen harrastusmaksut.

– Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka sanovat, että heillä ei ole varaa mennä esimerkiksi osa-aikatöihin. Itse tiesin ottavani taloudellisen riskin saadessani työpaikan, mutta ajattelen niin, että saan tässä nyt jalan työelämän oven väliin. Muuten minulla ei olisi yliopistosta valmistuttuani työkokemusta.


Tiesin ottavani taloudellisen riskin saadessani työpaikan, mutta ajattelen niin, että saan tässä nyt jalan työelämän oven väliin.
Vaikka tulotilanne on vielä heikoissa kantimissa, toimeentulo on jo ajatuksellisesti menossa parempaan suuntaan.

– Jos vielä valmistumiseen saakka jaksaisin tällä heikommalla hapella, niin sitten alkaa helpottaa. Ei tämä helppoa ole, mutta kasvattavaa. Näin sitä oppii arvostamaan pieniäkin asioita elämässä, Pauliina muotoilee.

Pauliina kertoi jo talvella IS:n haastattelussa, että hän on saanut hyvän tulonlähteen vanhoista pulloista ja marjojen myymisestä.

– Olen kerännyt todella paljon marjoja ja myynyt niitä. Kerään tyhjiä pulloja ja saan niistä jonkin verran apua. Vasta sain pyykkipulveria, maitolitran ja flunssassa olevalle lapselle euron maksavan vissypullon pelkillä pulloilla. Tyhjillä pulloilla on suuri merkitys meidän ruokataloudessa. Jos pitää itselle hakea lääkkeitä, olen saanut lääkkeet monesti maksettua pulloilla, Pauliina kiitteli tuolloin.

Nyt kesällä ruokahuollon pyörittämistä auttavat lisäksi luonnonantimet. Esimerkiksi kalastaminen hoidetaan yhdessä pojan kanssa.

– Onneksi järvestä saa ahventa ja haukea ja metsästä marjoja, Pauliina kertoo nyt.

– Minulla alkaa olla jo hyvä mielikuvitus sen suhteen, että miten saan asioita hoidettua, edelleen pullojen keräämiselläkin säännöllisesti talouttaan tasapainottava äiti sanoo.
Heidi Hietala

03.07.2017 Kolmen lapsen yksinhuoltaja Mira kertoo kesästään: Ei varaa edes jäätelöön

Kolmen lapsen yksinhuoltaja Mira kertoo kesästään: Ei varaa edes jäätelöön

Köyhyys Suomessa: 440 000 elää alle minimibudjetin


01:09 / 01:36

Julkaistu: 3.7. 11:04
JaaTwiittaaSähköposti

Köyhä kesä Kesälomalla perheiden tuloerot kärjistyvät. Kun toiset matkailevat pitkin Eurooppaa, toisilla ei ole asiaa edes jäätelökioskille.
Kolmen lapsen lähivanhemman Miran lomasuunnitelmiin kuuluu ystävien tapaamista, kotikulmilla retkeilyä, kirjastokäyntejä ja jokunen maauimalakäynti yhdessä 6-, 10- ja 12-vuotiaiden lasten kanssa. Muuhun ei ole varaa, sillä Miran nettopalkka on 1260 euroa kuussa. Se on parisataa alle yksinhuoltajan kriittisenä pidetyn tulorajan.

– Loma-aika rasittaa kukkaroa normaaliarkea enemmän, sillä lapset saavat koulu- ja päivähoitoaikana lounaan, nuorin myös välipalan, mutta nyt ne pitää taikoa pöytään itse, tietysti mahdollisimman edullisesti. Maksuttomia aktiviteetteja ei juuri ole, Mira kertoo.

Video:Köyhyys Suomessa: 440 000 elää alle minimibudjetin.

Lapset haaveilevat joskus jäätelökioskilla käynnistä, mutta neljään jäätelöön uppoava 16 euroa on Miralle liikaa. Kevään kohokohta oli Mannerheimin lastensuojeluliiton tarjoama käynti Linnanmäellä.

– On surkeaa tyrmätä lähes jokainen lasten pyynnöistä vain siksi, ettei ole ylimääräistä rahaa. Kaverit lomailevat ympäri Suomen, käyvät risteilyillä ja tapahtumissa, toiset ulkomaillakin, Legolandissa, Junibackenissa ja muissa vastaavissa kohteissa, hän kertoo.

Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia

Lapsiköyhyydestä väitöskirjaa tekevä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkija Mirka Kuula pitää lapsiperheköyhyyttä isoa kansanosaa koskettavana asiana: tällä hetkellä Suomen alle 18-vuotiaista 11 prosenttia elää pienituloisessa kotitaloudessa.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan köyhyys heijastuu lasten hyvinvointiin negatiivisesti monin eri tavoin. Se luo vanhemmille parisuhdeongelmia ja vaikeuttaa jaksamista. Köyhyys vaikuttaa negatiivisesti myös lasten terveyteen, koulumenestykseen ja minäkuvaan, Kuula kertoo.

Miran tarina on tuttu hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:ssä, jonka kautta on pelkästään pääkaupunkiseudulla saanut apua tänä vuonna noin 1500 perhettä ja 4000 lasta, ja kesän alla apua haki noin 22 perhettä päivässä. Eniten kaivataan vaate- ja tavara-apua, mutta myös mahdollisuuksia elämyksiin ja virkistyksiin sekä apua harrastusmaksuihin.

– Perheet on vedetty tiukoille, tai syystä tai toisesta ei ole varaa, Hopen toiminnanohjaaja Nora Virtanen kertoo.

Hopen asiakasperheiden vähävaraisuuteen löytyy monia syitä: on työttömyyttä, sairautta, opiskelevat vanhemmat tai ulosotto vie osansa, vaikka molemmat vanhemmat kävisivät töissä. Virtasen mukaan myös homeasunnot ja kasvavassa määrin luteet aiheuttavat äkillisiä kriisejä, kun joudutaan luopumaan kaikesta.

Lapsi jää helposti ulkopuoliseksi

Miran perhe on saanut apua lasten harrastusmaksuihin Tukikummit-säätiön myöntämällä avustuksella, mutta avustus on kertaluonteinen. Mira pelkää, että ensi vuonna lasten tanssi- ja soittoharrastukset loppuvat.

– Pitää etsiä tilalle jotain ilmaista tai todella edullista ajanvietettä, esimerkiksi koulun kerhot, Mira kertoo.

Tutkija Mirka Kuulan mukaan köyhyys on erotteleva tekijä lasten välillä: jos ei ole varaa tiettyihin tavaroihin, vaatteisiin ja harrastuksiin, lapsi jää helposti ulkopuoliseksi.

Älypuhelin on monen lapsen toiveissa, sillä sen puute leimaa nopeasti.

– Jos ei ole älypuhelinta, putoat hyvin nopeasti porukasta pois. Et pääse luokan Whatsapp-ryhmään, pelaa samoja pelejä tai käytä samoja sovelluksia. Olet ulkona näistä kaikista, Hopen Virtanen sanoo.

Rahan puute voi myös lujittaa perhettä

Vaikka tutkimusten mukaan köyhyys on jossain määrin periytyvää, Kuula ei pidä lapsuudessa koettua pienituloisuutta lopullisesti ulos sulkevana tekijänä.

– Hyvät sosiaaliset suhteet suojaavat negatiivisilta vaikutuksilta. Köyhyys voi myös lujittaa perhesiteitä. Ei se ole vain pelkkää kurjuutta, Kuula sanoo.

Myös Mira näkee köyhässä kesässä hyviä puolia.

– Lohduttaudun sillä, että lapset vaikuttavat nauttivan pienistäkin yhdessä tekemisen hetkistä, kunhan aikuinen on läsnä. Tänään leikkasimme yhdessä takapihan nurmikon ja koululaiset auttoivat innoissaan. Palkkioksi saivat eskimopuikot ja tyytyväisiä olivat, Mira kertoo.
Anu Karttunen