ULOSOTTOVELALLINEN (PIKAVIPIT, KÄYTTÖLUOTTO, VISA)2013 -2029.
MUMMI, 60 VUOTTA.
VÄLIIN PUTOAJA. ELÄKKEELLE ????
TULOTON KOTITALOUS. PERUSTOIMEENTULOTUKI JA
ASUMISTUKI. YKSINÄISYYTTÄ JA SYYLLISYYTTÄ KOMPENSOIN OSTAMISELLA, JOS VARAA. VOI VARATONKIN VÄLILLÄ NAUTTIA !
Nöyryys ja köyhyys, kulkee käsikädessä.
Elämä opettaa.
Luoja luoduistaan huolen pitää.
Ketään ei ole toista parempi, eikä pahempi.
Voi, kuinka haluaisin, että Harri saisi jostain tiedon, että on auttavia tahoja netissä.
Ja varmasti myös omasta kaupungista/kunnasta.
Mutta, toivon myös, että joku ottaa yhteyttä Harriin ja auttaa.
Varmasti, voisi ostaa alennusmyynneistä lapsen lapsille pienet paketit.
Ja yhä perään kuulutan sosiaalitoimistoa kertomaan apujärjestöistä omassa kaupungissa/kunnassa.
Kaupungin sosiaalitoimisto on ainakin joissain kaupungeissa tästä kertomisesta valveutunut.
Leipäjakelua löytyy, ja aamupalaa, soppakirkkoa, lisäksi myös kirkon diakonitoimistolla on auttamista.
Joulun aikaan jakoivat ruokakasseja ja myöskin lahjakortteja.
Suomen Punaisella Ristillä myös jonkinlaista auttamista.
Seurakunnalta voi saada ruokakortteja kauppaan saa.
Seurakunnassa voi olla vaatevarstossa , jossa saa käydä hakemassa hyviä vaatteita, kenkiä, liinavaatteita ja astioita, ken niitä tarvitsee, ainakin omassa kaupungissani tällainen .
Jos, vaikka nyt kun Kelalle siirtyy toimeentulotuki, voisi Harrikin saada parempaa apua, esimerkiksi lääkkeiden suhteen, maksusopimusta, tai jopa toimeentulotukea.
Elämiseen jää noin 300 €/kk, mutta toimeentulotukea ei aina saa – näin Harri selviytyy
(KUVA: Milla Takala)
– Mietin, murehdin ja stressaan niin, että nukun vain 2–3 tuntia yössä.
Viisikymppinen eteläpohjalainen Harri haki joulukuussa toimeentulotukea, jotta voisi ostaa itselleen talvivaatteet ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen.
– En saanut rahaa. Rikkinäisissä kamppeissa pitää sitten kulkea, Harri manaa.
Hän kertoo olleensa useasti tilanteessa, jossa on pyytänyt apua, mutta ei ole saanut sitä. Toisinaan toimeentulotuki tuo 50 euroa kuukaudessa lisää.
– Tässä on välillä suivaantunut, kun ei apua saa. Välillä joutuu miettimään, että kauanko mitäkin jaksaa. Pää käy koko ajan kierroksilla, ja on mennyt usko jo tähän kaikkeen. Kuin lyötyä lyötäisiin.
Elämiseen jää 275–325 euroa kuukaudessa
Harri jäi työelämästä kolmekymppisenä, kun paniikkihäiriö otti ylivallan.
– Silloin tästä sairaudesta ei tiedetty juuri mitään – nyt jo paljon enemmän. Paniikkisairaus voi tulla kenelle vaan ja siihen liittyvät kuolemanpelot ja muita moninaisia juttuja. Tietyllä tavalla se invalidisoikin.
Olen joutunut keräämään pulloja, että saan maitopurkin hinnasta puuttuvat kymmenet sentit.
Tällä hetkellä Harri saa eläkettä noin 1000 euroa kuukaudessa. Siitä ulosotto nappaa päältä 300 euron siivun.
– Olen yrittänyt monta kertaa tehdä hakemuksia, että ulosmitattava summa olisi pienempi. Mutta aina ne tulevat bumerangia takaisin.
Harrilla on ulosotossa muutamia tuhansia euroja. Hän uskoo, että velkojen maksuun menee vielä muutama vuosi.
Ulosoton jälkeen Harrille jää 700–750 euroa kuukaudessa. Siitä hän maksaa 400 euron vuokran, josta jää 130 euron asumistuen jälkeen maksettavaksi 270 euroa. Sähkölasku on kuukaudessa noin 45 euroa. Netti ja puhelin haukkaavat 60 euroa kuukaudessa, lääkkeet vievät noin 50 euroa.
– Minulla ei ole vakuutuksia, eikä sanomalehtiä. Olen pyrkinyt minimoimaan kaiken.
Mietin, murehdin ja stressaan niin, että nukun vain 2–3 tuntia yössä.
Muuhun elämiseen Harrilla jää siis 275–325 euroa kuukaudessa.
– Puolen kuun paikkeilla on aina sellainen hetki, ettei tiedä miten seuraavat kaksi viikkoa selviää. Olisi hyvä, jos pystyisi joka päivä syömään, mutta aina ei voi sitäkään.
– Olen joutunut keräämään pulloja, että saan maitopurkin hinnasta puuttuvat kymmenet sentit. On tämä pöyristyttävää.
”Nukun vain 2–3 tuntia yössä”
Harrilla on aikoinaan ostettu ja maksettu auto, joka on rahanpuutteen vuoksi ollut seisonnassa loppukesästä lähtien.
– Autoverot ja -vakuutukset pitäisi maksaa, mutta tarvitsisin 780 euroa siihen. En haluaisi myydä autoa, jotta pääsisin katsomaan lastenlapsiani tuohon 60 kilometrin päähän.
– Jos nyt joku ihme tulisi, että voisin maksaa auton maksut. Se on ollut minulle melkein ainoa henkireikä, että pääsen kulkemaan, kyläilemään ja asioilleni. Apuakin on helpompi kysyä kasvotusten – ihmisten on helpompi puhelimessa tai netissä kieltäytyä.
Silloin tästä sairaudesta ei tiedetty juuri mitään – nyt jo paljon enemmän.
Vuosien varrella Harri on yrittänyt tarttua moneen oljenkorteen.
– Olen hakenut apua erilaisilta järjestöiltäkin, mutta aina tulee, että ei. En tiedä mihin ne rahaa keräävät, kun aina ollaan lippaat kädessä pyytämässä. Minä ainakin tarvitsisin apua, mutta en ole koskaan niistä saanut.
– Vitsit ovat siinä mielessä vähissä, että joudun joka aamu ensimmäiseksi miettimään, että miten selviän tämän päivän. Mietin, murehdin ja stressaan niin, että nukun vain 2–3 tuntia yössä. Tätä on jatkunut niin pitkään, että alan jo pelätä, että sairastun.
Tässä rahatilanteessaan Harri joutui tekemään päätöksen, että tänä vuonna pappa ei ostanut lapsille lahjoja.
– En voi, kun rahat eivät riitä. Minulla on kuusi lastenlasta, eikä tällaisilla tuloilla saa kaikille lahjaa. Eikä voi ajatella niin, että ostaa vain yhdelle ja muut katselee vierestä.
Ennen joulua tehdyssä haastattelussa Harri kertoi, että joulumieltä ei juuri ollut.
– Tv-mainoksia kun katselee, niin masentaa sekin. Vaan jospa tässä nyt jollakin tavalla keikkuisi.
Eli ihan samoissa summissa mennään Kelan toimeentulotuessa, kuin Perusturvan.
Eli viivan alle jää sama summa, millä eletään kuukausi. Kun jakaa 20:lle , 7,551 € per päivä.
Maksuhäiriömerkintä ei enää estä verkkopankkitunnusten saamista
Talousongelmissa auttava Takuu-Säätiö pitää silti ongelmallisena sitä, että verkkopankkitunnuksilla tunnistaudutaan myös julkisiin palveluihin.
Pankkitoiminta26.12.2016 klo 09:27päivitetty 26.12.2016 klo 12:56
Sampo Pankin avainlukulista on tietokoneen näppäimistön päällä.
Vuodenvaihteessa tapahtuva lakimuutos antaa kaikille kuluttajille yhtäläisen oikeuden perusmaksutiliin ja verkkopankkitunnuksiin.
Uudistuksen jälkeen pankki ei voi estää verkkopankkitunnusten saamista esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän perusteella. Myös toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudet saada tili ja nettitunnukset paranevat.
Lakimuutos perustuu EU-direktiiviin. Unionin alueella asuvan henkilön pitää saada pankkitili minkä tahansa EU-valtion pankista. Jos pankki jättää tilin avaamatta, syynä pitää olla joko rahanpesu, terrorismin rahoitus tai pakotteet.
– Jos asiakas pystyy ensimmäistä kertaa pankin kanssa asioidessaan luotettavasti osoittamaan henkilöllisyytensä passin tai henkilökortin avulla, niin lähtökohtaisesti tällaisia esteitä ei pitäisi tulla, sanoo valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Armi Taipale.
Lakimuutos koskee kuluttajia, ei yrittäjiä.
"Pankkien rooli ongelmallinen"
Velkaongelmiin ajautuneita auttava Takuu-Säätiö pitää uudistusta oikeansuuntaisena. Verkkopankkitunnusten puuttuminen on voinut vaikeuttaa pankkiasioiden hoidon lisäksi myös erilaisten julkisten verkkopalveluiden käyttöä, koska niissäkin tunnistaudutaan usein pankkitunnuksin.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Juha Pantzarin mielestä pankkien rooli on hieman ongelmallinen.
– Yhä enemmän esimerkiksi kuntien julkisia palveluita viedään sähköistä tunnistautumista edellyttäviksi. Herää kysymys, että kenen maksettaviksi tunnistautumismaksut tulevat. Henkilökortin käyttäminen ei juuri maksa sen jälkeen, kun kertamaksu on suoritettu ja kortin kustannukset on hoidettu, mutta näiden tunnisteiden käyttäminen maksaa joka ainoa kerta ja yllättävän paljon, Pantzar sanoo.
Takuu-Säätiö käyttää joissakin palveluissaan TUPAS-tunnistusta. TUPAS on pankkien kehittämä ja ylläpitämä tunnistuspalvelu, jota pankit myyvät myös ulkopuolisille kuten valtiolle ja kunnille.
E-laskun tiedot siirtyvät pankkien välillä
Lakimuutoksen tavoitteena on myös tehdä pankin vaihtamisesta nykyistä helpompaa. Vuodenvaihteesta lähtien pankin pitää ilmoittaa asiakkaan uudet maksuyhteystiedot esimerkiksi e-laskujen lähettäjille.
– Kilpailu pankkien välillä tulee tämän johdosta todennäköisesti kiristymään, Taipale sanoo.
– Toki asiakkaan pitää silloinkin ilmoittaa omalle pankilleen, että on vaihtamassa pankkia ja antaa uuden pankin tiedot. Siinä mielessä asiakkaan pitää itsekin olla aktiivinen ja varmistua myös siitä, että laskutustieto on uudessa pankissa tullut voimaan, Taipale sanoo.
Lisäksi lain pitäisi helpottaa pankkien palvelumaksujen vertailua, kun Finanssivalvonta saa tehtäväkseen perustaa vertailua varten uudenlaisen verkkosivuston.
Auton omistanut Anne, 55, pöyristyi sosiaalitoimen päätöksestä: ”Ne on hetkiä, jolloin jengi lannistuu”
Kun suomalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, kunnan sosiaalitoimessa kartoitetaan ensimmäiseksi asiakkaan varallisuus. Sosiaalitoimi voi vaatia myös varallisuuden realisoimista ennen toimeentulotuen myöntämistä. (KUVA: Rio Gandara)
Anne, 55, joutui pitkän sairauslomansa aikana hakemaan toimeentulotukea. Hän kertoo, että sitä ei myönnetty, koska hän omisti auton.
Nelisen vuotta sitten Anne, 55, asui Helsingissä ja teki töitä tarjoilijana. Hänelle sattui töissä tapaturma, jonka seurauksena hän teloi jalkansa pahasti.
– Jouduin leikkaukseen, ja jalkaan jäi jännerepeämä. Tapaus ei kuitenkaan mennyt työpaikan vakuutuksen piiriin. Sanottiin, että se oli vanha vamma.
Leikkauksen jälkeen Anne oli pitkällä sairauslomalla, jonka loppupuolella hän siirtyi Kelan sairauspäivärahalle.
– En enää muista, mikä se Kelalta saamani summa oli, mutta se oli pirun vähän. Olin ehtinyt olla työpaikassani vain viisi kuukautta ennen tapaturmaa. Sitä ennen olin ollut vuoden ja 9 kuukautta sairauslomalla, kun olkapääni oli operoitu, joten aiemmat tulot eivät olleet nostamassa minimirahaa ylöspäin.
Sairauspäiväraha ei riittänyt millään, joten hain toimeentulotukea. En saanut sieltä mitään. Minulle sanottiin vain, että myy autosi.
Tuolloin Annen vuokra oli 590 euroa. Lisänä olivat vielä puhelinkulut, sähköt, netti – ja auto.
– En saanut edes asumistukea. Sairauspäiväraha ei riittänyt millään, joten hain toimeentulotukea. En saanut sieltä mitään. Minulle sanottiin vain, että myy autosi.
– Aika kohtuutonta, että meiltä, joilla on työ katkolla, viedään se väline, jonka avulla voisi sairausloman jälkeen jatkaa työelämässä, Anne sanoo.
”Se kipujen määrä oli ihan järkyttävä”
Anne asui tuolloin Laajasalossa ja koki, että auto oli tarpeellinen työssäkäynnin kannalta.
– Tämän alan keikkahommissa pitää pystyä kulkemaan silloinkin, kun julkiset eivät kulje. Jos ei pääse kulkemaan, silloin ei voi ottaa vastaan töitä.
Anne sisuuntui.
– En miettinyt todellakaan hetkeäkään auton myymistä. Ajattelen, että jos minulla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan työtä sen vuoksi, että minulla ei ole autoa, olen kohta täysin yhteiskunnan vastuulla.
– En ole ainoa tapaus tuttavapiirissä, jolle on näin sanottu. Ne on hetkiä, jolloin jengi lannistuu ja tekee mitä tekee. Osa laittaa auton rahoiksi ja kärsii siitä myöhemmin.
Pari kertaa sattui niin, että minulle tuli asiakkaaksi lääkäri, joka oli hoitanut jalkaani. Minulta kysyttiin, että olenko varma, että kykenen tekemään töitä.
Anne päätti kärsiä heti.
– Olen sitkeä. Olin joskus aiemminkin raahannut jalkaa perässä. Päätin ottaa vastaan keikkahommaa ja tein nopeita lounaskeikkoja. Neljän tunnin keikasta kärsin seuraavan päivän ja söin särkylääkkeitä, mutta koin, että se oli ainut vaihtoehtoni.
Annen onni oli tuttu ekstrausfirma, jolle hän oli tehnyt töitä aikaisemmin. Kun jalka oli todella pahana, Anne sai hakea sairauslomatodistuksen.
– Pari kertaa sattui niin, että minulle tuli asiakkaaksi lääkäri, joka oli hoitanut jalkaani. Minulta kysyttiin, että olenko varma, että kykenen tekemään töitä. Vastasin, että minun on pakko.
– Se kipujen määrä, mikä niistä keikkatöistä tuli, oli ihan järkyttävä. En tiedä, onko osasyynä se, että menin tekemään töitä liian aikaisin, mutta jalka turpoilee nykyisin paljon, ja joudun popsimaan särkylääkkeitä.
Uuteen ammattiin 53-vuotiaana
Nykyisin Annella on entiseen ammattiinsa 10 prosentin invaliditeetti. Jalassa on vielä avoin jännerepeämä.
– Kierrehän siitä tuli, jonka olisi voinut katkaista toimeentulotuella ja levolla.
Haluan tarinallani puolustaa niitä, jotka ovat samassa tilanteessa sairausloman ja autonsa kanssa. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne kuin minulla.
Anne joutui etsimään 53-vuotiaana uuden ammatin. Kiitos autonsa, hän pystyi Helsingistä muuttamisensa jälkeenkin ottamaan paikan vastaan.
– Olen nykyisin toimistotöissä. Sain aluksi pienempää palkkaa ja puolen vuoden kuluttua minut jo vakinaistettiin.
– Haluan tarinallani puolustaa niitä, jotka ovat samassa tilanteessa sairausloman ja autonsa kanssa. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne kuin minulla sen suhteen, että saatoin ottaa vastaan ekstrahommaa, Anne näkee.
Annen nimi on muutettu.
Ilta-Sanomat kertoi aiemmin tällä viikolla, että moni toimeentulotuenhakija ei tiedä, kuinka tiukka laki toimeentulotukea koskee.
Kun suomalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, kunnan sosiaalitoimessa kartoitetaan ensimmäiseksi asiakkaan varallisuus. On tapauksia, joissa asiakas on jättänyt pankkisalaisuuden tuella kertomatta säästöistään. Silloin hakija voi jopa syyllistyä petokseen.
Sosiaalitoimi voi vaatia myös varallisuuden realisoimista ennen toimeentulotuen myöntämistä. Tarpeettomaksi voidaan katsoa esimerkiksi työttömän perheen auto.
Heidi Hietala
Virkamiehellä ikävä yllätys toimeentulotuen saajille: rahaa säästänyt voidaan tuomita rikoksesta – ”äärettömän ankara pykälä”
– Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari varoittaa.
Kun suomalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, kunnan sosiaalitoimessa kartoitetaan ensimmäiseksi asiakkaan varallisuus.
– Jos asiakkaalla on säästöjä ja sijoituksia, ne on käytettävä ensin pois – jos ne ovat käytettävissä, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari kertoo.
On tapauksia, joissa asiakas on jättänyt pankkisalaisuuden tuella kertomatta säästöistään. Silloin hakija voi syyllistyä petokseen.
– Kyllähän se tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Silloin uhkana on, että myönnetty tuki peritään takaisin.
Asia saattaa viranomaisen harkinnan jälkeen päätyä oikeuteen.
– Kyllä näitä on oikeuteen viety, kun asiakas on saanut petoksella itselleen etua, Ellisaari kertoo.
Toimeentulotuesta sen sijaan saa säästää ilman, että se vaikuttaa tulevien kuukausien toimeentulotukeen.
– Jos asiakas voi osoittaa sen, että hän on säästänyt toimeentulotuesta, siihen ei tietystikään puututa. Sen saa käyttää haluamallaan tavalla. Asiakkaan tulee tosin pystyä näyttämään, että säästö on tehty nimenomaan toimeentulotuesta.
Ei ole koskaan ajateltu, että toimeentulotuen saaja kykenisi säästämään saamastaan avustuksesta.
Asiasta on hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2002. Asiakas oli säästänyt toimeentulotuen perusosasta 6000 markkaa eli noin 1000 euroa.
– Tämä on vähän erikoislaatuinen ongelma, sillä ei ole koskaan ajateltu, että toimeentulotuen saaja kykenisi säästämään saamastaan avustuksesta. Se on viimeinen turvaverkko, kun kaikki muut turvaverkot ovat jo pettäneet.
Ellisaaren mukaan moni toimeentulotuen asiakas säästää saadakseen esimerkiksi kodinkoneen – niitä kun ei helposti myönnetä täydentävänäkään toimeentulotukena.
– Itse asiassa meidän oppaassakin on maininta, että asiakas voi säästää hänelle merkittävää hankintaa varten. Silloin niihin rahoihin ei puututa, ylitarkastaja kuvailee.
Myös eläkesäästöt on ilmoitettava
Rajatapauksia sen sijaan ovat esimerkiksi eläkesäästöt.
– Eläkesäästötkin on ilmoitettava. Kunta, tai ensi vuoden alusta lähtien Kela, katsoo sitten oman harkintansa mukaan, että onko se omaisuutta, joka on jätettävä koskematta. Tässä asiassa kannattaa mennä sosiaalityöntekijän puheille eikä jättää kirjeenvaihdon varaan, Ellisaari kannustaa.
Kunta, tai ensi vuoden alusta lähtien Kela, katsoo oman harkintansa mukaan, onko se omaisuutta, joka on jätettävä koskematta.
Niiden osalta sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Esimerkiksi vuonna 2014 oikeus totesi, ettei sairaskuluvakuutuksen säästöosuuden realisoimista voitu edellyttää toimeentulotukea hakiessa.
Toinen Ellisaaren ongelmamapissa oleva rajatapaus on asumisoikeusmaksu. Asumisoikeusasunnon saa vain maksamalla 10 prosenttia asunnon hinnasta.
– Sen realisoimista ei voida vaatia, jos asunto on omassa käytössä.
Sosiaalitoimi voi vaatia myös varallisuuden realisoimista ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Mikä kaikki sitten katsotaan varallisuudeksi?
– Se on äärettömän ankara pykälä. Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, Ellisaari aloittaa.
Hän vinkkaa, että toimeentulolain varallisuutta käsittelevää pykälää 12 on luettava käänteisenä.
– Täällä sanotaan, että varoina ei oteta huomioon tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä – otamme siis huomioon tarpeettoman.
Se on äärettömän ankara pykälä. Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on.
Sama koskee tarpeetonta irtaimistoa.
– Ajatellaan esimerkiksi hyvin pienellä palkalla toimeen tullutta taiteen kerääjää, joka menettää työnsä ja joutuu hakemaan toimeentulotukea. Lähteekö sosiaalitoimi vaatimaan, että hänen tarpeeton irtaimistonsa lähdetään realisoimaan? Vastaus voi hyvinkin olla kyllä.
– Tämä on iso juttu näinä aikoina, kun ihmisillä on paljon tällaista helposti realisoitavaa irtaimistoa.
Tarpeettomaksi voidaan katsoa myös esimerkiksi työttömän perheen auto.
– Tämä on ollut kunnallisessa harkinnassa, mutta se siirtyy vuodenvaihteessa toimeentulotuen siirtyessä Kelalle valtakunnalliseen harkintaan. Kunnallistakin harkintaa on ohjeistettu ministeriöstä käsin vuodesta 1986, ohjekirjassa on muun muassa hallinto-oikeuden ja muiden tuomioistuinlaitoksen päätöksiä.
”Kunta harkitsee, mikä on perheelle tai henkilölle tarpeellista”
Ylitarkastaja saa vuosittain noin 700 yhteydenottoa, joista auton osalta ei ole tullut ainuttakaan puhelinsoittoa tai sähköpostia. Tämän perusteella ylitarkastaja arvioi, että kunnallinen harkinta on ollut onnistunutta.
– Se ymmärretään, jos kunnassa on harkittu, että auto on ylimitoitettu ja toimeentulotukea hakiessa on edellytetty, että auto realisoidaan tai vaihdetaan halvempaan.
Käytettävissä olevat varat huomioidaan myös pienin poikkeuksin:
– Poikkeuksiin kuuluvat asunto, jossa hakija asuu ja sellainen irtaimisto ja opiskelu- tai työomaisuus, joka on tarpeellinen. Ja myös jos alle 18-vuotiaalla lapsella on säästössä muutama tonni lapsilisiä, niihin ei puututa kuin siltä osin kuin ne menevät perustoimeentulon yläpuolelle.
– Omaisuuskohta on toimeentulolaissa hyvin avoin. Siinä kunta todellakin harkitsee, mikä on perheelle tai henkilölle tarpeellista, Ellisaari toteaa.
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle
1.1.2017 - 31.1.2017.
Etuus on myönnetty odotettavissa olevaa tuloa vastaan.
Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen
voimassaoloajan. Lisätietoa on liitteessä.
Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet
päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.
Perustoimeentulotuen määrä
1.1.2017 - 31.1.2017 perustoimeentulotuki 665,75 e
Maksu
Maksupäivä Määrä Ajalta
2.1.2017 665,75 e 1.1.2017 - 31.1.2017
Tilinumero XXXXXXX-XXXX
Päätös koskee seuraavia henkilöitä:
MINUA
Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa
määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja
varojen erotus. Tulot huomioidaan nettomääräisinä.
Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.
Perustoimeentulotuen kuittaus Kelalle
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle
1.1.2017 - 31.1.2017 ennakkona odotettavissa olevaa etuutta
vastaan. Kela käyttää samalle ajalle mahdollisesti myönnettävän
etuuden perustoimeentulotuen kuittaukseen.
Etuus, josta kuitataan: Työttömyysturva
Etuudesta kuitataan enintään myönnetyn perustoimeentulotuen
määrä.
Hakija välitystili-asiakas, vuokranmaksu huolehditaan sitä
kautta.
Kuntouttava työtoiminta alkanut 13.12.2016 - työmarkkinatuen
maksuerää/summaa ei vielä tiedossa ja siksi tehdään kuittaus.
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Satu Päivi Susanna
Perusosa: Yksin asuva 487,89 e
Asunnonvuokra 506,66 e 506,66 e
Eräpäivä 1.1.
Menot yhteensä 994,55 e
Maksettava perustoimeentulotuki
994,55 e - 328,80 e 665,75 e
Miten toimit jatkossa
Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen
voimassaoloaikana seuraavia menoja:
- välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset
- kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä
suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai
matkustusasiakirjan hankintamenot
Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina
perustoimeentulotuessa.
Toimita jatkohakemus Kelaan kaksi viikkoa ennen tämän päätöksen
voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen ja liitteet voit
lähettää verkkopalvelussa (www.kela.fi/asiointi).
Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista
muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki
maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella
myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.
Jos Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään
päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos
haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden
aikana.
Jos saat tämän päätöksen ajalle kohdistuvista
lääkekustannuksista sairausvakuutuslain mukaista korvausta,
Kela voi käyttää korvauksen maksusitoumuksena myönnetyn
perustoimeentulotuen kuittaukseen.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voit hakea
tarvittaessa kotikuntasi sosiaalitoimesta.
Aika mukavaa luettavaa, ja näin aikaisin jo päätös !
Perusturvakeskuksessa päätöstä sai odottaa melkein kuun viimeisiin päiviin saakka.
Katostaan toimiiko Kelan toimeentulotuki paremmin.
Tietysti näiden kanssa tarvitsee olla tarkkana.
Ensimmäinen kuukausi ainakin omalta osaltani näyttää hienolta.
Ja toimia kuten sanotaan /määrätään, muuten voi olla asiointi Perusturvaan paikallaan.
Hurstin vähävaraisten joulujuhlassa jopa 1 500 kävijää: "On kaikkien velvollisuus pitää kaverista huolta"
Vähävaraisten joulujuhlan välittömään tunnelmaan kokoontui toinen Suomi.
Ruoka-apu24.12.2016 klo 12:42päivitetty 24.12.2016 klo 12:50
Vähävaraisten joulujuhla järjestettiin Messukeskuksessa nyt toista kertaa.
Hurstin vähävaraisten joulujuhla Messukeskuksessa.
Vähävaraisten joulujuhla järjestettiin Messukeskuksessa nyt toista kertaa. Ari Mölsä / Yle
Vähävaraisista huolehtiva Heikki Hursti toivoi jouluaattona, että suomalaiset pitäisivät huolta toisistaan.
– On kaikkien meidän velvollisuus pitää kaverista huolta, Hursti kertoi liikuttuneena hiukan ennen juhlan alkua, kun messuhalli oli jo puoliksi täynnä vieraita.
Hurstin vanhempien perustaman kristillisen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön juhlassa näkyy Hurstin mielestä se toinen Suomi, joka on arjessa usein kulman takana.
Heikki Hursti.
– Suomessa on köyhyyttä. Tänäkin vuonna täällä on syömässä ihmisiä, jotka käyvät töissä mutta eivät tule pienellä palkallaan toimeen, Hursti sanoi.
Kello 12 alkaneeseen kolmetuntiseen juhlaan odotettiin jopa yli 1 500:aa kävijää. Ruokaa oli varattu 2 000:lle.
– Kaikki saavat syödä ja viettää joulujuhlaa, ja kotiin vietäväksi annetaan mukaan ruokapussi. Mielestäni meillä on tänä vuonna yksi parhaita pusseja mitä on saatu laitettua, ruoan lisäksi on saatu pientä tavaraakin mukaan, Heikki Hursti kertoi.
Juhlassa esitettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön joulutervehdys. Viime vuonna presidentti oli myös paikalla juhlassa. Hiljentynyt sali kuunteli, kuinka Niinistö kiitti tervehdyksessään juhlan lämmintä henkeä.
Juhla järjestettiin Messukeskuksessa nyt toista kertaa. Aiemmin paikkana oli vuosikaudet Kisahalli.
Tiedätkö jonkun, jolla ei ole varaa joululahjoihin? Täällä on tarjolla säkkikaupalla ilmaisia leluja
KOTIMAA21.12. 14.50 Päivitetty 15.54
TOMI VUOKOLA
Tiedätkö jonkun, jolla ei ole varaa joululahjoihin? Täällä on tarjolla säkkikaupalla ilmaisia leluja
Pelastusarmeijan sosiaaliohjaaja Veera Haapaniemi esittelee ilmaisten lelujen tarjontaa.
Pitkä pöytä notkuu leluista: on Lego-paketteja, barbeja, palapelejä, lautapelejä, pehmoeläimiä, lastenkirjoja, dvd:itä – ja miltei kaikki uudenkarheita tai vähän käytettyjä.
Viereiselle pöydälle on nostettu käsinkudottuja villasukkia. Toiselta seinustalta löytyy käyttämättömiä vauvanvaatteita, joissa on vielä hintalaput.
Tämä kaikki odottaa hakijaansa Pelastusarmeijan tiloissa Tampereen Satakunnankadulla.
Perjantaista lähtien Joulupata-keräykseen tulleita leluja on tuotu toimipisteelle. Tarkoituksena on, että vähävaraiset perheet saavat tulla hakemaan niitä ilmaiseksi.
Aiempina vuosina joulupadoista saadut lelut on toimitettu tarvitseville Pelastusarmeijan kirpputorien kautta ja myyty vuoden aikana.
Nyt toiveena on, että kaikki lelut saataisiin jaettua pois jouluun mennessä.
– Saimme remontin valmiiksi joulukuun alussa täällä Satakunnankadulla, ja ajattelimme, että kun täällä on paljon tilaa, niin voisimme tänä jouluna koettaa jakaa leluja ilmaiseksi, kertoo Tero Saajoranta, Tampereen Pelastusarmeijan johtaja.
"Lue myös: Kuvat näyttävät, miten valtavasti lahjoja tuli: vähävaraisten lasten toiveet koskettivat Tampereella
Viisi jätesäkkiä päivässä
Keskiviikkoaamupäivään mennessä leluja on tuotu Pelastusarmeijalle noin viiden jätesäkin päivävauhtia. Paikan päällä leluja on käynyt hakemassa kolmisenkymmentä perhettä.
Saajorannan mielestä ilmaisuus on erityisen tärkeää.
– Kaikilla ei ole varaa ostaa mitään jouluksi.
Saajoranta muistuttaa, että Pelastusarmeija avustaa vähävaraisia perheitä ympäri vuoden. Viime jouluna 200 perhettä sai apua Tampereella.
Lue myös: Joulu herkistää lahjoittajat: Hyväntekeväisyyskeräysten suosio kasvaa vuosi vuodeltaKuvat näyttävät, miten valtavasti lahjoja tuli: vähävaraisten lasten toiveet koskettivat Tampereella
KOTIMAA16.12. 17.33 Päivitetty 21.48
OSSI AHOLA
Kuvat näyttävät, miten valtavasti lahjoja tuli: vähävaraisten lasten toiveet koskettivat Tampereella
Tullintorin palvelu- ja markkinointiassistentti Tia Antila ihastelee Tullintorille kertynyttä joululahjamerta. Tästä lähtee ensi viikolla paketti sadoille lapsille.
Anni Tolonen
Aamulehti
Tänä vuonna kaikki Tampereen Hope ry:n asiakasperheiden lapset saavat yhdistyksen kautta joululahjan. Tavoitteena joululahjakeräyksessä oli saada vähävaraisille lapsille ja nuorille yhteensä 2000 lahjaa, eli saman verran kuin yhdistyksen asiakasperheillä lapsia on. Keräys järjestettiin yhteistyössä Tullintorin, tapahtumatuottaja MKS Eventsin ja Ideaparkin kanssa. Keräysaika Tullintorilla umpeutuu tänään perjantaina ja Ideaparkissa sunnuntaina. Nyt kasassa Tullintorin kautta on ainakin 1900 lahjaa. Hopelle lahjoja on tuota jo noin 500.
OSSI AHOLA
Lasten ja nuorten joululahjatoiveisiin mahtui kaikkea ripsiväreistä pehmoleluihin.
– Ideaparkin kautta lahjoja on tullut vähitellen satoja. Nyt lahjoja on kertynyt niin paljon, että osan voimme säästää esimerkiksi lasten syntymäpäiviä varten. Pirkanmaalaiset ovat tänä vuonna todella halunneet auttaa, lopputulos on aivan huikea, Tampereen Hope ry:n tiiminvetäjä Kirsi Stenvall kiittelee.
OSSI AHOLA
Tänä vuonna kaikki Hope ry:n asiakasperheiden lapset saavat ainakin yhden upouuden joululahjan.
Joululahjakeräysten aikana kaikki lasten ja nuorten joululahjatoiveet on saatu toteutettua ja ostoskeskuksiin on tuotu niin pikkuautoja, Barbeja, supersankarihahmoja, leffalippuja kuin nuorten miesten toivomia suihkusaippuoitakin. Aamulehti uutisoi keräyskampanjasta aiemmin viime viikolla.
– Aamulehden jutun jälkeen nuorille miehille on tuotu deodorantteja ja suihkugeelejä niin paljon, että joulun jälkeen monet tamperelaisnuorukaiset tuoksuvat oikein hyviltä, Stenvall sanoo ja nauraa.
Tullintorin markkinointipäällikkö Paulariina Liuhtonen kertoo, että lahjoja ovat tuoneet keräykseen niin hyvin nuoret kuin vanhemmatkin, monet lapsiperheet ja eri yrityksetkin.
– Vaikka pienille lapsille kertyi ehkä eniten yksittäisiä lahjoja, nuorille tuli myös esimerkiksi lahjakortteja vaateliikkeisiin, Liuhtonen sanoo.
OSSI AHOLA
Tia Antila ja muut tullintorilaiset ovat joululahjakeräyksen tuloksesta innoissaan. Pelkästään Tullintorin kautta lahjoja Hope ry:n asiakasperheille kerättiin lähes 2000 kappaletta.
Hopen vapaaehtoiset paketoivat sadat lahjat itse ja ensi viikolla yli 800 asiakasperhettä saapuu noutamaan lahjansa.
– Meno on kuin Korvatunturin pajassa, sillä teemme jokaiselle perheelle nimellä valmiiksi joulukassin, jossa on lasten toiveiden mukainen lahja, Stenvall kuvaa.
Hopen tiiminvetäjä muistuttaa, että arki jatkuu myös joulun jälkeen ja etenkin raha-apua tarvitaan paljon. Yhdistys auttaa perheitä myös tukemalla lasten ja nuorten harrastuksia maksamalla kausimaksuja.
– Paikalliset yritykset voisivat esimerkiksi tukea lasten harrastuksia puhtaasti rahalla, jotta vähävaraisetkin lapset ja nuoret saisivat oman harrastuksen.
Myös Joulupuu Tampere -keräyksen kautta vähävaraisille lapsille saatiin kasaan suuri saalis lahjoja. Pirkanmaalaiset lahjoittivat vähävaraisille lapsille yli 6 200 lahjaa Tammerkosken Nuorkauppakamari ry:n ja Tampereen seurakuntien yhteisen Joulupuu Tampere -kampanjan kautta."
Tarjolla on paljon uudenkarheita leluja ja muuta tavaraa lapsille.
Tavoite: 50 000 euroa
Joulupata-keräys on ollut käynnissä perjantaista 16. joulukuuta lähtien. Lelujen lisäksi keräykseen tuodaan esimerkiksi vaatteita ja rahaa.
Perjantain ja tiistain välisenä aikana Tampereen Pelastusarmeija on kerännyt hieman alle 25 000 euroa.
Saajorannan mukaan tavoite on 50 000 euroa. Viime vuonna euroja kertyi 46 000.
– Kiitollisena otamme kaiken tämän vastaan. Yleensä vauhti kiihtyy loppua kohti, joten toivottavasti tuohon tavoitteeseen päästään, hän sanoo.
Pelastusarmeija järjestää Joulupata-keräyksen vapaaehtoisvoimin. Keräyksestä saaduilla varoilla Pelastusarmeija auttaa vähävaraisia.
– Jouluna saamme autettua oikeastaan yhtä paljon kuin koko muuna vuonna yhteensä.
Pelastusarmeijan toimipiste osoitteessa Satakunnankatu 27. Avoinna kello 10–17 perjantaihin 23.12 asti.
Muokkaus 21.12 kello 15.29: tarkennettu tietoa Tampereella avun saaneista.
Joulu herkistää lahjoittajat: Hyväntekeväisyyskeräysten suosio kasvaa vuosi vuodelta
KOTIMAA16.12. 04.59
Joulu herkistää lahjoittajat: Hyväntekeväisyyskeräysten suosio kasvaa vuosi vuodelta
Joulun alla järjestettäviin keräyksiin lahjoitetaan vuosi vuodelta enemmän.
Minna Akimo
Hyväntekeväisyyskeräykset tuottavat joulun alla vuosi vuodelta paremmin. Tälle vuotta Hyvä Joulumieli -keräyksen tavoitteeksi on laitettu 2,1 miljoonaa euroa, mikä on keräyshistorian suurin tavoite.
SPR:n Regina Láurenin mukaan yritysten antamat lahjoitukset ovat keskimäärin tuhat euroa.
– Viime vuonna yli 400 yritystä lahjoitti 1 500 euroa, mutta sitten on paljon muita yrityksiä, jotka lahjoittavat vähemmän, Làuren sanoo.
Mikäli tämän vuoden keräystavoite täyttyy, summalla saadaan 30 000 lahjakorttia, jotka jaetaan vähävaraisille lapsiperheille.
Yhden lahjakortin arvo on 70 euroa, ja avustuksen saaminen ei vaikuta lahjansaajan muihin tukiin.
– Tämä on iloinen lahja perheelle, ja olemme neuvotelleet sen siten, ettei se vaikuta toimeentulotukeen.
Láurenin mukaan Hyvä Joulumieli-keräyksen suosiota selittää se, että kyseessä on kotimainen, konkreettinen avustuskohde, mutta keräys saa myös paljon näkyvyyttä, sillä se tehdään yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n kanssa.
Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät SPR ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Yritysten into osallistua hyväntekeväisyyskeräyksiin on nähty myös Nuorkauppakamarissa, joka järjestää vuosittain Joulupuu-keräyksen. Keräyksessä ei kerätä rahaa, vaan konkreettisia lahjapaketteja.
Nuorkauppakamari toimittaa lahjat sellaisille lapsille, jotka elävät vähävaraisissa perheissä tai ovat lastensuojelun asiakkaita.
– Lahjat menevät oikealla tavalla perille, kun ne viedään sinne perheeseen, Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Esa Heiskanen sanoo.
Viime vuonna Joulupuu-keräyksen lahjoja jaettiin noin 11 000 kappaletta.
Esa Heiskasen mukaan hyväntekeväisyyskeräykset onnistuvat tavoitteissaan, koska yrityksille keräyksiin osallistumisesta on tullut osa yhteiskuntavastuun kantamista.
Pelastusarmeijan joulupadat nekin ilmestyvät kaduille aivan näinä päivinä. Pelastusarmeijassa luotetaan perinteiseen kadulle tuotavaan pataan, mutta rinnalle on tuotu myös mahdollisuus antaa lahjoituksia netissä.
Muutama vuosi sitten Pelastusarmeija lanseerasi nettipatakeräyksen, jossa kuka tahansa voi perustaa oman padan ja kerätä lahjoitusvaroja sillä tavalla.
Kurjaa luettavaa.
Mutta, meille jokaiselle on annettu taakat kannetavaksi, toivottavasti jokaisella, selkä kestää,
myös nämä vaikeat ajat.
Edesmenny sukulainen sanoi : Kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.
Joulu on yhteistä perheiden aikaa. Mutta, jos tunnelma on maissa, menee myös joulu pilalle sen myötä.
Monesti kuitenkin löytyy, joku taho mistä voisi hakea ja saada apua.
Nöyryyttä, pyytää ja myöskin ottaa sitä apua vastaan.
Moni paikka sulkee jouluksi ovensa, ja virastot, avustukset saadaan seuraavan kerran joulun jälkeen.
Kipin, kapin huomenna seurakunnan diakonissan vastaanotolle, tai perusturvaan hakemaan jouluun avustusta.
Ehkä jollakin joku, joka voisi lainata joulun yli, mutta maksettavahan se on takaisin, ehkä korkojen kera.
Mutta hätä ei lue lakia. Tai käyttää viimeistä oljenkortta avun saamiseksi.
Koetetaan viettää rauhallinen Joulu. Lahjahan voisi olla vaikka hyvä työ , että lahja onkin jokin tehtävä, teen sinulle jonkin askareen lahjaksi. Moni voisi olla tästäkin todella otettu.
Pienemmille, jokin pieni vaikka vanha kirja kaapin perältä uudelleen luettuna, ehkä uusi ihana kokemus. Isommille yhteistä aikaa.
Minä antaisin toiselle yhteistä aikaa ensi vuonna, kahvittelun tai lenkkeilyn hyvässä seurassa, tietty.
Jos, voittaisin miljoonia, jakaisin siitä monelle.
Antaminen, vaikka hyväntekeväisyyttä jakaen, on iloa tuottavaa, voi antaa toiselle sen hymyn ja ilon surkeimpaankin päivään. Se kantaa !
Yhteistä aikaa, muistetaan olla ihminen ihmiselle, lähimmäinen lähimmälle.
Sydän paikalla suuressa Juhlassa.
Katso, olitko pienituloinen – tässä menee raja
(KUVA: Markku Ulander)
Suomessa oli viime vuonna 631 000 pienituloista, Tilastokeskus kertoo.
Jos tienasit viime vuonna vähemmän kuin 1 185 euroa kuussa (14 230 euroa vuodessa), olit pienituloinen.
Vuonna 2014 pienituloisuusraja oli 14 270 euroa vuodessa, eli noin 1 190 euroa kuussa. Köyhyysraja on siis aiempaa alempana.
Köyhyysraja on 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Mediaani on luku, jonka alapuolella on puolet ja yläpuolella puolet väestöstä. Tuloilla taas tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista sekä tulonsiirroista kuten sosiaalimaksuista.
Pienituloisuus riippuu kaikkien tulokehityksestä, ei vain pienituloisten.
411 000 pitkittyneesti pienituloista
Pienituloisten määrä väheni viime vuonna 43 000:lla edellisvuodesta. Heitä oli viime vuonna 631 000, mikä on 11,7 prosenttia kansalaisista.
Köyhyys Suomessa: 440 000 elää alle minimibudjetin
Pitkittyneesti pienituloisia suomalaisia oli 411 000, eli noin 12 000 edellisvuotta vähemmän. Henkilön katsotaan olevan pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan vähintään kaksi kertaa edellisen neljän vuoden aikana.
Kotitalouksista 24,6 prosenttia kertoi ainakin pienistä toimeentulo-ongelmista. Tämä osuus nousi hieman edellisvuodesta.
Vakavista toimeentulo-ongelmista ilmoitti kärsivänsä myös aiempaa useampi. Vakavia toimeentulo-ongelmia oli 203 000 kotitaloudella, mikä on 0,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Taloussanomat
Lahjat kirpparilta ja pöydässä tavallista ruokaa – tällainen on köyhän lapsiperheen joulu
Taskut ammottavat tyhjyyttään. Millainen joulu tästä oikein tulee? (KUVA: Colourbox)
Julkaistu: 17.12. 10:47
Joulu Miten järjestää lapsille ikimuistoinen joulu, jos vanhemmilla ei ole rahaa? Lukijat kertovat vinkkinsä.
Jouluun on viikko ja rahat alkavat olla loppu. Miten tästä kaikesta selviää? Miten lapsille kerrotaan, että lahjoja ei tule?
Psykologi Keijo Tahkokallio antoi IS:n Perheen pulmat -palstalla neuvoja siihen, miten rahahuolista kannattaa kertoa lapsille. Hänen mukaansa lapset kannattaa pitää ajan tasalla perheen taloudesta mutta sillä tavalla, etteivät he rasitu vanhempien huolesta.
– Vähän vanhempia lapsia, jotka jo osaavat verrata lahjojensa arvoa kavereittensa saamiin, voi hieman toppuutella toiveissaan. Koululaisille, jotka eivät enää usko joulupukkiin, voi kertoa rehellisesti, ettei rahaa liikene kalliisiin lahjoihin, Tahkokallio sanoo.
IS:n lukijat kertoivat, millaista joulunvietto on silloin, kun rahaa ei ole paljon käytettävissä lahjoihin tai jouluherkkuihin.
”Osa lähtee Lappiin laskettelemaankin”
”Kyllä on meidän perheen joulut vuosi vuodelta kurjemmiksi muuttuneet työttömyyden seurauksena, mutta mitäpä tuosta stressiä ottamaan, kun ei se tilannetta miksikään muuta.
Harmi tietenkin lasten kannalta, kun kavereiden perheissä isot lahjasäkit odottaa ja osa lähtee Lappiin laskettelemaankin. Lapsi ei osaa ajatella, että miksi meillä ei ole varaa. Sen on monet kerrat saanut kuulla lasten suusta, että säästäkää tai menkää töihin. Ei vaan ole tuloja mistä säästää, työpaikoista puhumattakaan.
Kyllä tämä tästä vielä kurjemmaksi muuttuu, niin ei kun nokka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä.”
Olis ees kinkkua syödä
”Rahaa ei ole ollut koko lapsen elinaikana ja niin kauan, kuin lapsi uskoi joulupukkiin oli todella haastavaa kerätä arvokkaan tuntuiset lahjat sekä lapselle että itselle, koska lapsi uskoi molemman lahjakasan olevan suoraan verrannollinen henkilön kiltteyteen.
Nyt hän on jo vanhempi koululainen ja ymmärtää, ettei äipällä ole rahaa lahjoihin eikä työn vaativuuden vuoksi oikein aikaa kirpputoreilta lahjojen etsimiseenkään. Vietämme joulua hakien pienen kuusen isovanhempien metsäpalstalta bussilippujen hinnalla. Samalla viemme metsään kauralyhteen. Tuntuu juhlalle.”
Yh äippä
”Itse olen ollut köyhä. Pientä lasta köyhyys ei kiinnosta. Yksi lahja riittää ja herkut, mutta teini-iässä varsinkin tytöt tarvitsevat enemmän lahjoja, koska muutkin saavat. Yleensä onnistui siten, että keräsi lahjarahat hyvissä ajoin, niin pystyi ostamaan kalliimman lahjan. Siihen vielä herkut ja hyvää ruokaa – sillä tavalla pystyi vähän huijataan, että rahaa löytyy, vaikka ei sitä ollut. Minusta tein siinä virheen, että kerroin, että me köyhiä. Se kannattaa kertoa vasta aikuisena. Nuori haluaa kaikkea, mitä muillakin on, näin se vaan menee...”
Joutsen76
”Tunnelma ei voi nojata pelkiin lahjoihin”
”Ei kannata painottaa lahjoissa liiaksi toiveiden toteuttamista, jännitystä lisää se kun ei tiedä mitä pukki tuo. Tunnelma ei voi nojata pelkkiin lahjoihin, sillä siihen se joulu pakettien avaamisen jälkeen lopahtaa. Antaa lasten koristella kotia ja osallistua ruuanlaittoon, yhdessä tekeminen ja oleminen on paljon mieleenpainuvampaa kuin se vanhempien yletön stressi ja kiire että kaikki olisi ’täydellistä’.”
Mutha
”Silloin, kun itse olin lapsi, vanhemmat korostivat, että joulupukki tuo lahjoja kilteille lapsille. Julmaa köyhien perheiden lapsia kohtaan. Vaikka he olisivat olleet kuinka kilttejä, tunsivat varmaan itsensä tuhmiksi kun lahjoja ei tullutkaan ainakaan siinä määrin kuin varakkaammille kavereille.”
Sweet freedom
”Ei lapsille kannata hirveästi puhua rahahuolista, kun ne sitten huutelee niistä kaikille. Parempi esittää, että asiat on ihan normaalista. Toki täytyy opettaa, että mikään ei ole ilmaista ja säästämällä voi ostaa jotain kalliimpaa.
Kyllähän se itselläkin ketutti penskana, kun itse sain jotain vaatteita ja halpoja Legoja ja naapurin kaikki kolme kakaraa sai oman ison telkkarin, tietokonetta, pelejä ja muuta hemmetin kallista. Eikä ne edes arvostaneet niitä, vaan valittivat niistä, mitä eivät saaneet ja että uusi telkkari oli vääränmerkkinen.”
Pasanen
”Syödään tavallisia ruokia”
”Kyllä yli kymmenenvuotias tajuaa, jos kertoo, ettei ole rahaa ostaa kalliita lahjoja tai montaa lahjaa. Ostaa kuitenkin yhden mieluisen, minkä lapsi haluaa, ja kirppareilta löytää usein edullisesti leluja ym. Ei kaikkien tarvitse olla uutta, meillä lapset ymmärtävät sen, että kirpparilta voi tehdä hyviä löytöjä, kun viitsii vähän nähdä vaivaa. Joulun kuivatuotteita voi ostaa jo syksylläkin kaappiin ja pakastimeen, ja hankkia eineslaatikoita, jos ei itse tee. Aika monessa perheessä on taloudellisesti tiukkaa, asioista pitää osata sumplia, ei siihen mitään asiantuntijoita tai kouluttajia tarvita, paitsi jos on uusavuttomat vanhemmat.”
Raisa
”Itse kerroin lapsille, ettei osteta mitään lahjoja ja syödään tavallisia ruokia. Lapset ei kuitenkaan laatikoista välitä. Kinkku ostetaan mutta ei ylimääräisiä ruokia. Ollaan kotona ja nautitaan kiireetöntä aikaa. Lapset saavat olla vaikka koko viikonlopun yökkärit päällä ja nauttia vapaa ajasta. Ei yhteiseloon tarvita rahaa, kun rakkaus löytyy perheen sisältä.”
Matkailija
Onko teille tulossa köyhä joulu? Millaiseen joulunviettoon rahat riittävät? Kerro tarinasi kommenteissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen lifestyle@iltasanomat.fi.
Siivoojaäiti lähettää lapset pois jouluksi, kun rahaa ei ole: ”Toivottavasti nämä joulut loppuvat pian”
Monessa perheessä rahat eivät riitä lahjoihin.
Joulu THL:n tuoreen selvityksen mukaan lapsiperheiden köyhyys pahenee ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia. IS:n lukijat kertovat, miten köyhä lapsiperhe selviää joulusta.
IS kertoi aiemmin, millainen on köyhän lapsiperheen joulu. Monet lukijat kommentoivat, miten selviävät joulusta niukoilla tuloilla. Näin eräs toimitukseen yhteyttä ottanut yksinhuoltajaäiti kertoo perheensä joulusta:
– Näitä köyhiä jouluja on ollut jo monta takana, toivottavasti nämä joulut loppuvat pian! Lapset eivät vaan ymmärrä, että kun käy töissä, miksi rahaa ei ole. Mutta siivoojan palkka on olematon, ja asuminen lumo-läävässä vie kaikki rahat. Mutta roskiksestakaan ei voi käydä työssä! äiti kirjoittaa ja jatkaa:
– Lapsilla on kavereita paremmista perheistä, joissa on, millä mällätä. Heille tulee paha mieli, kun ei ole edes varaa kunnon ruokaankaan. Siksi lähetän lapset pois jouluksi äitipuolen luo ja olen itse töissä, siellä jopa saattaa saada kinkun siivun, jos käy säkä, hän sanoo.
Köyhyys on riski hyvinvoinnille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore raportti kertoo, että lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys on riski hyvinvoinnille.
Köyhyys aiheuttaa tutkimuksen mukaan lapsiperheissä monenlaisia ongelmia. Vanhemmilla on enemmän vaikeuksia parisuhteessa, ja toimeentulon niukkuus heijastuu huolina terveydestä ja pärjäämisestä kasvattajana.
– THL:n aiempi tutkimus on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi THL:n tiedotteessa.
Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Köyhyysaste oli kolminkertainen vuonna 2007 vuoteen 1995 verrattuna, ja se on 2010-luvulla pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.
Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutosten vaikutusta. Köyhien lapsiperheiden huoltajat ovat muita useammin vailla ammatillista koulutusta, mutta korkeakoulutettujen huoltajien osuus on lisääntynyt 2000-luvulla.
Näin lukijat kertoivat, millainen on lapsiperheen köyhä joulu ja miten siitä selviää:
”Ei voida edes kinkkua ostaa”
”Jouluruuat halvoista juureksista teen itse ja toivottavasti löydän halvan pienen kinkun. Yhtä ainutta lahjaa ei valitettavasti ole, mutta joulu menee pakkaillessa. Muutetaan halvempaan asuntoon, se lienee joululahja kaikille. Kuvittelin, että jää enemmän rahaa ensi vuonna osa-aikatyöstä käteen, mutta kiitos hallitus, leikkaat työmarkkinatukea, lapsilisiä ja asumistukea eli kurjuus syvenee. Mitään järkeä ei siis ole.”
Jelena
”Mies on sairaslomalla, minä äitiyslomalla. Emme saa mitään muita tukia kuin mieheni sairaspäivärahan ja minun vanhempainpäivärahan ja lapsilisän. Yhteensä siis 1400 euroa. Vuokra 900 euroa ja päälle laskut, joita on huomattavasti, koska mieheni on joutunut lääkäreissä ramppaamaan. Lisäksi kalliit lääkkeet miehelleni. Jouluksi ei voida edes kinkkua ostaa ja lahjat jää hankkimatta. Toivon koko ajan, että jostain tulisi rahaa edes siihen kinkkuun. Kyllä tunnelmaa ollaan pyritty koristeilla laittamaan ja koitetaan nauttia yhdessäolosta. Ehkä vielä helpottaa.”
Väsynyt
”Joulukinkun vaihdoin kassleriin (on parempaa) ja halvempaa. Kokonaisena veteen 3h ja yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivänä syömään. Perunasta ja lihasta voi tehdä soselaatikkoa. Maksaa noin 3 euroa tehdä muutaman kilon satsi ja on hyvää. Kaiken maailman joulukoristeita lahjoitetaan ilmaiseksi monessa paikassa. Sitten jos on oikeasti tiukkaa, niin pitää luopua ylpeydestä ja hakea tukia tai pyytää läheisiltä apua.”
Yhdessäolo tärkein
”Lahjoihin ei ole varaa tänäkään jouluna”
”Olen yh-isä ja yksin yrittäjänä alalla, jota tämä lama on koetellut todella kovasti. Lahjoihin ei ole varaa tänäkään jouluna ja ruokana sitä, mitä kaapista jotain vanhoja tähteitä sattuu löytymään.
Köyhä yrittäjä on kaiken avun ulkopuolella Suomessa ja se on todella väärin. Haluan kuitenkin toivottaa kohtalotovereille hyvää ja siunattua joulua.”
Mika
”Nyt suht. tuoreena eläkeläisenä voin kyllä laatikot tehdä, lahjoja ei ole varaa ostaa, kun remontit ja terveydenhoito vie kaiken käteenjäävän. Kummilapsille pitäisi, mutta heillä on varakkaampia sukulaisia. Ehkä sukkia lahjoitan. Oma aikuinen lapsi saa tyytyä ruokaan ja niihin sukkiin.
Yksinhuoltajana en ole itse yleensä lahjoja saanut äitini kuoltua. Toivottavasti ne pari kaveria, jotka jäljellä, eivät tuo jotakin roinaa mennessään sukujen yltäkylläisiin kouluihin – se kun edellyttää vastinetta, olen yrittänyt sanoa varovasti. Joulukortit vanhoille sukulaisille teki jo pitkän loven.”
Joulun hiljainen huoli
”Mietin, että olisiko lähistöllä kinkkubingo. Joulukoristeet kerään metsästä. Olisin halunnut olla joulun töissä, että ei tarvitsisi miettiä mitään.”
Ei lahjoja
”Ei auta kuin luovuutta pistää peliin”
”Sopivasti lahjoja eikä mitään hirmu kalliita. On paitojakin teineille kirpparilta ja hyvin kelvannut (kun eivät tienneet alkuperää). Joulukalenteriin kirpparilta pikkuleluja jne... Ei auta kuin luovuutta pistää peliin. Jouluverhot saa kun normi verhoihin kiinnittää koristeita.”
Luovuutta peliin
”Virallisen määritelmän mukaan olemme köyhä lapsiperhe, mutta kyllä me ihan tavallista joulua vietämme. Sitä rahaa kyllä saa yllättävän helposti kasaan jos vain viitsii tehdä asialle jotain. Lahjat ostettu alemyynneistä lokakuusta alkaen mutta suurin osa blackfridaynä. Jouluruokiin ei taas mene montaa kymppiä enempää kuin arkiruokaankaan ja sitähän voi ostaa vain kinkun, pari laatikkoa, pottua ja rosolli. Näihin menee ehkä 30–35 € ja riittää hyvin kolmeksi päiväksi koko perheelle.”
Pasanen
”Minä hommasin teinilleni joululahjaksi toivomansa merkkivaatteet (Converse, DC, Adidas) ja iPodin. Pitkin syksyä väijyin ja kiertelin kirppiksiä, huutelin sosiaalisessa mediassa ja kas, viikkoa ennen joulua toivotut vehkeet ovat paketissa odottamassa. Eikä rahaa mennyt kuin kymmenesosa siitä, mitä olisivat uutena maksaneet. Ja kyllä, teini tietää että meillä ei ole rahaa liiaksi asti, eivätkä second hand -vaatteet ole kauhistus.”
HWR
Paljonko teillä on käytettävissä rahaa joulunviettoon? Kerro kommenteissa!
Anu Karttunen
Leipäjonoissa ollaan vuodesta toiseen - "Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi?"
Keskiviikko 21.12.2016 klo 12.19
Leipäjonoissa seisoo lapsiperheitä, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä.
"Kukaan ei jää ilman ruokaa" - Hurstin joulujuhlaan tulossa jopa 1 600 osallistujaa
Osa jonottajista on jo sairauseläkkeellä. Pukuherroja ei leipäjonossa näy, kertoo ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.
- Minua hätkähdyttää asiakasmäärien kasvu joillain paikkakunnilla. Avuntarve on lisääntynyt ja sanotaan, että ihmisten syrjäytyminen on kasvanut.
ViaDia ja vapaaseurakunnat jakoivat Vilkmanin arvion mukaan viime vuonna reilut 1,2 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa. Ruoka-aputoimintaa niillä on yli 60 paikkakunnalla.
Vilkmanin mukaan päättäjien, virkamiesten ja järjestöjen olisi syytä istua yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten kasvavaan ongelmaan pitäisi puuttua.
- Ei voi olla niin, että kolmas sektori hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä liian usein ja liian paljon.
Toiminnanjohtajan mielestä voimavarat pitäisi keskittää niin, että ihmisille tarjottaisiin uusia mahdollisuuksia elämässä ja polkuja pois köyhyydestä.
"Miten annettu vakiintua?"
Hyvinvointivaltion pohja vuotaa, ja ihmisiä putoaa hyväntekeväisyyteen perustuvan avun varaan. Leipäjonoista on tullut yhteiskunnan pysyvä osa, joka laajenee jatkuvasti, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
Ruoka-apuun turvautuu Suomessa viikoittain noin 20 000 ihmistä, selviää Ohisalon ja professori Juho Saaren loppuvuonna 2014 julkaisemasta raportista.
Tarkkaa määrää ruoka-avun saajista on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien.
- Se ei ole ruoan jakelijoiden vika, mutta koko sosiaalipoliittinen kritiikki unohtuu. Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi, Ohisalo kysyy.
Vaikka leipäjonoissa seisoo tyypillisesti keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä, syrjäytymisen idut löytyvät monesti jo lapsuudesta.
- Suurin ongelma on, että jonoissa ollaan ehkä vuodesta toiseen, mutta huono-osaisuuden todellisia syitä ei lievitetä leivän jakamisella.
Ohisalon mukaan hyvinvointivaltion suunta on kääntynyt poispäin sen alkuperäisestä tarkoituksesta.
Tutkija muistuttaa, että muun muassa työelämän muutos ja asumisen kalleus ovat jättäneet suuren joukon sivustakatsojiksi.
Lääkkeet ja vuokra vastakkain
Ahdinko näkyy myös evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avussa. Kirkko on seurakuntien kautta ruoka-avun tarjoajista suurin.
- Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun. Suurin syy on ehkä perusturvan riittämättömyys, kertoo kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön asiantuntija Tiina Saarela.
Viime vuonna seurakunnat järjestivät 10 000 edullista tai maksutonta ruokailua, joihin osallistui yli 420 000 ruokailijaa. Ruokakasseja seurakunnat jakoivat reilut 270 000 kappaletta. Talouden laihojen vuosien tuomat leikkaukset ja työttömyys ovat kiristäneet joidenkin ihmisten toimeentulon äärirajoille.
- Kun asiakasmaksuja nostetaan ja etuuksista leikataan, niin ne kohdistuvat usein samoihin ihmisiin ja perheisiin.
Saarela sanoo, että pienet leikkaukset sieltä täältä voivat vaikuttaa päättäjistä harmittomilta, mutta yhdessä niiden vaikutus voi olla suuri.
- Ihmiset, joilla ei ole rahaa, joutuvat tekemään valintaa, ostaako ruokaa, lääkkeitä vai maksaako vuokran.
"Kukaan ei jää ilman ruokaa" - Hurstin joulujuhlaan tulossa jopa 1600 osallistujaa
Keskiviikko 21.12.2016 klo 08.21
Hurstin vähävaraisten joulujuhla järjestetään toista vuotta peräkkäin Helsingin MESSUKESKUKSESSA. Paikalle odotetaan jopa 1 600 osallistujaa.
Joulujuhla järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran uudessa paikassa Messukeskuksessa
Juhlan onnistumisen mahdollistavat 130 vapaaehtoista
Hurstin joulupaketteja on koottu jo hyvissä ajoin. (INKA SOVERI)
Hurstin joulujuhla järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa. (MARI PUDAS)
Heikki Hurstin mukaan osallistujat löysivät jo viime vuonna paikalle hyvin vaikka joulujuhla järjestettiin uudessa paikassa.
- Arvelisin, että paikalla oli lopulta 1 400-1 600 henkeä, Hursti kertoo.
Ainoastaan pieni porukka oli eksynyt vanhaan osoitteeseen Töölön Kisahallille.
- Eräs ystävällinen bussikuski sitten ilmoitti, että hän voi hakea sen porukan ja toi heidät Messukeskukseen. Hän on tänäkin jouluna valmistautunut siihen, että käy katsomassa onko Kisahallille tullut ihmisiä, Hursti kertoo.
Valmistelut joulujuhlaa varten ovat parhaillaan täyttä häkää käynnissä.
- Aatonaattona pääsemme viemään tavarat sinne valmiiksi ja aattona aamulla kello 8 alkaa täysruljanssi, että saadaan kaikki onnistumaan hyvin, Hursti kuvailee.
Hurstin mukaan joulujuhlan järjestäminen onnistuu Messukeskuksessa erinomaisesti.
- Kaikki pystyvät syömään yhtä aikaa ja kuuntelemaan ohjelmaa, kun Kisahallilla osa joutui jonottamaan ulkona ohjelman aikana. Muutenkin tilat ovat kaikin tavoin upeat tämmöisen isommankin juhlan järjestämiseen, Hursti kiittelee.
Presidentti ei pääse
Viime vuonna myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Tänä vuonna presidentti ei valitettavasti osallistu juhlaan.
- He menevät joka toinen vuosi Jennin vanhempien luokse ja ovat siellä viettämässä joulua. Joka toinen vuosi he ovat täällä ja haluavat kyllä silloin olla mukana meidän joulujuhlassamme, Hursti kertoo.
Tänä vuonna joulujuhlassa esiintyy oopperalaulaja Lassi Riutamaa tyttärensä kanssa.
Isänsä Veikko Hurstin hyväntekeväisyystyötä jatkanut Heikki Hursti kertoo, että viimeisen parin vuoden aikana avuntarvitsijoiden määrä on lisääntynyt.
- Pientä kasvua on ollut, joinakin päivinä jopa yli kolme tuhatta henkeä on ollut hakemassa ruoka-apua, Hursti kertoo.
Tänä vuonna hän on jakanut myös vinkkejä uusille kollegoille, sillä useilla paikkakunnilla on käynnistetty tänä vuonna ruoka-avustusten jakaminen.
- Yli 300 näitä ruoanjakopisteitä tällä hetkellä kai on, se on aika hurja määrä, Hursti sanoo.
Vaikka avuntarvitsijoiden määrä on lisääntynyt, myös lahjoittajia on tullut lisää.
- Se on ollut todella mukavaa ja mahdollistaa tämän ruoan jakamisen, Hursti kiittelee.
Hän odottaa, että tänäkin vuonna joulujuhlaan saapuu runsaasti porukkaa.
- Ainakin saman verran osallistujia kuin viime vuonna. Saattaa mennä ylikin 1600, Hursti kertoo.
- Vähän jännittää itseäkin tämä tilanne. Voi olla, että väkeä tulee enemmänkin, se on ihan ilmoista ja ihmisten mielialasta kiinni. Olemme kuitenkin varautuneet siihen, että ruokaa on riittävästi ja kukaan ei jää ilman, Hursti vakuuttaa.
Pankkilainan lyhennys oli taas mennyt , eli lainan loppusaldo joulukuulle 4 426,74 € !
Hyvin lyhenee 250,74 € kuukaudessa , koron osuus 14,26 € .
Vuoden päässä joulukuussa ollaan jo aikaisen lopussa tuon lainan suhteen.
Ja voin alkaa suunnitelemaan seuraavaa siirtoa, ulosoton olevien lainojen lyhentämiseen.
Mutta en vedä sitä näin tiukalla lyhennyksellä, ja jos siihen saisi jonkinlaista maksusopimusta, helpottaisi varmasti paljon.
Mutta, jos en saa aika pitkä maksuaika siihen tulee arviolta noin 10 vuotta.
En ihan vielä ole silloin eläkkeellä, eläkeikä jos nousee, pääsen vasta 70- vuotiaana eläkkeelle, jos Luoja suo suhteellisen terveitä ja työn täyteisiä vuosia minulle.
Ilosanoma, kuntouttavan uusi sopimus on kesäkuun viimeiseen päivään asti.
Kahdesta neljään päivään viikossa ja neljä tuntia kerrallaan per päivä.
Siitä hyvä jatkaa eteenpäin, siis kohti työllistymistä.
20x9 = 160 € ylimääräistä kuukaudessa tai 20 päivässä . Helpottaa !
Tämä 1.11. - 12.12. ollut sairasloma antoi mahdollisuuden uuteen sopimukseen.
Jouduin myös selvittämään voiko kuntouttavassa työtoiminnassa oleva, olla samalla palkka työssä ja paljonko voi tienata vaikuttamatta työttömyyspäivärahaan tai asumistukeen.
Kela: Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa on 300 euroa. Tämän verran voit siis tienata bruttona kuukaudessa ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.
Asumistuki Kela : Ruokakuntasi bruttokuukausitulot nousevat vähintään 400 euroa verrattuna edellisen päätöksen tuloihin.
Ulosottoa en vielä ole selvittänyt, kuinka siinä käy jos tienaan ylimääräistä palkkaa.
Nykyisin yksinäisen velallisen suojaosuus on 678 euroa kuukaudessa ulosotossa.
No onhan tämäkin parempi uutinen, kuin että en olisi saanut jatkaa.
Hyvin kun tekee työnsä, työ tekijäänsä kiittää.
Pitkä aikainen hätä.
Valo tunnelin päässä on todella kaukana, jos ollenkaan näkyvissä.
Ajanjaksot voivat vaihdella kuukausista vuosiin, jopa elinikäinen taakka.
Kun katsotaan tilannetta eteenpäin, moni ajattelee, että tästä hetkestä kun selviän, menee sitten taas paremmin, hetken aikaa.
Juu, kaikki on otettava vastaan, kunhan se vaan hetkeksikin helpottaa oloa.
Niin voisi ajatella, mutta monelle ihmiselle kurjuus on pitkä aikaista ja todella pahoin mieltä syövää ahdistusta.
Ei ole toivoa huomisesta. Kun joka kuukausi sinnittelet tietyllä rahalla, ja jos notkahdus tulee jonkin tahon Kelan/perusturvan tai työnantajan puolelta, kuka siinä jää heikoimpaan osaan asiakas, eli sinä tai minä.
Kun asiat ja korvaukset rullaa, sekin on helpottavaa, omalla tavallaan.
Autetaan, välitetään.
Välillä se apu voi olla vaan, pois pääsy tilanteesta, vaikka nyt näin joulun aikaan hyväntekeväisyys joululounaat seurakunnassa.
Aamukahvit, joita tarjoillaan seurakunnissa, tai vapaaehtoisissa toimipaikoissa.
Olit sitten ruuaajakajana tai ruuan nauttivana, se luo yhteisyyttä kuulua johonkin.
Ei olla yksin, näiden asioiden juurella.
Auttaja omalla tavalla jokainen , joka välittää lähimmäisestään.
Olen saanut apua. Siitä kiitollinen.
Moni heikompiosainen ei ole apua saanut, eikö ole halunnut, eikö ole osannut hakea, eikö ole kysyntä ja tarjonta kohdannut.
Suomalaiset ovat kovin vaatimattomia, eivät hyväksy sitä, että toinen auttaa. Ei osaa ottaa apua vastaan, ei koe olevansa sen arvoinen, edes suurimmassa hädässä.
Kyllä minä pärjään. Suomalainen sisu.
Olisihan se ihanaa mennä Stockmannille shoppailee, rahapussi pullottaisi ja Visat yms vinkuisi. Kasseja ja pusseja ja nyssyköitä kädet täynnä.
Olisi herkkuja herkkujen jälkeen, vatsa pullottaisi ja tulisi ähky.
Ei tarvitsisi nuukailla ja laskea jokaista senttiä.
Jokaisella asialla on puolensa.
Ja jokainen valitsee tapansa elää, jotkut ajautuvat väärien tapojen takia väärään tilanteeseen.
Mieluummin ehkä kuitenkin näin, vähissä rahoissa, vähävarainen , koska näin saan elämästä enemmän.
Olenhan joskus elänyt tuonkin elämänä, "rikkaana" mutta mitään siitä ei ole jäljellä, kaiken olen myynyt rahapulassa ja veloissani. Nyt minimalistista elämää eläen, vain sitä mitä tarvitsen ja mitä ei ole sitä en tarvitse, kuten mikro.
Hyvin pärjää ilmankin 3 vuotta kohta.
Rahalla saa mammonaa , mutta ei onnea.
Unelmia pitää olla ja elää ne sen puitteissa miten voi, todeksi.
Yksinäinen jää usein taustalle näissä avustusjärjestöissä, autetaan perheellisiä ja yksinhuoltajia.
Yhtälailla kaikilla on tarpeensa, yhtään väheksymättä kenekään auttamista.
Vanhukset tarvitsevat apua, ja heidän elämänsä pitäisi olla seesteistä ja huoletonta, elon ehtoolla.
Tuleeko sokeaksi avuntarpeelle, vaatiiko vaatimistaan, iskeekö ahneus.
Sitäkin varmasti on liikkeellä.
Mutta, siinäkin , järki käteen.
Miksi haalia , anna se ennemmin toiselle tarvisijalle.
Joku apua saanut, joku toinen on ilman.
Omia ajatuksia, ajatusten sekavassa myllerryksessä jotakin tännekin , herkässä hetkessä.
Tätä on ollut viime viikko ja taas jatkuu, tuli päätös, että se tosiaankin on niin, että joulukuun toimeentulotukipäätös kielteinen.
Kirjeen mukana olivat myös sähkölasku ja terveyskeskusmaksu ja toinen maksu pyörii jossain perusturvakeskuksessa.
Tietoihin merkitty laskujen kohdalle : asiakas maksaa itse.
Jaa, millä rahalla , kysyn vaan ??????????????????????
Että voi olla taas niin masentavaa taistelua näiden raha-asioiden kanssa.
Olisi edes tämä kuukausi ollut hyvä, mutta ei, ei sitten millään.
Viikonlopun luin ja tavasin päätöstä, mutta ei muuttunut.
Itkettikö, arvatkaa vaan kuinka paljon.
Sen verran sain positiivista palautetta perjantaina, kun kysyin saisinko ruokaan apua, niin kirjoittivat 30 € maksusopimuksen, olenhan ollut jo 2 viikkoa seurakunnan ruokakorteilla ostetuilla sapuskoilla, nyt vaan loppuivat, ja kun vielä vieras luonani, niin onni oli myötä onneksi. Saatiin maitoa, ja pikkasen muuta. Itse en käytä maitoa, mutta kun tämä vieras luonani hänelle tarvitsee, kun on kasvavassa iässä.
Soitin perusturvaan ja kyselin apua, eivät osanneet neuvoa tilanteessani, muuta kuin, että soita johtavalle sosiaalityöntekijälle.
Juu soita, menee siihenkin taas puhelinlaskua, kun on lankapuhelimia.
Pyysin soittamaan minulle, välitystilinhoitaja soitti, ja sanoi että 100 € jää rahaa, jos saisin nuo laskut maksettua täydentävällä toimeentulotuella.
Muuten menee niin, että jää noin 5 € , koko kuulle rahaa.
Johtavalle sosiaalityöntekijän kanssa sitten sovimme niin, että hän pyysi toimittamaan laskut hänelle, niin maksaa siellä täydentävällä toimeentulotuella.
Pankkilainaa pyysi kysymään seurakunnalta, mutta kun kysyin, eivät auta yksityishenkilöiden lainoja, vaan antavat ruokaan avustusta.
Muita laskuja pysytyvät auttamaan, jos on tiukka tilanne.
No, 100 € riittää , pitää riittää 13.01.2017 saakka. 30 pv, eli 3,33 € päivä.
No, nyt sitten tekemään Kelaan ensimmäistä toimeentulotukihakemusta tammikuulle.
Tuleeko mikä päätös. Kaksi vaihtoehtoa.
Odotin ihmettä, että perusturva olisi muuttanut päätöstä kielteisestä myönteiseksi.
Mutta ei löytynyt joulu mieltä .
Itse ole jotenkin ollut loukkaantunut heidän toiminnastaan.
Odottelen mitä antavat rahaa 12.12.2016 kelan sairaspäivärahasta, tuleeko se 67,24 € .
Mikä itse tuolta laskin.
Kävin katsomassa tilin saldoa 4 €.
En uskalla käyttää.
Kauhulla odottelen .
Mutta ei auttaisi valittaa, moni ei saa edes tuota.
Monet taas olleet itsenäisyyspäivän vastaanotolla Hurstilla Helsingissä.
Ja toiset Presidentin linnassa.
Onnellisia saadaan olla, että Suomessa on hyväntekijöitä.
Aika monella on tiukkaa ja todella vaikeita tilanteita.
Kun antaa hyvää ja auttaa, ihminen jaksaa arjessa paremmin.
Lamaantuminen voi tulla, jos mistään ei saa apua, toivottomuus tilanteesta.
Aina apuja löytyy kuitenkin, seurakunnilta diakonissat ja perusturvasta sosiaalityöntekijät , oltava tietoa ja ehkä taitoa, jos ei itse jaksa, voi pyytää apua, jos käy hoidossa voisi olla mahdollisuus vaikka hoitohenkilökunnan, työntekijän kanssa puhua mitä tehdä , mistä alkaa.
Ja mistä sitten jatkaa eteenpäin.
Elämän laatu paranee, ja on toivoa paremmasta huomisesta.
Siihen pitää pyrkiä.
Huonot ajat menee ohitse.
Uskoa ja toivoa tulevaa.
Huomenna on aina uusi päivä. Uusi mahdollisuus.
Yrittää kannattaa aina.
Sen olen oppinut, ei ihan heti kannata luovuttaa.
Tuusulalainen Brother Christmas on vuoden vapaaehtoinen – "Voivottelemalla mikään ei muutu, tuloksia syntyy vain tekemällä"
Valeasun ja nimimerkin taakse suojautuva perheenisä jakaa varattomille ruokaa ja vie vähäosaisia lapsia lätkämatsiin tai Linnanmäelle.
Vapaaehtoistyö3.12.2016 klo 14:30päivitetty 3.12.2016 klo 15:51
Brother Christmas palkittiin Vuoden vapaaehtoinen -palkinnolla lauantaina Helsingissä Vapaaehtoistyön messuilla.Vesa Marttinen / Yle
"Ihmisten tekemättömyys turhauttaa"
Hyväntekeväisyystoiminnan aloittamisen taustalla oli auttamisen halu sekä turhautuminen ihmisten passiivisuuteen.
– Olen ollut aina huono antamaan rahaa suoraan hyväntekeväisyyteen. Kuitenkin samaan aikaan ihmisten tekemättömyys turhauttaa. Usein vain voivotellaan, kun nähdään uutisista synkkiä asioita, mutta ei olla valmiita tekemään itse mitään. Voivottelulla ei mikään muutu, tekemällä syntyy tuloksia.
Tekeminen ja näkyvät tulokset poikivat Brother Christmasille Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon, joka jaettiin lauantaina Vapaaehtoistyön messuilla Helsingissä.
– Tämä on todella hieno juttu siksikin, että en itse mitenkään tyrkyttänyt itseäni ehdolle, vaan sen on joku seuraaja tehnyt puolestani.
Kuluneen vuoden aikana Brother Christmas on palkittu myös Veteraaniliiton ansiomitalilla sekä kutsulla tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
Parhaiten hyväntekijän omaan mieleen ovat kuitenkin jääneet konkreettiset asiat, ne hyvät teot.
– Autoin esimerkiksi erästä perhettä muuttamaan pois hometalosta. Perheen tytär sairasti verisyöpää, ja heille löytyi uusi koti sairaalan läheltä. Sitä tarinaa on ollut hieno seurata, kävin heitä katsomassa myöhemmin uudestaankin, ja moni asia on mennyt parempaan suuntaan.
Linnan juhliin ilman partaa
Brother Christmas -nimen ja joulupukkia muistuttavan valeasun suojaan piiloutuva mies kertoo olevansa tavallinen suomalainen kahden lapsen isä. Aiemmin hän on muun muassa pitänyt omaa vaateliikettä, tehnyt hierojan töitä sekä toiminut avustajana pyörätuolissa olevalle mieshenkilölle.
Kuluneen vuoden hän on ollut kotona kahden lapsen kanssa ja käyttänyt likimain kaiken vapaa-aikansa hyväntekeväisyyteen.
– Välillä laitetaan lapset anoppilaan tai omille vanhemmille hoitoon ja heitetään Brother Christmas -viitta päälle ja lähdetään tekemään näitä juttuja. Hyvä tukiverkosto auttaa siinä.
Asu ja nimimerkki ovat olleet monella tapaa tarpeellinen lisä hyväntekeväisyystyöhön.
– Anonyymius tuo mukaan pientä mystiikkaa ja tekee ihmiset sitä kautta iloiseksi. Suomessa myös aika helposti hyvätkin asiat käännetään huonoksi. Haluan että Brother Christmas tekee hyvää ja henkilö parran takana on aivan tavallinen suomalainen perheenisä. Brother Christmasille voi kerätä niitä krediitteejä.
Viimeistään itsenäisyyspäivänä miehen todellinen henkilöllisyys paljastuu myös suurelle yleisölle, kun Brother Christmas astelee tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Linnaan ei sovi tekoparrassa marssia.
– Sinne mennään omana itsenä kunnioittamaan veteraanien työtä. Muuten sitä ollaan jatkossakin parran takana.
Toiminta laajenemassa myös muualle
Brother Christmas aikoo jatkaa hyväntekeväisyyden parissa myös tästä eteenpäin. Hän kertoo juuri perustaneensa yhdistyksen nimeltä Brother Christmas ry, jolla toimintaa on tarkoitus laajentaa.
– Tarkoitus on ottaa Suomessa isompia kaupunkeja haltuun niin, että siellä Brother Christmas -nimellä myös muut voivat alkaa järjestää tapahtumia ja auttaa ihmisiä.
Mistä on kyse ?
Vuoden vapaaehtoinen -palkinto myönnettiin tuusulalaiselle Brother Christmasille Vapaaehtoistoiminnan messuilla Helsingissä 3.12.
Kampanjassa haetaan henkilöä, joka voi olla pitkän linjan toimija tai innostava tulokas vapaaehtoistoiminnan saralla. Hän voi toimia vapaaehtoisena millä alalla tahansa ja missä päin Suomea tahansa.
Ehdokkaiksi nimettiin 82 vapaaehtoista 37 eri paikkakunnalta. Kampanjassa annettiin yhteensä 12 909 ääntä.
Kymmenen eniten ääniä saaneen joukosta lopullisen valinnan teki raati, johon kuuluvat mm. Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, arkkipiispa Kari Mäkinen, kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.) ja Ozan Yanar (vihr.) sekä Kansalaisareenan puheenjohtaja Markku Vaittinen.
Vuonna 2013 Vuoden vapaaehtoinen oli Jukka Virta Raumalta. 2014 palkittiin Matti Itkonen Tampereelta. Vuonna 2015 Vuoden vapaaehtoisen sijasta palkittiin Vuoden vertaiskuva, jonka otti Arja Tuomioja Helsingistä.
Tuusulalainen kahden lapsen isä, nimimerkkiä Brother Christmas käyttävä 34-vuotias mies, on harrastanut vuoden päivät melko poikkeuksellista hyväntekeväisyyttä.
Brother Christmas on auttanut niin veteraaneja, vanhuksia, vähäosaisia lapsiperheitä, maahanmuuttajia kuin kodittomia. Hän on jakanut grillimakkaraa leipäjonossa, vienyt vähävaraisten perheiden lapsia Linnanmäelle, järjestänyt juhannusjuhlia asunnottomille, vienyt keskosperheitä Eppu Normaalin keikalle ja jakanut risteilypaketteja perheille, joilla ei olisi muutoin mahdollisuutta lähteä risteilylle.
Toiminta sai alkunsa aika tarkkaan vuosi sitten, joulukuussa 2015.
– Vein silloin vähäosaisten perheiden lapsia katsomaan jääkiekkoa Helsingin areenalle. Eräs yritys lahjoitti pääsyn aitioon ja ruuat. Se oli monelle ikimuistoinen juttu, vanhemmat olivat muhun yhteydessä vielä viikkoja sen jälkeen ja kertoivat, että tästä on puhuttu pitkään tapahtuneen jälkeen.
Juuri tällainen on Brother Christmasin perustoimintamalli: hän lähestyy yrityksiä yhteistyöpyynnöillä ja tämän jälkeen ohjaa apua erilaisille tahoille, jotka sitä tarvitsevat. Vuoden aikana Brother Christmas laskee auttaneensa yli 3 000 ihmistä.
Ruokajonot kymmenkertaistuneet kymmenessä vuodessa - Heikki Hursti lainaa presidentti Koivistoa: "Tarttis tehdä jotain"
Tiistai 6.12.2016 klo 17.55
Helsinginkadun ruokajonossa käy 2800-3100 ihmistä joka kerta, kertoo Heikki Hursti.
Hakaniemen torille kertyi tuhansien ihmisten jono itsenäisyyspäivänä. (SAMI KOSKI)
Ruokajonot ovat kasvaneet kymmenkertaisiksi.
Häpeä ei enää estä ihmisiä hakemasta apua.
Auttajista ei ole pulaa.
Porvoon piispa: Yhteiskunta on yhä säälimättömämpi
Pysäyttävä näky Hakaniemen torilla -1400 ihmistä jonotti ruokapusseja
Hakaniemen torilla kiemurteli tänään tuhansien ihmisten muodostama jono. Jono, jonka päämääränä oli ruokakassi. Heikki Hurstinylläpitämä Hurstin apu jakoi itsenäisyyspäivänä vastauksia nälkään. Noin 1300 ihmistä sai ruokakassin, jossa oli makkaraa, lihapullia, juustoa, leipää, voita, mehua ja pullaa.
- Ilma suosi. Väkeä lähti pakkasesta huolimatta liikkeelle, kun ei satanut. Vain muutaman kerran aikaisemmin on ollut näin paljon ihmisiä.
Hursti kertoo, että jonot ovat kasvaneet valtavasti vuodesta 2005 lähtien, jolloin hän lähti viemään isänsä työtä eteenpäin.
- Silloin meillä oli jakopäivänä noin 300 ihmistä hakemassa ruokaa. Nyt paikalla on 3000 ihmistä.
Jonojen pituus ei tule ainakaan lyhenemään, Hursti tietää kertoa.
Heikki Hursti uskoo, että ruokajonot tulevat kasvamaan entisestään.
Murheellisten tarinoiden maa
Hallituksen leikkaukset, ulkomaille myydyt yritykset, työttömyys, masennus, läheisen kuolema - siinä muutamia Hurstin mainitsemia syitä, joiden myötä ihmiset hakeutuvat avun piiriin. Elämänmuutos tulee joillekin yhtäkkiä ja nopeasti.
- Jos on joskus ollut hyvätuloinen, se ei tarkoita sitä, että tänään menisi hyvin.
Joskus käy niin, että turvallinen matto repäistään jalkojen alta pois. Silloin on haettava apua.
- Ne ovat kovia juttuja, mitä ihmiset kertovat elämästään.
Hursti on törmännyt ruokajonossa niin akateemisesti koulutettuihin taiteilijoihin kuin insinööreihin. Edes aivokirurgi tai lääkäri ei ole mahdoton näky.
- Siellä käy ihmisiä laidasta laitaan. On eläkeläisiä, opiskelijoita, pätkätyöläisiä ja yksinhuoltajia, jotka tulevat lasten kanssa hakemaan ruokaa.
Vähävaraisuudesta on puhuttu paljon. Hursti uskoo, että ihmiset ovat uskaltautuneet liikkeelle, koska aihe ei ole enää niin tabu. Häpeä on kadonnut.
.
Ihmiset eivät enää häpeä avuntarvettaan. (JENNI GŠSTGIVAR)
Auttajia riittää
Kysyttäessä, miten voi auttaa, Hursti käyttää mielilausettaan. Rakkaus keksii keinot, itsenäisyyspäivän vastaanottoa sohvalla odottava Laupeudentyö ry:n nykyinen toiminnanjohtaja vastaa.
- Hakijoita ja tulijoita olisi nyt enemmän kuin voidaan ottaa vastaan. Aina kuitenkin joku voi sairastua tai muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Punainen Risti, kirkko ja eri järjestöt ovat myös mukana auttamisessa, Hursti kertoo.
- Meillä ei ole auttajista toistaiseksi pulaa ja se on hieno homma.
Silloin tällöin jonoon sattuu myös heitä, jotka eivät varsinaisesti tarvitse apua.
- Ruokajonossa on ollut tilanteita, että on tullut venäläisiä turisteja Pietarista. Niille on ohjeistettu, että sitten kun olette käyneet siellä Stockmannilla, niin voitte käydä hakemassa Helsinginkadulta ilmaista ruokaa Hurstin valinnasta. Se on ollut todella törkeää. Näitä ei ole tapahtunut kovin usein
Hursti muistuttaa, että Suomen taloudellisesti vaikea tilanne ja hallituksen leikkaukset ovat huono yhtälö, joka rankaisee kovimmalla otteella vähävaraisia ja niitä, joiden asema on heikko.
- Mauno Koiviston sanontaa käyttäen: Tarttis tehdä jotain!
Kielteinen päätös toimeentulotuessa.
Meni päivä ihan pilalle.
Itkua ja itkua.
Kysyin, että minkä takia.
Tuloni ovat sen verran suuret nyt, ja olen saanut marraskuussa liikaa tuloja.
Siis, mitä ?
Normi tulot, kelan päiväraha ja sairaspäiväraha, mutta kun tulivat tiheämpään kuin normisti,
heidän mielestään meni toimeentulotuen normien yli n 5 € .
Juu, sanoin että millä maksan ruuat ja kun tulee vieras niin hänelle tarjottavat.
Niin, täytyy olla yhteydessä johtavaan sosiaalityönjohtajaan.
Jätin soittopyyntöä, ei soittanut.
Laskin sitten kotona , että mitkä olivat liikaa saatavia.
Ne, kaikki tietty mitkä olen kelalta saanut. Normit, mutta tämä sairasloma aika tulee näin nopealla tahdilla maksuun, ei niin, että täytyy odotella 4 viikkoa, ja viidennellä saan maksuun.
Jokaisesta saamasta rahasta olen maksanut joko vuokran tai sen pankkilainan.
Ja Joulukuulle tulee rahaa 381,88 ja säästetty 127,30 , noista vuokra ja pankkilaina, niin kivasti jää noin 70 € . Oikein mukavaa joulua vaan tuolla rahalla.
Seuraavan kerran tulee rahaa tammikuun toisella viikolla !
Kelan uuden järjestelmän mukaa toimeentulotukea en saisi, kun kävin tekemässä laskelman.
Että näin.
Tässä taas opin, köyhän ei kannata sairastaa saati suunnitella mitään hankintoja, ilman rahaa.
Sain puhelinlaskut hoidettua.
Eli maksoin kaikki pois. Paitsi jäi kaksi osamaksua roikkumaan , ja yritin sitten vielä kerran pienentää puhelin ja nettilaskuani.
Ei onnistu.
Summa on vaikka kuinka laskee ja ynnää 60, 42 € .
Erittelyt: netti 17,80 € , puhelin 22,90 € osamaksut 13,02 € ja toinen 6,60 € .
Vaikka saisin osamaksutkin pois jäisi 40,70 € .
Ihmettelen kovasti, että ei ole sellaista netti/puhelinliittymää, missä kaikki olisi samalla liittymällä.
Kuulemma, tämän minun pöytä/kotikoneeni vaatima reittiin vaatii eri liittymän, ymmärrän, mutta kun yritin puhelimen nettiä pois, ei onnistunut, koska sen osuus on niin pieni, ei ole mitään apua siitä.
Kaikki halvat liittymät puhlimen soitto ja txt , jutut pois.
Netti ja puhelin ja txt ovat samassa.
Minulla hajoo pää tämän asian takia.
Muutenkin tiukkaa, kun kaikki rahat menee kuin tuhkat tuuleen.
Yritän säästää ja säästää, mutta aina tulee jotain puutetta kotona.
Nyt on kyllä kaikkea.
Tuo joulukuu tulee taloudellisesti olemaan kova kuukausi, kun ei tule ylimääräistä tuosta kuntouttavasta työtoiminnasta.
Tuli postia, eläkelaitokselta, eläkeikäni aikaisintaan 65 vuotiaana.
Osa-aikaeläke poistuu , tilalle tulee osittainen vanhuuseläke, sille voi jäädä aikaisintaan 61 vuotiaana.
Työeläkkeen uudistuksen syynä on, että varmistetaan , että työeläkkeet pystytään maksamaan ja että eläketurva pysyy riittävänä, vaikka ihmisten eläkeikä jatkuvasti pitenee.
Lisätietoja : Eläkeuudistus.fi.
Ja muistakaa tehdä kelaan kirjallinen hakemus -> kelan toimistoon tai netissä täytettävä toimeentulotukihakemus , kun kelan sivuille aukeaa sivusto joulukuun alussa : hakemus tammikuulle
Liitteeksi viimeinen perusturvan toimeentulotukipäätös.
