30.10.2015 Eläkeläisillä suurimmat perintävelat

Tuore tilasto: Eläkeläisillä suurimmat perintävelat
Torstai 29.10.2015 klo 22.33  
Luottotietoyhtiö Bisnoden mukaan suomalaisten maksuhäiriöt kasaantuvat iän karttuessa.



Eläkeläisten maksuhäiriöiden keskiarvoa nostaa merkittävästi pieni ryhmä ihmisiä, joilla on niin mittavat häiriömerkinnät, että velan maksaminen on käytännössä mahdotonta. Arkistokuva ei liity juttuun.
Eläkeläisten maksuhäiriöiden keskiarvoa nostaa merkittävästi pieni ryhmä ihmisiä, joilla on niin mittavat häiriömerkinnät, että velan maksaminen on käytännössä mahdotonta. Arkistokuva ei liity juttuun. (MATTI MATIKAINEN)


Yli 60-vuotiailla maksuhäiriömerkinnän omaavilla suomalaisilla on perinnässä keskimäärin 60 000 euroa henkilöä kohden. Vastaava lukema alle 20-vuotiailla on huomattavasti pienempi, vain noin 1 400 euroa.

Tiedot käyvät ilmi markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnoden tuoreesta maksuhäiriötilastosta.

Luottotietorekisteriä ylläpitävä Bisnode vertaili maksuhäiriömerkintöjen yhteenlaskettuja summia ja lukumääriä eri ikäryhmien välillä. Suurimmat yhteenlasketut maksuhäiriöt henkilöä kohden ovat yli 60-vuotiailla, joista suuri osa on eläkeläisiä.

Maksuhäiriöiden yhteenlasketun summan keskiarvo kasvaa tasaisesti ikäryhmästä toiseen. Alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä sama luku on noin 1 400 euroa, 20-30-vuotiaiden noin 13  000 euroa ja 40-50-vuotiaiden jo yli 40 000 euroa.

- Siinä missä maksuhäiriöitä on määrällisesti eniten 20-50-vuotiailla, häiriöiden yhteenlaskettu summa henkilöä kohden painottuu huomiota herättävän paljon yli 60-vuotiaisiin. Muun muassa pienillä eläkkeillä voi olla vaikutusta joidenkin ikäihmisten velkojen suuruuteen, Bisnoden asiakkuusjohtaja Jouni Suominen sanoo yhtiön tiedotteessa.



Maksuhäiriömerkintöjen kasaantuminen näkyy myös yksittäisten maksuhäiriöiden keskiarvoissa, jotka vaihtelevat alle 20-vuotiaiden yli 350 eurosta yli 60-vuotiaiden jopa yli 6 000 euroon. Määrällisesti maksuhäiriöitä on eniten 20-50-vuotiailla suomalaisilla.

Suominen muistuttaa, että tiettyjen yksilöiden rooli korostuu tilastoissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tietty ryhmä yli 60-vuotiaista ei todennäköisesti pysty koskaan maksamaan velkojaan.

Ikäryhmien ajallisesta vertailusta käy ilmi, että nuorempi sukupolvi pitää raha-asioistaan entistä tarkemmin huolta. Alle 25-vuotiaiden maksuhäiriöt ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden määrän kasvu on jonkin verran taittunut.

Bisnoden ylläpitämän luottotietorekisterin mukaan noin 370 000 suomalaisella on rasitteenaan maksuhäiriömerkintä.

NINA LEINONEN
nina.leinonen@ilmedia.fi

28.10.2015 51 VUOTTA

Ei viiden kympin kriisi tuntunut hassummalta.   Pelkäsin sitä kovasti, että tässäkö  elämä nyt olisi. Jatkunuthan tämä on, ja antanut kyllä enemmän iloa kuin murhetta. En tiedä mistä se ajatus tuli, että ei ole mitään enää saavutettavaa tässä elämässä. Aina uusi pelottaa ja aiheuttaa ahdistusta, ja se naiselle olennainen kauneus on katoavaista, ja maanvetovoima vaan lisääntyy iän myötä.

 Ikää kun tulee lisää tuntuu, että järkikin lisääntyy. Ei tee niin herkästi äkkinäisiä päätöksiä. Mutta, kuitenkin  naisellahan on aina mahdollisuus muuttaa mielipiteitään.                                                                            Terveys melkein  pysynyt samana, viime vuoden lopulla se nilkka murtui. Ja nyt kun kaaduin polkupyörällä vasen olkapää ja kyynärpää tärähtivät. Ja tutkittiinhan se oikea olkapää , silloin 2012 kaatumisen takia, löytyi repeämää, mutta kuulemma siellä se on ja pysyy, ei tehdä mitään toimenpiteitä. Muussa tapauksessa, jos oikein rupeaa temppuilee, laitetaan kortisonia.

Uusia asioita alkanut tapahtumaan, kuin itsestään .  Ja loppunutkin lyhyeen, esim Verven kuntoutus piti olla pitkäkestoinen, ja tulinkin 3 päivän kuluttua takasin, kun ei ollut vielä valmiutta uudelleen kuntoutukseen. Marraskuussa aloitetaan kuntouttava työtoimintaa. Tunti- ja aikarajat täynnä, ja terveys sallii, jossain vaiheessa voitaisiin siirtyä ammatillisen kuntoutuksen pariin, ja sieltä sitten ammattiin, jossa pystyisin toimimaan, näiden sairauksien ja rajoitteiden kanssa. Luotan ja uskon, että voisin vaikka ensi vuoden lopulla jo, jos mahdollista ansaita pikkasen jo palkkaakin.  Riippuen tietysti, että kaikki menee hyvin.

Perhekuvioissa  ei juuri muutosta pahempaan,  enemmän kylläkin hyvää. Saan ja saamme  tavata rakasta pikkumiestä neljän viikon välein, 2 yötä täällä mummulassa. Hänen elämänsä tasapainoista, hyvää.  Ja se, jos mikä on elämän ihanain ja voimaanuttavin asia. Iloa ja rakkautta tulvillaan ja aurinkoista hymyä, halausta ja sylissä istumista, mitä sitä muuta kaipaa, kuin pienet kädet kaulalla. Koko suku meidän puolelta hurmaantunut ja huumaatunnut tästä  pikku miehestä. Ja ihana Joulu tulossa, pikku mies juhlistaa sitä läsnäolollaan.

Onhan 2012 syksystä tähän hetkeen pitkä aika, murehtia ja surra, kadonnutta perheen jäsentä. Samana vuonnahan tammikuussa, nukkui äiti pois. Aika tehnyt tehtävänsä, suru muuttanut muotoaan, tuleehan tietty notkahduksia, mutta sehän kuuluukin elämään. Kaipuuta ja ikävää rakasta äitiä kohtaan, olisi ollut ihanaa, jos olisi saanut tavata pikku miehen . Mutta ainahan ei kaikki asiat mene meidän mukaan.
Jatkan kuusikymppisiä kohti  avoimin mielin.  Uudet kuviot.  Nopeasti aika kuluu . Ei meinaa pysyä perässä. Tämä sairaslomalla oloaika, on muuttanut minua aikalailla, ei ole kiirettä, jos sitä ei itselleen tee, se on oma valinta. Kiireessä niitä vahinkoja sattuu ja tapahtuu.   Kyllä rauhallisestikkin voi elää, ei hötkyillä ja höyrytä.
 Elämä on ihanaa. Annetaan ystävälle aikaa. Ei unohdeta heitä, kaikkein rakkaimpia. Kaikella hyvällä on   yllättävän hyvä vaikutus.

 Aurinkoista  syksyä.

Rauhallista Joulun aikaa.

23.10.2015. OMAN ELÄMÄN MUUTOS

Kyllä on ollut varsin erilainen kuukausi.
Hyvällä saa hyvää, ja sitä jakamalla vielä enemmän hyvää.

Olen auttanut ystävää hädän hetkellä ja hän halusi sitten antaa minulle jotakin, mitä halusin.
Olen erittäin mielissäni asiasta.

Nuukusrajalla elämäni on välillä tosi raadollista, niin mielelle, kuin kropallekkin.
Paino tippuu ja mieli matelee maassa. Kummasti kuitenkin jaksanut 2012 lähtien, välillä paremmin ja välillä pikkasen huonommin, jopa ollut masennustakin matkassa.

Auringonsäteet herättää mielen. Antaa uskoa ja toivo parempaan. Näin syksylläkin.
Vaikka hallitus ja ministerit tekevät vaikka mitä leikkauksia, niin pitää vaan ajatella ja uskoa ja toivoa, että kyllä ne keksii vielä jonkin toisenlaisen ratkaisun, jotta menetetyt edut saadaan jotenkin takaisin.
Ainahan uusi asia harmittaa ja aiheuttaa hämminkiä, mutta niistä ollaan selvitty.
Onhan sitä isompiakin laivoja kaatunut ja niistäkin on selvitty.

Seurakunnan työntekijä ehdotti tuossa kevään korvalla, jos vaikka kuntouttavaa työtoimintaa ajattelisin.
Ensin tuli, että en, pelottaa ja aiheuttaa ahdistusta.
Mutta, kun keskustelimme, että voisin sillä pikkasen parantaa elintasoani 9€ päivässä.
Ja jos, vaikka 8 päivää kuukaudessa 9€  eli 72 € onhan se parempi kuin pelkästään nykyinen 541,20 € kuukaudessa.
Josta saan tililleni vaivaiset 112,64 €   ja siihen lisäksi tuo 72 € , ja tämähän ei vaikuta toimeentulotukeen.
Saan tietty tuosta työtoiminnasta tähän arkeen pientä uutta tekemistä josta tykkään ja nautin. Toivon niin.

Loistava lisä näin loppu vuodesta Joululahja rahaksi.
Itselleni olen miettinyt vaan yhtä lahjaa .

Rakas Joulupukki toiveeni :
H&M fleecehupparia minulle , ja pikkumiehelle muumikylpytakkia, ja isommalle ruokalahjakortti. Sukulaisille jotakin pientä.

Jos, säästän , niin tuokin homma järjestyy, tietysti verottaa taas ruokakaappia, mutta pienelläkin pärjään.
Isojahan nuo hankinnat eivät ole, mutta se näistä pienistä tuloista vaatii pientä laskentaa.

Jouluruokia tuskin hankin, mutta jotain perusruokaa.
Riittää varmaan ihan makaronilaatikko ja uunimakkara ja muussi.
Nauravat nakit iltaruuaksi kera ranskikset.

Jälkiruuaksi varmaankin jäätelöitä ja glögiä kera torttujen ja piparien.

Siinähän se Joulu sitten olikin jo.

Mutta nyt vasta lokakuu, paljon tapahtuu varmaan vielä ennen Joulua.

22.10.2015 Maksuhäiriö voi estää saamasta työtä - "Yhden merkinnän perusteella määritellään aika paljon"

Yle: Maksuhäiriö voi estää saamasta työtä - "Yhden merkinnän perusteella määritellään aika paljon"
Torstai 22.10.2015 klo 10.27  
Ylen kyselyyn vastanneista suuryrityksistä lähes puolet kertoi selvittävänsä uusien työntekijöiden luottotiedot. Takuu-Säätiö ihmettelee leimaamista.



Suomessa on tällä hetkellä yli 370 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta ihmistä. Velkaongelmaisia auttavan Takuu-Säätiön mukaan häiriömerkinnän saaneet leimataan turhan helposti, Yle kertoo.

- Tämän yhden merkinnän perusteella määritellään aika paljon, vaikka se voi olla monen asian summa tai jonkin elämässä tapahtuneen kriisin peruja. Eikä maksuhäiriö lopulta kerro ihmisestä ja hänen taidoistaan juuri mitään, Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar muistuttaa Ylellä.

Ylen kyselyyn vastanneesta 13 yrityksestä kuusi ilmoitti tekevänsä selvityksen työntekijöidensä maksuhäiriöistä. Esimerkiksi talouspuolelle ei haluta henkilöitä, joilla on vaikeuksia omankin talouden kanssa.

- Kyllä se voi olla indikaattori, jos ei ole osannut hoitaa omia asioitaan ja on syntynyt maksuhäiriöitä, Finanssialan keskusliiton johtaja Risto Karhunen sanoo.

Lähde: Yle

SAMI KOSKI
sami.koski@ilmedia.fi

15.10.2015 Tolkuton byrokratia uuvuttaa toimeentulotuen hakijaa: "Joka kuukausi pitää todistaa, että olen pitkäaikaistyötön"

UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 15.10.2015 klo 9:24 | päivitetty 15.10.2015 klo 9:30

Tolkuton byrokratia uuvuttaa toimeentulotuen hakijaa: "Joka kuukausi pitää todistaa, että olen pitkäaikaistyötön"

Toimeentulotuen hakemisen monimutkaisuus ja nöyryyttävyys ovat yhä arkipäivää. Vasemmistoliiton Anna Kontula ihmettelee, mikseivät norminpurkutalkoot ole koskeneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Sarviksen sosiaaliasema
Tampereella toimeentulotukea haetaan Sarviksen sosiaaliasemalta. Kuva: Ville Vaarne / Yle
Tamperelainen Kirsi Lilja istuu sosiaaliasema Sarviksen aulassa. Hänellä on mukanaan iso ruskea kirjekuori, joka on täynnä papereita.
– Kelan tositteet, kopiot sähkölaskuista, pankkitiliotteet, lääkärilausunnot, Lilja luettelee.
Lain mukaan meidän pitää selvittää tuen saajaa koskevat asiat.
– Timo Ruohola
Liljan mielestä toimeentulotuen hakeminen on nöyryyttävää.
– Joka kuukausi pitää todistaa, että olen edelleen pitkäaikaistyötön, hän sanoo.

Toimeentulotuen hakemisen ongelmat ovat olleet samoja vuosikausia. Jopa puolet tukea tarvitsevista jättää hakemuksen tekemättä. Syitä voivat olla hakemuksen monimutkaisuus ja se, että tuen hakeminen koetaan nöyryyttävänä.
Tampereen kaupungin mukaan hakemuksen monimutkaisuus johtuu toimeentulotukea koskevasta laista.
– Lain mukaan meidän pitää selvittää tuen saajaa koskevat asiat, sanoo Tampereen toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola.

Helsingissä tukea saa Tamperetta helpommin. Lakia voi siis tulkita eri tavoin.
– Anna Kontula
Kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Anna Kontula (vas.) ei hyväksy selitystä. Hänen mukaansa lakia voisi tulkita nykyistä kevyemmin.
– Kunnat myöntävät toimeentulotukea erilaisin perustein. Helsingissä tukea saa Tamperetta helpommin. Lakia voi siis tulkita eri tavoin, Kontula sanoo.
Kontulaa ihmetyttää se, että poliittiseen puheeseen tulleet norminpurkutalkoot eivät ole koskeneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohtaamaa byrokratiaa.
Kontula havahtui tuen hakemisen monimutkaisuuteen kesällä, kun hän auttoi erästä opiskelijaa hakemaan toimeentulotukea.
– Hakemuksen liitteeksi tarvittiin toistakymmentä sivua erilaisia papereita, Kontula sanoo.

Kontula jätti elokuussa Tampereen kaupunginvaltuustoon aloitteen toimeentulotukea koskevan byrokratian keventämiseksi. Tällä hetkellä aloite on kaupunginhallituksen valmistelussa.
Suurin osa tuesta haetaan kirjallisesti
Tampereella toimeentulotuen hakemuksista yhdeksän kymmenestä tehdään kirjallisesti. Loput hakemukset ovat suullisia, eli ne tehdään etuuskäsittelijän kanssa tapaamisessa.

Kontulan mielestä suullisia hakemuksia pitäisi lisätä, sillä niissä byrokratiaa on vähemmän.
Kaupungin vastaus on, että käsittelijöistä on pulaa.
– Tavoite on ollut, että 70-80 prosenttia hakemuksista olisi kirjallisia. Siihen ei kuitenkaan päästä, Timo Ruohola sanoo.

Osa jättää tuen hakematta, koska he yrittävät sinnitellä viimeiseen asti omin avuin.
– Timo Ruohola
Viime vuodesta lähtien hakemuksen on voinut tehdä Tampereella netissä. Joka kolmas toimeentulotuen hakemus tehdään nyt verkossa.
Ruoholan mukaan suurin osa uusista asiakkaista tavataan ensimmäisellä hakukerralla. Tapaamisia tarvitaan silloin, jos elämäntilanteen todistaminen on vaikeaa. Eniten vaikeuksia on tukea hakevilla perheillä.
– Perheissä on usein sellaisia erikoistilanteita, joita on vaikea kertoa paperilla, Ruohola sanoo.

Ruohola ei usko EU:n selvitykseen, jonka mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista suomalaisista jättäisi tuen hakematta. Hänen mielestään byrokratia ei ole este tuen hakemiselle.
– Osa jättää tuen hakematta, koska he yrittävät sinnitellä viimeiseen asti omin avuin, Ruohola sanoo.
EU-selvityksestä uutisoitiin viime vuonna. Selvityksen takana on vähimmäistoimeentuloa tarkastellut European Minimum Income Network -hanke.

Toimeentulotuki siirtyy Kelalle
Kuntien maksama toimeentulotuki siirtyy Kelan vastuulle vuonna 2017. Kuntien maksettavaksi jää noin kymmenen prosentin osuus.
Muutos voi keventää byrokratiaa, sillä Kelan etuuskäsittelijä näkee suoraan kaikki Kelan maksamat etuudet, kuten asumistuen, työmarkkinatuen kansaneläkkeen ja vammaisetuudet.

Byrokratiaa moititaan, mutta samassa yhteydessä vaaditaan tarkkuutta siitä, että tukea ei saa myöntää liian löysin perustein.
– Jaakko Ellisaari
Toimeentulotukeen perehtynyt sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari sanoo, että tuen hakeminen voi muutoksen myötä helpottua, mutta kunnat ovat jo nyt helpottaneet merkittävästi etujen hakemista. Ellisaaren mielestä hakijan pitääkin tehdä jotain tuen saamiseksi.
– Byrokratiaa moititaan, mutta samassa yhteydessä vaaditaan tarkkuutta siitä, että tukea ei saa myöntää liian löysin perustein. Tämä on ristiriitaista, Ellisaari sanoo.

10.10.2015 MENEE TAAS NIIN PÄIN MÄNTYÄ

Juu kyllä vaan näin taas kerran on.
Kaikki mitä suunnittelet menee mönkään.
Joudut palaamaan taas siihen alkuperäiseen suunnitelmaan.
Mistään ei tule apua, joudut kömpimään pohja mutia myöten.

Suunnitelmat lainan maksun suhteen kariutuivat.
Itkuhan siitä tuli, ja kamalan huono olo.
Mistä nyt sitten apu, ei mistään , vaan nyt omat rahat tarkalle markalle, ja nipistän näistä tuloistani joka kuukausi pikkusumman lainanlyhennykseen.
Pankkilainaani maksan 266, 00 € kuukaudessa, ja sitten vielä tätä kaverilta ottamaani lainaa(1000), 50 € kuukaudessa, siihen menee  1v ja 8 kk , jos ei jotakin työkokeilua ja sitä kautta työtä, jota pystyisin tekemään, ja vakuutusyhtiö maksaisi sitä kuntoutusrahaa.

Juuri kun on asennoitunut, että voisin pikkasen helpommin hoitaa maksua, niin ei kaikki menee päin mäntyä.

Nyt laitan vaan itseni tosi tiukalle.
Ei armoa, jostain hyväntekeväisyysjärjestöltä pyydän Jouluksi ruokaa ja lahjan pojanpojalleni.
Itse yritän räpiköidä vanhoissa vermeissä, vaikka aina tulee mieleen , joku ihana uusi hankinta, nytkin tuli taas mallistoon sen talvitakki , jota olen haaveillut, mutta taitaa haaveiluun jäädäkkin.

Raha ei kasva puussa. Eikä sitä reivitä seinästä.


Mutta tästähän ei ole taas suunta kuin ylöspäin.
Harmitus on vaan siitä joka päiväistä, mitä kuuluu minun elämääni.
Ja varmasti, monen muun joka elää pienillä tuloilla, ja miettii mihin riittää rahat.
Ja mistä saa sen pienen ilon elämään.
Joka kantaisi taas pienen matkaa elämää eteenpäin, seuraavaan pettymykseen tai harmitukseen.
Mutta toivon, että siihen väliin mahtuu myös iloa ja aurinkoisia päiviä, ja unelmia, jostain ihanasta unelmasta, joka jonain kauniina päivänä, edes osin toteutuisi.

Mikä on minun unelma. Lottovoitto, tai joku onnenpotku jostain, ja saisin lainat maksettua. Ulosotto voisi jäädä, voisin yrittää sitä vaikka Takuusäätiöstä. Jos ei onnistuisi , voisin taas haaveilla sitä lottovoittoa.

Myöskin haaveilen yhdestä päivästä, ennen Joulua olis vaikka muutama ylimääräinen seteli, ja voitaisiin ostaa herkkuja ja lahjoja, ja viettää taas suvun kanssa ihan Joulu kera pikku miehen ensimmäistä kertaa.

Jouluun on aikaa, mutta ei liikaa, pikku hiljalleen vaikka vaan vähän sukanvarteen, jos jää ylimääräistä. Mutta tällä hetkellä en voi ajatella, Joulua vielä kovin ruusuisin ajatuksin.
Tästä pettymyksestä kun tokenen, ajattelen ja ehkä suunnittelen asioita.
Ja sitä hakemusta hyväntekeväisyysjärjestöihin.

07.10.2015 POISTETAAN

Juurikin näin poistetaan ryhmästä, kun vaadin selitystä, miksi minulle ei ole soitettu, vaikka luvattiin ja annettiin ymmärtää, että auttavat minua .
Pyysin talvihaalaria pienelle miehelle, itselleni talvikenkiä, rattaita pikkumiehelle, ja jos jostain joku vanha tietokone tai läppäri. Kuivamuonia, jauhoja , sokeria yms.  jotta voisin tehdä terapialeivonnaisia.

Ei tullut puhelin soittoa eikä muutakaan yhteydenottoa.
Luin viimeeksi eilen kuinka tässä ryhmässä autetaan moniongelmaisia ihmisiä, perheitä, yksi asuvia yms.
Miksi minua ei katsottu avun tarpeen piiriin ?
Onko ylläpitäjillä omat kriteerit?
Ja kuinka tässä ryhmässä apua jaetaan, onko rahanpyyntii luvat, onko apua saaneet antaneet luvat kuvata ja laittaa kuvia  nettiin.
Varmasti osa onkin, mutta onhan tässä sekin puoli, että näytetään avunsaajat ja kuinka heidän elämänsä tulee onneliseksi avustuksesta.
He ovat luvanneet auttaa kokonaisvaltaisesti, juu varmasti  sellaisia , jotka he katsovat avuntarpeen piiriin kuuluviksi.
Lääkkeitä, lääkärissäkäyntejä yms hoitoja. kuuluvat ryhmän apujen piiriin.
Musta mistä ryhmä saada rahat kyseisiin asioihin. Lahjoituksia. Ehkä.

Saahan noista erilaisista itkutarinoista erilaisia, ihmisten tunteisiin vetoavia.
Varmasti osa onkin ihan totta .
Rahan keruu tapahtuu, ns."marjatilille", sieltä lahjoitetaan tuloja.

Minun pyytämät asiat olivat verrattain vähäisiä, kun vertaa toisiin avunsaajiin.

Mistään muusta ryhmästä ei ole näin törkeästi potkittu pihalle.

Apua hakevalle, voi olla tosi raadollista joutua lannistetuksi. Selittämättä, miksi näin kävi.
Somen maailma voi olla todella raaka.

Kukaan ihminen , joka todella tarvitsee apua ei turhaan laita hakemusta, jotta saisi edes pikkasen apua.
Tässä ryhmässä, minua pyydettiin laittamaan tarvittavat avun tarpeet, laitoin, ja kun katsoin toisten avunsaajien listoja, nythän en niitä näe,  oli aivan toista luokkaa kuin minun 4-6 asian lista.
Minulle olisi riittänyt viesti, emme voi sinua auttaa.
Mutta, kun luvattiin ensin, että autetaan, niin ihmetyttää toiminta.

Ja olen saanut jo rattaat, perusturva auttoi lopulta, kun ensin maksoin itse, he leppyivät.
Nyt on ihanat Brion Ponyt pikkuiselle.
Pikku hiljalleen puhelinlaskukin tulee hoidettua, ja myöskin omat tarvikkeet.
Ruuastahan se on poissa, mutta onhan sitten lämmintä jaloissa.

Kuinka monta muuta on potkittu pois, kun vaativat selitystä.
Todella outoa toimintaa.

Tulee itselle ainakin tämän kokemuksen jälkeen iso kynnys hakea mistään ryhmästä, esimerkiksi apua jouluksi, jouluruokiin saati joululahjoihin.
Mutta hakemuksia, laitanko, vai tyydynkö vaan siihen, että kyllä minä selviän tästä, kun olen tähänkin asti selvinnyt.

06.10.2015 Ennen sisäfileetä Stockmannilta, nyt viikkoja pelkkää kaurapuuroa – Merjan elintaso romahti avioeron jälkeen

Ennen sisäfileetä Stockmannilta, nyt viikkoja pelkkää kaurapuuroa – Merjan elintaso romahti avioeron jälkeen

Julkaistu: 5.10. 18:58
Köyhyys näyttäytyy Suomessa eri tavoin. Oululaisen Merjan elämä muuttui rajusti eron jälkeen.
OULULAINEN Merja sairastui 45-vuotiaana syvään masennukseen rankan parisuhteen jälkeen neljä vuotta sitten. Viime vuodet hän on tullut toimeen kuntoutustuen ja eläkeläisen asumistuen turvin kahden kissansa kanssa.
Kuntoutustuesta jää käteen 750 euroa kuussa, eläkeläisen asumistuki on 300 euroa. Suurimman siivun tuloista vie 630 euron vuokra.

 Aika vähän tulee pyydettyä apua itselle, se hävettää.
– Sosiaalitoimiston mielestä vuokrani on 100 euroa liian korkea, mutta ennemmin asun tässä keskustassa kuin satasta halvemmalla Rajakylässä. Se satanen menisi nopeasti kulkemisiin, Merja näkee.
Jäljelle jäävästä 420 eurosta menee 170 euroa velkajärjestelyihin. Puhelinlasku on 30 euroa kuussa, ja sähkölasku kerralla noin 80 euroa.
– Lopulla pysytään kissojen kanssa ruoissa.

ERON jälkeen muutos elintasossa oli raju. Siinä missä Merja aikaisemmin osti sisäfileetä Stockmannilta, nyt hän saattaa syödä viikkoja pelkkää kaurapuuroa.
Merja ei edes muista milloin olisi viimeksi ostanut vaatteita.
Facebookin Roskalava-ryhmän kautta hän sai itselleen ehjät housut, Iloa ja apua oululaisille -ryhmän kautta hän saa toisinaan ruoka-apua.
– Aika vähän tulee pyydettyä apua itselle, se hävettää. Kynnys pyytää itselle on tosi korkea, Merja myöntää.
Merjalla on hiljalleen etenevä silmäsairaus, joka tekee hänestä ajan kuluessa lähes sokean.
– Anoin tässä sosiaalitukihakemuksessa uusia silmälaseja, mutta en saanut. Ne maksaisivat 180 euroa.

RAHA-ASIAT ovat mielessä päivittäin ja tulevat uniinkin.
– Mietin sitä, että miten pärjään, jos vaikka jää viimeiseksi viikoksi kolme euroa ruokaan. Jos eläkeläisten asumistukea supistetaan, minulle ei jää ruokaan yhtään euroa.
Jos Merjalle jäisi kuussa parikin sataa euroa enemmän käteen, se avaisi elämää uudella tavalla.
– Voisin käydä etelässä opiskelevan poikani luona ja ehkä jopa auttaa häntä rahallisesti. Nyt hän on lainannut välillä rahaa minulle.

Köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla Suomea. Yllä video Myllypuron leipäjonosta Helsingistä.
Heidi Hietala, Oulu

06.10.2015 Neljän lapsen äiti joutui hankkimaan viikon ruoat 20 eurolla koko perheelle

Neljän lapsen äiti joutui hankkimaan viikon ruoat 20 eurolla koko perheelle

Julkaistu: 6.10. 5:00
Marjut Mäkinen on oppinut selviytyjäksi.
On viikkoja, jolloin 20 euron on ollut riitettävä koko perheen ruokkimiseen, kertoo Marjut Mäkinen.
Mäkisen perhe muutti Vantaalta Ouluun kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien perheen isä Jari on ollut työttömänä, Marjut-äiti toimii kahden kehitysvammaisen tyttären omaishoitajana.
– 14-vuotias vanhin tyttäremme on keskivaikeasti kehitysvammainen, ja toiseksi nuorin tytär, 11-vuotias, on lievästi kehitysvammainen, äiti kertoo.

PERHEEN kuukausitulot kertyvät pienistä puroista: isän 685 euron työttömyyskorvauksesta, äidin 1 100 euron omaishoidontuesta, Kelan 750 euron vammaistuesta, 490 euron lapsilisästä ja asumistuesta. Vuokran jälkeen käteen jää 2 800 euroa kuukaudessa. Se voi tuntua aluksi suurelta summalta, mutta kuusihenkiselle perheelle kyse on niukkuuden jakamisesta.
Ison asunnon sähkölasku on 200 euroa, ja kuuden hengen puhelinlaskut saman verran.
– Lapset sairastelevat paljon, ja itselläni on iho-ongelmia. Pahimpina kuukausina lääkkeisiin, kuten antibioottikuureihin ja kortisonivoiteisiin on mennyt 500 euroa. Onneksi niitä ei tarvitse ostaa joka kuukausi, Marjut Mäkinen huokaisee.

KUN Mäkisten auto hajosi reilu vuosi sitten, sitä ei ollut varaa korjata. Jari Mäkisen äiti antoi omansa perheen käyttöön.

– Kolmea lastamme on käytettävä terapiassa, joten auto on oikeastaan pakollinen, vaikka bensa ei olekaan halpaa, Jari Mäkinen kertoo.
Jos perheen lemmikeille on tulossa eläinlääkärikäyntejä, rahat yritetään pistää sivuun etukäteen.
Yleensä kuukaudessa jää 500 euroa ruokaan kuudelle hengelle. Se tarkoittaa tarjousten perässä juoksemista.
– Jos jossain on hyvä tarjous, saatamme ostaa kerralla enemmän, Jari Mäkinen kuvailee.
– Kerran jostain sai eurolla jauhelihalaatikon. Niitä ostimme heti useampia, Marjut Mäkinen muistelee.


EIKÄ 500 euroa koskaan riitä. Mäkiset käyvät joka tiistai Oulun Toppila Centerin ruokajonossa.
– Siellä 50 ensimmäistä kassia on vähän paremmista aineksista. Sellaisen saadakseen täytyy mennä jonoon jo kahdelta, kun kassien jakaminen alkaa viideltä, Mäkinen kertoo.
Lisäksi Hope ry:n kautta Mäkiset ovat päässeet ”torstain perheeksi” erääseen oululaiskauppaan. Se tarkoittaa sitä, että he saavat torstaina päiväysvanhaksi jäävät ruoat, mitä nyt sattuu kulloinkin tulemaan. Aina ei ole mitään.
– Yleensä kassissa on leipää, maitoa ja lihatuotteita. Toisinaan tulee makeita yllätyksiäkin, kuten pullaa tai suklaata, Marjut Mäkinen kiittelee.
– Aina kun jotain vaatetta tarvitaan, kysyn ensiksi Hope ry:ltä. Jos sieltä ei löydy, lähden kiertelemään kirpputoreja. Jos löydän halpaa kangasta, saatan ommella vaatteita lapsille itsekin, 6-vuotiaalle pojalle se on ainakin vielä helppoa, äiti kertoo.

Vähävaraisuudesta huolimatta Mäkisen perheessä pidetään kiinni siitä, että lapset saavat kuukausirahaa.

– Toisinaan pitää sanoa lapsille, että tällä viikolla ei ole varaa pitää karkkipäivää. Mutta ostetaan sitten ensi viikolla vähän enemmän. Ja he ovat näyttäneet selviävän, Marjut Mäkinen hymähtää.

Joulukuun niukemmat syömisetkin kestää sillä, kun tietää, että säästö pannaan sivuun joululahjoja varten.

04.10.2015 MIETTII, MITEN MAA MAKAA

Mietin, miten maamme makaa.
On leipäjonoja, ruokajonoja ja tänne tulevien pakolaisten jonoja.
leipäjonossakin on todettu olevan sellaisia, jotka hakevat vaan sen takia leipää , että jäisi elintasoa  vastaava kulissi pystyyn.
Ja myöskin ulkomaalaistaustaiset naiset, miehet  ja lapset,   jonottavat leipää ja ruokaa kyseisissä jonoissa.
Eli käyttävät ehkä toisten tarvitsevaa apua väärin.
Ehkä haetaan leipää ja ruokaa vain sen takia, että sitä voidaan myydä eteenpäin kolmannelle osapuolelle.
Ja voidaan sillä rahalla , mikä varmaan ei ole kovin suuri, hankkia tarvittavaa tuotetta/palvelua itselleen.

Jokaisessa avustusjärjestössä varmasti ilmenee väärinkäyttöä.
Mikään järjestö ei voi tätä toimintaa poistaa millään tavalla.
Mutta, yksi piirre varmasti on jokaisessa sama, se otetaan mikä annetaan ja siitä ei valiteta  se otetaan vastaan avosylin.
Seurakunnilla on vaatteiden jakoa, siinäkin varmasti esiintyy väärinkäytöksiä, otetaan ja myydään vaatteita kirpputoreilla ja netissä. Eräs työntekijä sanoi kerran, että ei tuolla teolla voi rikkaaksi tulla. Jos haluaa, tehkööt niin, omantunnon asia.

Kuvastaako tämä edellä mainittu toiminta jotain maastamme, ne joilla menee huonosti, hakevat ja saavat apua, ja tyytyvät siihenkin vähään mitä saavat.

Toinen esimerkkini koski taas erilaista jonottamista maahamme.
Hekin saavat kaikki erilaisia tavaroita ja palveluja ja ennen kaikkea ruokaa, mutta eivät sitä arvosta.
Siihen maahan mihin tullaan, on oma ruoka ja oma kulttuuri, syöväthän turistitkin ruokia lomamatkoillaan, eivätkä purnaa.
Saman ruuan kun antaisi niille maamme köyhille, se menisi alta aikayksikön suihin.

Maamme köyhät voivatko mennä nälkälakkoon, eivät koska kuulisiko heitä kukaan, ei vaan he näivettyisivät varmasti sinne missä olisivat.

Jos, on näin hyvistä olosuhteista tullut maahamme, että meidän ruoka ei kelpaa, voi tietty mennä takaisin, parempien patojen äärelle.

Niin tekisi varmasti moni sellainen maamme kansalainen, joka on ollut ennen työssä, palkallinen,  asunnossa ja terveenä, kuin siellä leipäjonossa, asunnottomana ja sairaana ja köyhänä.

Maassamme säästetään ja tullaan säästämään yhä enemmän.
Säästölinja. kiristää pinnoja ja kiristää vöitä.

Elämä on valintoja täynnä.
Toiset valitsee väärin.
Toiset oikein.
Toiset keskitien.
Mutta kaikki me pääsemme perille.

Elämme.

04.10.2015 "Harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista" - Uusi avustusjärjestö Sininen risti sai

"Harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista" - Uusi avustusjärjestö Sininen risti sai mäntyharjulaisen puheenjohtajan
Päivitetty: 04.10.201521:15
 15
Tiina Knaappila
Uutiset
Mäntyharju

Tanja Hartonen-Pulkka kertoo, että yhteinen huoli omista kansalaisista johti uuden hyväntekeväisyysyhdistyksen perustamiseen.

Suomeen on perustettu uusi Sininen risti ry -niminen hyväntekeväisyysyhdistys. Se on ilmoituksensa mukaan voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen avustusjärjestö.
Sinisen ristin toimintaperiaate on avustaa vähävaraisia Suomen kansalaisia.

– Yhdistystä tarvitaan, koska harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista, yhdistyksen puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka sanoo.
Mäntyharjulainen Hartonen-Pulkka korostaa, että Sininen risti on sitoutumaton poliittisesti ja uskollisesti. Hartonen-Pulkka edustaa perussuomalaisia Mäntyharjun valtuustossa. Myös muilla hallituksen jäsenillä perussuomalainen tausta.


Sillä, että yhdistys aloittaa toimintansa nyt, kun Suomeen on alkanut virrata turvapaikanhakijoita, ei ole puheenjohtajan mukaan mitään tekemistä perustamisen kanssa.
– Emme ota kantaa turvapaikanhakijoihin, Hartonen-Pulkka korostaa.

Sen sijaan hallituksen politiikalla on hänen mukaansa voinut olla vaikutusta.

- Ihmiset ovat huolestuneet, että miten rahat riittävät leikkausten jälkeen.

Perustajajäseniä on kymmenen eri puolilta Suomea. Hartonen-Pulkan mukaan heitä yhdistää yhteinen huoli omista kansalaisista. Hän sanoo, että huoli on vilpitön, mutta mitään vastakkainasettelua ei haluta herättää.
– Sininen risti toimii kotimaan rajojen sisäpuolella. Pohdimme pitkään nimeä, joka korostaa Suomea lippua ja kansaa.
Hartonen-Pulkan mukaan Sininen risti voi mahdollisuuksiensa mukaan avustaa esimerkiksi, jos ison ja vähävaraisen perheen nuori muuttaa ensiasuntoon. Kalustehankintoihin voi saada sosiaalitoimelta harkinnanvarasista avustusta, mutta summa ei välttämättä ole kovin suuri.
– Voisimme auttaa, jos joku tarvitsee vaikka yksittäisen mikroaaltouunin, Hartonen-Pulkka kaavailee.

Yhdistykselle avataan avustustili ja se alkaa ottaa vastaan vaate- ja lelulahjoituksia, kun logistiset seikat on ratkaistu. Vielä ei lahjoituksia oteta vastaan.

Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Harri Ahonen Ruokolahdelta ja taloudenhoitajaksi Anssi Tähtinen Kouvolasta. Hallitukseen kuuluvat ensimmäinen varapuheenjohtaja Markus Jukarainen Kuopiosta, toinen varapuheenjohtaja Kimmo Toroska Luvialta, Sari Toroska Luvialta, Vesa Levonen Kotkasta ja Martti Eskola Siikajoelta.