25.05.2016 PANKKI JA PALVELUMAKSUT

Pankki perhana.
Tilillä on 12,95 €, pärjään sillä loppukuun eli  3.6. 2016 saan tuloutuksen Perusturvasta.
Niin, kappas vaan se pankki ottaa ne palvelumaksut, vaikka ne tietää että menee kuun lopussa, aina se vaan tuntuu niin väärältä.
On minulle iso summa 8,60 € palvelumaksuja.
Ei tuolla loppusummalla 4,35 € paljonkaan saa kaupasta,
on kuin hyttysen pissa Itämeressä.
Jotain saat, mutta et mitään muuta kuin välttämättömän.

Näillä mennään taas ensi viikkoon.

23.05.2016 LASKU PUKKAA , NYT SAMANA PÄIVÄNÄ

1) 23.05.2016
klo 03.09 Arvoisa asiakas,
Kirjen liitteessä on saatamamme lasku PDF muodossa.
Maksaessasi käytä aina viitenumeroa!

Kära kund,
Bifogat med detta brev är din räkning i PDF format.
Kom ihåg att ange referensnummer vid betalningar.

GP Perintätoimisto

Lasku/Räkning: 707264
-----------------------------------------------------------------------
Saaja/Mottagare: GP Perintätoimisto

Saajan tilinumero(t)/Mottagarens konto(n):
Sampo Pankki: FI77 8000 1710 3024 08

Viitenumero/Referensnummer: 90398 95009

Eräpäivä/Förfallodag: 07.09.2015

Summa: €398.09

Erittely/Specifikation:
TROMVELT 100€ 30vrk €100.00
Käsittelymaksu €40.00
Korko €27.31
Huomautuskulut €5.00
Perintäkulut €190.00
Korko €35.78

2) 23.05.2016
klo 03:04 Arvoisa asiakas,
Kirjen liitteessä on saatamamme lasku PDF muodossa.
Maksaessasi käytä aina viitenumeroa!

Kära kund,
Bifogat med detta brev är din räkning i PDF format.
Kom ihåg att ange referensnummer vid betalningar.

GP Perintätoimisto

Lasku/Räkning: 707264
-----------------------------------------------------------------------
Saaja/Mottagare: GP Perintätoimisto

Saajan tilinumero(t)/Mottagarens konto(n):
Sampo Pankki: FI77 8000 1710 3024 08

Viitenumero/Referensnummer: 90398 95009

Eräpäivä/Förfallodag: 07.09.2015

Summa: €398.09

Erittely/Specifikation:
TROMVELT 100€ 30vrk €100.00
Käsittelymaksu €40.00
Korko €27.31
Huomautuskulut €5.00
Perintäkulut €190.00
Korko €35.78

Saman vuorokauden aikana, sähköpostin ensisijaiseen ja ilmoituksiin , sama lasku.
Tämä menee jo huvittavuuden puolelle.

19.05.2016 SAMA LASKU VIIKON VÄLEIN, EI MUUTA PUUHAA PERINTÄTOIMISTOLLA

 13.05.2016
GP Perintätoimisto

Lasku/Räkning: 707264
-----------------------------------------------------------------------
Saaja/Mottagare: GP Perintätoimisto

Saajan tilinumero(t)/Mottagarens konto(n):
Sampo Pankki: FI77 8000 1710 3024 08

Viitenumero/Referensnummer: 90398 95009

Eräpäivä/Förfallodag: 07.09.2015

Summa: €398.09

Erittely/Specifikation:
TROMVELT 100€ 30vrk €100.00
Käsittelymaksu €40.00
Korko €27.31
Huomautuskulut €5.00
Perintäkulut €190.00
Korko €35.78
_________________________________________
18.05.2016 

GP Perintätoimisto

Lasku/Räkning: 707264
-----------------------------------------------------------------------
Saaja/Mottagare: GP Perintätoimisto

Saajan tilinumero(t)/Mottagarens konto(n):
Sampo Pankki: FI77 8000 1710 3024 08

Viitenumero/Referensnummer: 90398 95009

Eräpäivä/Förfallodag: 07.09.2015

Summa: €398.09

Erittely/Specifikation:
TROMVELT 100€ 30vrk €100.00
Käsittelymaksu €40.00
Korko €27.31
Huomautuskulut €5.00
Perintäkulut €190.00

Korko €35.78

18.05.2016 SANAINEN ARKKU TYHJÄ

Sanainen arkku on ihan tyhjä.
En jaksa nyt vatvoa tätä raha-asiaa, kun se ei sillä nyt muuksi muutu.
Samat perijät muistaa joka kuukausi.
Sunnuntaina 22.05.2016 loppuu urani  nykyisessä työpaikassani.
Kengän kuva takapuoleen.
Lopputili maksetaan kesäkuun puolessa välin.
Olipa uusi pomo todella töykeä.
Onneksi ei tarvitse mennä sinne firmaan takasin.
Aktivointisuunnitelman laatimiseen on kutsu 26.05.2016 TE-toimistolla klo 9.15.
Siinä ne tärkeimmät.

02.05.2016 Toimeentulotuen maksamiseen on tulossa yhtenäiset ohjeet.

Toimeentulotuet Kelalle - lupauksissa yhtenäisempi linja

Lauantai 30.4.2016 klo 21.43    

 

Toimeentulotukea saavan ihmisen ei kannata ottaa vaikkapa syntypäivälahjaksi tarkoitettua rahalahjaa tililleen. (ERIIKA AHOPELTO)

 

Kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, maksupäätökset tehdään samoilla säännöillä paikkakunnasta riippumatta.

Kun toimeentulotukea saavan ihmisen tilille tulee rahaa vaikkapa syntymäpäivälahjana, toisessa kunnassa lahja vähentää toimeentulotukea koko määrällään ja toisessa osittain. Kolmannessa kunnassa etuuskäsittelijä voi katsoa summan niin pieneksi, ettei se vaikuta toimeentulotukeen lainkaan.

Lahjaksi saadun rahan vähentäminen köyhän ihmisen toimeentulotuesta kirvoitti kipakan keskustelun, kun skitsofreniaa sairastavan pojan isä kirjoitti kokemuksestaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalle. Isä totesi, että hänen antamansa raha meni suoraan kaupungin rahapussiin.

Isän kirjoituksesta alkanut keskustelu on nostanut esiin myös sen, että toimeentulotukea saavat kokevat kohtelunsa olevan erilaista paikkakunnasta riippuen. Jossain kunnissa pienet summat asiakkaan tilillä eivät vaikuta toimeentulotuen suuruuteen, mutta toisissa vähennetään jokainen tilillä oleva sentti maksuun tulevasta summasta.

Myös harkintaa

Toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle 2017 alusta, ja siirtoa varten valmistellaan yhtenäisiä ohjeita, jotka valmistuvat ensi syksynä, kertoo toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl.

- Mukaan ohjeistukseen tulee mm. tämä, mikä julkisuudessakin on ollut esillä, että mitkä ovat vähäisiä tuloja tai lahjoituksia, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.

Tulevat ohjeet noudattelevat melko pitkälle niitä käytäntöjä, jotka kunnissa ovat käytössä nyt. Alustavassa versiossa on mainittu euromääriä sille, mikä olisi vähäinen tulo, mutta arviot ovat vielä alustavia suunnitelmia.

- On koitettu löytää keskiarvoja niistä, mitkä ovat käytössä nyt, Ståhl kertoo ja lisää, että jatkossakin on mahdollista käyttää myös tapauskohtaista harkintaa.

Kiivas keskustelu toimeentulotuen maksamisesta on Ståhlin mielestä jättänyt varjoon sen, mihin tuki on alun perin tarkoitettu.

- Ei muisteta, että toimeentulotuki ei ole perustulo, vaan viimesijainen etuus, ja sen tarkoitus on olla lyhytaikainen tuki, Ståhl sanoo ja myöntää, että "valitettavasti niin on päässyt käymään", että se on vakiintunut monelle ainoaksi tuloksi.

Kela hakee lisää työntekijöitä

Toimeentulotukihakemusten siirtyminen kunnilta Kelalla vaatii lisää työvoimaa.

Kela hakee uusia työntekijöitä toimeentulotukikäsittelijöiksi. Osa heistä rekrytoidaan kunnista, osa siirtyy toisista tehtävistä Kelan sisältä. Hankepäällikkö Heli Kauhanen toteaakin, että Kelaan tulee uusia työpaikkoja.

- Olemme palkkaamassa kunnista 300-350 henkilötyövuotta.

Kun osa Kelan etuuskäsittelijöistä tulee kunnista samoista tehtävistä, onko vaara, että vanhat työtavat seuraavat tekijöitään ja asiakkaat ovat edelleen tyytymättömiä epätasa-arvoisina pitämiinsä päätöksiin?

- Ratkaisuissa ei pitäisi olla valtakunnallisesti mitään eroja. Ne yritetään kitkeä pois valtakunnallisella ohjeistuksella

Kelaan tulevat toimeentulotukihakemukset käsitellään harvemmassa paikassa kuin nykyisin.

- Isoimmille paikkakunnille tulee etuuskäsittelijöitä, mutta heitä ei ole kaikissa toimipisteissä. Jos asiakas ei ole tyytyväinen päätökseen, hän voi käydä asioimassa paikallistoimistossa tai soittaa Kelan palvelunumeroon, Kauhanen toteaa.

Hän vakuuttaa, että Kelassa on varauduttu asiakkaiden tarpeisiin.

- Meillä on varauduttu tähän. Tukipäätös kaivetaan esille ja käydään läpi mitä on päätetty. Halutessaan asiakas voi keskustella päätöksen tekijän kanssa.

SOILA SARONIEMI 

soila.saroniemi@ilmedia.fi

02.05.2016 "Systeemi on nöyryyttävä" - toimeentulotuen hakeminen vie voimat monelta

"Systeemi on nöyryyttävä" - toimeentulotuen hakeminen vie voimat monelta
Lauantai 30.4.2016 klo 21.40  
Toimeentulotuen saaminen ei ole yksinkertaista, ja moni kertookin väsyvänsä vaatimusviidakossa.

 
Nimimerkki Pentti menee jatkossa mielummin leipäjonoon kuin hakee vaikeasti anottavaa toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimistosta. (JARNO JUUTI)

Iltalehti kysyi lukijoiden kokemuksia toimeentulotuen hakemisesta. Vastausten perusteella se voi olla sosiaalitoimistosta riippuen suhteellisen sujuvaa tai jopa niin hankalaa, että osa ei jaksa viedä hakemusrumbaa loppuun asti.

Perusteet vaihtelevat

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimeiseksi ja tilapäiseksi auttamismuodoksi, mutta yhä useammalle siitä on muodostunut vakiintunut toimeentulo. Vastaajista muutamat toivoivat perustulon astuvan voimaan ja uskoivat sen yksinkertaistavan tilannetta, jota pitävät nyt nöyryyttävänä.

Toimeentulotuen maksaminen siirtyy ensi vuoden alusta Kelalle, minkä pitäisi yhdenmukaistaa maksukäytännöt koko maassa (IL 27.4.). Siihen asti kunnissa tehdään erilaisia päätöksiä mm. siitä, millaisen summan henkilö saa saada vaikkapa lahjaksi ilman että se vähennetään toimeentulotuesta.

Laina on tuloa

Monet omista kokemuksistaan kertoneet toimeentulotuen saajat eivät pidä maksupäätöksiä oikeudenmukaisina tai edes ymmärrettävinä. Nimimerkki Kati kertoo näin: "Otin pankkilainan maksaakseni pikavipit pois. Nyt tuo laina lasketaan tulokseni, enkä saa toimeentulotukea moneen kuukauteen. Kolmen lapsen kanssa on tosi vaikeaa. En ymmärrä, käytin lainan kokonaan velkojeni maksuun."

Lappilainen kertoo lapsensa ottaneen opiskeluaikana vapaaehtoisen eläkevakuutuksen, mutta on kolmannesta ammatistaan huolimatta pätkätöissä. Tuli työttömyyttä, sairautta ja jopa sairaalareissuja. Kun hän haki toimeentulotukea, pitikin eläkevakuutus realisoida. Siitä sai noin 600 euroa. Nuorella ei ole enää suunniteltua tulevaisuudenturvaa. "Olet siis aina sossun ja valtion varassa", nimimerkki toteaa.

Leipäjono parempi

Nimimerkki Näin tekee moni pitää toimeentulotuen hakemista niin nöyryyttävänä, että ei uskalla edes hakea tukea. "On niin huonoa ja kopeeta kohtelua ollut, että kitkuttelen satasella kuussa ennemmin kuin menen nöyryytettäväksi ja kiusattavaksi." Nimimerkki tietää, että kaikki tiedot kysytään. "Syynätään kaikki pankkitilit. Lapsillakaan ei saa olla rahaa tilillä, muuten se pitää käyttää elämiseen."

Pentin hakemukset on palautettu toistuvasti: "Systeemi on tyly ja nöyryyttävä. Olen kolme kertaa saanut bumerangin, vaikka olisin oikeutettu tukeen. Enää en kehtaa hakea, joku liite tai muuta aina puuttuu. Kelan tietojakaan eivät muka näe. Tyydyn leipäjonoon."

Ilman nimimerkkiä kirjoittavalla on synkkä näkemys toimeentulotuen hakemisesta: "Toimeentulotuki on suunniteltu pitämään sen käyttäjä juuri pinnan alapuolella kunnes tämä päättää heittää lusikan nurkkaan ja kävellä junan alle."

Kouvolassa asuva monisairas Riitax on ollut sosiaalitoimen asiakas vuodesta 2 000, mutta ei ole kertaakaan tavannut virkailijaa. "Päätökset ovat mielivaltaisia ja arvaamattomia, käsittelijä vaihtuu jatkuvasti."

SOILA SARONIEMI
soila.saroniemi@ilmedia.fi

02.05.2016 Äidit kuljettavat vapaa-ajallaan ruokaa vähävaraisille lapsiperheille: "Lapset kiljuivat ilosta, kun saivat jugurttia"

Äidit kuljettavat vapaa-ajallaan ruokaa vähävaraisille lapsiperheille: "Lapset kiljuivat ilosta, kun saivat jugurttia"
KOTIMAA JULKAISTU 01.05.2016 09:06

Espoolainen Heidi Jaari on mukana hyväntekeväisyysporukassa, joka auttaa vähävaraisia lapsiperheitä pääkaupunkiseudulla.
– Kun vein ruokakassin kotiin, siellä lapset kiljuivat, kun näkivät jugurttipurkin. He eivät myöskään olleet syöneet juustoa kahteen vuoteen.

Tässä ei kuvata 50-luvun suomalaisarkea vaan tämän päivän vaikeuksissa olevien lapsiperheiden elämää.

Ihmisten hätä saa liikkeelle paitsi virallisia avustusjärjestöjä, mutta myös tavallisia suomalaisia. Yksi heistä on kahden pienen lapsen äiti Heidi Jaari.

Mainos (uutinen jatkuu alla)

Jaari tekee kahta työtä ja vapaa-ajallaan organisoi ja kuljettaa ruokaa, vaatteita, pesuaineita, leluja - mitä milloinkin tarvitaan - vähävaraisille perheille pääkaupunkiseudulla.

Jaari on yksi kolmesta ylläpitäjästä Facebookissa toimivassa Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla -ryhmässä.

– Hyväntekeväisyystyö on tullut minulle varmaan jo äidinmaidossa. Äitini ja isoäitini tekivät noin 90 prosenttia vapaa-ajastaan hyväntekeväisyyttä, Jaari naurahtaa.

– Kun minulle syntyi omia lapsia ja heiltä alkoi jäädä vaatteita pieneksi, aloin miettiä, miten niille voisi saada uusia käyttäjiä.

Silloin Jaari löysi muutaman viikon Facebookissa toiminnassa olleen sivuston ja otti yhteyttä ryhmän ylläpitäjään. Pian Jaaristakin tuli yksi ryhmän hallinnoijista.

60 euron tasauslasku sotki perheen talouden
Jaari tapaa suomalaisia lapsiperheitä, jotka uutisissa näkyvät usein vain tilastojen numeroina.



Suurin yllätys Jaarille on ollut se, miten vaikeaa ja hidasta Suomessa on saada apua äkillisessä tilanteessa, vaikka aina korostetaan, miten hieno Suomen sosiaaliturva on.
– Joutuu juoksemaan luukulta toiselle ja käymään pitkään paperisotaa akuutissa tilanteessa.
– Yhdeltäkin äidiltä sain itkunsekaisen viestin, että lapsella oli alkanut vesirokko, eikä hänellä ollut varaa kutinaa helpottavaan voiteeseen. Onneksi saimme sähköpostilla organisoitua apua perheeseen nopeasti.

Jaari kohtaa usein perheitä, joissa vanhemmat ovat pienituloisia, mutta pärjäävät arjessa juuri ja juuri. Talouden voi kuitenkin romahduttaa yksikin odottamaton tilanne.
– Eräälle perheelle tuli 60 euron sähkön tasausmaksu, ja se kaatoi hetkellisesti koko perheen talouden.

Toisaalta on myös niitä, joille selviäminen on jatkuvaa taistelua ja tasapainoilua.

Jaari kertoo perheestä, jossa lapset kiljuivat ilosta, kun näkivät, että avuntuojan ruokakassissa oli jugurttia.
– He eivät olleet myöskään kahteen vuoteen syöneet juustoa, koska se on niin kallista, Jaari jatkaa.

Toisessa perheessä äiti oli syönyt kaksi viikkoa kaurapuuroa, että lapsille saadaan kunnollista ruokaa.

"Saan voimaa, kun tiedän, että lapsi voi mennä masu täynnä nukkumaan"
Elämä on arvaamatonta. Jaari on törmännyt myös tavallisiin keskituloisiin perheisiin, joissa jokin tragedia on suistanut arjen raiteiltaan.
– Eräässäkin perheessä äiti oli ollut hyvissä töissä markkinointialalla ja menestynyt hyvin, mutta perheessä sattui tragedia, joka vei hänet työkyvyttömäksi.
– Kun ahdinko on kova, ja siihen tulee vielä muita vastoinkäymisiä päälle, niin yhtälö on vaikea.

Miten ihminen sitten jaksaa vapaa-ajallaan pohtia muiden murheita ja etsiä niihin ratkaisukeinoja?
– Jos kävisin vain näiden ihmisten kodeissa, pystymättä auttamaan, sitä ei kestäisi.

Jaarin mukaan muiden auttaminen auttaa myös häntä itseään.
– Jos saan viestin, että lapsi ei ole saanut ruokaa muutamaan päivään, niin lähden siltä seisomalta ajamaan kauppaan ja vaikka omalla rahalla. Saan voimaa, kun tiedän, että lapsi voi mennä masu täynnä nukkumaan.

Köyhien perheiden lapset kiusaajien silmätikkuja
Silloin kun köyhyys ja perheen ongelmat vaikeuttavat pienen lapsen elämään, Jaari herkistyy.
– Se on vähän kastellut tyynyäni öisin, että miten varsinkin pienten lasten perheet tulevat toimeen.
– Tulee mieleen tapaus, jossa pieni tyttö oli kulkenut koko pitkän pakkastalven pelkissä kumisaappaissa. Silloin sydän muljahti.

Jaari on myös rohkaissut kouluikäisten lasten vanhempia pyytämään apua, jos lapsia kiusataan perheen talousongelmien vuoksi.
– Ryhmästä on saanut apua pari sellaista lasta, joita on rajusti koulukiusattu köyhyyden vuoksi. Eli näitä lapsia on haukuttu koulussa, kun heillä on ollut liian pieniä tai rikkinäisiä vaatteita. Lapset voivat olla niin julmia eivätkä ymmärrä sitä, mitä taustalla on.

Jaari ymmärtää, että jotkut saattavat epäillä, ovatko kaikki apua hakevat todella "oikealla asialla”.
– Mutta me tarkastamme aina perheen tulot ja menot, Jaari napauttaa.

Jaarilla on kaksi ammattia. Hän on lentoemäntä ja sisustussuunnittelija. Liikkuva työ on epäsäännöllistä. Miten perhe suhtautuu hyväntekeväisyystyöhön?
– Mieheni ei ole koskaan sanonut mitään poikkipuolista. Hulluhan sellainen ihminen olisi, jos alkaisi moittimaan hyväntekemisestä.
– Perheet ovat aina anonyymejä, mutta kun olen välillä avannut miehelle taustoja, niin kyllä tapaukset ovat koskettaneet häntäkin ja hän on järjestänyt niin, että voi olla lasten kanssa, että pääsen viemään tavaroita.


LINDA PUKKA
linda.pukka(at)mtv.fi


RAVINTOLAN YLIJÄÄMÄRUOKAA PERHEILLE

Helsinkiläisen Katri Sorsan oma hyväntekeväisyysryhmä toimii tällä hetkellä Facebookissa. Auttava Käsi -ryhmässä Sorsa tuo yhteen apua tarvitsevia lapsiperheitä ja niitä, jotka haluavat auttaa. Sorsa on saanut avukseen myös yrittäjiä, jotka jakavat ryhmän kautta esimerkiksi lahjakortteja vähävaraisille. Lisäksi Sorsan kautta kulkee käytettyjä vaatteita ja kodintarvikkeita.

Erityisen iloinen Sorsa on siitä, että hän on saanut yhteistyökumppaniksi nyt myös ravintolan. Normaalisti hävikkiin menevä ruoka jaetaan eteenpäin vähävaraisille perheille. Sorsa korostaa, että kyseessä on järjestely, josta kaikki osapuolet hyötyvät.
– Käymme hakemassa kaksi kertaa viikossa lounasravintolasta yli jäänyttä ruokaa kylmälaukuilla ja kuljetamme sen saman tien näille perheille.

Sorsa ja hänen miehensä kuljettavat ruuat avustettaville perheille autollaan omalla kustannuksella.

Sorsan ryhmä on ollut toiminnassa nyt reilun viikon ja sen kautta on saanut apua noin neljäkymmentä perhettä.
– Eilen olimme juuri neljä tuntia jakamassa ruokaa koteihin ja samalla olen myös tutustunut paremmin näiden perheiden tilanteisiin.

Sorsa kertoo, että asiat, jotka suistavat perheitä pulaan, ovat hyvin moninaisia.
– Voi olla syöpää, kuolemaa, lapsen menetystä, avioeroa, kahden asunnon loukkoa. Sitten voi olla ihan hyvin toimeentuleva perhe, jonka talouden ja tasapainon on järkyttänyt jokin tragedia.

Osa joutuu myymään kodin irtaimistoa selviytyäkseen.
– Samaan aikaan kun vein perheeseen ruoka-apua, siellä tuli ostaja vastaan. Perhe siis myi tavaroitaan selviytyäkseen.

Sorsa sanoo auttamisen ilon ajavan häntä auttamaan.
– Kuvittelemme, että yhteiskunta auttaa, jos putoaa, mutta se ei ole niin. Meidän on pakko alkaa tehdä jotain kimpassa.