26.02.2017 Seura 8/2017 Jenni Haukio: Onnellisten maa?

Luin Seura lehdestä  kolumnin.
Oli niin ihanasti kirjoitettu.


 Jenni Haukio: Onnellisten maa?



JENNI HAUKIO
23.2.2017 11:00

Ihmismielen syvintä dynamiikkaa tuntenut Eino Leino kirjoitti vuonna 1898 runossaan Laulu onnesta: ”…kell’ onni on, se onnen kätkeköön, kell’ aarre on, se aarteen peittäköön…”. Näitä ajattomina säilyneitä säkeitä jotkut pitävät lähes elämänohjeenaan. Sanojen perimmäisen merkityksen ymmärtänee vasta silloin, jos aarre osuu omalle kohdalle.

Aarteen ei tarvitse olla klassinen lottovoitto saati muuta aineellista hyvää. Yhdelle onni syntyy arkisista hyvänolon kokemuksista kuten hyvästä lukuelämyksestä tai ystävän tekstiviestistä, toinen kaipaa jotain suurieleisempää ja hohdokkaampaa. Jos päivittäinen arki on pelkkää selviytymistaistelua perustarpeiden tyydyttämiseksi, voi silkka keskustelu onnellisuudesta loukata syvästi. Siksi keskustelussa on syytä aivan erityiseen herkkyyteen. Kaikki me emme ole oman onnemme seppiä.

Eräs toimittaja esitti minulle viime kesänä televisiokameroiden edessä kysymyksen siitä, mistä suomalaisten tulisi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna olla onnellisia. Vaistonvaraisesti vastasin, että Suomi on yhä edelleen monilla kansainvälisillä mittareilla arvioituna yksi maailman parhaimmista maista asua ja elää. Vaikka meillä on monenlaisia vakavia haasteita eivätkä tutkimukset tietenkään kuvasta jokaisen kansalaisen elämäntilannetta, olemme me globaalista näkökulmasta kaikkein hyvinvoivimpien maiden harvalukuisessa joukossa.

Juuri tällainen, kenen tahansa hyväosaiseksi mielletyn puhe voi ärsyttää suunnattomasti, jos itsellä on suuria vaikeuksia. Tyhjäksi sanahelinäksi tuomitut yleistykset onnellisesta kansasta ja maasta ovat erityisen kipeitä heille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Silti niin sanottujen hyväosaistenkaan onni ei ole yksiselitteinen tai automaattinen tunne. Materiaalinen yltäkylläisyys ei takaa onnea – ihmisyyden syvin tarve saada rakastaa ja tulla rakastetuksi ei ole ostettavissa.

Kestävän kehityksen tutkijoiden viime syksynä julkaiseman raportin mukaan Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa. Kärkisija vertailussa meni Tanskalle ja kaikki pohjoismaat sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Pohjoisessa elää siis keskimäärin tyytyväisiä kansoja. Sijoituksia kiinnostavampia raportissa olivat kuitenkin ne kuusi kriteeriä, joiden pohjalta onnellisuutta arvioitiin. Mittareihin lukeutuivat nimittäin mm. tunne vapaudesta tehdä elämänvalintoja, anteliaisuus sekä se, onko henkilöllä elämässään joku, joka tukee vaikeina aikoina.

Satavuotiaan Suomen juhlavuoden teemana on Yhdessä. Pidetään siitä kiinni niin hyvinä kuin myös pahoina aikoina. Kaveria ei jätetä on arvokas motto, mutta onnellisten maassa ketään ei jätetä. Kuten puolisoni on lukemattomissa eri yhteyksissä kiteyttänyt, hyvinvoivien kannattaisi ymmärtää, että hekin voivat sitä paremmin, mitä vähemmän keskuudessamme on pahoinvoivia.

26.02.2017 ONNELLINEN & YLETV1 PERJANTAI OHJELMAN KODITTOMIEN TARINA.

Itse olen usein kirjoittanut, kuinka onnellinen olen, kun olen saanut olla autettu ja saanut osakseni hyvien ihmisten läsnäolon elämässäni.
Lainanlyhennys oli yksi apu, ja monet kerrat olen saanut vaatteita ja ruokalahjakortteja, kiitos niistä.
Hyviä ihmisiä olemme me kaikki, ja onnellisia varmasti, jostain pienestä asiasta, mikä ei siinä kurjuuden ja ahdingon tunne tilassa ole ensimmäinen asia.
Ruoka, asunto, vaatteet, raha, laskut, kuinka selviän seuraavaan tukipäivään, mistä rahaa, ja ruokaa siihen asti.
Ahdingon vallassa itselläni oli ainakin todella vaikeaa, itkua, ahdistusta, tuskaa, ja suunnatonta pelkoa.
Elämän jatkuminen oli välillä todella vaikeaa, ei olisi jaksanut, mutta pikku hiljalleen päivä päivältä oli helpottavaa, jutella ja se onkin ollut minulle ja tämä kirjoittaminen terapeuttista.
Auttaminen, on tullut mukaan kuvioihin, neuvominen  ja tuo kuntouttava työtoiminta antaa minulle todella paljon.
Suuri merkitys on sukulaisilla ja jälki polvella.

Kunhan vaan jotenkin saisimme kaikille ihmisille joilla on vaikeaa, jonkin pienen  valon pilkahduksen, ja heidän synkkään ja ahdistavaan elämän vaiheeseen.
Itse veisin pullapussin ja keittäisin kahvit. Juotaisiin vaikka pahvimukeista, mutta tärkeintä olisi kuunnella ja olla vierellä.

Pieni mietintä :
Perjantai
Koti kadulla
53 minpe 24.2.2017 28 pv 7442 katselua

Miksi hyvinvoivassa Suomessa vielä on ihmisiä jotka asuvat kadulla? Köyhien ystävä Heikki Hursti ja entinen asunnoton Sergei Sadejeff. Perjantai-dokkari: 30 kilometriä päivässä.

Asunnoton pariskunta Heidi ja Niclas: ”Ei oo ikinä mitään tekemistä, kävelyä vaan”
Heidi ja Niclas vaihtavat suudelman aseman edessä. Rakkautta on, kotia ei. Pariskunta nukkuu lyhyet yöunensa seurakuntien tilapäismajoituksissa, yökahvilassa tai yleisten vessojen lattioilla. Päivisin he kävelevät, kymmeniä kilometrejä.

Kodittomuus23.2.2017 klo 19:45päivitetty 24.2.2017 klo 07:24
Asunnoton pariskunta vaihtaa suudelman Helsingin rautatieaseman edessä.

 Helsingissä on 51 kirkkoa. Ne on pirskoteltu ympäri kaupunkia, niin kuin joku olisi heittänyt korkealta taivaalta kiviä maahan, tai leivänmuruja kadulle. Heidin on välillä vaikea hahmottaa, missä päin kaupunkia on se kirkko, seurakuntatalo tai muu maja mihin juuri nyt kannattaisi mennä.

Lisäksi Heidin ja hänen miehensä Niclaksen on tehtävä matka sinne kävellen. Niclaksen vielä ilman sukkia.
Tai no ei aivan. Viime yönä varastettiin kuusi paria sukkia, mutta ne yhdet joita Niclas piti koko yön jalassa, ne säästyivät. Loput vei joku toinen kirkon tarjoamassa hätämajoituksessa yönsä viettänyt.

Asunnoton pariskunta kävelee Helsingin Kaivopuistossa
Heidin ja Niclaksen koti on kadulla. Pariskunta on ollut asunnoton reilun vuoden.Harri Lehtikevari / Yle
Olemme sopineet Heidin ja hänen miehensä Niclaksen kanssa tapaavamme Helsingin rautatieasemalla. Hiukan jännittää, saapuuko pariskunta lainkaan, sillä tapaamisaika ja –paikka on sovittu jo päiviä etukäteen. Mielenmuutoksista tai yllättävistä esteistä olisi ollut mahdotonta ilmoittaa, sillä Heidillä ja Niclaksella ei ole puhelinta. Puhelimia saattaa mennä kuukaudessa kolme neljäkin: osa hukkuu, osa menee rikki ja osa varastetaan. Uusi puhelin ja sim-kortti ostetaan silloin kun rahaa on. Nyt ei ole.
– Te ootte myöhässä, kello on jo neljä minuuttia yli, Niclas tuhahtaa saapuessamme paikalle.
Joku kusi mun päälle yöllä. Housut on ihan märät.

Pahoittelemme kuvaajan kanssa asiaa ja yritämme vedota pääkaupungin karmeaan parkkeeraustilanteeseen. Sellaiset murheet eivät tunnu tekevän Niclakseen suurta vaikutusta. Ihmekös tuo. Kirkon tiloissa yö on vietetty kivilattialla ja ohuella patjalla, ruuaksi on ollut tarjolla ”yksi voileipä per pää ja banaanitkin on pistetty puoliksi”.
– Ja joku kusi mun päällekin yöllä. Housut on ihan märät.

Asunnoton pariskunta Niclas ja Heidi Helsingin keskustassa.
Päivät kuluvat Helsingin katuja mittaillessa. Niclas ja Heidi arvioivat, että kilometrejä kertyy noin kolmekymmentä päivittäin. Harri Lehtikevari / Yle
Ulko-ovi kutsui kello kuusi aamulla. Sen jälkeen on aloitettava päivä, lähdettävä kadulle kävelemään ja keräilemään tölkkejä ja pulloja.
– Ei oo ikinä mitään tekemistä. Kävelyä vaan. Ja keräät tyhjiä pulloja koko ajan. Tuleekohan siitä semmonen kakskyt-kolkyt kilsaa päivässä, Heidi sanoo.
– Me ollaan välillä Niken kanssa vitsailtu, että voitais osallistua johonkin kävelyn suomenmestaruuskilpailuihin.
Naimisiin sekoboltsin kanssa

Keväällä viisikymmentä vuotta täyttävä Heidi on ollut sairauseläkkeellä siitä asti kun täytti kaksikymmentäviisi. 35-vuotias Niclas taas on viettänyt melkein saman ajan erilaisissa laitoksissa. Sellaisessa he tapasivat pari vuotta sitten.
– Oltiin ensin parhaat kaverit, ja sitten päätettiin että mennään naimisiin. Nikke kysyi multa, että miks sä haluat naimisiin sekoboltsin kanssa. Mä sanoin sille, että sittenhän meitä on kaks sekoboltsia yhdessä.

Mä sanoin sille, että sittenhän meitä on kaks sekoboltsia yhdessä.
 Niclas kehaisee Heidin olevan ihan hieno nainen.
– Ei oo ainakaan tullu eroo vielä. Välillä tulee tappelua, lähinnä noista yöpaikoista. Mä en haluis kirkolle nukkuun. Haluisin nukkua vessassa vaan. Siellä saa olla rauhassa.
”Syödään kunnolla kun on rahaa”

Maanantai on rahapäivä. Tilille on tullut sata euroa, jonka pankin virkailija nyt laskee tiskille. Seuraavan kerran rahaa saadaan perjantaina, kolme tai neljä kymppiä lisää. Tai pitäisi saada, varmuudella kumpikaan ei osaa sitä sanoa.

Asunnoton pariskunta Heidi ja Niclas ruokakaupassa Helsingissä.
Useimpina päivinä Heidi ja Niclas syövät ilmaisissa ruokailuissa tai hakevat ruokaa ruokajonosta. Maanantaisin tilille tulee sata euroa ja silloin on mahdollisuus aterioida paremmin.Harri Lehtikevari / Yle
– Mä en oikein tiedä noista raha-asioista. Mutta ihan hyvin me ollaan pärjätty, Heidi sanoo ja taittelee seteleitä lompakkoon.

Rahapäivä tarkoittaa Heidille ja Niclakselle myös juhla-ateriaa. Lihatiskiltä otetaan grillikylkeä ja lohta, niin kuin aina maanantaisin.
– Syödään kunnolla kun on rahaa. Ihan hyvä syödä välillä.

Lisäksi vielä tonnikalaa, sulatejuustoa ja muutama kalja. Leipää ei tarvita, sitä on haettu ruoka-avusta. Sieltä mukaan kelpaavat ainoastaan elintarvikkeet, jotka eivät vaadi valmistusta. Kattausta täydennetään roskiksista, joista pulloja etsiessä löytyy välillä jotain syömäkelpoista.
Mä en oikein tiedä noista raha-asioista. Mutta ihan hyvin me ollaan pärjätty.

Maksuttomia ruokailuja ja ruoanjakelua löytyy Helsingin alueella miltei joka arkipäivälle. Viikonloppuina tilanne on toinen.
– Aika menee tosi hitaasti. Silloin vaan toivotaan, että olispa jo maanantai, Heidi sanoo.

Niclas hypistelee kassojen vieressä tuoreinta Seiskaa. Hän arpoo sen ja Kiekko-lehden välillä. Kun juuri saadulla satasella pitäisi elää miltei viikko, tuntuu vajaan kympin maksava juorulehti luksukselta. Eri tavalla kuin silloin, kun se tipahtaa tuhansien suomalaisten postiluukuista.
En halunnut jäädä niitten ulkomaalaisten kanssa asumaan.

Heidin ja Niclaksen postiluukku on poste restante, on ollut jo reilun vuoden. Sitä ennen heillä oli asunto, jonka menetyksestä on vain epäselvä ja polveileva tarina. Siihen liittyvät uhkaavat naapurit, joiden kanssa syntyneen suukovun takia Heidi ja Niclas päättivät lähteä kodistaan.
– Mä olin ollut asunnottomana ennenkin. En halunnut jäädä niitten ulkomaalaisten kanssa asumaan. Ei tiedetty, mitä ne ois tehnyt. Sanoin Heidille, että lähetään pois. Parempi olla kadulla kun asua ulkomaalaisten naapurissa, Niclas selittää.

Siitä asti omaisuus on kulkenut Heidin selkärepussa. Kesällä reppu omistajineen yöpyi teltassa Espoossa, ja nyt syksyn ja talven eri yömajoituksissa ympäri Helsinkiä.

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 7500 asunnotonta.
Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 7500 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista on Heidin ja Niclaksen tavoin helsinkiläisiä.

Heidi ja Niclas ovat lisäksi pitkäaikaisasunnottomia, eli yli vuoden asunnotta olleita. Heidän tilanteessaan on reilu 2000 ihmistä koko maassa. Pitkäaikaisasunnotomien määrää on onnistuttu Suomesssa vähentämään EU-maista tehokkaimmin.

"Kadulla oon vapaa kulkemaan"

Heidi kaivaa repusta aterimet ruokaa varten. Ateria aiotaan syödä Citykäytävän oviaukon viereisten patterien päällä istuskellen.
– Joutuu vähän katteleen näitä paikkoja, missä voi olla. Melkein aina vartijat tulee heittään ulos, kun yrittää syödä tai kun jää istumaan.

Vartijat ja poliisit ovat tulleet reilussa vuodessa tutuiksi. Välillä Heidi ja Niclas ainoastaan ohjataan ostoskeskuksista ulos, välillä Niclaksen matka jatkuu selviytymisasemalle.

Asunnoton pariskunta Helsingin keskustassa istumassa ja ruokailemassa.
Kaupungissa on selvät reitit ja paikat, missä mennä ja missä olla. Usein vartijat ohjaavat pois sisätiloista.Harri
– Mullahan noita ongelmia on enemmän kun Heidillä.
Niclaksen päihteidenkäyttö on myös syy siihen, miksi he eivät ole huolineet tarjottua asuntolapaikkaa.
– Mä joutuisin märkäpuolelle. Ei saatas olla samassa paikassa. Ja sit ois kaikki säännöt vielä.

Heidi kertoo, että asuntoa on yritetty hakea joitakin kertoja, mutta toteaa lappujen täyttämisen ja virkailijoiden kanssa asioimisen olevan liian työlästä ja vaikeaa.
– Nukut muutaman tunnin yössä, niin ei oo kumma jos pää menee pehmeeks.

Musta kadulla on parempi. On ainakin vapaa kulkemaan.
 Niclas sanoo jo tottuneensa elämään kodittomana.
– Heidi sitä asuntoa haluaa enkä minä. Musta kadulla on parempi. On ainakin vapaa kulkemaan.

Kaupungissa on selvät reitit ja paikat, missä mennä ja missä olla. Ja myös kaupat, joissa asiointi onnistuu.
– Ei ikinä mentäis esimerkiksi Stockmanille. Ei meitä sinne haluta. Tai johonkin vaatekauppaan. Meidät heitettäsiin heti ulos, vaikka olis rahaakin.

Grillikyljen murusia ja rasvaa takertuu Niclaksen partaan, jota hän välillä pyyhkii puhtaaksi takin hihaan. Patterin päällä istuessa Niclaksen housut alkavat kuivua. Samalla niistä alkaa leijua virtsan katku.
– Tää asunnottomana olo on semmosta, että et oo ihminenkään. Se on vähän niin kun… että oot sellainen opetettu eläin. Tiedät sen reviiris.

”Maahanmuuttajat vie kaikki penkitkin”

Haluamme kuvaajan kanssa mennä Heidin ja Niclaksen mukana yöksi kirkon majoitukseen, mutta seurakunnan henkilökunta ilmoittaa ystävällisesti, ettei se käy. Kirkon halutaan olevan asunnottomille paikka levähtää ja rauhoittua. Toinen syy on paperittomissa, jotka saattaisivat kokea kameran läsnäolon uhkaavana. Viime vuonna jo joka neljännes asunnoton oli maahanmuuttajataustainen.

Niclasta se ei ainakaan miellytä. Sanomista tulee hänen mukaansa erityisesti juuri suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Aamulla Niclas kertoo, että tälläkin kertaa kirkolla oli yöllä tappelua eikä hän saanut sen takia kunnolla nukuttua

– Maahanmuuttajat menee turvakotiin ja saa heti asunnon. Suomalaiset kodittomat ei saa asuntoa. Se on Sipilän vika! Niclas paasaa.
– Sipilälle mä annan sellaiset terveiset, että kannattais eka suomalaisista huolehtia ja sitten katotaan nää ulkomaalaiset. Helvetti, kaikki menee päin persettä yleensä tässä Suomessa!

Asunnoton
Heidi ja Niclas saivat matkakortit kuukausi takaperin. Junissa, busseissa ja ratikoissa saa levähtää hetken lämpimässä.Harri Lehtikevari / Yle
Niclasta ärsyttää huono pullosaaliskin. Siitä hän syyttää romaneja, joiden perässä joutuu juoksemaan niin että kunto loppuu – mikäli meinaa ehtiä pulloja ylipäänsä saada.

Heidi ehdottaa, että voisimme mennä junalla kehäradan ympäri. Saisi istua lämpimässä hetken aikaa.
– Maahanmuuttajat vie kaikki penkitkin rautatieasemalla! Ei meille suomalaisille jää penkkejäkään, Niclas jatkaa jupinaansa.

Matka lentokentälle ja takaisin päärautatieasemalle kulkevaa kehärataa kestää noin tunnin. Juna ei ehdi vielä edes lähteä liikkeelle, kun Heidi ja Niclas jo nukahtavat.

”Ilman Heidiä olisin jo kuollut”
Eilen saaduista rahoista on jäljellä enää pari kymppiä. Niclas epäilee, että osa on varastettu yön aikana. Heidi lähtee hakemaan jäljellä olevilla rahoilla Niclakselle olutta.

Niclas sen sijaan kyselee yömajasta tutuksi tulleelta kaverilta lääkkeitä. Tarjolla on diapameja ja pilveä, mutta niitä Niclas ei kelpuuta.
Itehän oon elämäni pilannut, ei siitä voi ketään syyttää.
NICLAS
– Kylmyyteen auttaa kalja ja viina. Emmä kestäis ilman kaljaa tätä elämää. Ilman Heidiä mä olisin varmaan jossain huumemaailmassa, tai juoppomaailmassa tai oisin varmaan kuollut.
Kädet vapisevat, kun Niclas kaivaa taskusta Heidin valmiiksi käärimän sätkän huulille.
– Se meni vähän miten meni, elämä. Itehän oon elämäni pilannut, ei siitä voi ketään syyttää.

Heidi tuo kaupasta kolme olutta ja komentaa Niclasta pyyhkimään valuvan rään naamalta.
– Rakastan sua, oma nöpöliinini, nöpö, Niclas sanoo antaessaan Heidille pusun räkäisen parran alta.
”Ei mua enää hävetä”
– Saatana, kun nää kengät hiertää, Niclas ärähtää ja pyyhkii hikikarpaloita otsaltaan. Täällä on niin helvetin kuumakin! Helvetin kuuma täällä sisällä.

Asunnoton pariskunta valitsemassa vaatteita Sininauhasäätiön päiväkeskuksessa Helsingissä.
Sininauhasäätiön päiväkeskuksesta Heidi ja Niclas saavat puhtaat vaatteet. Harri Lehtikevari / Yle
Heidin mielestä ei ole mikään ihme jos kengät hiertävät: ne ovat olleet jalassa yötä päivää jo kaksi vuorokautta. Niclas ei ole halunnut riisua niitä sukkien kadottua. Heidi ehdottaa, että Niclas katsoisi jos päiväkeskuksen lahjoitettujen vaatteiden joukosta löytyisi uudet kengät. Lisää sukkia varastettujen tilalle pitäisi myös saada.
– Ennen mä häpesin kulkea kaikki nää vaatteet päällä. Toppatakki ja pipo, kesät talvet. Ei mua enää hävetä, Heidi sanoo ja yrittää löytää hyllystä pitkälahkeisia alushousuja.
– Ei ainakaan niin paljoo enää
Suihkuhuoneen ilma on kosteaa ja lämmintä. Heidi riisuutuu.

Päällystakit. Niitä on monta. Päällyspaidat, kahdet. Pitkähihaiset aluspaidat, kahdet. Lyhythihainen aluspaita. Päällyshousut, useita. Pitkät alushousut. Alushousut. Yhdet sukat. Sen mikä on käyttökelposta, Heidi säästää. Muun hän laittaa roskiin.

Asunnoton Niclas suihkussa Sininauhasäätiön päiväkeskuksessa Helsingissä.
Niclas kertoo viime suihkukerrasta olevan aikaa pari viikkoa.Harri Lehtikevari / Yle
Paksun, tukevan vaatekerroksen kadottua huomaan säpsähtäväni. Heidi on pelkästään luuta ja nahkaa.

Yöksi pöydän alle
– Päästäisivät nyt jo sisään, täällä on kylmä!, huutaa risupartainen mies, jonka toinen käsi on kipsissä. Kellokin on jo yli kymmenen!

Heidi laskee Vaasankatu viiden edessä odottavat ihmiset. Hän on varma, että myös he Niclaksen kanssa mahtuvat sisään. Siitäkin huolimatta, etteivät he olleet ensimmäisinä odottamassa. Kalkkers–yökahvilassa paikkoja on 15 ensimmäiselle tulijalle. Toisinaan, varsinkin pakkasella, osa joutuu jäämään ulos.

Lopulta ovi aukeaa ja yökahvilan työntekijä toivottaa odottajat sisään, useimmat nimellä.
Huonetta hallitsee suuri pöytä, jonka ääreen tulijat alkavat asettautua. Kalkkers ei tarjoa majoitusta, mutta uni on syy miksi kaikki ovat tänne tulleet. Ensimmäisten sisällä kuluneiden minuuttien aikana huoneessa alkaa jo kuulua kuorsausta.

Asunnoton Niclas nukkuu yöravintola Kalkkersin pöydän alla.
Yökahvila Kalkkers tarjoaa asunnottomille paikan yön viettoon. Viisitoista ensimmäistä otetaan sisään. Usein paikat eivät riitä kaikille.
– Ottaisitteko te Heidi ja Niclas ruokaa? Kahvilan työntekijä kysyy ja tuo pöytään leipäkorin.

Päivän ensimmäisen lämpimän ruuan saapuessa tulee myös harmitus. Ruuassa on oliiveja, joista Niclas ei pidä. Heidi kiittää molempien puolesta.
Syötyään Heidi ja Niclas kömpivät ruokapöydän alle. Siellä nukkuu jo muutama muukin, vaikka useimmille uni on tullut jo tuolissa istuessa. Heidin kietoo käden Niclaksen ympärille. Pian molemmat ovat unessa.

Uusi aamu
– Huomenta. Nyt vois alkaa herätä, toinen työntekijöistä sanoo laittaessaan valot päälle.
– Kello ois puol kuus ja kahvi ois tippumassa.
– Niin se on tääkin aamu, toteaa risupartainen mies yrittäessään kömpiä lattialta tuolille yhden käden voimilla.

Niclas käärii sätkän ja menee ulos tupakille, Heidi jää kaatamaan kahvia paperisiin kuppeihin.
Ulkona on vielä pimeää, eikä kadulla ole ristin sielua. Tien viereen parkkeerattujen autojen katoille on satanut ohut lumikerros.
– Joku kusi taas mun päälle yöllä. Housut on ihan märät, mutta nyt sisäpuolelta, Niclas sanoo ja vetää aamun ensi henkoset.

Kohta pitää taas lähteä kävelemään.

24.02.2017 YLLÄTYS !

Yllätys , kerta kaikkiaan ihana.
Lainan lyhennys yllätyksenä.
Lainan saldo   3 657,82 €.
Kiitos !

Laskin eilen, että maksukertoja lainassa jäljellä 15 kpl.
Vähiin käy.

23.02.2017 Kelan etuusjohtaja: "Ehdottomasti kesään mennessä ruuhka pitää olla purettu"

Kelan etuusjohtaja: "Ehdottomasti kesään mennessä ruuhka pitää olla purettu"

Kansaneläkelaitos on rekrytoimassa noin viitisenkymmentä uutta etuuskäsittelijää. KUVA: Tomi Vuokola/arkisto
Perustoimeentulotuen käsittelyn siirto kunnilta Kelalle on ruuhkauttanut Kelan palveluja. Kela on rekrytoimassa lisää etuuskäsittelijöitä ruuhkien helpottamiseksi. Kelan etuusjohtaja Anne Neimala ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa tarkkaa määrää.

– Arvioisin, että noin viitisenkymmentä, Neimala kertoo.

Uudet rekrytoitavat ovat uusia työntekijöitä ja paikat ovat avoimessa haussa. Neimalan mukaan kaikki uudet työntekijät eivät ole heti valmiita etuuskäsittelyyn. Heitä koulutetaan tehtäviin ja paljon riippuu palkattavan työntekijän omasta taustasta ja osaamisesta.

– Kuukausi saattaa mennä, että ovat täysin hyödynnettävissä. Asiaa otetaan haltuun askel kerrallaan. Nyt on tehty jo sellaisia rekrytointeja, että työntekijällä on vanhaa toimeentulotukiosaamista ennestään. He pääsevät nopeasti työhön käsiksi, Neimala kertoo.

Kelassa ei ole pysytty lakisääteisessä hakemusten käsittelyajassa. Perustoimeentulotukeen liittyviä hakemuksia tulee Neimalan mukaan päivittäin useita tuhansia. Lakisääteinen seitsemän arkipäivän käsittelyaika saattaa mennä umpeen satojen hakemusten osalta päivittäin tällä hetkellä.

Syntyneen suman purkamisessa menee aikaa.

– Toivomme, että mahdollisimman pian saisimme ruuhkat purettua. Ehdottomasti kesään mennessä pitää olla purettu. Siirtymäajan päätyttyä meillä on parempi näkymä siitä, mikä tilanne on, Neimala kertoo.

Siirtymäaika tarkoittaa sitä, että kunnat ovat voineet tehdä vielä maaliskuun loppuun saakka voimassa olevia perustoimeentulotukipäätöksiä. Siirtymäajan jälkeen nekin siirtyvät Kelalle. Onko silloin odotettavissa uusi suma?

– Odotamme maaliskuun lopussa noin 25 000 hakemusta. Ne ovat pääosin Helsingistä. Se on kerralla suuri määrä ja varmasti aiheuttaa hetkellisesti ruuhkautumisen. Hakemusmäärien perusteella arvioimme, että suurin osa kunnista siirtyvistä asiakkaista on jo nyt hakenut toimeentulotukea Kelasta.

Neimala kertoo, että siirtymäajan päättyessä arvioidaan uudestaan rekrytointitarve.

Kelalla on lisärekrytointien jälkeen useampi sata perustoimeentulotuen etuuskäsittelijää. Määrä vaihtelee päivittäin, koska etuuskäsittelijät käsittelevät myös muita hakemuksia kuin perustoimeentulotukihakemuksia. Kelalla on tällä hetkellä selvästi vähemmän käsittelijöitä kuin kunnissa ennen uudistusta. Miksi Kela ei varautunut paremmin?

– Olemme yrittäneet varautua parhaalla mahdollisella tavalla. Sen tiesimme, että ruuhkaa tulee. Selvästi on vienyt nämä ensimmäiset ratkaisut enemmän aikaa kuin arvioitiin, sillä muodostamme asiakkuuden nollasta ja asiakkaan tilanteen selvittäminen vie aikaa. Sekin varmasti vaikuttaa, että meillä on paljon uusia työntekijöitä. Kaikki tekevät parhaansa, Neimala kertoo.

Aki Laurokari/Lännen Media

23.02.2017 KELA TIUKENTANUT TOIMEENTULOTUKIASIAKKAIDEN LÄÄKKEIDEN KORVAAMISTA

 
Maksusitoumuksella sai ennen Kela-siirtoa pääsääntöisesti kaikki lääkärin määräämät lääkkeet, kun kunta antoi maksusitoumuksen asiakkaalle.
KELA TIUKENTANUT TOIMEENTULOTUKIASIAKKAIDEN LÄÄKKEIDEN KORVAAMISTA
SIRPA PUHAKKA23.2.2017 12.30
KOTIMAA
Toimeentulotukiasiakkailla on ollut vaikeuksia selvitellä, mitä lääkkeitä Kela korvaa maksusitoumuksella.
Perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle aiheutti muutoksia lääkkeiden maksusitoumuksiin. Muutokset ovat hämmentäneet toimeentulotukiasiakkaita ja teettäneet aikaisempaa enemmän työtä apteekeissa.

Kelan säännöt maksusitoumuksella korvattavista lääkkeistä poikkeavat aikaisemmasta käytännöstä. Maksusitoumuksella sai ennen Kela-siirtoa pääsääntöisesti kaikki lääkärin määräämät lääkkeet, kun kunta antoi maksusitoumuksen asiakkaalle.

Kelalla on eri säännöt.

Kelan säännöt maksusitoumuksella korvattavista lääkkeistä poikkeavat aikaisemmasta käytännöstä.
– Jos asiakkaalle annetaan Kelalta maksusitoumus ilman rajoituksia, silloin edelleenkin pääsääntöisesti lääkärin määräämät ja Kela-korvattavat lääkkeet kuuluvat maksusitoumuksen piiriin, sanoo Kontulan apteekin apteekkari Kirsi Pietilä.

Hän korostaa, että tämä on pääsääntö, josta on poikkeuksia. Kelalla on kuntia tiukemmat säännöt maksusitoumusten myöntämiseen.

– Ongelma on tullut siinä tilanteessa, kun asiakkaan käyttämä lääkärin määräämä lääke, jota Kela ei korvaa eikä ole koskaan korvannutkaan, ei kuulukaan maksusitoumuksen piiriin.

ILMOITUS
Asiakkaan osattava pyytää Kelalta

Pietilä kertoo, että apteekit ovat saaneet ennen vuoden vaihdetta pitkän listan ohjeita Kelalta lääkkeistä, jotka eivät kuulu rajoituksettoman maksusitoumuksen piiriin.

Tällaisia on muun muassa osa lääkkeistä, joista ei makseta Kela-korvauksia, kaikki vitamiinit sekä ravintoliuokset vanhuksille sekä myös sidetarvikkeita. Kunnat maksoivat asiakkaille näitä aikaisemmin.

– Jos asiakas haluaa nämä maksusitoumuksella, hänen pitää osata pyytää ja kertoa, että lääkäri on näitä määrännyt.

– On asiakkaan ja Kelan välinen asia, mihin asiakas saa maksusitoumuksen, sanoo Pietilä.

Pietilän mukaan tästä onkin tullut ongelma: aikaisemmin kunta maksoi automaattisesti lääkärin määräyksen mukaan mutta nyt on osattava pyytää erikseen erillistä maksusitoumusta.

Apteekeissa selvitellään korvauksia

Uusi käytäntö kuitenkin helpottaa apteekkien työtä, sillä nyt asiakkaan maksusitoumus lääkekustannuksiin tulee Kelalta sähköisesti. Toisaalta maksusitoumusten sisältöä joudutaan nyt selvittelemään apteekissa.

Pietilä kertoo tuoreesta tapauksesta. Kela oli myöntänyt asiakkaalle joihinkin lääkkeisiin maksusitoumuksen ja jättänyt osan maksusitoumuksen ulkopuolella. Asiakas koki tämän loukkaavana ja jätti kolesterolilääkkeet ottamatta.

– Tällä hetkellä pitää tapauskohtaisesti selvittää, mitkä lääkkeet kuuluvat maksusitoumuksen piiriin ja mitkä eivät, Pietilä kertoo.

Nykykäytännön mukaan myös kunta voi myöntää asiakkaalle harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tämä edellyttää, että asiakkaan pitää hakea sitä erikseen kunnalta.

Kela tullut vastaan

Alkuvaikeuksista kertoo sekin, että apteekista on annettu sitoumuksella lääkkeitä, joihin Kela ei ole myöntänyt maksusitoumusta. Asiakkaalla ei ole ollut tästä tietoa eikä apteekissa ole asiaa huomattu.

– Kela on suhtautunut tähän onneksi näin alussa ymmärtäväisesti, Pietilä sanoo.

Kela oli myöntänyt helmikuun alkupuolella kaikkiaan jo yli 200 000 lääkemaksusitoumusta. Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Puheluita tulee poikkeuksellisen paljon eli noin 2 000 päivässä.

23.02.2017 POSITIIVINEN JUTTU, LAINA LYHENI

Positiivinen juttu.
Arvaatte varmaan mikä, no lainani alitti 4000 €, summa on 3923,82 € .
Koska maksoin lainani myöhässä seuraava erä on sitten 10 e suurempi.
Onneksi Kela sitten maksoi työmarkkinatukeni.
Kaiken kaikkiaan sain tililleni  374,22  €+ 144 €  = 518,22 €  
518,22  € - 266,21 €  = 252,01 € , vielä pois puhelin 62 € ja vuokra 46,71  € , tämä määrä vielä kysymysmerkki, kunhan päätös tulee selviää loppusumma.

Tuntuuhan tuo summa hienolta, mutta itsekin mietin että mikä vikana, niin tietty se , että tuolla summalla on elettävä koko maaliskuu , seuraava raha tulee vasta viikolla 12.

Ensi kuussa kun ei mitään perintöjä tule saan 534,60 € + 144 € = 678,60 €.
Laskin tuostakin pois lainan ja vuokran omavastuun, niin 177,86 + 266 = 443,86 €  olisi jäännös  235,04 €.
No, ihan sama summa kuin nytkin jäi, ei paljon eroa.
Näin kun hehkutan ja lasken valmiiksi, niin tulee jokin takapakkia, jonka Kela keksii hatusta.
Tietty tuosta summasta en varmastikkaan saa toimeentulotukea.

23.02.2017 Kela hakee uusia työntekijöitä asiakaspalveluun - "ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa"

Kela hakee uusia työntekijöitä asiakaspalveluun - "ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa"
Torstai 23.2.2017 klo 06.06  
Kela tiedotti keskiviikkona rekrytoivansa uusia työntekijöitä kasvaneen asiakasmäärän vuoksi.

Kela rekrytoi uusia työntekijöitä paikkaamaan vajetta.

Kela rekrytoi uusia työntekijöitä paikkaamaan vajetta. (TIMO MARTTILA)
Kela tiedotti keskiviikkona rekrytoivansa uusia työntekijöitä kasvaneen asiakasmäärän vuoksi.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa, ja se on ruuhkauttanut Kelaa pahasti.

Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on kuitenkin osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 prosenttia. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita, noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

- Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki toteaa Kelan tiedotteessa.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on puututtu siten, että Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Kela vakuuttaa pyrkineensä ennakoimaan kasvavan asiakasmäärän niin hyvin kuin mahdollista.

Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6719.

TIIA PALMÉN
tiia.palmen@iltalehti.fi

23.02.2017 Kelan ongelmien seuraus: Virpillä on ruoat ja rahat jo täysin loppu - "Syön vain joka toinen päivä"

Kelan ongelmien seuraus: Virpillä on ruoat ja rahat jo täysin loppu - "Syön vain joka toinen päivä"
Torstai 23.2.2017 klo 06.01  
Virpi Raatikainen on odottanut Kelan päätöstä toimeentulotuesta jo kolme viikkoa, vaikka lain mukaan päätös pitäisi antaa seitsemän arkipäivän kuluessa.


Toimeentulotukihakemukset siirtyivät kunnilta Kelalle vuoden alussa. Kelassa on ollut pahoja ruuhkia hakemustulvan vuoksi.
Lain mukaan päätös toimeentulotuesta täytyy tehdä seitsemässä arkipäivässä hakemuksen saapumisesta. Raatikainen on odottanut päätöstä jo kolme viikkoa.
Yksinhuoltajaäidin rahat ovat täysin loppu, laskut maksamatta ja ruokaa ei ole.
 - Tyttärelleni olen pystynyt laittamaan joka päivä ruokaa, tosin lähinnä vain makaronia tai nuudelia, muuta ei ole, Raatikainen kertoo.


Kymenlaakson Miehikkälässä asuva Virpi Raatikainen, 46, on saanut kokea karvaasti sen, millaisia ongelmia toimeentulotukihakemusten siirtyminen kunnilta Kelan vastuulle on aiheuttanut.

Raatikainen vei perustoimeentulotuen hakemuksen Kelan Haminan toimistoon 3. helmikuuta. Virkailija otti paperit vastaan ja merkitsi ne käsittelyyn 3. helmikuuta alkaen.

Lähes kolme viikkoa on kulunut, mutta päätöstä ei ole vieläkään kuulunut. Hän ei ole saanut mitään tietoa siitä, milloin päätös mahdollisesti tehdään.

Lain mukaan päätös toimeentulotuesta täytyy tehdä seitsemässä arkipäivässä hakemuksen saapumisesta.

- Toimeentulotuki on viimeinen oljenkorteni, joten tässä alkaa olla suuri hätä ja ennen kaikkea nälkä. Kelan päätöksen venymisen vuoksi painoni on pudonnut jo kuusi kiloa, koska pystyn syömään vain joka toinen päivä, Raatikainen kertoo.

Laskut rästissä

Raatikainen asuu 14-vuotiaan tyttärensä kanssa kaksin syrjäseudulla vuokralla.

Hän on itse aikuisopiskelija eikä hän saa opintolainaa. Hän saa asumistukea 400 euroa kuukaudessa ja 220 euroa opintotukea sekä elatustukea tyttärestään 150 euroa.

Noin 600-700 euron suuruinen perustoimeentulotuki on Raatikaiselle elintärkeä.

- Näillä tuloilla olen tullut toimeen ja saanut laskut hoidettua sekä ruokaa pöytään. Ei sillä ylimääräistä juhlita, mutta tarpeelliseen se riittää.

- Helmikuussa olen pystynyt maksamaan vain osan vuokrastamme, ja kaikki muut laskut ovat rästissä. Onneksi meillä on ymmärtäväinen vuokranantaja, Raatikainen kiittelee.

Virpi Raatikaisella ei ole tällä hetkellä varaa ostaa edes ruokaa, koska päätös toimeentulotuesta viipyy Kelassa.
Kova nälkä

Lähimpään ruokakauppaan Raatikaisella on matkaa 17 kilometriä. Edellisen kerran nainen kävi kaupassa puolitoista viikkoa sitten, eikä rahaa ruokaan enää ole. Ruokavarastot ja pakastin alkavat olla täysin tyhjät.

Tällä viikolla ystävät ovat tulleet Raatikaisen avuksi ja huomenna hän saa ystävältään ruokapaketin.

- Olen itse syönyt nyt vain joka toinen päivä, koska muuten ruoka ei riitä. Tyttärelleni olen pystynyt laittamaan joka päivä ruokaa, tosin lähinnä vain makaronia tai nuudelia, muuta ei ole. Painoni on pudonnut kuusi kiloa kolmen viikon aikana, mutta onneksi olen vähän pulskempi, niin on varaakin pudota.

Raatikainen on jakanut varastossa olevat ruoat niin, että ne riittävät tytölle joka päiväksi ja hänelle itselleen joka toiseksi päiväksi.

- Niinä päivinä kun en syö, juon aamukahvin ja vettä. En ole laittanut suuhuni mitään muuta koko päivänä. Energiatasot ovat aika alhaalla ja nälkä on jo kova. Tähän alkaa tosin tottua, Raatikainen sanoo.

Bensa loppu

Myös Raatikaisen opiskelu on kärsinyt toimeentulotuen puuttumisen vuoksi. Koulu on 65 kilometrin päässä Kouvolassa, ja kulkemiseen hän tarvitsee autoa.

- En ole päässyt kahteen viikkoon kouluuni, koska autossa ei riitä bensa. Bensiiniä on jäljellä vain sen verran, että jos joku hätä tulee, pääsemme autolla pois täältä metsän keskeltä. Harmittaa, että tämän vuoksi opiskeluni kärsii.

Tytär kulkee kouluun kunnan bussilla, joten lapsi on päässyt kouluunsa. Tyttö saa onneksi koulussa myös ruokaa.

- Onhan tämä aika kurjaa, mutta tytär on onneksi pärjännyt hyvin. Hän tietää, että meillä ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen.
 
Tuttujen tutut (ventovieraat ihmiset ) ovat tuoneet mm. makaronia, lihasäilykkeitä, tomaattimurskaa ja maitojauhetta. (JARMO SIPILÄ)
Ystävät apuna

Raatikainen on erittäin pettynyt siihen, miten vaikeaksi toimeentulotuen saaminen on käynyt, kun päätöksenteko siirtyi kunnilta Kelalle.

- Kunnalla päätös toimeentulotuesta hoitui kolmessa päivässä. Tammikuussa sain vielä toimeentulotukea, koska kunta oli tehnyt aiemmin pitkän päätöksen, jonka mukaan minulle maksettiin toimeentulotukea tammikuun loppuun asti. Ongelmat alkoivat nyt, kun tukea pitää hakea Kelalta.

Raatikainen ei ole itse yrittänyt soittaa Kelan puhelinpalveluun, koska hänen tuttavansa ovat jo yrittäneet sitä - tuloksetta.

- Tutut ovat kertoneet, että puhelinpalveluun ei pääse läpi. Kelan nettisivuilla lukee toivomus asiakkaille, että älkää tulko käymään tai soittako, vaan käyttäkää verkkopalvelua. Mitään vastausta ei kuitenkaan tule verkon kautta.

Raatikainen on erittäin kiitollinen ystävilleen, jotka ovat hänen tukena.

- Yksi ystäväni on luvannut viedä minut kauppaan ja toinen tuo ruokaa. Kaikilla ei varmasti ole näin onnekasta tilannetta, että on ystäviä lähellä.

TIIA PALMÉN
tiia.palmen@iltalehti.fi

20.02.2017 Kelan valtuutetut puivat toimeentulotukiruuhkaa

Kelan valtuutetut puivat toimeentulotukiruuhkaa
Hakemusten käsittely Kansaneläkelaitoksessa on ruuhkautunut.

Hakemusten käsittely Kansaneläkelaitoksessa on ruuhkautunut.
Julkaistu: 21.2. 20:20


Kelan valtuutetut puivat toimeentulotukihakemusten aiheuttamaa ruuhkaa kokouksessaan tiistaina.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– On tärkeää seurata tilannetta koko ajan. Saimme kokouksessa arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kertoo STT:lle.

Sarkomaa myöntää, että uuden henkilökunnan kouluttaminen vie aikaa. Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä, mikä ei nyt toteudu.

Sarkomaan mukaan valtuutetut korostivat kokouksessaan, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa. Sarkomaan mukaan kiireellisissä tapauksissa, kuten lääke- tai ruoka-asioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

– Kun on hätä, lääke ja ruoka-asiat pyritään ratkaisemaan samana tai seuraavana päivänä, ja tämän halusimme kuulla.

Valtuutetut kysyivät Kelalta myös, voisiko tilannetta helpottaa lainsäädännöllisin keinoin. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta, minkä seurauksena asiakaspalvelu ja hakemusten käsittely ruuhkautuivat. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Kela on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jolla on oma hallinto ja talous. Eduskunnan nimeämät valtuutetut ovat vastuussa Kelan valvonnasta.
STT

21.02.2017 MITÄ TÄSSÄ VOISI ENÄÄ SANOA KELASTA

Itku tuli aamulla, kun katsoin Kelan sivuilta päätöksiä.
Toimeentulotuen korjaus/oikaisupyyntö oli tullut myöhässä, ja asiat eivät siltä osin etene mihinkään.
Ja sitten, oli tullut päätös myös toimeentulotuen korjauksesta helmikuulle, maksoivat lisänä   11,34 €.
Kiitos tuosta.
Maaliskuun päätöstä lähdin sitten ihan kysymään virkailijalta.
Pähkäiltiin ensin oikaisuvaatimusta, ja ei kumpainenkaan ymmärretty sitä. Soitti jonnekin, ja selvitettiin, no oikein on.
Seuraavaksi pähkäiltiin maaliskuun toimeentulotuki hakemustani, siinä meni sitten sormi suuhun virkailijalta, kun siellä ei ollut merkintää perinnästä, vaan olisi pitänyt suorittaa koko työmarkkinatuki minulle.
Taas soitti eteenpäin ja kyseli, ei tullut selvyyttä , tuossa vaiheessa olin istunut jo puolitoista tuntia siellä, virkailija pähkäili ja sanoi , että päätä särkee ja ei osannut sanoa mitään. Laittoi kummastakin päätöksistä oikaisupyynnöt.
Minulle ei makseta maaliskuussa euron euro tililleni.
Koska saan nyt enemmän, perinnänkin  534,60 € -160 € jälkeen käteen.
Summa on 374,60 +.144 € = 518,40 €
Maksan pankkilainan  266 €, puhelimen 70 € ja vuokran loppuosan 163,70 , niin 18,70 € maaliskuulle elämiseen.
No, katsotaan , kun avoimena olevat päätökset saadaan valmiiksi miten käy.

On todella harmillista tämmöinen sähellys.
Ja varmasti en ole ainoa, virkailija sanoi että, jonoa on joka puolella Kelassa. Niin solmuun ovat asiansa saaneet.

Ja kun Perusturvasta ovat siirtäneet varansa Kelaan, ei heilläkään ole rahoja näiden alkusotkujen jälkeen autella . Ja perusturva neuvoo hakemaan apua Kirkolta, no ei sielläkään ole apuja, näiden sotkujen jälkeen.

Mistä tulisi taho, joka korjaa Kelan sotkuja ja auttaa hätään jääneitä kansalaisia laskujen, vuokrien ja ennen kaikkea ravinnon saamisessa, joka päiväiseen elämään.

Toivotaan että, nämä asiat herättävät jonkun tahon huomioimaan, kuinka hukassa Kela.
Ja sen myötä asiakkaat huutavat apua, jotta saisivat asunnot pidettyä.
Oikaisuvaatimuksien ja päätöksien käsittelyt, kun venyvät viikkoihin.


Pitkää pinnaa ja tsemppiä , meille kaikille !

06.02.2017 TOIMEENTULOTUKI

Hain täydentävää toimeentulotukea perusturvasta.
Koska ajattelin heidän oleva inhimellisempiä asiakasta kohtaan, kuin Kelan toimeentulotuenlaskijat.

Kylmää vettä tuli niskaan, koska tuloni ovat olleet hyvät, ottivat meinaan huomioon kuntouttavan työtoiminnan kulukorvaukset, niin eivät myöntäneet minulle täydentävää toimeentulotukea.

Muuta kuin , 20 € maksusitoomuksen meidän kaupungin K-Supermarkettiin.
Pyysin rahaa pyöräilykypärään, kävin jo katsomassakin sitä , oli tarjouksessa 40 €.
Kuuluu perustoimeentulotuen piiriin.
Valitan tästä päätöksestä.

Valitan myöskin Kelan päätöksestä kuitata helmikuulta vielä tammikuun perustoimeentulotukea.
Katsotaan, miten käy.

Jatkossa osaankin tehdä tämän täydentävn toimeentulotukihakemuksen samaan kelan hekemuksessa, koska näin voi tehdä.


HUOM !

Jos tarvitset täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, voit hakea niitä hakemuksen kohdassa lisätietoja. Voit pyytää, että Kela siirtää hakemuksen kuntaan.





Asiasta kukkaruukkuun, Kelaan soitetaan jopa 12 000 puhelua päivässä.
Toimeetulotuen maksatuksen myötä tulleet ruuhkat helpottavat vasta keväällä. (Jos silloinkaan.)
Tammikuussa puheluita oli 3000-4000 puhelua päivässä.

03.02.2017 PERINTÄTOIMISTOJEN MAAILMASSA

1)  Tact Finance Oyj:   velka meiltä Ok-Perintä Oy:lle
2) Gothia Oy : liitteenä saldotodistukset OPR:n sekä NDN Yhtiö Oy:n velkojen osalta.
3) Ege .fi : Saatavan asianomistaja on Flexcash Oy
4)   4finance: Vivus-lainanne on siirtynyt Intrum Justitia Debt Finance AG:n omistukseen
5)  Resurs.fi  :  1. Ellos Yksityislaina, lainanumero 2849974. Ellos Yksityislaina on siirtynyt Ok Perintä Oy:lle                       2. Ellos Tili, asiakasnumero 109282-7870. Ellos Tili on siirtynyt Ok Perintä Oy:lle
                    3. Instrumentarium Tili, asiakasnumero 10103198880. Instrumentarium Tili on siirtynyt Alektum                      Perintä Oy:lle
6)Intrum Justitia : Lähetän sinulle saldokirjeen kotiosoitteeseen jossa ovat kaikki avoinna olevat asiat
7) Alektum :
8)Nanolaina.fi,
9)Pragroup.fi,
10)Okperinta.fi,
11)Alektum.fi:
12) Flexcash.fi:
13)Bigbank.fi,:Olemme teihin yhteydessä mikäli tarvitsemme lisätietoja asiaanne liittyen tai olette jättäneet yhteydenottopyynnön.
16)Vivus.fi,
17)Lindorff.com : Olemme välittäneet saldopyyntösi eteenpäin-> saldotiedot sähköpostitse noin kahden viikon kuluessa.
18 )noreply@sehan5898as185:Kiitos viestistäsi. Käsittelemme asiasi mahdollisimman pian.


Kyllä on aikamoista perintätoimistojen siirtoja toiselle, jos ei kolmannellekin perintätoimistolle .
Saas nähdä millainen loppu summa näistä kaikista tulee.
Kovasti kannustavat sopimaan uutta maksujärjestelmää, jos ei heidän kanssaan, niin ainakin ulosoton kanssa.

02.02.2017 ULOSOTTO, PERINTÄYHTIÖIDEN YHTEYSTIETOJA

Tänään kävelin ulosottotoimistoon ja ajattelin kysellä mitä kaikkea sieltä tiedoista löytyykään.
Heillä ei ole tietoa kuin, niistä veloista jotka nyt ovat perinnässä, ja löytyi ainoastaan 13 000 € velkaa.
Kun eilen laskeskelin nuo kahden paperin summat yhteensä niin summa oli
40 518 € ja pankkilaina 4176,30 €  ja 419,80 € yhteensä  45  114,10 € .
Siinä tietty oli myös ulosottoon maksettu 18 498 €.



Laitoin kyselyä myös kaikkiin perintä firmoihin. Paljonko on siellä velkoja, varmaan ihan riittävästi.
Ja nyt sitten olen ymmärtänyt, että velat vanhenee.
Ja ulosotto virkailija sanoi, että hänen aikanaan  velkoja ei ole hakenut uudelleen 15 vuoden jälkeen vanhentuneita lainoja uudelleen maksuun.
Mutta tietty poikkeus vahvistaa säännön. Varmasti voi jollain olla tälläisiä kokemuksia.

Velaton vuoteni olisi 2030, ikää olisi 66 .



contactcenter@okperinta.fi
asiakaspalvelu@pragroup.fi
nanolaina@nanolaina.fi
info@bigbank.fi
asiakaspalvelu@vivus.fi
asiakaspalvelu@opr-vakuus.fi
info.fi@lindorff.com
info.fi@gothiagroup.com
info@ege.fi
yksityislaina@resurs.fi
info.finland@intrum.com
asiakaspalvelu@tact.fi

01.02.2017 OMIA TIETOJA

01.02.2017 Yleisimmät luottotietorekisterissä olevat merkinnät

Yleisimmät luottotietorekisterissä olevat merkinnät
Luottorekisterissä voi olla useita erilaisia merkintöjä, joista jokaisella on oma lyhennyksensä. Vastaan tulevien merkintöjen tulkitseminen on vaikeaa ilman ymmärrystä siitä mitä kyseinen lyhenne tarkoittaa.

Ohessa on listattuna yleisimpiä luottotietorekisterissä olevia merkityksiä selityksineen:

LKP = Tililuottoon tai luottokorttiin liittyvä maksuhäiriö
YVK = Yksipuolinen tuomio velkomusasiassa. Käräjäoikeus on antanut yksipuolisen tuomion selvässä ja riidattomassa velkomusasiassa. Velallinen ei ole vastannut tai vastauksen perusteet eivät ole riittäneet asian riitauttamiseen.
UMV = Ulosottomenettelyssä todettu varattomuus tai muu este. Velallinen on todettu ulosottomenettelyssä varattomaksi tai velallista ei ole tavoitettu.
UMS= Velalliselta ei ole suppeassa ulosottomenettelyssä löytynyt varoja velan suorittamiseksi tai velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.
UMP= Velallisen palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittaus on jatkunut kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukauden ajan
KHI= Velallisen jättämä konkurssihakemus.
KHV = Velkojan jättämä konkurssihakemus
KKV = Velallinen asetettu konkurssiin
FHI= Velallisen jättämä saneeraushakemus
FHV = Velkojan jättämä saneeraushakemus
FSA = Saneerausmenettelyn aloittamispäätös
HAK = Velallinen on jättänyt velkajärjestelyhakemuksen.
HAP = Käräjäoikeus on määrännyt velkajärjestelyn aloitettavaksi.
HVP = Käräjäoikeus on vahvistanut maksuohjelman ja määrännyt velkajärjestelyn päättymispäivän.
HRP = Velkajärjestelyn maksuohjelman raukeaminen.
KR =  Konkurssi rauennut varojen puutteessa. Konkurssimenettely on rauennut, koska konkurssipesän varat eivät ole riittäneet kattamaan pesän hoitamisesta aiheutuneita kuluja.
UM = Verottajan julkaisemat tilittämättömät veronpidätykset ja alv-erät.
ATR = Yksityisoikeudellinen trattaprotesti
AST = Yksityisoikeudellinen trattaprotesti, ei julkaistava. Trattaprotesti, jota ei julkaista lehdissä.
Muut luottorekisterissä esiintyvät merkinnät selityksineen nähtävillä esimerkiksi osoitteessa: https://www.omatieto.fi/pdf/Luottotietomerkinnat.pdf

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat
Maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajoista on määrätty luottotietolaissa.

Yleisesti ottaen eri tyyppisillä merkinnöillä on erilaiset säilytysajat.

Lisätietoa eri merkintöjen tallennusajoista löytyy esimerkiksi Asiakastieto Oy:n laatimasta materiaalista: http://www.asiakastieto.fi/pdf/luottotietomerkinnat.pdf