Vuokra, ruoka vai lääkkeet – moni pienituloinen tinkii terveydestään
Rahaa riittää ainoastaan ruokaan ja vuokraan
KOTIMAA 29.8.2015 2:00 Päivitetty: 29.8.2015 7:21
HELSINGIN SANOMAT
Eija Salo karsii lääkkeitään, jotta rahat riittäisivät perheen ruokakuluihin. Yhä useampi on vaikeuksissa terveyskulujen kanssa.
Vantaalaisen Eija Salon tärkeysjärjestys on selvä. Vuokra on maksettava ja ruokaa on oltava, varsinkin vielä kotona asuvalle lapselle. Kaikesta muusta voi karsia, myös lääke- ja sairaalakuluista.
"Tarvittaessa elän itse näkkileivällä. Lääkkeissä säästän myös. Lääkäri on ohjeistanut ottamaan yhden tabletin aamulla ja toisen illalla, mutta otan vain aamulla, jotta ne riittäisivät pitempään."
Salon työkyvyttömyyseläke on 939 euroa kuussa. Verojen ja ulosoton jälkeen siitä jää käteen 762 euroa kuussa. Lisäksi hän saa asumistukea, joka nostaa tulot hieman yli tuhanteen euroon. Summan pitäisi riittää vuokraan sekä Salon ja hänen tyttärensä ruokaan, vaatteisiin, puhelimeen ja matkakorttiin. Aina ei riitä. Siksi Salolla on nytkin ulosotossa terveyskeskusmaksuja ja puhelinlaskuja.
Toimeentulotukeakin hän on ajoittain saanut, mutta joskus tulot ovat menneet yli toimeentulotuen rajan. Silloin sairaalamaksuihin tai lääkkeisiin ei riitä rahaa.
"Lääkkeiden osto tai vaikka terveyskeskukseen ja hammaslääkäriin meneminen riippuu siitä, saanko niihin tukea vai en. Jos en saa, en osta lääkkeitä enkä mene hammaslääkäriin."
Samankaltaisessa tilanteessa elää moni muukin. Vantaan Korson seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen sanoo, että yhä useammalla kotitaloudella on vaikeuksia selvitä sairauskuluistaan.
"Tällainen ilmiö on selvästi nähtävissä. Meillä se näkyy asiakasmäärien kasvuna. Kevään ja kesän aikana meille on tullut paljon uusia asiakkaita. Monella on sellainen tilanne, että ovat joutuneet jättämään sairaalamaksuja maksamatta tai he hakevat meiltä avustusta maksuihin. Meillä on avustusmäärärahoja, mutta ne ovat pienet, joten kovin paljon emme pysty tässä auttamaan."
Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön johtaja Maarit Sulavuori kertoo, että toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut Helsingissä alkuvuoden aikana kuusi prosenttia. Saman verran ovat kasvaneet myös terveysmenoihin myönnettävät tuet.
"Jos tulot ovat niin pienet, että pääsee toimeentulotuen asiakkaaksi, myönnämme tukea myös terveyskuluihin. Väliinputoajia ovat ne, joiden tulot ovat pudonneet, mutta ei niin paljon, että he saisivat toimeentulotukea. Siinä ryhmässä on ihmisiä, jotka joutuvat miettimään, miten jakavat tulonsa vuokran tai asuntolainan lyhennyksen ja sairaalamaksun kesken."
Maksuvaikeuksiin joutuneita auttavan Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar sanoo, että terveysmenot ovat jo pitkään olleet talousvaikeuksissa oleville keino säädellä rahatilannetta.
"Asiakkaat eivät välttämättä ota terveysmenoja esiin, kun he soittavat meille. Kun heidän tilannettaan sitten aletaan käydä läpi, sieltä löytyy usein maksamattomia terveydenhoitomaksuja. Yleistä on, että maksamatta jätetään nimenomaan päivähoitomaksut sekä terveyskeskus- ja sairaalamaksut. Niistä joustetaan, kun asuminen ja ruoka on pakko maksaa. Ihmiset luottavat siihen, että lasta ei heitetä päiväkodista eikä potilasta sairaalasta, vaikka maksuja olisikin rästissä."
Osa soittajista kertoo kuitenkin, että ei kehtaa mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan, koska edelliset maksut ovat maksamatta.
"Tällaiset puhelut ovat viime aikoina lisääntyneet. Jonkin verran päivystäjämme kuulevat myös tapauksista, joissa terveydenhoitokuluja varten on otettu lainaa."
Sairaanhoitopiirien kirjanpidossa maksuvaikeudet näkyvät vaihdellen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä asiakkaiden maksuvaikeudet näkyvät luottotappioina. Niiksi kirjataan potilasmaksut, joita ei saada perittyä edes ulosoton kautta. Niiden määrä on kasvanut alkuvuonna peräti 45 prosenttia. Osa kasvusta selittyy maksujen korotuksilla sekä potilasmäärän kasvulla.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Jarkko Raatikainen sanoo, että joskus pienetkin sairaalamaksut aiheuttavat potilaille ongelmia.
"On potilaita, joille jo 30 euron lasku on liikaa. Toisille maksuvaikeuksia aiheutuu esimerkiksi pitkän sairaalahoidon jälkeen. Silloin laskun loppusumma voi olla 600 euron luokkaa."
Kuopion yliopistosairaalassa perittävien maksujen summa on kasvanut viime vuodesta, mutta luvuista ei voi päätellä, johtuuko kasvu potilaiden maksuvaikeuksista vai pelkästään maksujen korotuksista ja potilasmäärien kasvusta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ei näy kasvua luottotappioissa.
Useimmissa sairaanhoitopiireissä on puhelinpalvelut, joissa asiakas voi neuvotella eräpäivän siirrosta tai pitemmästä maksuaikataulusta.
"Jos asiakas ottaa yhteyttä ja haluaa neuvotella maksustaan, pyrimme olemaan joustavia, neuvottelemme ja annamme maksuaikaa. Emme ole niin julmia, että laittaisimme maksut heti perintään", Raatikainen sanoo.
Viime viikolla Eija Salo pääsi hammaslääkäriin. Lääkäri poisti pari hammasta ja sanoi, että olisi ne pelastaakin voinut, jos Salo olisi tullut lääkäriin aiemmin. Hampaiden menetys ei silti ole ikävintä. Ikävintä on jatkuva sumpliminen ja stressaaminen.
"Minulla ei ole sellaisia iltoja, joina voisin mennä nukkumaan ajatellen, että huomenna ei tarvitse huolehtia perusasioista."
Jos Salo nyt saisi jostain rahaa, hän maksaisi ulosottovelat, täyttäisi jääkaapin ja lataisi matkakorttiinsa lisää matka-aikaa. Matkakortti on tärkeä siksikin, että ilman sitä kyynärsauvaa tarvitsevan Salon on vaikea päästä leipäjonoon. Tänä syksynä menoja tuovat myös tyttären ylioppilaskirjoitukset.
"Jos tietäisin, että tytär pääsee läpi syksyn ylioppilaskirjoituksista, tahtoisin ostaa hänelle ylioppilaslakin. Muita haaveita minulla ei ole. Minä en enää haaveile."
KOMMENTTEJA :
1)
Yksi ratkaisu asiaan on lopettaa tukien varassa eläminen ja mennä töihin. Koska Salo tuli itse julkisuuteen asian kanssa niin on mielestäni soveliasta kysyä, että miksi hän on työkyvyttömyyseläkkeellä. Päällisin puolin näyttää siltä, että hän voisi kyetä siivoamaan, toimimaan kaupan kassalla tai työskentelemään toimistotiloissa. Onko Salolla todella niin vakava terveydellinen ongelma, että hän eri kykyne mihinkään järkevään työhön? Toimittaja olisi voinut tuoda asian esille.
Salon kaltaisia, eläkkeellä olevia ja näennäisesti työkykyisiä ihmisiä, on Suomi täynnä. Mielestäni nyt olisi pakko käydä jokainen myönnetty työkyvyttömyyseläke uudelleen läpi hyvin tarkkaan. Uskallan epäillä, että menneinä vuosina näitä eläkkeitä myönnettiin melko lepsusti ja jopa perusteettomasti.
Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä, myös ongelmista. Työkyvyttömyys on ongelma, joka tulee määritellä uudelleen. Meillä ei enää ole varaa sellaiseen kuin mikä oli mahdollista hulluina Nokia-vuosina.
2)
"Toimeentulotukeakin hän on ajoittain saanut, mutta joskus tulot ovat menneet yli toimeentulotuen rajan. Silloin sairaalamaksuihin tai lääkkeisiin ei riitä rahaa."
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Tässäkään jutussa ei selvitetty minne rahat oikein menevät. Kun kerran jatkuvasti toimeentulotukea saavat pärjäävät niin miksi eivät pärjäisi ne joitten tulot ovat niin suuret etteivät saa toimeentulotukea?
Olisi voitu kysyä paljonko kuussa menee ruokaan. Kun itse tekee ei kahdelta paljoa ruokaan mene. Jos ostaa eineksiä on se aivan oma valinta.
Jälleen kerran aivan ihmeellinen juttu. Pelkkää päivittelyä, "on se niin kamalaa", ei tuotu esiin faktoja. Eli sitä mihin rahat katoavat. Oikeasti köyhät saavat joka kuukausi toimeentulotukea.
3)
Vaikka Suomella on paljon haasteita, niin ehkä kuitenkin olisi kohtuullista näissä nykyisissä olosuhteissa, että sosiaalitoimi ottaisi mallia vastaanottokeskusten toiminnasta. Ensin annetaan ruoka, majoitus, hoitokulut (jos tarvitaan) ja sopeutumisraha. Sen jälkeen aletaan selvittämään, että mitä avuntarvitsija tarvii. Rahojen takaisinperintä myös samalla tavalla. Ihmisiä kai ongelmissa olevat suomalaisetkin ovat.
4)
Ihmettelen ettei Salo saa joka kuukausi toimeentulotukea, jos hänen käteen jäävät tulonsa ovat reilu 1000 euroa/kk. Hänen perusosansa on 534 e ja tyttären 340 e = 874 e. Siihen kun lisää vuokran, veden ja sähkön, ollaan varmaankin n. 1500 eurossa.
Eli ilmoittamillaan tuloilla Salo saisi joka kuukausi toimeentulotukea... Ja kun säästää kuitit ja laskut, kaikki julkinen terveydenhoito menee sossun piikkiin. Kouluvuoden aikana tyttären matkakortti maksetaan myös kokonaan sossusta.
Ydinpointti: rahaa ruokaan, vaatteisiin puhelinlaskuihin, yms. mitä sossussa ei erikseen menona huomioida, jäisi Salolla ja tyttärellä tuo 874 e/kk. Lisäksi asumismenot, pakolliset terveysmenot sekä tyttären matkakortti maksettaisiin kokonaan yhteiskunnan toimesta.
Systeemi siis toimii, mutta osaavatko ja jaksavatko ihmiset aina hakea kaiken toimeentulotuen mihin olisivat oikeutettuja?
maanantai 31. elokuuta 2015
keskiviikko 26. elokuuta 2015
26.08.2015 PIRU HYPPÄSI OLKAPÄÄLLE JA VEI MENNESSÄÄN.........
Piru hyppäsi olkapäälle ja siihen jäi, ja vei mennessään.
Ihmisen mieli on todella herkkä, kun on vastoinkäymisiä tarpeeksi.
Ensin iloa tavaroista joita olen saanut ystävältäni.
Ja sitten mietin , jotain olisi kiva saada itselleenkin ihan ostamalla.
Ja niin siinä sitten kävi, että menin ja tilasin itselleni uuden läppärin, kun tämä vanha rupeaa olemaan tiensä päässä. Ja tarvitsen sitä todella.
Tai tarviiko ihminen muuta kuin puhtaat vaatteet, ruokaa ja katon päänsä päälle.
No, onhan minulla mahdollisuus perua kauppa, jos iskee kamala katumus.
Ja jo nyt se kalvaa mieltä, miksi olin niin herkässä tilassa , että menin ja sorruin tuohon.
No, onni on että sen voi maksaa osissa, mutta se vie minulta noin 20 € kuukaudessa 36 kuukautta. Pärjäänköhän sitten sillä loppu rahalla. No pärjään, jos jo nyt olen sinnitellyt pienellä rahalla kuukaudessa, niin tuo pieni lisä tuskin kaataa talouttani.
Tämän vanhan voi laittaa eteenpäin sukulaiselle, jolla ei ole konetta. Ja joka osaa näitten kanssa pelata.
Minä olen omasta mielestäni vieläkin liian heikko luonteinen. Pitkäänhän menikin , etten mitään ole tilannut/ostanut. Kyseinen firma luotti minuun ja sain osamaksusopimuksen ilman vakuusrahaa, vanhana asiakkaana. Hyvä asia. Mutta huono, toisaalta kun on tälläinen paikka ostaa. Hitto.
No, voisinhan minä ruveta myymään pullia. Niistä aina tuo 20 € koneeseen. Ei olisi kauhean paha diili.
Tarpeeksi kun kurjuutta kärsii ja siinä rypee, rupeaa mitta täyttymään. Ollut tällainen huonompi jakso elämässä, vaikka onnen hetkikin tuossa oli.
Ja tulevana viikonloppuna uusi onnen hetki, mummun virkaa 100:lla !
Ihmisen mieli on todella herkkä, kun on vastoinkäymisiä tarpeeksi.
Ensin iloa tavaroista joita olen saanut ystävältäni.
Ja sitten mietin , jotain olisi kiva saada itselleenkin ihan ostamalla.
Ja niin siinä sitten kävi, että menin ja tilasin itselleni uuden läppärin, kun tämä vanha rupeaa olemaan tiensä päässä. Ja tarvitsen sitä todella.
Tai tarviiko ihminen muuta kuin puhtaat vaatteet, ruokaa ja katon päänsä päälle.
No, onhan minulla mahdollisuus perua kauppa, jos iskee kamala katumus.
Ja jo nyt se kalvaa mieltä, miksi olin niin herkässä tilassa , että menin ja sorruin tuohon.
No, onni on että sen voi maksaa osissa, mutta se vie minulta noin 20 € kuukaudessa 36 kuukautta. Pärjäänköhän sitten sillä loppu rahalla. No pärjään, jos jo nyt olen sinnitellyt pienellä rahalla kuukaudessa, niin tuo pieni lisä tuskin kaataa talouttani.
Tämän vanhan voi laittaa eteenpäin sukulaiselle, jolla ei ole konetta. Ja joka osaa näitten kanssa pelata.
Minä olen omasta mielestäni vieläkin liian heikko luonteinen. Pitkäänhän menikin , etten mitään ole tilannut/ostanut. Kyseinen firma luotti minuun ja sain osamaksusopimuksen ilman vakuusrahaa, vanhana asiakkaana. Hyvä asia. Mutta huono, toisaalta kun on tälläinen paikka ostaa. Hitto.
No, voisinhan minä ruveta myymään pullia. Niistä aina tuo 20 € koneeseen. Ei olisi kauhean paha diili.
Tarpeeksi kun kurjuutta kärsii ja siinä rypee, rupeaa mitta täyttymään. Ollut tällainen huonompi jakso elämässä, vaikka onnen hetkikin tuossa oli.
Ja tulevana viikonloppuna uusi onnen hetki, mummun virkaa 100:lla !
maanantai 24. elokuuta 2015
24.08.2015 Yhdenlainen kertomus : Suurperheen äiti: Itkettää, että ei voi ostaa ruokakaupasta, mitä haluaa
Kotimaa 24.8.2015 klo 14:15 | päivitetty 24.8.2015 klo 21:07
Suurperheen äiti: Itkettää, että ei voi ostaa ruokakaupasta, mitä haluaa
Rahat ovat tiukilla lapsiperheissä. Pienten lasten vanhemmat pelkäävät uusia leikkauksia, kun yhteiskuntasopimus ei toteutunut. Lietolaiselle Soivian perheelle ei jää ylimääräistä rahaa. Huvipuistoretket täytyy unohtaa.
Mistä on kyse?
**Yle Uutiset seuraa yksittäisten suomalaisten arkea kuluvalla hallituskaudella
**Yle Turku seuraa lietolaista Anna-Liisa Soivion ja Kalle Salmisen perhettä
Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen herätti perheessä huolen leikkauksista
Yle Uutiset seuraa kuluvan hallituskauden ajan erilaisten suomalaisten perheiden arkea eri puolilla maata. Yksi perheistä on Anna-Liisa Soivian ja Kalle Salmisen perhe. Heillä on viisi lasta – nuorin lapsista on seitsemän kuukauden ikäinen ja vanhin aloitti koulun syksyllä 2015.
Yhteiskuntasopimuksen kohtaloa jännitettiin Anna-Liisan Soivian perheessä samoin kuin muualla maassa. Perheenäiti suhtautui sopimukseen ristiriitaisella tavalla. Aluksi hän vastusti sopimusta. Nyt hän pelkää uusia leikkauksia, kun sopimusta ei syntynyt.
– Ei se ole oikea keino lähteä pelastamaan Suomea, että leikataan enemmän. Eihän me pystytä ostamaan tälläkään hetkellä meidän pienistä rahoista paljon asioita. Me kierrätetään. Kyllä kirpputoreilla pyöritään, kertoo Soivia.
Rahaa säästetään koko vuosi kesälomaretkeä varten
Soivia saa säästettyä kuukaudessa korkeintaan 50 euroa. Joskus hän joutuu ottamaan rahat käyttöön, sillä yllätysmenoja voi tulla. Säästökassaa käytetään muun muassa kesälomaretkiin. Tänä kesänä hääjuhlat Raahessa veivät säästöt.
Perhe seisoo kotitalonsa pihalla.
– Sinne meni koko kesälomarahasto. Ei menty Muumimaailmaan eikä mihinkään lasten kanssa, koska kaikki maksaa niin paljon. Laskuja ei voi jättää maksamatta, jotta päästään huvipuistoon, kertoo Soivia.
Kyllä itkettää, että ei voi mennä kauppaan ja ostaa, mitä haluaa.
– Anna-Liisa Soivia
Pelkästään lainalyhennykset vievät perheen budjetista joka kuukausi tuhat euroa.
– Rahanpuutteen huomaa esimerkiiksi ruokakaupassa. Kyllä itkettää, että ei voi mennä kauppaan ja ostaa, mitä haluaa. Ostokset pitää miettiä tarkasti ennakkoon.
Vauvaperheen äiti lähtee viikonlopputöihin
Anna-Liisa Soivia kuvailee oman perheensä taloudellista tilannetta niin surkeaksi, että hänen pitää lähteä töihin, vaikka nuorin lapsista on seitsemän kuukautta vanha.
Poika ja tyttö liukumäessä.
– Kotihoidontuki alkaa syyskuun alussa ja sen kanssa on mahdotonta pärjätä. Lähden viikonlopputöihin, teen pitkiä päiviä, niin pitkiä kuin pystyy tekemään. Kun lapset kasvavat, lähden tekemään päivätöitä, kertoo Soivia.
Onnelliseksi äiti tulee, kun koko perhe puuhaa yhdessä
Perheen lapset viihtyvät omakotitalon pihalla ja puistoissa. Usein käydään myös läheisessä metsässä poimimassa marjoja tai muuten vain luontoretkellä. Periaate on, että kaikki tehdään yhdessä. Vaikka raha on tiukilla, äiti kuvailee elämäänsä erittäin onnelliseksi.
Tyttö keinuu.
– Kun on katto pään päällä ja lapset ovat terveitä, se tekee onnelliseksi. Ei onnellisuus tule siitä, että ostat kaikkea uutta koko ajan. Me olemme onnellisia näin.
Lähden viikonlopputöihin, teen pitkiä päiviä, niin pitkiä kuin pystyy tekemään.
– Anna-Liisa Soivia
Arki voisi olla helpompaa, jos olisi vähän enemmän rahaa käytettävissä. Raha ei tuo onnea, mutta kyllä se vähän helpottaisi elämää, naurahtaa Anna-Liisa Soivia.
Siruliina-vauva on herännyt ja kaikki lähtevät katsomaan vauvaa ja tekemään hänelle lounasta. Pöydän ääressä suunnitellaan retkeä Turun Seikkailupuistoon.
Minna Rosvall
Yle Turku
KOMMENTTI : *Joku joka luki tuon tekstin, kirjoitti perään , että kohta joku pistää perheelle keräyksen ja perhe Muumimaailmaan. *Ja toinen kommentoi, että omakotitalo yms. *Kolmas kommentti : Että ei ole edes yksinäisellä perheellä varaa ruokaan, vaikka asuu vuokraasunnossa.
24.08.2015 ONNEN PÄIVÄ
Onnen päivä koostuu pienestä asiasta, joka minulle kuitenkin oli iso asia.
Keräsin kävelylläni muutamia tölkkejä ja ajattelin, että saan niistä pikkuisen rahaa.
Mutta, kas kummaa seisoessani siinä jonossa, takanani mies sanoo minulle, ota nämä tölkit, hän ei jaksa seisoa ja jonottaa.
Kassillinen tölkkejä, tulihan niistä minun tölkkien kanssa melkein 4 €.
Tilillä on 0,05 €. Ja kädessä 5 € ja tämä tölkkikuitti 4 € .
Sain siis elintärkeän tavaran, jota ilman ihmiset eivät voisi tulla toimeen.
No tietysti wc-paperi, ja sen lisäksi koriin tuli se hoitoainen hiuksiin, pakko ottaa kun muuten takkuuntuu, otin halvinta mahdollista eli Erittäin Hieno Suomalainen hiustenhoitoaine. En ole kampaajalla käynyt sitten viime vuoden, kasvanut on tottakait, ja kun pitää hyvää huolta menee se tälleenkin.
Minulla siis pyyhkii hyvin ja tukkakin pysyy taas takuttomana.
Pikkasen jäi rahaa vielä, jos joku akuutti pikku ostos tulisi eteen 3 € .
Muuten tämä päivä ollut itkunsekainen hässäkkä. Terapiassakin itketti, mutta selvisin siitä ihan hyvin.
Jotenkin kovin herkillä mennään taas kerran.
Tietty rahattomuus on varmaan suurin murhe.
Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti.
Aurinkoinen ja lämmin päivä.
Pyöräkin tuli taas kuntoon, sukulaisen korjaamana, pääsen taas viilettämään ympäriinsä.
Tälleen, näin maanatai illan fiilikset. Onni ja onnekkuus. Juuri, kun sitä eniten tarvii.
Keräsin kävelylläni muutamia tölkkejä ja ajattelin, että saan niistä pikkuisen rahaa.
Mutta, kas kummaa seisoessani siinä jonossa, takanani mies sanoo minulle, ota nämä tölkit, hän ei jaksa seisoa ja jonottaa.
Kassillinen tölkkejä, tulihan niistä minun tölkkien kanssa melkein 4 €.
Tilillä on 0,05 €. Ja kädessä 5 € ja tämä tölkkikuitti 4 € .
Sain siis elintärkeän tavaran, jota ilman ihmiset eivät voisi tulla toimeen.
No tietysti wc-paperi, ja sen lisäksi koriin tuli se hoitoainen hiuksiin, pakko ottaa kun muuten takkuuntuu, otin halvinta mahdollista eli Erittäin Hieno Suomalainen hiustenhoitoaine. En ole kampaajalla käynyt sitten viime vuoden, kasvanut on tottakait, ja kun pitää hyvää huolta menee se tälleenkin.
Minulla siis pyyhkii hyvin ja tukkakin pysyy taas takuttomana.
Pikkasen jäi rahaa vielä, jos joku akuutti pikku ostos tulisi eteen 3 € .
Muuten tämä päivä ollut itkunsekainen hässäkkä. Terapiassakin itketti, mutta selvisin siitä ihan hyvin.
Jotenkin kovin herkillä mennään taas kerran.
Tietty rahattomuus on varmaan suurin murhe.
Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti.
Aurinkoinen ja lämmin päivä.
Pyöräkin tuli taas kuntoon, sukulaisen korjaamana, pääsen taas viilettämään ympäriinsä.
Tälleen, näin maanatai illan fiilikset. Onni ja onnekkuus. Juuri, kun sitä eniten tarvii.
sunnuntai 23. elokuuta 2015
23.08.2015 MISTÄ KIRJOITTAISIN....
Mistä kirjoittaisin, niin joka kerta se on miettiminen, mutta kas kummaa se kirjoitus vaan tulee ihan sydämestä asti.
Tällä kerralla haluan kiittää lukijaani, hän muisti minua ihanalla paketilla. Kovasti surkutteli ,kun ei pystynyt rahaa laittamaan tai enemmän auttamaan.
Ei se vaan aina ole niin, kuinka paljon, vaan ihan se , että saa tähän arkeen edes pienen ilon aiheen.
Hänellä itsellään perhettä, mutta halusi kuitenkin minua muistaa.
Ja olikin ihan ihana paketti, ihania keksejä , herkkuja yms. Ja ennen kaikkea ihana mekko, minulla ei ole ollut kesämekkoa tänä vuonna ja nyt sitten sain, kelitkin suosivat sen käyttöä.
Ja viileämpiin iltoihin, ihana tunika , tykkään kovasti !
Raha ei tuo onnea.
Ja hänkin, kuten minäkin ajattelee, että raha ei tuo onnea eikä onnellisuutta, mutta se helpottaa arkea, ja ettei tarvitsisi murehtia, vaan voi olla onnellinen, ilman rahan puutteen tuomaa huolta.
Hänelle haluaisin näin laittaa kiitoksen. Suuren sellaisen, sydämen kera.
Ihania ihmisiä on olemassa, ja juuri sellainen joka itsekin joskus kokenut, tai kokee köyhyyttä ja rahattomuutta, vaistoaa toisen hädän ja tarpeen. Koska sellainen ihminen on täynnä kultaa. Toisilla tuollainen auttaminen lähtee ihan sydämestä. Ja voipi olla ihan kotiopeista lähtösin.
Monesti mietin, jos minulla olisi sellainen vanhanaikainen idyllinen maalaistalo, jossa olisi lehmiä ja ihan omavarainen kaikkinensa, siitä riittäisi jaettavaa , ja annettavaa. Voisin kutsua ihmisiä sinne, antaisin pöydän antimista jokaiselle mahansa täyteen ja vielä kotiinkin vietäviksi.
Leipoisin ja kokkailisin, sen osaan erittäin hyvin.
Kuten tämä auttaja toteaa lopuksi, että toivoo meille molemmille velatonta tulevaisuutta päin etenemme.
Näin moni muukin ajattelee, mutta askel askeleelta se on aloitettava, ja sitten päivä päivältä huomaa asian etenevän velattomuutta kohti.
Positiivistä ajattelua yritän itse pitää yllä, mutta pakko myöntää tulee niitä notkahduksia.
Mutta ei onneksi, voi ottaa velkaa velan päälle enää. Vaan notkahdus tulee jonkun laskun myötä, tai typerän ostoksen esim.shampoon tai huuhteluaineen, kun huomaa kotona , että sitä oli vielä vanhaakin pullollinen, muistin piikkiin laitettava. Ja kun on tarpeeksi muistilla kuormitusta ja stressiä, tällaiset virheet voivat tulla itse kullekin.
Yritetään taas olla tai minä tässä hetkessä. Yhdessä eteenpäin. Olen sinulle ehkä auttaja, mutta ennen kaikkea olen oman elämän tilanteeni kertoja, ehkä jollekkin esimerkkinä, siis siitä miten toimitaan , että saadaan elämään yksi oivallus, muitakin on tässä samassa jamassa . Ehkä vaan turhanpäiväinen höpisijä.
Mukavaa alkavaa viikkoa !
Tällä kerralla haluan kiittää lukijaani, hän muisti minua ihanalla paketilla. Kovasti surkutteli ,kun ei pystynyt rahaa laittamaan tai enemmän auttamaan.
Ei se vaan aina ole niin, kuinka paljon, vaan ihan se , että saa tähän arkeen edes pienen ilon aiheen.
Hänellä itsellään perhettä, mutta halusi kuitenkin minua muistaa.
Ja olikin ihan ihana paketti, ihania keksejä , herkkuja yms. Ja ennen kaikkea ihana mekko, minulla ei ole ollut kesämekkoa tänä vuonna ja nyt sitten sain, kelitkin suosivat sen käyttöä.
Ja viileämpiin iltoihin, ihana tunika , tykkään kovasti !
Raha ei tuo onnea.
Ja hänkin, kuten minäkin ajattelee, että raha ei tuo onnea eikä onnellisuutta, mutta se helpottaa arkea, ja ettei tarvitsisi murehtia, vaan voi olla onnellinen, ilman rahan puutteen tuomaa huolta.
Hänelle haluaisin näin laittaa kiitoksen. Suuren sellaisen, sydämen kera.
Ihania ihmisiä on olemassa, ja juuri sellainen joka itsekin joskus kokenut, tai kokee köyhyyttä ja rahattomuutta, vaistoaa toisen hädän ja tarpeen. Koska sellainen ihminen on täynnä kultaa. Toisilla tuollainen auttaminen lähtee ihan sydämestä. Ja voipi olla ihan kotiopeista lähtösin.
Monesti mietin, jos minulla olisi sellainen vanhanaikainen idyllinen maalaistalo, jossa olisi lehmiä ja ihan omavarainen kaikkinensa, siitä riittäisi jaettavaa , ja annettavaa. Voisin kutsua ihmisiä sinne, antaisin pöydän antimista jokaiselle mahansa täyteen ja vielä kotiinkin vietäviksi.
Leipoisin ja kokkailisin, sen osaan erittäin hyvin.
Kuten tämä auttaja toteaa lopuksi, että toivoo meille molemmille velatonta tulevaisuutta päin etenemme.
Näin moni muukin ajattelee, mutta askel askeleelta se on aloitettava, ja sitten päivä päivältä huomaa asian etenevän velattomuutta kohti.
Positiivistä ajattelua yritän itse pitää yllä, mutta pakko myöntää tulee niitä notkahduksia.
Mutta ei onneksi, voi ottaa velkaa velan päälle enää. Vaan notkahdus tulee jonkun laskun myötä, tai typerän ostoksen esim.shampoon tai huuhteluaineen, kun huomaa kotona , että sitä oli vielä vanhaakin pullollinen, muistin piikkiin laitettava. Ja kun on tarpeeksi muistilla kuormitusta ja stressiä, tällaiset virheet voivat tulla itse kullekin.
Yritetään taas olla tai minä tässä hetkessä. Yhdessä eteenpäin. Olen sinulle ehkä auttaja, mutta ennen kaikkea olen oman elämän tilanteeni kertoja, ehkä jollekkin esimerkkinä, siis siitä miten toimitaan , että saadaan elämään yksi oivallus, muitakin on tässä samassa jamassa . Ehkä vaan turhanpäiväinen höpisijä.
Mukavaa alkavaa viikkoa !
torstai 20. elokuuta 2015
20.08.2015 KIRJOITTAISINKOS NÄIN ?
ETTÄ MUN ELÄMÄ ON IHAN SYVÄLTÄ.
EI OLE RAHAA RUOKAAN, EIKÄ KAMPAAJALLE SAATI HAJUVESIIN.
EN KÄY SOSSUSSA HAKEE RAHAA, ENKÄ KELALTA SAA EURON EURO.
ÄLKÄÄ SPEKULOIGO ENEMPÄÄ.
ULOSOTTOKIN VEI 1/3 JA JÄI KÄTEEN VAI MUUTAMA SATKU , JOS SITÄKÄÄN.
EN OLE PÄÄSSYT KÄYMÄÄ MISSÄÄN PITKÄÄN AIKAAN.
EI OLE RAHAA.
EIKÄ PASSIA.
MUUTENHAN MENISIN HETI VIROON, JA HAKISIN KAIKKEA KIVAA.
VAAN KUN EI OLE RAHAA, PYSYN KOTONA JA KATSELEN SEINIÄ.
NEKIN TARVIS KYLLÄ UUDEN MAALIN.
MUTTA MISTÄ MAALI. KUN EI OLE RAHAA.
SÄHKÖLASKUTKIN ODOTTAA TILIPÄIVÄÄ, ELI KELAN TUKEE.
PUHUMATTAKAAN PUHELINLASKUSTA, SEKIN ODOTTAA, ETTÄ KOHTA SULJETAAN PUHELIN, KUN EN OLE MAKSANUT LASKUA.
VUOKRAKIN ON NIIN KALLIS, ASUMISTUKI PIENI. SOSSUT SAISIVAT MAKSAA KOKO VUOKRAN EDES, VÄHÄN AUTTAISI, KAMALAA KURJUUTTA. VAIKEROIN.
KUKAAN EI AUTA YKSINÄISTÄ IHMISTÄ.
RUOKAKAUPASTAKAAN EI SAA ILMATTEEKSI MUUTA KUIN KIRKKAITA PIKKUPUSSEJA. SOSSUT EI ANNA RUOKAAN RAHAA.
SEURAKUNNALTA RUPEE SAAMAAN ONNEKSI EU RUOKAA.
KAVERITKAAN EI ENÄÄ KÄY, KUN EI OLE TARJOTA MAITOA KAHVIN SEKAAN. JA MUSTANA NE EI SITÄ JUO. EIKÄ OLE KUIN HIENOASOKERIA, EI ENÄÄ PALASOKERIA. HIENOASOKERIA KUN EI PYSTY IMESKELEMÄÄN.
RAHA, RAHA, RAHA, KIPEÄNÄ EN VOI TYÖTÄKÄÄN TEHDÄ, JOTTA SAISIN LISÄ TIENESTIÄ. KÖYHYYS ON KOVAA. KAMALAT SÄRYT, JA YÖT MENEE VALVOESSA. YKSINÄINENKIN OLEN , VARMAAN SYRJÄYTYNYT, KUN EN LIIKU MISSÄÄN.
KUKAAN EI KÄY.
Huomasitte varmasti , että vaan omasta kurjasta olosta kirjoitin. Ei ketään muuta huomioinut.
Paljon riippuu asenteesta , miten suhtautuu elämään. Ei se elämä ruikuttamalla parane. Surkun surkun surku.
Elämässä voisi olla paljon pahemmin asiat, jos sairastuisi todella vakavasti, eikä olisi toivoa paranemisesta.
Edelleen toivon, että kun kerrotaan omasta elämästä, tai yhteisestä elämästä, apua saadakseen, tarvis kertoa koko totuus. Ei osia, koska silloin minusta pimitetään tärkeää tietoa. Ei ihminen saa ahneeksi ruveta, kun apua tulvii pilvin pimein. Järki käteen.
Nöyrä olla pitää, ja kiitollinen saamastaan avusta, ja jos liikaa saa apua, voi antaa sitä eteenpäin muille sitä tarvitseville.
EI OLE RAHAA RUOKAAN, EIKÄ KAMPAAJALLE SAATI HAJUVESIIN.
EN KÄY SOSSUSSA HAKEE RAHAA, ENKÄ KELALTA SAA EURON EURO.
ÄLKÄÄ SPEKULOIGO ENEMPÄÄ.
ULOSOTTOKIN VEI 1/3 JA JÄI KÄTEEN VAI MUUTAMA SATKU , JOS SITÄKÄÄN.
EN OLE PÄÄSSYT KÄYMÄÄ MISSÄÄN PITKÄÄN AIKAAN.
EI OLE RAHAA.
EIKÄ PASSIA.
MUUTENHAN MENISIN HETI VIROON, JA HAKISIN KAIKKEA KIVAA.
VAAN KUN EI OLE RAHAA, PYSYN KOTONA JA KATSELEN SEINIÄ.
NEKIN TARVIS KYLLÄ UUDEN MAALIN.
MUTTA MISTÄ MAALI. KUN EI OLE RAHAA.
SÄHKÖLASKUTKIN ODOTTAA TILIPÄIVÄÄ, ELI KELAN TUKEE.
PUHUMATTAKAAN PUHELINLASKUSTA, SEKIN ODOTTAA, ETTÄ KOHTA SULJETAAN PUHELIN, KUN EN OLE MAKSANUT LASKUA.
VUOKRAKIN ON NIIN KALLIS, ASUMISTUKI PIENI. SOSSUT SAISIVAT MAKSAA KOKO VUOKRAN EDES, VÄHÄN AUTTAISI, KAMALAA KURJUUTTA. VAIKEROIN.
KUKAAN EI AUTA YKSINÄISTÄ IHMISTÄ.
RUOKAKAUPASTAKAAN EI SAA ILMATTEEKSI MUUTA KUIN KIRKKAITA PIKKUPUSSEJA. SOSSUT EI ANNA RUOKAAN RAHAA.
SEURAKUNNALTA RUPEE SAAMAAN ONNEKSI EU RUOKAA.
KAVERITKAAN EI ENÄÄ KÄY, KUN EI OLE TARJOTA MAITOA KAHVIN SEKAAN. JA MUSTANA NE EI SITÄ JUO. EIKÄ OLE KUIN HIENOASOKERIA, EI ENÄÄ PALASOKERIA. HIENOASOKERIA KUN EI PYSTY IMESKELEMÄÄN.
RAHA, RAHA, RAHA, KIPEÄNÄ EN VOI TYÖTÄKÄÄN TEHDÄ, JOTTA SAISIN LISÄ TIENESTIÄ. KÖYHYYS ON KOVAA. KAMALAT SÄRYT, JA YÖT MENEE VALVOESSA. YKSINÄINENKIN OLEN , VARMAAN SYRJÄYTYNYT, KUN EN LIIKU MISSÄÄN.
KUKAAN EI KÄY.
Huomasitte varmasti , että vaan omasta kurjasta olosta kirjoitin. Ei ketään muuta huomioinut.
Paljon riippuu asenteesta , miten suhtautuu elämään. Ei se elämä ruikuttamalla parane. Surkun surkun surku.
Elämässä voisi olla paljon pahemmin asiat, jos sairastuisi todella vakavasti, eikä olisi toivoa paranemisesta.
Edelleen toivon, että kun kerrotaan omasta elämästä, tai yhteisestä elämästä, apua saadakseen, tarvis kertoa koko totuus. Ei osia, koska silloin minusta pimitetään tärkeää tietoa. Ei ihminen saa ahneeksi ruveta, kun apua tulvii pilvin pimein. Järki käteen.
Nöyrä olla pitää, ja kiitollinen saamastaan avusta, ja jos liikaa saa apua, voi antaa sitä eteenpäin muille sitä tarvitseville.
keskiviikko 19. elokuuta 2015
19.08.2015 RAHATTOMUUS
Rahattomuus, sitähän tämä minun elämäni on.
Oltiin tänään sukulaisten kanssa Lahdessa, ja kaupoilla siellä, ei ollut edes kukkaroa kaupoissa mukana, oli jotenkin tyhjä olo. Mitä sitä tyhjää kukkaroa kantaa. Ei siis euron euroa. Pankkitilillä jopa 0,05€.
Seuraavan kerran saan rahaa ensi viikon perjantaina, tuloutus Kelan työmarkkinatuesta Perusturva tulouttaa minulle ylimääräisen , mitä jää vuokran ja lainan ja sähkölaskun jälkeen.
Hyväähän tämäkin rahattomuus teettää, ei tule ostettua mitään ylimääräistä.
Ja minulla on pakkasessa kuitenkin leipää, ja sitäkin voi syödä ketsupin kanssa, jos ei ole rasvaa.
Marjojakin siellä on, mutta kun niitä ei raaski syödä, kun ne ovat talven varaksi.
Eu- ruokakaakin saa vasta lokakuussa, sieltäkin kyllä vaan muutamaa voin ottaa. Kun kaikkia niitä en syö. Juu ronkeli ei pitäisi olla, jos on tiukkaa ruuan suhteen.
Syödään sitä mitä saadaan.
Valittaa ei voi , jos kerta itse on tähän jamaan itsensä ajanut.
Harmittaa yksi iso juttu minua. Olen kerran lainannut ystävältäni 1000 €, 30.05.2012. Vuokrarästeihin, jotka olivat menneet ulosottoon saakka, ja sitä ei silloin voinut enää maksaa, kuin 3:ssa erässä. Mutta, kun lainasin tuon 1000€ ystävältä, sukulaiselta 500€(olen maksanut pois) ja loput 270€ itseltäni.
Tuo ystävän velka jäänyt maksamatta, kun ei ole ollut kiirettä sitä maksaa, mutta nyt minulle itselleni tullut halu poistaa tuokin maksu, se vaivaa kovasti minun mieltäni. Eikä tuollaista velkaa voi jättää iänkaikkiseksi. Vaikka hänellä minulle tärkeä ja arvokas esine panttina. Ystävä ollut pitkämielinen.
Kuten myös se pankkilaina, joka on tässä kuussa vähentynyt taas korkojen yms. jälkeen summa on 8 328,59 €. Pikku hiljalleen kuukausi kuukaudelta loppua kohti eli 0€.
Välillä mieleen tulee, että voittaisin lotossa, saisi moni velkoja firma velkansa takaisin , sekä ystäväni, että myöskin pankki. Sukulaisille osasia, ystäville ja hyväntekeväisyyteen.
Noissa hyväntekeväisyys järjestöissähän on ilmennyt yksi uusi asia minulle, ihminen valittaa tilannettaan, maksuja puhelinyhtiöön ja sähkölaskuja, niihin anotaan apuja.
Ja he ovatkin saaneet pieniä rahallisia apuja tai lahjakortteja eri ihmisiltä, ja mitä muuta yksityisviestien kautta.
Ihmiset maksavat puhelinlaskuja ja sähkölaskuja, en tiedä , mutta varmaankin vuokrarahoja, jos jollain niin hyvä sydän ja varmaakin niitäkin löytyy . Mitä muuta pyytää voi, listahan on loputon.
Mikä on se kriteeri , minkä takia ihminen auttaa toista hädässä olevaa, onko se kertomus joka kerrotaan kuten asiat ovat. Vai niin , että se vetoaisi ihmisiin.
En vähättele heitä, mutta jos on tiukilla , pitäisi, kuten itsekin teen, miettiä mitkä on tärkeimpiä menoja mitkä vähemmän tärkeitä. Puhelin ja sähkö menee ykköseksi, ruoka kolmanneksi.
Ja se , että yksinäinen jos pyytää apua, hän saa apua , jos saa harvemmin , kuin perheelliset. Ja vanhukset ovat kanssa tulleet noihin avuntarvitsijoihin, lääkkeet maksavat niin paljon, elämiseen jää vähän.
Mietin noissakin tapauksissa, onko kaikki apukeinot käytetty, Kelan, Perusturvan ja kirkon avut.
Perusturvasta saa myös sosiaalistaluototusta , jos on vaikea tilanne , mutta summat 200 - 10000€ maksuaika on 5 vuotta. Sitä voi hakea : Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi
-talouden hallintaan saattamiseen
-velkakierteen katkaisemiseen
-kodin hankintoihin
-kuntoutumisen ja
työllistymisen edistämiseen
-asumisen turvaamiseen tai
-sosiaalisen kriisin ylittämiseen.
Kirkoillakin mahdollista myöntää rahallista apua diakonirahastosta. Sinnekin vaaditaan hakemus, ja neuvoja diakonissalta.: Avustus myönnetään tiettyyn tarkoitukseen. Myönnetyt avustukset maksetaan aina seurakunnan diakoniatilin kautta suoraan velkojalle. Näin diakoniatyöntekijä varmistaa, että avustus käytetään siihen tarpeeseen, johon se on myönnetty. Varoja ei anneta asiakkaan omaan käyttöön.
Itsekkein olen saanut poikani silloin17 vuotia, tietokoneeseen osamaksueriä muutaman, noin 500€.
Onneksi itse olen osannut hakea apua, ja saanutkin sitä.
Krisissä ihminen menee yleensä lukkoon, mutta häntä pitäisi osata auttaa, neuvoa ja tukea vaikeassa tilanteessa, päätäkseen takaisin elämän makuun, ja takaisin arkeen, vaikka se onkin aluksi vaikeaa, mutta helpottaa päivä päivältä. Se olkapää, voi olla ihmiselle todella suuri apu.
Tämä vähärahaisuus on minulle opettannut.
Itselleni ei ole tullut tuollainen pyytäminen mieleen, olen aina yrittänyt maksaa laskuja ja ruoka on se mikä minulta puuttuu ja hygienia tuotteet.
Tämä kirjoitus on ihan totta. Yksinäinen nainen 50 vuotta, ja niin suossa olkapäitään myöten.
Kurjuutta, mutta ei kurjaa. Onni , ei löydy toisen taskuista. Vaan ihan omasta. Onni on onnellisuus olemassa olosta, tässä hetkessä.
Vaikka siihen hetkeen kuuluisikin vaikeutta ja köyhyyttä.
Vaikeuksien kautta voittoon.
Oltiin tänään sukulaisten kanssa Lahdessa, ja kaupoilla siellä, ei ollut edes kukkaroa kaupoissa mukana, oli jotenkin tyhjä olo. Mitä sitä tyhjää kukkaroa kantaa. Ei siis euron euroa. Pankkitilillä jopa 0,05€.
Seuraavan kerran saan rahaa ensi viikon perjantaina, tuloutus Kelan työmarkkinatuesta Perusturva tulouttaa minulle ylimääräisen , mitä jää vuokran ja lainan ja sähkölaskun jälkeen.
Hyväähän tämäkin rahattomuus teettää, ei tule ostettua mitään ylimääräistä.
Ja minulla on pakkasessa kuitenkin leipää, ja sitäkin voi syödä ketsupin kanssa, jos ei ole rasvaa.
Marjojakin siellä on, mutta kun niitä ei raaski syödä, kun ne ovat talven varaksi.
Eu- ruokakaakin saa vasta lokakuussa, sieltäkin kyllä vaan muutamaa voin ottaa. Kun kaikkia niitä en syö. Juu ronkeli ei pitäisi olla, jos on tiukkaa ruuan suhteen.
Syödään sitä mitä saadaan.
Valittaa ei voi , jos kerta itse on tähän jamaan itsensä ajanut.
Harmittaa yksi iso juttu minua. Olen kerran lainannut ystävältäni 1000 €, 30.05.2012. Vuokrarästeihin, jotka olivat menneet ulosottoon saakka, ja sitä ei silloin voinut enää maksaa, kuin 3:ssa erässä. Mutta, kun lainasin tuon 1000€ ystävältä, sukulaiselta 500€(olen maksanut pois) ja loput 270€ itseltäni.
Tuo ystävän velka jäänyt maksamatta, kun ei ole ollut kiirettä sitä maksaa, mutta nyt minulle itselleni tullut halu poistaa tuokin maksu, se vaivaa kovasti minun mieltäni. Eikä tuollaista velkaa voi jättää iänkaikkiseksi. Vaikka hänellä minulle tärkeä ja arvokas esine panttina. Ystävä ollut pitkämielinen.
Kuten myös se pankkilaina, joka on tässä kuussa vähentynyt taas korkojen yms. jälkeen summa on 8 328,59 €. Pikku hiljalleen kuukausi kuukaudelta loppua kohti eli 0€.
Välillä mieleen tulee, että voittaisin lotossa, saisi moni velkoja firma velkansa takaisin , sekä ystäväni, että myöskin pankki. Sukulaisille osasia, ystäville ja hyväntekeväisyyteen.
Noissa hyväntekeväisyys järjestöissähän on ilmennyt yksi uusi asia minulle, ihminen valittaa tilannettaan, maksuja puhelinyhtiöön ja sähkölaskuja, niihin anotaan apuja.
Ja he ovatkin saaneet pieniä rahallisia apuja tai lahjakortteja eri ihmisiltä, ja mitä muuta yksityisviestien kautta.
Ihmiset maksavat puhelinlaskuja ja sähkölaskuja, en tiedä , mutta varmaankin vuokrarahoja, jos jollain niin hyvä sydän ja varmaakin niitäkin löytyy . Mitä muuta pyytää voi, listahan on loputon.
Mikä on se kriteeri , minkä takia ihminen auttaa toista hädässä olevaa, onko se kertomus joka kerrotaan kuten asiat ovat. Vai niin , että se vetoaisi ihmisiin.
En vähättele heitä, mutta jos on tiukilla , pitäisi, kuten itsekin teen, miettiä mitkä on tärkeimpiä menoja mitkä vähemmän tärkeitä. Puhelin ja sähkö menee ykköseksi, ruoka kolmanneksi.
Ja se , että yksinäinen jos pyytää apua, hän saa apua , jos saa harvemmin , kuin perheelliset. Ja vanhukset ovat kanssa tulleet noihin avuntarvitsijoihin, lääkkeet maksavat niin paljon, elämiseen jää vähän.
Mietin noissakin tapauksissa, onko kaikki apukeinot käytetty, Kelan, Perusturvan ja kirkon avut.
Perusturvasta saa myös sosiaalistaluototusta , jos on vaikea tilanne , mutta summat 200 - 10000€ maksuaika on 5 vuotta. Sitä voi hakea : Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi
-talouden hallintaan saattamiseen
-velkakierteen katkaisemiseen
-kodin hankintoihin
-kuntoutumisen ja
työllistymisen edistämiseen
-asumisen turvaamiseen tai
-sosiaalisen kriisin ylittämiseen.
Kirkoillakin mahdollista myöntää rahallista apua diakonirahastosta. Sinnekin vaaditaan hakemus, ja neuvoja diakonissalta.: Avustus myönnetään tiettyyn tarkoitukseen. Myönnetyt avustukset maksetaan aina seurakunnan diakoniatilin kautta suoraan velkojalle. Näin diakoniatyöntekijä varmistaa, että avustus käytetään siihen tarpeeseen, johon se on myönnetty. Varoja ei anneta asiakkaan omaan käyttöön.
Itsekkein olen saanut poikani silloin17 vuotia, tietokoneeseen osamaksueriä muutaman, noin 500€.
Onneksi itse olen osannut hakea apua, ja saanutkin sitä.
Krisissä ihminen menee yleensä lukkoon, mutta häntä pitäisi osata auttaa, neuvoa ja tukea vaikeassa tilanteessa, päätäkseen takaisin elämän makuun, ja takaisin arkeen, vaikka se onkin aluksi vaikeaa, mutta helpottaa päivä päivältä. Se olkapää, voi olla ihmiselle todella suuri apu.
Tämä vähärahaisuus on minulle opettannut.
Itselleni ei ole tullut tuollainen pyytäminen mieleen, olen aina yrittänyt maksaa laskuja ja ruoka on se mikä minulta puuttuu ja hygienia tuotteet.
Tämä kirjoitus on ihan totta. Yksinäinen nainen 50 vuotta, ja niin suossa olkapäitään myöten.
Kurjuutta, mutta ei kurjaa. Onni , ei löydy toisen taskuista. Vaan ihan omasta. Onni on onnellisuus olemassa olosta, tässä hetkessä.
Vaikka siihen hetkeen kuuluisikin vaikeutta ja köyhyyttä.
Vaikeuksien kautta voittoon.
maanantai 17. elokuuta 2015
17.08.2015 Lapselle hoitaja, sairaalle ruoanlaittaja ja varattomalle vaatteita – murentaako some hyvinvointiyhteiskunnan?
Lapselle hoitaja, sairaalle ruoanlaittaja ja varattomalle vaatteita – murentaako some hyvinvointiyhteiskunnan?
Kotimaa 14.8.2015 klo 6:10 | päivitetty 14.8.2015 klo 6:10
Sosiaalisessa mediassa pyydetään epäröimättä apua niin velkavaikeuksiin kuin arjen pyörittämiseen. Tutkija näkee tässä myös riskin: kun poliitikot havaitsevat, että ihmiset auttavat toisiaan somessa, tukimuotoja saatetaan karsia.
Ihminen selailee Facebookin helppiryhmää.
Mistä on kyse?
Avuntarjoaminen ja -pyytäminen yleistyvät somessa
Avunpyynnöt ovat usein konkreettisia, kysytään esimerkiksi lastenhoitoapua, vaatteita tai huonekaluja
Facebookissa on runsaasti erilaisia ryhmiä, joissa apua pyydetään ja tarjotaan
Erilaiset avunpyynnöt yleistyvät sosiaalisessa mediassa kovaa vauhtia. Sometutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistolta uskoo, että ilmiön taustalla on avun kysymisen ja antamisen helppous.
Myös tiedonhaku on siirtymässä sosiaaliseen mediaan. Kun jokin askarruttaa, siihen kysytään vastausta muilta somettajilta sen sijaan, että vastaus etsittäisiin verkosta itse.
– Enää ei viitsitä ottaa asioista selvää. Välillä ihmiset kyselevät asioita, joihin voisivat myös itsenäisesti hakea vastauksen. Toisaalta, kun kysyy muilta pientäkin asiaa tai apua, se tarjoaa keinon olla ihmisten kanssa kontaktissa.
Avunpyynnöt voivat olla myös hyvin konkreettisia. Pyydetään oman paikkakunnan helppiryhmässä apua koiran ulkoilutukseen ja lastenhoitoon – tai kysytään vaikka lapsille vaatteita, jos niitä ei ole varaa ostaa kaupasta.
Olisiko joku ihana ihminen kerännyt marjoja sen verran, että meidän perheellemme liikenisi pussillinen? Itse en pääse metsään keräämään eikä ole varaa ostaa.
Otetaan vastaan kuntoilulaitteita. Jos löytyy nurkista ylimääräisenä, kommentoi tai laita viestiä.
Ottaisin vastaan turhaksi jääneitä lankoja sekä matonkuteita käsitöitä varten. Työttömänä toivon, että jotakin saisin ehkä myös kaupaksi.
– Suomalaisilla on perinteisesti kova halu pärjätä itse, mutta verkossa on helppo olla avoin, pyytää apua ja osoittaa erilaisia tunteita. Ehkä siinä on jotain viestintäkulttuuriimme liittyvää. Verkko mahdollistaa avoimen suhtautumisen, Matikainen arvioi.
Vihapuhekohujen keskellä on positiivista huomata, että suurin osa ihmisistä haluaa auttaa toisia.
– Janne Matikainen
– Aikoinaan, kun kännykät tulivat, suomalaisista tuli kansa, joka käytti kännyköitä ja tekstiviestejä eniten. Se on meille helppo tapa kommunikoida.
Myönteinen ilmiö vihapuhekohujen keskellä
Sometutkija pitää avunpyytämisen kynnyksen madaltumista hyvänä asiana.
– Vihapuhekohujen keskellä on positiivista huomata, että suurin osa ihmisistä haluaa auttaa toisia. On hyvä, että verkko mahdollistaa myös paljon hyvää eikä vain pahaa, mikä yleensä nostetaan esille.
Matikaisen mukaan avun antaminen somen kautta on tavallaan paluu perinteiseen yhteiskuntaan, jossa ihmiset tukivat toisiaan arjen askareissa.
– Yhteiskunta ei auta kaikissa tilanteissa. Verkossa taas avun antajat ja tarjoajat löytävät helposti toisensa.
Auttamisenhalua voi käyttää myös väärin
Yle uutisoi vastikään nuoren lahtelaisnaisen tapauksesta, jossa nainen oli sairastunut vakavasti eikä enää pärjännyt yksin kotonaan. Hän haki apua perinteisistä yhteiskunnan tukijärjestelmistä, mutta tuloksetta.
Kun hän laittoi avunpyyntönsä sosiaaliseen mediaan, kymmenet tuntemattomat tarjoutuivat auttamaan arjessa: esimerkiksi siivoamaan, tiskaamaan ja ulkoiluttamaan koiria.
Verkossa taas avun antajat ja tarjoajat löytävät helposti toisensa.
– Janne Matikainen
Sometutkija allekirjoittaa väitteen siitä, että sosiaalisesta mediasta on tullut eräänlainen nykyajan "sossu", josta pyydetään ja saadaan monenlaista apua.
– Tosin sossu on kyllä olemassa myös perinteisessä mielessä, hän sanoo ja lisää:
– Tulee kuitenkin mieleen, että kun poliitikot havaitsevat, että ihmiset auttavat somessa toisiaan, voidaanko erilaisia tukimuotoja karsia. Tässä on se riski, että ajatellaan, että somessa ihmiset löytävät toistensa avun, joten voidaan poistaa nämä ja nämä tukimuodot. Siihen on kuitenkin varmaan aika pitkä matka.
Matikainen toivoo myös, että ihmiset suhtautuisivat terveen kriittisesti erilaisiin avunpyyntöihin, joihin somessa törmäävät.
– Myös väärinkäytöksiä ja huijauksia voi olla. Joku saattaa pyytää apua, vaikkei oikeasti tarvitsisi sitä. En tosin ole kuullut, että kauheita ongelmia olisi tullut.
Kotimaa 14.8.2015 klo 6:10 | päivitetty 14.8.2015 klo 6:10
Sosiaalisessa mediassa pyydetään epäröimättä apua niin velkavaikeuksiin kuin arjen pyörittämiseen. Tutkija näkee tässä myös riskin: kun poliitikot havaitsevat, että ihmiset auttavat toisiaan somessa, tukimuotoja saatetaan karsia.
Ihminen selailee Facebookin helppiryhmää.
Mistä on kyse?
Avuntarjoaminen ja -pyytäminen yleistyvät somessa
Avunpyynnöt ovat usein konkreettisia, kysytään esimerkiksi lastenhoitoapua, vaatteita tai huonekaluja
Facebookissa on runsaasti erilaisia ryhmiä, joissa apua pyydetään ja tarjotaan
Erilaiset avunpyynnöt yleistyvät sosiaalisessa mediassa kovaa vauhtia. Sometutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistolta uskoo, että ilmiön taustalla on avun kysymisen ja antamisen helppous.
Myös tiedonhaku on siirtymässä sosiaaliseen mediaan. Kun jokin askarruttaa, siihen kysytään vastausta muilta somettajilta sen sijaan, että vastaus etsittäisiin verkosta itse.
– Enää ei viitsitä ottaa asioista selvää. Välillä ihmiset kyselevät asioita, joihin voisivat myös itsenäisesti hakea vastauksen. Toisaalta, kun kysyy muilta pientäkin asiaa tai apua, se tarjoaa keinon olla ihmisten kanssa kontaktissa.
Avunpyynnöt voivat olla myös hyvin konkreettisia. Pyydetään oman paikkakunnan helppiryhmässä apua koiran ulkoilutukseen ja lastenhoitoon – tai kysytään vaikka lapsille vaatteita, jos niitä ei ole varaa ostaa kaupasta.
Olisiko joku ihana ihminen kerännyt marjoja sen verran, että meidän perheellemme liikenisi pussillinen? Itse en pääse metsään keräämään eikä ole varaa ostaa.
Otetaan vastaan kuntoilulaitteita. Jos löytyy nurkista ylimääräisenä, kommentoi tai laita viestiä.
Ottaisin vastaan turhaksi jääneitä lankoja sekä matonkuteita käsitöitä varten. Työttömänä toivon, että jotakin saisin ehkä myös kaupaksi.
– Suomalaisilla on perinteisesti kova halu pärjätä itse, mutta verkossa on helppo olla avoin, pyytää apua ja osoittaa erilaisia tunteita. Ehkä siinä on jotain viestintäkulttuuriimme liittyvää. Verkko mahdollistaa avoimen suhtautumisen, Matikainen arvioi.
Vihapuhekohujen keskellä on positiivista huomata, että suurin osa ihmisistä haluaa auttaa toisia.
– Janne Matikainen
– Aikoinaan, kun kännykät tulivat, suomalaisista tuli kansa, joka käytti kännyköitä ja tekstiviestejä eniten. Se on meille helppo tapa kommunikoida.
Myönteinen ilmiö vihapuhekohujen keskellä
Sometutkija pitää avunpyytämisen kynnyksen madaltumista hyvänä asiana.
– Vihapuhekohujen keskellä on positiivista huomata, että suurin osa ihmisistä haluaa auttaa toisia. On hyvä, että verkko mahdollistaa myös paljon hyvää eikä vain pahaa, mikä yleensä nostetaan esille.
Matikaisen mukaan avun antaminen somen kautta on tavallaan paluu perinteiseen yhteiskuntaan, jossa ihmiset tukivat toisiaan arjen askareissa.
– Yhteiskunta ei auta kaikissa tilanteissa. Verkossa taas avun antajat ja tarjoajat löytävät helposti toisensa.
Auttamisenhalua voi käyttää myös väärin
Yle uutisoi vastikään nuoren lahtelaisnaisen tapauksesta, jossa nainen oli sairastunut vakavasti eikä enää pärjännyt yksin kotonaan. Hän haki apua perinteisistä yhteiskunnan tukijärjestelmistä, mutta tuloksetta.
Kun hän laittoi avunpyyntönsä sosiaaliseen mediaan, kymmenet tuntemattomat tarjoutuivat auttamaan arjessa: esimerkiksi siivoamaan, tiskaamaan ja ulkoiluttamaan koiria.
Verkossa taas avun antajat ja tarjoajat löytävät helposti toisensa.
– Janne Matikainen
Sometutkija allekirjoittaa väitteen siitä, että sosiaalisesta mediasta on tullut eräänlainen nykyajan "sossu", josta pyydetään ja saadaan monenlaista apua.
– Tosin sossu on kyllä olemassa myös perinteisessä mielessä, hän sanoo ja lisää:
– Tulee kuitenkin mieleen, että kun poliitikot havaitsevat, että ihmiset auttavat somessa toisiaan, voidaanko erilaisia tukimuotoja karsia. Tässä on se riski, että ajatellaan, että somessa ihmiset löytävät toistensa avun, joten voidaan poistaa nämä ja nämä tukimuodot. Siihen on kuitenkin varmaan aika pitkä matka.
Matikainen toivoo myös, että ihmiset suhtautuisivat terveen kriittisesti erilaisiin avunpyyntöihin, joihin somessa törmäävät.
– Myös väärinkäytöksiä ja huijauksia voi olla. Joku saattaa pyytää apua, vaikkei oikeasti tarvitsisi sitä. En tosin ole kuullut, että kauheita ongelmia olisi tullut.
17.08.2015. Lukijoiden riipaisevat kokemukset avun etsimisestä: "On kai ryömittävä junan alle, ei tätä kohtelua kestä enää"
Lukijoiden riipaisevat kokemukset avun etsimisestä: "On kai ryömittävä junan alle, ei tätä kohtelua kestä enää"
Ilmiöt 17.8.2015 klo 6:02 | päivitetty 17.8.2015 klo 7:28
Kysyimme lukijoilta, saako yhteiskunnalta apua, jos sitä tarvitsee. Lukijoiden mielipide on yksiselitteinen: apua ei heru tai sitä saadakseen on oltava todella sinnikäs.
Nainen katsoo ikkunasta avautuvaa merimaisemaa.
Kysyimme Ylen lukijoilta, saako ihminen apua yhteiskunnan tukipalveluista ja järjestelmistä silloin, kun sitä tarvitsee? Kun esimerkiksi talous järkkyy, terveys pettää tai elämäntilanne muuttuu radikaalisti.
Valtaosa lukijoista vastasi, että apua on vaikea saada.
– Apua? Yhteiskunnalta? Tuo olisi vitsi? Sairastuin vuosikymmen sitten pahaan masennukseen (siis sairaalassa melkein onnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen -tason pahaan. Tarkoitus oli onnistua). Apua sain kyllä: vanhemmiltani. Julkiselle puolelle olisi päässyt hoitoon joskus ensi vuosisadalla, joten äiti maksoi yksityisen, kirjoittaa nimimerkki Sam.
Apua? Yhteiskunnalta? Tuo olisi vitsi?
– Nimimerkki Sam
– Paranin lopuksi työkykyiseksi. Äidistäni aion pitää huolta, yhteiskunta ei pahemmin kiinnosta.
Nimimerkki Epätoivo kertoo vaikeuksiensa jatkuneen vuosia. Sairastuminen keskeytti opinnot, mistä alkoi kierre.
– Lääkäreitä ei kiinnostanut, sai tapella kauan, että pääsi edes kunnon tutkimuksiin. Yritin itse itseäni saada kuntoon, mutta tunsin oloni todella turvattomaksi. Olisin halunnut takaisin opiskelemaan, mutten saanut apua, joten omista ponnisteluistani huolimatta tilanteeni vain paheni. Nyt olen niin väsynyt, etten enää tahdo jaksaa. Koko perheeni on väsynyt.
– Aina sanotaan, että totta kai apua on tarjolla. Kun sitä sitten hakee, onkin joku syy, miksei olekaan oikeutettu mihinkään apuun, hän jatkaa.
Ilman rakasta puolisoani, joka vaati ja valitti puolestani, en olisi saanut yhteiskunnalta mitään.
– Nimimerkki Suomi-dalit
– Masennuin, kun en saanut mitään apua taloudellisiin ja käytännöllisiin ongelmiini. Ilman rakasta puolisoani, joka vaati ja valitti puolestani, en olisi saanut yhteiskunnalta mitään, kirjoittaa myös Suomi-dalit.
"Liian lievästi vammainen"
Nimimerkki Äiti kertoo perheensä kokemuksen siitä, miten apua saa. Hänellä on kouluikäinen erityislapsi, joka ei saa palveluita, ei voi ulkoilla yksin tai osallistua tavallisiin harrastusryhmiin.
– Mutta hän on liian lievästi vammainen saadakseen palveluita vammaispalveluista. Kouluun kyllä järjestyy kuljetus ja avustajan palvelut, mutta vapaa-ajalla on "normaali lapsi".
Lievästi vammaisten lasten vanhemmista toinen joutuu irtisanoutumaan töistä, kun lapsi ei pärjää yksin koulupäivän jälkeen, mutta ei ole riittävän vammainen saadakseen palveluita.
– Nimimerkki Äiti
Äiti pohtii, että lapsen lievä vammaisuus heijastuu epäreilusti vanhempien mahdollisuuksiin käydä töissä. Hän huomauttaa, että sekä terveiden että vaikeasti vammaisten lasten vanhemmat voivat tehdä töitä, mutta lievästi vammaisen lapsen vanhemmilla ei ole tätä mahdollisuutta.
– Lievästi vammaisten lasten vanhemmista toinen joutuu irtisanoutumaan töistä, kun lapsi ei pärjää yksin koulupäivän jälkeen, mutta ei ole riittävän vammainen saadakseen palveluita. Näitä väliinputoajia ovat etenkin neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät esim. tourette, adhd, add, asperger ja erilaiset kehitysvammaa lievemmät oppimis- ja hahmottamisvaikeudet.
– Jos sairautesi/vaivasi ei putoa mihinkään ennalta määrättyyn lokeroon, jäät helposti ilman hoitoa, kuntoutusta, lisätutkimuksia, sairauslomaa, erilaisia rahallisia tukia, kotiapua jne., kiteyttää Ilman diagnoosia.
"Jos et osu lokeroon, tiput ja kukaan ei ota kiinni"
Nimimerkki Numero tilastossa sanoo, että hyvinvointivaltio on olemassa, muttei kaikille.
Hyvin toimeentulevalla osalla ei ole aavustustakaan siitä, minkälaista on tämän "tukiverkon" toiminta.
– Nimimerkki Numero tilastossa
– Jos kehtaat vaatia, sinut leimataan. Jos jätetään hoitamatta ja teet kantelun, sinua ei hoideta enää missään terveydenhuollon yksikössä. Järjestelmä on julma. Potilaalla ei ole mitään oikeuksia. Hyvin toimeentulevalla osalla ei ole aavustustakaan siitä, minkälaista on tämän "tukiverkon" toiminta, hän kertoo ja jatkaa:
– Jos et osu lokeroon, tiput ja kukaan ei ota kiinni. Et saa apua. Kroonisesta kivusta kärsivät leimataan joka paikassa. Puhumattakaan, jos on mitään mielenterveysmerkintöjä, jolloin fyysiset sairaudet jätetään hoitamatta kokonaan.
– Lähtökohta pitäisi olla ihmisen tarve, ja räätälöidä siihen kaikki se, mitä tarvitaan selviytymiseen. Nyt lähtökohta on milloin mikäkin sääntö, ja ensimmäiseksi yritetään löytää se porsaanreikä, josta pujahtaen päästään antamasta mitään tarpeellista, kirjoittaa nimimerkki Kallista hölmöilyä.
Ainoa, mitä saa helposti, on lisäluottoa kovalla korolla. Sehän se maasta ylös nostaakin.
– Talkkari vaan
Talkkari vaan huomauttaa, että tiukassa taloustilanteessa pienipalkkaisen turvaverkko on lähtökohtaisesti heikko.
– Kirkolta saa viikon hätäavun ja leipäjonoista melko tehokkaasti laihduttavaa evästä, mutta esim. lääkkeet jäävät hankkimatta ja lapset hoitamatta. Sellainen välikauden pieni joustotuki puuttuu esim. yrittäjäperheiltä. Ainoa, mitä saa helposti, on lisäluottoa kovalla korolla. Sehän se maasta ylös nostaakin.
"Tuntuu aina olevan jokin kätevä 'selitys', joka 'oikeuttaa tilanteeni'"
Hyödytön eläkeläinen kertoo tehneensä 35 vuotta töitä ja aina pitkiä päiviä, kunnes joutui lopulta selkävaivojen vuoksi eläkkeelle. Sittenkin hän hoiti sairasta puolisoaan niin kauan kuin pystyi.
Ei ole enää varaa ostaa apua, ei ole auttavia sukulaisia.
– Hyödytön eläkeläinen
– Ei ole enää varaa ostaa apua, ei ole auttavia sukulaisia. Ystävällinen naapurini käy kaupassa. Olen astmaatikko, en pysty siivoamaan, pyykit saan jotenkin kuivatettua matalalla telineellä. Eläke on pieni, paljon kalliita lääkkeitä, joilta Kela on poistanut korvattavuuden, niihinkään ei ole enää varaa. On kai ryömittävä junan alle, ei tätä kohtelua kestä enää.
Myös Joona kertoo pettyneensä yhteiskunnan tukijärjestelmiin.
– Olen yli kolmekymmentävuotias, ja ollut työttömänä, ilman opiskelupaikkaa ja yksin käytännössä lähes koko aikuisikäni. En ole halunnut edes puhua työhakemusten lähettämisestä enää vuosiin. Kokemukseni mukaan tämä maa on vankila, joka tekee kaikkensa eristääkseen minut kotiini. Tuntuu aina olevan jokin kätevä "selitys", joka "oikeuttaa" tilanteeni.
"Apua ei saa, koska puolisolla on elatusvelvollisuus"
Nimimerkki Toivoton taloudellinen tilanne kertoo oman tarinansa yrittäjyydestä loppuunpalamiseen.
Velkaa on, ja työkyky mennyt.
– Nimimerkki Toivoton taloudellinen tilanne
– Toimin yksityisyrittäjänä, kunnes todellinen burnout ja äitini kuolema suistivat minut tilanteeseen, että tietokoneen avaaminen johti oksennuskohtaukseen. Yliväsymyksestä ja stressistä. Sairaslomien jälkeen en toipunut työkuntoiseksi, ja yritys piti lopettaa. Keskivaikea masennus paheni, olen kuntoutustuella ja velkaa on jäänyt yritystoiminnasta 50 000. Kuntoutustuesta ulosottoon menee kolme sataa kuussa, elämiseen, lääkkeisiin jne. pitäisi kuukaudessa riittää 700 euroa.
– Apua ei saa, koska puolisolla on elatusvelvollisuus. Hänenkin ansionsa ovat epäsäännölliset. Eli velkaa on, ja työkyky mennyt. Aikamoista rohkeutta tarvitaan pelkkään silmien aukaisuun aamuisin...
"Eihän yhteiskunnalla pitäisi olla varaa syrjäyttää yhtäkään jäsentään"
– Järjestelmä on niin jäykkä, että jos et sovi muottiin, sinut käännytetään pois, loppuelämän kaikkialta. Minua on käännytetty nyt 8,5 vuotta. Yhtäkään käännytystä tai hylkypäätöstä en enää kestä lukea, Samassa tilanteessa 8,5 v. sanoo.
Sosiaalisen median sankaritarinoista huolimatta suomalainen yhteiskunta on henkisesti kylmä ja välinpitämätön.
– Nimimerkki Mikki
Moni lukijoista ihmettelee, että yhteiskunnan pitäisi huolehtia kaikista jäsenistään.
– Eihän yhteiskunnalla pitäisi olla varaa syrjäyttää yhtäkään jäsentään. Se on kuin sahaisi omaa oksaansa, aivan järjetöntä toimintaa, nimimerkki Uutisoikaa pohtii.
– Sosiaalisen median sankaritarinoista huolimatta suomalainen yhteiskunta on henkisesti kylmä ja välinpitämätön, ja koko ajan muuttuu pahemmaksi. Jos itsellä ei ole jaksamista, osaamista ja henkisiä voimavaroja, putoaa kelkasta. Missään tapauksessa en allekirjoita näkemystä että on "lottovoitto syntyä Suomeen", nimimerkki Mikki sanoo.
Ilmiöt 17.8.2015 klo 6:02 | päivitetty 17.8.2015 klo 7:28
Kysyimme lukijoilta, saako yhteiskunnalta apua, jos sitä tarvitsee. Lukijoiden mielipide on yksiselitteinen: apua ei heru tai sitä saadakseen on oltava todella sinnikäs.
Nainen katsoo ikkunasta avautuvaa merimaisemaa.
Kysyimme Ylen lukijoilta, saako ihminen apua yhteiskunnan tukipalveluista ja järjestelmistä silloin, kun sitä tarvitsee? Kun esimerkiksi talous järkkyy, terveys pettää tai elämäntilanne muuttuu radikaalisti.
Valtaosa lukijoista vastasi, että apua on vaikea saada.
– Apua? Yhteiskunnalta? Tuo olisi vitsi? Sairastuin vuosikymmen sitten pahaan masennukseen (siis sairaalassa melkein onnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen -tason pahaan. Tarkoitus oli onnistua). Apua sain kyllä: vanhemmiltani. Julkiselle puolelle olisi päässyt hoitoon joskus ensi vuosisadalla, joten äiti maksoi yksityisen, kirjoittaa nimimerkki Sam.
Apua? Yhteiskunnalta? Tuo olisi vitsi?
– Nimimerkki Sam
– Paranin lopuksi työkykyiseksi. Äidistäni aion pitää huolta, yhteiskunta ei pahemmin kiinnosta.
Nimimerkki Epätoivo kertoo vaikeuksiensa jatkuneen vuosia. Sairastuminen keskeytti opinnot, mistä alkoi kierre.
– Lääkäreitä ei kiinnostanut, sai tapella kauan, että pääsi edes kunnon tutkimuksiin. Yritin itse itseäni saada kuntoon, mutta tunsin oloni todella turvattomaksi. Olisin halunnut takaisin opiskelemaan, mutten saanut apua, joten omista ponnisteluistani huolimatta tilanteeni vain paheni. Nyt olen niin väsynyt, etten enää tahdo jaksaa. Koko perheeni on väsynyt.
– Aina sanotaan, että totta kai apua on tarjolla. Kun sitä sitten hakee, onkin joku syy, miksei olekaan oikeutettu mihinkään apuun, hän jatkaa.
Ilman rakasta puolisoani, joka vaati ja valitti puolestani, en olisi saanut yhteiskunnalta mitään.
– Nimimerkki Suomi-dalit
– Masennuin, kun en saanut mitään apua taloudellisiin ja käytännöllisiin ongelmiini. Ilman rakasta puolisoani, joka vaati ja valitti puolestani, en olisi saanut yhteiskunnalta mitään, kirjoittaa myös Suomi-dalit.
"Liian lievästi vammainen"
Nimimerkki Äiti kertoo perheensä kokemuksen siitä, miten apua saa. Hänellä on kouluikäinen erityislapsi, joka ei saa palveluita, ei voi ulkoilla yksin tai osallistua tavallisiin harrastusryhmiin.
– Mutta hän on liian lievästi vammainen saadakseen palveluita vammaispalveluista. Kouluun kyllä järjestyy kuljetus ja avustajan palvelut, mutta vapaa-ajalla on "normaali lapsi".
Lievästi vammaisten lasten vanhemmista toinen joutuu irtisanoutumaan töistä, kun lapsi ei pärjää yksin koulupäivän jälkeen, mutta ei ole riittävän vammainen saadakseen palveluita.
– Nimimerkki Äiti
Äiti pohtii, että lapsen lievä vammaisuus heijastuu epäreilusti vanhempien mahdollisuuksiin käydä töissä. Hän huomauttaa, että sekä terveiden että vaikeasti vammaisten lasten vanhemmat voivat tehdä töitä, mutta lievästi vammaisen lapsen vanhemmilla ei ole tätä mahdollisuutta.
– Lievästi vammaisten lasten vanhemmista toinen joutuu irtisanoutumaan töistä, kun lapsi ei pärjää yksin koulupäivän jälkeen, mutta ei ole riittävän vammainen saadakseen palveluita. Näitä väliinputoajia ovat etenkin neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät esim. tourette, adhd, add, asperger ja erilaiset kehitysvammaa lievemmät oppimis- ja hahmottamisvaikeudet.
– Jos sairautesi/vaivasi ei putoa mihinkään ennalta määrättyyn lokeroon, jäät helposti ilman hoitoa, kuntoutusta, lisätutkimuksia, sairauslomaa, erilaisia rahallisia tukia, kotiapua jne., kiteyttää Ilman diagnoosia.
"Jos et osu lokeroon, tiput ja kukaan ei ota kiinni"
Nimimerkki Numero tilastossa sanoo, että hyvinvointivaltio on olemassa, muttei kaikille.
Hyvin toimeentulevalla osalla ei ole aavustustakaan siitä, minkälaista on tämän "tukiverkon" toiminta.
– Nimimerkki Numero tilastossa
– Jos kehtaat vaatia, sinut leimataan. Jos jätetään hoitamatta ja teet kantelun, sinua ei hoideta enää missään terveydenhuollon yksikössä. Järjestelmä on julma. Potilaalla ei ole mitään oikeuksia. Hyvin toimeentulevalla osalla ei ole aavustustakaan siitä, minkälaista on tämän "tukiverkon" toiminta, hän kertoo ja jatkaa:
– Jos et osu lokeroon, tiput ja kukaan ei ota kiinni. Et saa apua. Kroonisesta kivusta kärsivät leimataan joka paikassa. Puhumattakaan, jos on mitään mielenterveysmerkintöjä, jolloin fyysiset sairaudet jätetään hoitamatta kokonaan.
– Lähtökohta pitäisi olla ihmisen tarve, ja räätälöidä siihen kaikki se, mitä tarvitaan selviytymiseen. Nyt lähtökohta on milloin mikäkin sääntö, ja ensimmäiseksi yritetään löytää se porsaanreikä, josta pujahtaen päästään antamasta mitään tarpeellista, kirjoittaa nimimerkki Kallista hölmöilyä.
Ainoa, mitä saa helposti, on lisäluottoa kovalla korolla. Sehän se maasta ylös nostaakin.
– Talkkari vaan
Talkkari vaan huomauttaa, että tiukassa taloustilanteessa pienipalkkaisen turvaverkko on lähtökohtaisesti heikko.
– Kirkolta saa viikon hätäavun ja leipäjonoista melko tehokkaasti laihduttavaa evästä, mutta esim. lääkkeet jäävät hankkimatta ja lapset hoitamatta. Sellainen välikauden pieni joustotuki puuttuu esim. yrittäjäperheiltä. Ainoa, mitä saa helposti, on lisäluottoa kovalla korolla. Sehän se maasta ylös nostaakin.
"Tuntuu aina olevan jokin kätevä 'selitys', joka 'oikeuttaa tilanteeni'"
Hyödytön eläkeläinen kertoo tehneensä 35 vuotta töitä ja aina pitkiä päiviä, kunnes joutui lopulta selkävaivojen vuoksi eläkkeelle. Sittenkin hän hoiti sairasta puolisoaan niin kauan kuin pystyi.
Ei ole enää varaa ostaa apua, ei ole auttavia sukulaisia.
– Hyödytön eläkeläinen
– Ei ole enää varaa ostaa apua, ei ole auttavia sukulaisia. Ystävällinen naapurini käy kaupassa. Olen astmaatikko, en pysty siivoamaan, pyykit saan jotenkin kuivatettua matalalla telineellä. Eläke on pieni, paljon kalliita lääkkeitä, joilta Kela on poistanut korvattavuuden, niihinkään ei ole enää varaa. On kai ryömittävä junan alle, ei tätä kohtelua kestä enää.
Myös Joona kertoo pettyneensä yhteiskunnan tukijärjestelmiin.
– Olen yli kolmekymmentävuotias, ja ollut työttömänä, ilman opiskelupaikkaa ja yksin käytännössä lähes koko aikuisikäni. En ole halunnut edes puhua työhakemusten lähettämisestä enää vuosiin. Kokemukseni mukaan tämä maa on vankila, joka tekee kaikkensa eristääkseen minut kotiini. Tuntuu aina olevan jokin kätevä "selitys", joka "oikeuttaa" tilanteeni.
"Apua ei saa, koska puolisolla on elatusvelvollisuus"
Nimimerkki Toivoton taloudellinen tilanne kertoo oman tarinansa yrittäjyydestä loppuunpalamiseen.
Velkaa on, ja työkyky mennyt.
– Nimimerkki Toivoton taloudellinen tilanne
– Toimin yksityisyrittäjänä, kunnes todellinen burnout ja äitini kuolema suistivat minut tilanteeseen, että tietokoneen avaaminen johti oksennuskohtaukseen. Yliväsymyksestä ja stressistä. Sairaslomien jälkeen en toipunut työkuntoiseksi, ja yritys piti lopettaa. Keskivaikea masennus paheni, olen kuntoutustuella ja velkaa on jäänyt yritystoiminnasta 50 000. Kuntoutustuesta ulosottoon menee kolme sataa kuussa, elämiseen, lääkkeisiin jne. pitäisi kuukaudessa riittää 700 euroa.
– Apua ei saa, koska puolisolla on elatusvelvollisuus. Hänenkin ansionsa ovat epäsäännölliset. Eli velkaa on, ja työkyky mennyt. Aikamoista rohkeutta tarvitaan pelkkään silmien aukaisuun aamuisin...
"Eihän yhteiskunnalla pitäisi olla varaa syrjäyttää yhtäkään jäsentään"
– Järjestelmä on niin jäykkä, että jos et sovi muottiin, sinut käännytetään pois, loppuelämän kaikkialta. Minua on käännytetty nyt 8,5 vuotta. Yhtäkään käännytystä tai hylkypäätöstä en enää kestä lukea, Samassa tilanteessa 8,5 v. sanoo.
Sosiaalisen median sankaritarinoista huolimatta suomalainen yhteiskunta on henkisesti kylmä ja välinpitämätön.
– Nimimerkki Mikki
Moni lukijoista ihmettelee, että yhteiskunnan pitäisi huolehtia kaikista jäsenistään.
– Eihän yhteiskunnalla pitäisi olla varaa syrjäyttää yhtäkään jäsentään. Se on kuin sahaisi omaa oksaansa, aivan järjetöntä toimintaa, nimimerkki Uutisoikaa pohtii.
– Sosiaalisen median sankaritarinoista huolimatta suomalainen yhteiskunta on henkisesti kylmä ja välinpitämätön, ja koko ajan muuttuu pahemmaksi. Jos itsellä ei ole jaksamista, osaamista ja henkisiä voimavaroja, putoaa kelkasta. Missään tapauksessa en allekirjoita näkemystä että on "lottovoitto syntyä Suomeen", nimimerkki Mikki sanoo.
17.08.2015 Ulosottoloukku estää monen työttömän työllistymisen - ”Törkeää kohtelua”
Ulosottoloukku estää monen työttömän työllistymisen - ”Törkeää kohtelua”
KOTIMAA JULKAISTU 15.08.2015 22:46
Ulosotossa olevaa yksittäistä ihmistä kohtaan velkaa on keskimäärin 16 000 euroa.
Ulosoton velkatuomioiden määrä on viimeisen 20 vuoden aikana räjähtänyt moninkertaiseksi. Niin sanotussa ulosottoloukussa on puolestaan tuhansia työttömiä, joita nykyinen malli estää työllistymästä, vaikka työtä olisikin tarjolla.
Kokoajan lähes 250 000 suomalaista on ulosoton piirissä ja yhden vuoden aikajaksolla määrä nousee lähes puoleen miljoonaan.
Ulosotossa olevaa yksittäistä ihmistä kohtaan velkaa on keskimäärin 16 000 euroa. Yrityksissä vastaava luku on yli 26 000 euroa. Yritysten velkaosuus onkin noussut viimeisten laihojen talousvuosien aikana selvästi. Ulosoton kokonaisvelkamäärä ei ole vielä 1990-luvun tasolla, toisin kuin velkatuomiot, joita on nykyisin moninkertainen määrä lamavuosiin verrattuna.
- Velkomistuomiot ovat lisääntyneet. Erilaiset kulutusluotot ovat yhteiskunnassa lisääntyneet paljon ja kun niiden määrä lisääntyy, niin niitä myös jonkun verran jää maksamatta ja velkojat joutuvat hakemaan niihin tuomioita, valtakunnanvouti Juhani Toukola sanoo.
Asiaan perehtynyt työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen kuvaa tilannetta suoremmin.
-Velkatuomioiden määrä on räjähtänyt. Kun niitä 10 ja 20 vuotta sitten oli 50 000 vuodessa, niin nyt niitä on luokkaa 300 000, Tiainen vertaa.
Työstä vähemmän käteen kuin työttömänä
Ulosotossa olevia työttömiä on kirjoilla kokoajan noin 40 000. Monelle niin sanottu ulosottoloukku muodostaa käytännössä esteen työllistymiseen vaikka työtä olisikin tarjolla.
Kun pienituloisen palkasta ulosmitataan saatavia, vähentäisi mahdollinen töihin paluu käteen jääviä tuloja, sillä työttömänä tuet ja edut ovat ulosotolta turvassa. Asiasta havahtunut Työ- ja elinkeinoministeriön Tiainen pitää ongelmaa työttömien törkeänä kohteluna.
- Kyllä se on selkeä este työllistymiselle. Jos nyt vaikka työtarjouksilla pyritään työllistämään ja ihminen tietää, että kaikki menee, niin ei se kovin paljon kannusta. Se on sekä kannustin- että ulosottoloukku, Tiainen sanoo.
- On erikoista että nimenomaa työtulo on juuri sanktioinnin kohteena, Tiainen jatkaa.
Tiainen on laskenut, että alle 1400 euroa tienaavalta ja ulosoton piirissä olevalta lähtee ulosmittauksen ja verojen jälkeen noin kolme neljäsosaa. Samalla myös toimeentulotuki tippuu ja työntekemestä ei jää mitään hyötyä verrattuna työttömyyteen ja sen tukiin.
Valtakunnanvoudinvirastoa johtava Juhani Toukola tiedostaa ongelman, mutta muistuttaa myös asian toisesta puolesta.
-Voidaan ajatella myöskin siltä kannalta, että omat velat siinä lyhenevät, eli vaikka käteen jäävä osa tuntuu pieneltä, niin omaksi hyväksi siinä toimitaan.
-Meillä on kyllä ulosotossa myös muita mahdollisuuksia ottaa huomioon mennyt työttömyys. Voidaan palkan ulosmittausta lykätä ja palkan ulosmittauksessa on mahdollisuus saada vapaakuukausia, joilla taloudellista tilannetta voidaan helpottaa, Toukola sanoo.
”Suojaosan korotus auttaisi”
Nykyisin ulosoton suojaosa, eli osuus josta velkoja ei ulosmitata, on noin 700 euroa. Pekka Tiaisen mukaan pienikin suojaosan nosto kannustaisi pienituloisia töihin.
-Tällainen suojaosuuden korottaminen ei suoraan vaikuttaisi valtion budjettiin yhtään mitään. Siinä on kysymys rahoista, joita ei muutenkaan saa. Päinvastoin. Jos ihmiset työllistyvät, niin sieltä tulee yhteiskunnalle säästöjä työttömyysturvaan ja verotuloja lisää. Se tuo siis plussaa yhteiskunnan kassaan, Tiainen laskee.
Toukolan mielestä ainakaan kovin suuri suojaosan korottaminen ei olisi hyvä asia.
-Siinä on puolensa ja puolensa, nimittäin mikäli suojaosuutta kovin paljon nostetaan, niin se on omiaan siirtämään vähätuloiset ihmiset kokonaan ulosottotoimien ulkopuolelle. Sekään ei ole hyvä asia, eli mieluummin näemme, että näillä vapaakuukausilla voidaan heidän tilannettaan helpottaa.
Toukola myöntää, että kun valtio joutuu sopeuttamaan talouttaan ja myös ulosottoviranomaiset joutuvat työskentelemään entistä pienemmin resurssein ja kasvavin työmäärin, niin tarkoittaa yhtälö väkisin jonkinlaista ongelmaa. Toukolan mukaan ulosottoasioiden määrä ei ole ainakaan vähenemään päin.
-Me ollaan siirrytty elämään tällaisessa kulutus- ja luottoyhteiskunnassa. Se merkitsee väistämättä sitä, että luottoja jää aika paljon myöskin maksamatta ja näitä asioita tuntuu riittävän.
Nykyisin ulosottoviranomaiselle saapuu vuosittain noin kolme miljoonaa ulosottoasiaa. Kaikkiaan ulosotossa on yli 4 miljardia euroa.
KOTIMAA JULKAISTU 15.08.2015 22:46
Ulosotossa olevaa yksittäistä ihmistä kohtaan velkaa on keskimäärin 16 000 euroa.
Ulosoton velkatuomioiden määrä on viimeisen 20 vuoden aikana räjähtänyt moninkertaiseksi. Niin sanotussa ulosottoloukussa on puolestaan tuhansia työttömiä, joita nykyinen malli estää työllistymästä, vaikka työtä olisikin tarjolla.
Kokoajan lähes 250 000 suomalaista on ulosoton piirissä ja yhden vuoden aikajaksolla määrä nousee lähes puoleen miljoonaan.
Ulosotossa olevaa yksittäistä ihmistä kohtaan velkaa on keskimäärin 16 000 euroa. Yrityksissä vastaava luku on yli 26 000 euroa. Yritysten velkaosuus onkin noussut viimeisten laihojen talousvuosien aikana selvästi. Ulosoton kokonaisvelkamäärä ei ole vielä 1990-luvun tasolla, toisin kuin velkatuomiot, joita on nykyisin moninkertainen määrä lamavuosiin verrattuna.
- Velkomistuomiot ovat lisääntyneet. Erilaiset kulutusluotot ovat yhteiskunnassa lisääntyneet paljon ja kun niiden määrä lisääntyy, niin niitä myös jonkun verran jää maksamatta ja velkojat joutuvat hakemaan niihin tuomioita, valtakunnanvouti Juhani Toukola sanoo.
Asiaan perehtynyt työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen kuvaa tilannetta suoremmin.
-Velkatuomioiden määrä on räjähtänyt. Kun niitä 10 ja 20 vuotta sitten oli 50 000 vuodessa, niin nyt niitä on luokkaa 300 000, Tiainen vertaa.
Työstä vähemmän käteen kuin työttömänä
Ulosotossa olevia työttömiä on kirjoilla kokoajan noin 40 000. Monelle niin sanottu ulosottoloukku muodostaa käytännössä esteen työllistymiseen vaikka työtä olisikin tarjolla.
Kun pienituloisen palkasta ulosmitataan saatavia, vähentäisi mahdollinen töihin paluu käteen jääviä tuloja, sillä työttömänä tuet ja edut ovat ulosotolta turvassa. Asiasta havahtunut Työ- ja elinkeinoministeriön Tiainen pitää ongelmaa työttömien törkeänä kohteluna.
- Kyllä se on selkeä este työllistymiselle. Jos nyt vaikka työtarjouksilla pyritään työllistämään ja ihminen tietää, että kaikki menee, niin ei se kovin paljon kannusta. Se on sekä kannustin- että ulosottoloukku, Tiainen sanoo.
- On erikoista että nimenomaa työtulo on juuri sanktioinnin kohteena, Tiainen jatkaa.
Tiainen on laskenut, että alle 1400 euroa tienaavalta ja ulosoton piirissä olevalta lähtee ulosmittauksen ja verojen jälkeen noin kolme neljäsosaa. Samalla myös toimeentulotuki tippuu ja työntekemestä ei jää mitään hyötyä verrattuna työttömyyteen ja sen tukiin.
Valtakunnanvoudinvirastoa johtava Juhani Toukola tiedostaa ongelman, mutta muistuttaa myös asian toisesta puolesta.
-Voidaan ajatella myöskin siltä kannalta, että omat velat siinä lyhenevät, eli vaikka käteen jäävä osa tuntuu pieneltä, niin omaksi hyväksi siinä toimitaan.
-Meillä on kyllä ulosotossa myös muita mahdollisuuksia ottaa huomioon mennyt työttömyys. Voidaan palkan ulosmittausta lykätä ja palkan ulosmittauksessa on mahdollisuus saada vapaakuukausia, joilla taloudellista tilannetta voidaan helpottaa, Toukola sanoo.
”Suojaosan korotus auttaisi”
Nykyisin ulosoton suojaosa, eli osuus josta velkoja ei ulosmitata, on noin 700 euroa. Pekka Tiaisen mukaan pienikin suojaosan nosto kannustaisi pienituloisia töihin.
-Tällainen suojaosuuden korottaminen ei suoraan vaikuttaisi valtion budjettiin yhtään mitään. Siinä on kysymys rahoista, joita ei muutenkaan saa. Päinvastoin. Jos ihmiset työllistyvät, niin sieltä tulee yhteiskunnalle säästöjä työttömyysturvaan ja verotuloja lisää. Se tuo siis plussaa yhteiskunnan kassaan, Tiainen laskee.
Toukolan mielestä ainakaan kovin suuri suojaosan korottaminen ei olisi hyvä asia.
-Siinä on puolensa ja puolensa, nimittäin mikäli suojaosuutta kovin paljon nostetaan, niin se on omiaan siirtämään vähätuloiset ihmiset kokonaan ulosottotoimien ulkopuolelle. Sekään ei ole hyvä asia, eli mieluummin näemme, että näillä vapaakuukausilla voidaan heidän tilannettaan helpottaa.
Toukola myöntää, että kun valtio joutuu sopeuttamaan talouttaan ja myös ulosottoviranomaiset joutuvat työskentelemään entistä pienemmin resurssein ja kasvavin työmäärin, niin tarkoittaa yhtälö väkisin jonkinlaista ongelmaa. Toukolan mukaan ulosottoasioiden määrä ei ole ainakaan vähenemään päin.
-Me ollaan siirrytty elämään tällaisessa kulutus- ja luottoyhteiskunnassa. Se merkitsee väistämättä sitä, että luottoja jää aika paljon myöskin maksamatta ja näitä asioita tuntuu riittävän.
Nykyisin ulosottoviranomaiselle saapuu vuosittain noin kolme miljoonaa ulosottoasiaa. Kaikkiaan ulosotossa on yli 4 miljardia euroa.
keskiviikko 5. elokuuta 2015
5.8.2015 YLITTYISKÖ UUTISKYNNYS ?
Ylittyiskö uutiskynnys, ei varmasti.
Jos laitettaisiin otsakkeeksi , että yksin asuva nainen ei pärjää 541,20 € netto kuukaudessa.
Onko omavalintani, kun tuhlaan rahani, ne vähät, ja lisäksi sen 90 € toimeentulotukea.
Maksan pankkilainan vähistä tuloistani, ja menetän siksi kuussa 266 €.
Aina en voi ymmärtää noita IL:n ja IS:n otsakkeita.
Eikä minun tarvitsekaan.
Aiheuttaa vaan pahaa mieltä, niiden takia, jotka sinnittelevät, vieläkin vähemmillä rahoilla kuin edellämainitus rikkaat köyhät.
Kyllä, mutta suotakoon heillekin pikkasen huomiota.
Suomihan on vapaa maa. Ja saa kirjoitta mistä vaan.
Jos laitettaisiin otsakkeeksi , että yksin asuva nainen ei pärjää 541,20 € netto kuukaudessa.
Onko omavalintani, kun tuhlaan rahani, ne vähät, ja lisäksi sen 90 € toimeentulotukea.
Maksan pankkilainan vähistä tuloistani, ja menetän siksi kuussa 266 €.
Aina en voi ymmärtää noita IL:n ja IS:n otsakkeita.
Eikä minun tarvitsekaan.
Aiheuttaa vaan pahaa mieltä, niiden takia, jotka sinnittelevät, vieläkin vähemmillä rahoilla kuin edellämainitus rikkaat köyhät.
Kyllä, mutta suotakoon heillekin pikkasen huomiota.
Suomihan on vapaa maa. Ja saa kirjoitta mistä vaan.
5.8.2015 Kommentteja kertyi muutamissa tunneissa lähes 400 "Ilmiö jopa 4500 €/kk tienaavista ”köyhistä rikkaista” kuumensi tunteita:"
Ilmiö jopa 4500 €/kk tienaavista ”köyhistä rikkaista” kuumensi tunteita: ”Saa olla aika tumpelo”
Osa IS:n lukijoista on sitä mieltä, että köyhyysloukussa elävä hyvätuloinen saa syyttää tasan itseään. Osa taas syyttää yhteiskuntaa ja verottajaa.
IS:n juttu ”köyhät rikkaat” -ilmiöstä herätti runsaasti keskustelua. Ilmiö nousi vahvasti esiin noin vuosi sitten, jolloin asiasta kertoi Helsingin Sanomat. ”Köyhien rikkaiden” joukossa voi olla jopa yli 4500 euroa kuukaudessa ansaitsevia. He ovat ottaneet liikaa lainaa, eivätkä sitten selviäkään niiden maksusta.
Kommentteja kertyi muutamissa tunneissa lähes 400. Suuri osa oli sitä mieltä, että on ihmisen oma vika, jos hän ei pärjää 4500 euron kuukausituloilla.
Nimimerkki .kun naapuri kurkkii kommentoi: ”No jos ongelmat ovat itseaiheutettuja, niin ei se heitä köyhäksi tee. Vaikeaksi elämän tekee lainalla hankitutut asunto, BMW, ja vene pitää tietysti olla. Muotivaatteet ja kampaajat ja silleen. Etelän ja pohjoisen lomilla pitää käydä jne. Köyhä on se, jolla on pienet tulot tai eläke. Ei omaisuutta tai työtä”.
Samaa mieltä olivat Hara754 ja money, money
– Jos ei 4500e/kk saa elämäänsä järjestykseen niin on rahankäytössä aika tumpelo. Pitäisikö ehkä joskus katsoa hintaa ja verrata niitä tuloihin ennen ostopäätöstä? Samaa tasoa rahankäytössä pikavippidokujen kanssa tämä ns. varakkaampi väki. Nyt heti kaikki mulle vaikka velaksi. Luulisi lääkiksen tai oikeustieteellisen käyneen hallitsevan peruskoulumatematiikan, Hara754 kirjoitti.
– Kiva, että on paikka, joka pelastaa hyvätuloiset rahapulasta. Oishan se kamalaa, jos loman joutuisi viettää kotona ja jouluna joutuisi tyytyä halvempiin lahjoihin tai jopa sanoa puolisolle ja lapsille, että tänä vuonna ei ole varaa kalliisiin lahjoihin. Meillä matalapalkkaisilla toi on arkea, ei ulkomaille tänäkään kesänä. Onko se oikeasti niin vaikeaa käsittää, että kun on maksettu pakolliset kulut, sitten katotaan paljonko jää loppukuun törsäilyyn! Ai niin, mut kun naapurit on lähös ulkomaille, money, money kirjoitti.
Nimimerkki Rahanmenolla ei rajoja kirjoitti: ”Eihän tuossa ole kysymys mistään muusta kuin järjen köyhyydestä. Kyllähän isotkin rahat loppuvat, jos rahankäyttö on täysin holtitonta”.
Realistinen nihilisti huomautti, että asunnon voi vaihtaa halvempaan.
– Ei löydy ymmärrystä kyseisiin tilanteisiin hankkiutuneelle. Jos asunto on liian kallis, se pitää vaihtaa halvempaan. Sama pätee muihinkin asioihin, elämä on mitoitettava tulojen mukaan. Jos sitä "länsimaista elintasoa" ei pysty pitämään yllä niin silloin ei pidä!
”Köyhät rikkaat” saivat myös ymmärrystä
Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet hutkimaan ”köyhiä rikkaita” surkeasta taloudenpidosta. Monien kommentoijien mielestä myös suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy vikaa, erityisesti verotuksesta.
– 4500e/kk tuloilla puolet menee jo veroihin. Pääkaupunkiseudulla jos yksin asuu, niin ei tuolla herroiksi elele. Etenkin jos esimerkiksi lapsia, kirjoitti nimimerkki Puhutaan nettotuloista.
– Sattuneesta syystä tämän vuoden aikana tuloni nousivat väliaikaisesti, mutta niistä rahoista ei ole paljon hyötyä koska, verottaja vie käytännössä puolet kaikista tuloista, joten olen siis "hyvätuloinen köyhä" jonka suurin menoerä on verot, kirjoitti nimimerkki Suomessa ryöstöverotus.
Nimimerkki Sairas systeemi kirjoitti, että tunne on hänellekin tuttu.
– Tuttu tunne. Oma palkka 4500, mutta mitään ei jää käteen. Verottaja rankaisee ensin kovasti ja sitten pitää käteen jäävällä osalla hoitaa arjen kulut ja niitähän parin lapsen kanssa riittää: asuminen, auto, ruoka, päivähoito, vakuutukset ym. Ilman luottokortteja oltaisiin kuoltu nälkään jo moneen kertaan. Vaimo oli pari edellistä vuotta peruspäivärahalla/koulutuksessa äitiyslomien jälkeen. Nyt pääsi onneksi töihin joten tilanne helpottaa. Sen minä vaan sanon että suurin epäkohta suomessa on tuloverotus joka ei ota mitenkään huomioon puolison tuloja tai huollettavien lasten lukumäärää. Kannatan perheverotukseen siirtymistä!
Löytyi heitäkin, joille ratkaisu on ollut tietoinen. Esimerkkinä nimimerkillä Tuhluri kirjoittanut lukija.
– Reilu neljä tonnia kilahtaa tilille joka kuukausi, mutta siltikin kuun vika viikko on aina yhtä kituuttamista. Korttiluotot tapissa. Pitää olla autoa, prätkää, villakangaspukuja sekä 300€ kenkiä. Täältä kun lähdetään, mitään ei saada mukaan. Siinä hetkessä pitää olla lainat tapissa ja fasiliteetit kohillaan!
IS
Osa IS:n lukijoista on sitä mieltä, että köyhyysloukussa elävä hyvätuloinen saa syyttää tasan itseään. Osa taas syyttää yhteiskuntaa ja verottajaa.
IS:n juttu ”köyhät rikkaat” -ilmiöstä herätti runsaasti keskustelua. Ilmiö nousi vahvasti esiin noin vuosi sitten, jolloin asiasta kertoi Helsingin Sanomat. ”Köyhien rikkaiden” joukossa voi olla jopa yli 4500 euroa kuukaudessa ansaitsevia. He ovat ottaneet liikaa lainaa, eivätkä sitten selviäkään niiden maksusta.
Kommentteja kertyi muutamissa tunneissa lähes 400. Suuri osa oli sitä mieltä, että on ihmisen oma vika, jos hän ei pärjää 4500 euron kuukausituloilla.
Nimimerkki .kun naapuri kurkkii kommentoi: ”No jos ongelmat ovat itseaiheutettuja, niin ei se heitä köyhäksi tee. Vaikeaksi elämän tekee lainalla hankitutut asunto, BMW, ja vene pitää tietysti olla. Muotivaatteet ja kampaajat ja silleen. Etelän ja pohjoisen lomilla pitää käydä jne. Köyhä on se, jolla on pienet tulot tai eläke. Ei omaisuutta tai työtä”.
Samaa mieltä olivat Hara754 ja money, money
– Jos ei 4500e/kk saa elämäänsä järjestykseen niin on rahankäytössä aika tumpelo. Pitäisikö ehkä joskus katsoa hintaa ja verrata niitä tuloihin ennen ostopäätöstä? Samaa tasoa rahankäytössä pikavippidokujen kanssa tämä ns. varakkaampi väki. Nyt heti kaikki mulle vaikka velaksi. Luulisi lääkiksen tai oikeustieteellisen käyneen hallitsevan peruskoulumatematiikan, Hara754 kirjoitti.
– Kiva, että on paikka, joka pelastaa hyvätuloiset rahapulasta. Oishan se kamalaa, jos loman joutuisi viettää kotona ja jouluna joutuisi tyytyä halvempiin lahjoihin tai jopa sanoa puolisolle ja lapsille, että tänä vuonna ei ole varaa kalliisiin lahjoihin. Meillä matalapalkkaisilla toi on arkea, ei ulkomaille tänäkään kesänä. Onko se oikeasti niin vaikeaa käsittää, että kun on maksettu pakolliset kulut, sitten katotaan paljonko jää loppukuun törsäilyyn! Ai niin, mut kun naapurit on lähös ulkomaille, money, money kirjoitti.
Nimimerkki Rahanmenolla ei rajoja kirjoitti: ”Eihän tuossa ole kysymys mistään muusta kuin järjen köyhyydestä. Kyllähän isotkin rahat loppuvat, jos rahankäyttö on täysin holtitonta”.
Realistinen nihilisti huomautti, että asunnon voi vaihtaa halvempaan.
– Ei löydy ymmärrystä kyseisiin tilanteisiin hankkiutuneelle. Jos asunto on liian kallis, se pitää vaihtaa halvempaan. Sama pätee muihinkin asioihin, elämä on mitoitettava tulojen mukaan. Jos sitä "länsimaista elintasoa" ei pysty pitämään yllä niin silloin ei pidä!
”Köyhät rikkaat” saivat myös ymmärrystä
Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet hutkimaan ”köyhiä rikkaita” surkeasta taloudenpidosta. Monien kommentoijien mielestä myös suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy vikaa, erityisesti verotuksesta.
– 4500e/kk tuloilla puolet menee jo veroihin. Pääkaupunkiseudulla jos yksin asuu, niin ei tuolla herroiksi elele. Etenkin jos esimerkiksi lapsia, kirjoitti nimimerkki Puhutaan nettotuloista.
– Sattuneesta syystä tämän vuoden aikana tuloni nousivat väliaikaisesti, mutta niistä rahoista ei ole paljon hyötyä koska, verottaja vie käytännössä puolet kaikista tuloista, joten olen siis "hyvätuloinen köyhä" jonka suurin menoerä on verot, kirjoitti nimimerkki Suomessa ryöstöverotus.
Nimimerkki Sairas systeemi kirjoitti, että tunne on hänellekin tuttu.
– Tuttu tunne. Oma palkka 4500, mutta mitään ei jää käteen. Verottaja rankaisee ensin kovasti ja sitten pitää käteen jäävällä osalla hoitaa arjen kulut ja niitähän parin lapsen kanssa riittää: asuminen, auto, ruoka, päivähoito, vakuutukset ym. Ilman luottokortteja oltaisiin kuoltu nälkään jo moneen kertaan. Vaimo oli pari edellistä vuotta peruspäivärahalla/koulutuksessa äitiyslomien jälkeen. Nyt pääsi onneksi töihin joten tilanne helpottaa. Sen minä vaan sanon että suurin epäkohta suomessa on tuloverotus joka ei ota mitenkään huomioon puolison tuloja tai huollettavien lasten lukumäärää. Kannatan perheverotukseen siirtymistä!
Löytyi heitäkin, joille ratkaisu on ollut tietoinen. Esimerkkinä nimimerkillä Tuhluri kirjoittanut lukija.
– Reilu neljä tonnia kilahtaa tilille joka kuukausi, mutta siltikin kuun vika viikko on aina yhtä kituuttamista. Korttiluotot tapissa. Pitää olla autoa, prätkää, villakangaspukuja sekä 300€ kenkiä. Täältä kun lähdetään, mitään ei saada mukaan. Siinä hetkessä pitää olla lainat tapissa ja fasiliteetit kohillaan!
IS
tiistai 4. elokuuta 2015
1.8.2015 Hallitus uhkaa heikentää perusturvaa Perusturvan heikkeneminen merkitsee suhteellisen köyhyyden lisääntymistä Suomessa.
Hallitus uhkaa heikentää perusturvaa
Perusturvan heikkeneminen merkitsee suhteellisen köyhyyden lisääntymistä Suomessa.
1.8.2015 09:46
Hallitusohjelman esitykset lisäävät toteutuessaan tuloeroja ja heikentävät perusturvan, kuten työttömyysetuuksien ostovoimaa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perusturvan riittävyyden arviointiryhmä.
THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että jos esitykset toteutuvat, ne tekevät monilta osin tyhjiksi edellisten hallitusten vuosina 2011–2015 tekemät vahvistukset perusturvaan.
Kiviniemen, Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana merkittävimpiä perusturvan parannuksia olivat takuueläkeuudistus sekä työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotukien korotukset. Hallituskausilla esimerkiksi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden ja opiskelijoiden perusturva parani merkittävästi.
– Samalla korjattiin viimeinkin perusturva reaalisesti sille tasolle, mikä se oli ennen 90-luvun lamaa, Moisio sanoo.
Vuonna 2010 säädettiin laki, jonka mukaan perusturvan riittävyyttä ja pienituloisten tulojen kehitystä arvioidaan joka vaalikauden päätteeksi. Moisio muistuttaa, että nykyisen hallituksen päätösten vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti vasta hallituskauden lopussa. Vuonna 2019 julkaistaan historian kolmas perusturvan riittävyyden arviointiraportti.
"Vaarana vääristyminen"
Merkittävimmin perusturvaa uhkaavat heikentää Moision mukaan hallituksen suunnittelema perusturvan indeksikorotusten jäädyttäminen ja toisaalta toimeentulotuen jättäminen jäädytysten ulkopuolelle. Se on ongelmallista, jos inflaatio kiihtyy, eivätkä muut tuet kuin toimeentulotuki pysy hintojen muutoksen perässä.
– Vaarana on vääristyminen niin, että toimeentulotuki nousee korkeammaksi kuin työttömyysturva. Nettona ne ovat samaa tasoa jo nykyään, Moisio sanoo.
Toinen merkittävä perusturvan heikennys koskee tutkijan mukaan eläkeläisiä, joiden asumistuesta hallitus aikoo leikata pois neljäsosan yhdistämällä sen yleiseen asumistukeen.
– Se rikkoo logiikan, jonka mukaan eläkkeen kuuluisi olla tasoltaan tilapäiseksi tarkoitettua perusturvaa korkeampi. Pitkäaikaisena tukena eläkkeen pitäisi pystyä kattamaan kestokulutushyödykkeet, kuten jääkaapit, vaatteet ja auto, Moisio selvittää.
Köyhyys lisääntyy
Perusturvan heikkeneminen merkitsee suhteellisen köyhyyden lisääntymistä Suomessa. Moision mukaan hallitusohjelma ei revi dramaattista kuilua pieni- ja suurituloisten välille. Pitkällä aikavälillä tuloerojen kasvu voi kiihdyttää syrjäytymistä sekä vaikeuttaa pienituloisten työllistymistä ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö ei tavoita yhteiskunnan yleiseksi minimiksi katsottua elintasoa, vaikka tällä olisikin riittävä elintaso biologisten perustarpeiden, kuten nälän tyydyttämiseen.
– Oletetaan, että työnhakijalla on puhelin, josta henkilön tavoittaa. Välttämättömyyksiä on tullut myös tietokoneesta ja pääsystä internetiin, joita ilman ei välttämättä pärjää nykypäivän Suomessa, Moisio selittää.
Raaimmillaan lisääntyvä eriarvoisuus peilautuu tutkijan mielestä kouluihin, jossa osalla lapsista on kalliit älypuhelimet, ja ne kenellä ei ole sellaiseen varaa, jäävät joukon ulkopuolelle.
– Aikuisten maailmassa eriarvoisuus näkyy piilotellummin, eikä niin selvästi hyppää silmille.
"Pitkälti arvovalintoja"
Hallitus on perustellut leikkausten kohdistumista eniten pienituloisiin sillä, että säästöt on tehtävä siellä, missä rahaa kuluu.
Moision mukaan perusturvan tason pitäminen suhteutettuna palkkoihin ja yleiseen elintasoon on mahdollista, vaikka se ei halvaksi tulisikaan. Tutkija ei ota kantaa siihen, pitäisikö niin tehdä.
– Poliittinen päätöksenteko on pitkälti arvovalintoja. Myönteistä on, että edellytykset päätösten vaikutusten arvioinnille ovat paremmat ja että ne tekee ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaryhmä.
Yhteiskunta- ja taloustieteen tutkimuksessa tuloerojen kasvuun suhtauduttiin myönteisesti vielä 2000-luvun puoleen väliin saakka. Tuloerojen nähtiin lisäävän kannusteita työelämään ja siten hyödyttävän talouskasvua. Sittemmin asiantuntijoiden valtavirran kelkka on kääntynyt täysin.
– Suuret tuloerot heikentävät talouskasvua.
Perusturvan heikkeneminen merkitsee suhteellisen köyhyyden lisääntymistä Suomessa.
1.8.2015 09:46
Hallitusohjelman esitykset lisäävät toteutuessaan tuloeroja ja heikentävät perusturvan, kuten työttömyysetuuksien ostovoimaa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perusturvan riittävyyden arviointiryhmä.
THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että jos esitykset toteutuvat, ne tekevät monilta osin tyhjiksi edellisten hallitusten vuosina 2011–2015 tekemät vahvistukset perusturvaan.
Kiviniemen, Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana merkittävimpiä perusturvan parannuksia olivat takuueläkeuudistus sekä työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotukien korotukset. Hallituskausilla esimerkiksi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden ja opiskelijoiden perusturva parani merkittävästi.
– Samalla korjattiin viimeinkin perusturva reaalisesti sille tasolle, mikä se oli ennen 90-luvun lamaa, Moisio sanoo.
Vuonna 2010 säädettiin laki, jonka mukaan perusturvan riittävyyttä ja pienituloisten tulojen kehitystä arvioidaan joka vaalikauden päätteeksi. Moisio muistuttaa, että nykyisen hallituksen päätösten vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti vasta hallituskauden lopussa. Vuonna 2019 julkaistaan historian kolmas perusturvan riittävyyden arviointiraportti.
"Vaarana vääristyminen"
Merkittävimmin perusturvaa uhkaavat heikentää Moision mukaan hallituksen suunnittelema perusturvan indeksikorotusten jäädyttäminen ja toisaalta toimeentulotuen jättäminen jäädytysten ulkopuolelle. Se on ongelmallista, jos inflaatio kiihtyy, eivätkä muut tuet kuin toimeentulotuki pysy hintojen muutoksen perässä.
– Vaarana on vääristyminen niin, että toimeentulotuki nousee korkeammaksi kuin työttömyysturva. Nettona ne ovat samaa tasoa jo nykyään, Moisio sanoo.
Toinen merkittävä perusturvan heikennys koskee tutkijan mukaan eläkeläisiä, joiden asumistuesta hallitus aikoo leikata pois neljäsosan yhdistämällä sen yleiseen asumistukeen.
– Se rikkoo logiikan, jonka mukaan eläkkeen kuuluisi olla tasoltaan tilapäiseksi tarkoitettua perusturvaa korkeampi. Pitkäaikaisena tukena eläkkeen pitäisi pystyä kattamaan kestokulutushyödykkeet, kuten jääkaapit, vaatteet ja auto, Moisio selvittää.
Köyhyys lisääntyy
Perusturvan heikkeneminen merkitsee suhteellisen köyhyyden lisääntymistä Suomessa. Moision mukaan hallitusohjelma ei revi dramaattista kuilua pieni- ja suurituloisten välille. Pitkällä aikavälillä tuloerojen kasvu voi kiihdyttää syrjäytymistä sekä vaikeuttaa pienituloisten työllistymistä ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö ei tavoita yhteiskunnan yleiseksi minimiksi katsottua elintasoa, vaikka tällä olisikin riittävä elintaso biologisten perustarpeiden, kuten nälän tyydyttämiseen.
– Oletetaan, että työnhakijalla on puhelin, josta henkilön tavoittaa. Välttämättömyyksiä on tullut myös tietokoneesta ja pääsystä internetiin, joita ilman ei välttämättä pärjää nykypäivän Suomessa, Moisio selittää.
Raaimmillaan lisääntyvä eriarvoisuus peilautuu tutkijan mielestä kouluihin, jossa osalla lapsista on kalliit älypuhelimet, ja ne kenellä ei ole sellaiseen varaa, jäävät joukon ulkopuolelle.
– Aikuisten maailmassa eriarvoisuus näkyy piilotellummin, eikä niin selvästi hyppää silmille.
"Pitkälti arvovalintoja"
Hallitus on perustellut leikkausten kohdistumista eniten pienituloisiin sillä, että säästöt on tehtävä siellä, missä rahaa kuluu.
Moision mukaan perusturvan tason pitäminen suhteutettuna palkkoihin ja yleiseen elintasoon on mahdollista, vaikka se ei halvaksi tulisikaan. Tutkija ei ota kantaa siihen, pitäisikö niin tehdä.
– Poliittinen päätöksenteko on pitkälti arvovalintoja. Myönteistä on, että edellytykset päätösten vaikutusten arvioinnille ovat paremmat ja että ne tekee ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaryhmä.
Yhteiskunta- ja taloustieteen tutkimuksessa tuloerojen kasvuun suhtauduttiin myönteisesti vielä 2000-luvun puoleen väliin saakka. Tuloerojen nähtiin lisäävän kannusteita työelämään ja siten hyödyttävän talouskasvua. Sittemmin asiantuntijoiden valtavirran kelkka on kääntynyt täysin.
– Suuret tuloerot heikentävät talouskasvua.
4.8.2015. Inhimillisiä uutisia 3.8.2015 / Teksti: Helmiina Suhonen ja Lorenz Backman
5 MYYTTIÄ JA FAKTAA TOIMEENTULOTUESTA
Cover
ONKO TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN NOLOA? SAAKO RAHAA PAREMMIN, JOS OSAA KERTOA NYYHKYTARINOITA? PÄÄTOIMITTAJAMME LORENZ BACKMAN KÄVI ESITTÄMÄSSÄ VIISI VÄITETTÄ TOIMEENTULOTUESTA JOENSUUN SOSSUFOORUMISSA, MISSÄ ASIASTA PUHUTAAN SUORAAN JA ILMAN KAPULAKIELTÄ.
Toimeentulotukeen liittyy paljon ennakkoluuloja. Lorenz Backman esitti viisi yleistä väitettä yli 15 vuotta sosiaalihuollon asiakkaana olleelle Jarkolle, 46, joka on elänyt päihteetöntä elämää Joensuussa parin vuoden ajan. Samoihin väitteisiin vastasi myös aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Arja Pöntinen-Heinonen, joka on tehnyt yli 20 vuotta töitä sosiaalialalla.
1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN HÄVETTÄÄ. SE KERTOO, ETTÄ ON EPÄONNISTUNUT ELÄMÄSSÄ.
Jarkko: ”Pujottelen ulos keskusteluista, joissa ihmiset puhuvat töistään. En pysty rehellisesti kertomaan, että haen sossusta tukia. Ihmisille tulee helposti ennakkoluuloja, ja toisen ihmisen kohtaaminen häiriintyy.
Sosiaalitoimistoon meno oli ensimmäisellä kerralla vaikeaa. Koin paremmuutta siitä, että sinne ei tarvinnut mennä. Elätin itseni satunnaisilla töillä. Olen edelleen sossun asiakas, ja se vaivaa minua. Haluaisin tehdä töitä tai ehkä käydä keskenjääneen peruskoulun loppuun.
Varmasti normaalisti pärjäävää hävettää mennä hakemaan apua samaan paikkaan narkkareiden ja juoppojen kanssa. Elämässä jeesinkiä voi tarvita kuka vain. Häpeäminen on turhaa, koska tuen avulla pääsee taas jaloilleen.”
Arja: ”Eri ikäpolvissa tukeen suhtaudutaan eri tavoin. Ikääntynyt pyytää anteeksi, että hakee apua. Työikäinen sanoo, että asia hävettää. Nuoret taas sanovat, että se on minulle kuuluva raha, anna se tänne. Suomalaisilla on tiukassa sellainen käsitys, että täällä pitää pärjätä. Työtä on kaikille, kun vain haluaa tehdä. Mutta sitä työtä ei oikeasti ole.”
2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN ON VAIKEAA PAPERINPYÖRITYSTÄ, MINKÄ VUOKSI MONI JÄTTÄÄ TUEN HAKEMATTA.
Jarkko: ”Olen välillä ollut haluton täyttämään erilaisia papereita. Sellaiseen ei ollut voimia, ja lisäksi minulla on lukihäiriö. Ärsytti, miksi sieltä koneelta ei voinut katsoa näitä asioita, vaan aina vaadittiin erilaisia lappuja. Lomakkeiden tekstit olivat minulle munkkilatinaa. Mitä tarkoittaa harkinnanvarainen? En ollut tarvinnut tällaisia termejä koskaan.”
Arja: ”Olen samaa mieltä. Nämä asiat ovat vaikeita. Nykyinen byrokratia vain luo tarvetta hakea toimeentulotukea. Jos pienimpiä perustuloja nostettaisiin, ihmisten ei tarvitsisi hakea esimerkiksi pienen eläkkeen lisäksi toimeentulotukea.”
3. PÄIHDERIIPPUVAINEN TAI MAAHANMUUTTAJA SAA HELPOMMIN SOSIAALIHUOLLOSTA RAHAA KUIN KOKO ELÄMÄNSÄ REHELLISTÄ TYÖTÄ TEHNYT SYNTYPERÄINEN SUOMALAINEN.
Jarkko: ”Kun olin katkera ja vihainen, ajattelin, että muut saavat helpommin rahaa. Minusta kyllä näki pahimpina aikoina, että selvästi tarvitsen apua. Sossussa sellaisen ihmisen asioita käydään varmasti tarkemmin läpi, kenellä näyttäisi asiat olevan kunnossa.”
Arja: ”Ei pidä paikkaansa. Tämä on perusväite, jonka aina kuulee: te annatte vain juopoille tukia. Usein vika löytyy muista, kun ihminen ei ole kohdannut omaa tilannettaan. Pitkään työttömänä ollut ihminen kääntyy sisäänpäin. Silloin kokee, että muut ihmiset ovat vain esteenä.”
4. NYYHKYTARINOITA KERTOMALLA SAA PAREMMIN RAHAA KUIN PELKÄLLÄ HAKULOMAKKEELLA.
Jarkko: ”Aikaisemmin ajattelin, että jotkut osaavat käyttää hyväkseen uhrin roolia. Sitä yritti tehdä itsekin ammatin sosiaalihuollossa käymisestä. Se oli eräänlaista kilpailua: harkinnanvarainen päätös oli saavutettu voitto. Jos rahaa ei tullut, ajattelin että silloin minun juttuni tai naamani ei vain miellyttänyt.”
Arja: ”Ei saa. Sosiaalityöntekijä kartoittaa tilanteen aina perusteellisesti. En usko, että teatteri menee läpi. Jotenkin se oma huono olo pitäisi pystyä dokumentoimaan. Päivystyksessä kyllä kuulee aina melkoisia tarinoita.”
5. TOIMEENTULOTUEN HAKIJA ON SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLE VAIN HAKULOMAKE JA NUMERO TILASTOSSA.
Jarkko: ”En ole tavannut sosiaalihoitajaa kasvokkain pariin vuoteen. Tapaamista pitää anoa. Alemmuuden tunne usein estää ihmistä vaatimaan apua. En itsekään osannut tehdä sitä. Nykyisin asiat hoidetaan paperiruljanssilla. Sekaisin menneelle ihmiselle yksinkertaisetkin asiat ovat ylitsepääsemättömiä.
Sosiaalityöntekijöiden kohtelu on aina ollut ihmeen hyvää, mutta työntekijöiden vaihtuminen on ollut turhauttavaa. Luultavasti papereiden käsittely on helpompaa, jos asiakkaan kanssa ei synny tunnesidettä.”
Arja: ”Asiakkaat valittavat, jos sosiaalityöntekijä vaihtuu. He tottuvat asioimaan tietyn ihmisen kanssa, ja tulee tunne, että toinen tuntee. Tässä työssä kohdataan aina ihminen. Joidenkin ihmisten tarinat jäävät pysyvästi mieleen. Yhteyden luominen on hidasta ja pitkäaikaista työtä. Joidenkin kanssa iloitaan yhdestä selvästä päivästä tai siitä, että on itse omatoimisesti käynyt terveyskeskuksessa.”
FAKTAA: TOIMEENTULOTUKI
Toimeentulotuki on viimesijainen ja tilapäiseksi tarkoitettu tuki henkilöille ja perheille, joiden varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.
Tukea voi hakea hakulomakkeella tai sähköisesti oman asuinkunnan sosiaalitoimistosta.
Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle.
Cover
ONKO TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN NOLOA? SAAKO RAHAA PAREMMIN, JOS OSAA KERTOA NYYHKYTARINOITA? PÄÄTOIMITTAJAMME LORENZ BACKMAN KÄVI ESITTÄMÄSSÄ VIISI VÄITETTÄ TOIMEENTULOTUESTA JOENSUUN SOSSUFOORUMISSA, MISSÄ ASIASTA PUHUTAAN SUORAAN JA ILMAN KAPULAKIELTÄ.
Toimeentulotukeen liittyy paljon ennakkoluuloja. Lorenz Backman esitti viisi yleistä väitettä yli 15 vuotta sosiaalihuollon asiakkaana olleelle Jarkolle, 46, joka on elänyt päihteetöntä elämää Joensuussa parin vuoden ajan. Samoihin väitteisiin vastasi myös aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Arja Pöntinen-Heinonen, joka on tehnyt yli 20 vuotta töitä sosiaalialalla.
1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN HÄVETTÄÄ. SE KERTOO, ETTÄ ON EPÄONNISTUNUT ELÄMÄSSÄ.
Jarkko: ”Pujottelen ulos keskusteluista, joissa ihmiset puhuvat töistään. En pysty rehellisesti kertomaan, että haen sossusta tukia. Ihmisille tulee helposti ennakkoluuloja, ja toisen ihmisen kohtaaminen häiriintyy.
Sosiaalitoimistoon meno oli ensimmäisellä kerralla vaikeaa. Koin paremmuutta siitä, että sinne ei tarvinnut mennä. Elätin itseni satunnaisilla töillä. Olen edelleen sossun asiakas, ja se vaivaa minua. Haluaisin tehdä töitä tai ehkä käydä keskenjääneen peruskoulun loppuun.
Varmasti normaalisti pärjäävää hävettää mennä hakemaan apua samaan paikkaan narkkareiden ja juoppojen kanssa. Elämässä jeesinkiä voi tarvita kuka vain. Häpeäminen on turhaa, koska tuen avulla pääsee taas jaloilleen.”
Arja: ”Eri ikäpolvissa tukeen suhtaudutaan eri tavoin. Ikääntynyt pyytää anteeksi, että hakee apua. Työikäinen sanoo, että asia hävettää. Nuoret taas sanovat, että se on minulle kuuluva raha, anna se tänne. Suomalaisilla on tiukassa sellainen käsitys, että täällä pitää pärjätä. Työtä on kaikille, kun vain haluaa tehdä. Mutta sitä työtä ei oikeasti ole.”
2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN ON VAIKEAA PAPERINPYÖRITYSTÄ, MINKÄ VUOKSI MONI JÄTTÄÄ TUEN HAKEMATTA.
Jarkko: ”Olen välillä ollut haluton täyttämään erilaisia papereita. Sellaiseen ei ollut voimia, ja lisäksi minulla on lukihäiriö. Ärsytti, miksi sieltä koneelta ei voinut katsoa näitä asioita, vaan aina vaadittiin erilaisia lappuja. Lomakkeiden tekstit olivat minulle munkkilatinaa. Mitä tarkoittaa harkinnanvarainen? En ollut tarvinnut tällaisia termejä koskaan.”
Arja: ”Olen samaa mieltä. Nämä asiat ovat vaikeita. Nykyinen byrokratia vain luo tarvetta hakea toimeentulotukea. Jos pienimpiä perustuloja nostettaisiin, ihmisten ei tarvitsisi hakea esimerkiksi pienen eläkkeen lisäksi toimeentulotukea.”
3. PÄIHDERIIPPUVAINEN TAI MAAHANMUUTTAJA SAA HELPOMMIN SOSIAALIHUOLLOSTA RAHAA KUIN KOKO ELÄMÄNSÄ REHELLISTÄ TYÖTÄ TEHNYT SYNTYPERÄINEN SUOMALAINEN.
Jarkko: ”Kun olin katkera ja vihainen, ajattelin, että muut saavat helpommin rahaa. Minusta kyllä näki pahimpina aikoina, että selvästi tarvitsen apua. Sossussa sellaisen ihmisen asioita käydään varmasti tarkemmin läpi, kenellä näyttäisi asiat olevan kunnossa.”
Arja: ”Ei pidä paikkaansa. Tämä on perusväite, jonka aina kuulee: te annatte vain juopoille tukia. Usein vika löytyy muista, kun ihminen ei ole kohdannut omaa tilannettaan. Pitkään työttömänä ollut ihminen kääntyy sisäänpäin. Silloin kokee, että muut ihmiset ovat vain esteenä.”
4. NYYHKYTARINOITA KERTOMALLA SAA PAREMMIN RAHAA KUIN PELKÄLLÄ HAKULOMAKKEELLA.
Jarkko: ”Aikaisemmin ajattelin, että jotkut osaavat käyttää hyväkseen uhrin roolia. Sitä yritti tehdä itsekin ammatin sosiaalihuollossa käymisestä. Se oli eräänlaista kilpailua: harkinnanvarainen päätös oli saavutettu voitto. Jos rahaa ei tullut, ajattelin että silloin minun juttuni tai naamani ei vain miellyttänyt.”
Arja: ”Ei saa. Sosiaalityöntekijä kartoittaa tilanteen aina perusteellisesti. En usko, että teatteri menee läpi. Jotenkin se oma huono olo pitäisi pystyä dokumentoimaan. Päivystyksessä kyllä kuulee aina melkoisia tarinoita.”
5. TOIMEENTULOTUEN HAKIJA ON SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLE VAIN HAKULOMAKE JA NUMERO TILASTOSSA.
Jarkko: ”En ole tavannut sosiaalihoitajaa kasvokkain pariin vuoteen. Tapaamista pitää anoa. Alemmuuden tunne usein estää ihmistä vaatimaan apua. En itsekään osannut tehdä sitä. Nykyisin asiat hoidetaan paperiruljanssilla. Sekaisin menneelle ihmiselle yksinkertaisetkin asiat ovat ylitsepääsemättömiä.
Sosiaalityöntekijöiden kohtelu on aina ollut ihmeen hyvää, mutta työntekijöiden vaihtuminen on ollut turhauttavaa. Luultavasti papereiden käsittely on helpompaa, jos asiakkaan kanssa ei synny tunnesidettä.”
Arja: ”Asiakkaat valittavat, jos sosiaalityöntekijä vaihtuu. He tottuvat asioimaan tietyn ihmisen kanssa, ja tulee tunne, että toinen tuntee. Tässä työssä kohdataan aina ihminen. Joidenkin ihmisten tarinat jäävät pysyvästi mieleen. Yhteyden luominen on hidasta ja pitkäaikaista työtä. Joidenkin kanssa iloitaan yhdestä selvästä päivästä tai siitä, että on itse omatoimisesti käynyt terveyskeskuksessa.”
FAKTAA: TOIMEENTULOTUKI
Toimeentulotuki on viimesijainen ja tilapäiseksi tarkoitettu tuki henkilöille ja perheille, joiden varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.
Tukea voi hakea hakulomakkeella tai sähköisesti oman asuinkunnan sosiaalitoimistosta.
Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle.
4.8.2015 MUISTI PETTÄÄ
Juurikin näin, piti myös maksaa ne puhelinlakut, jotka olin sopinut maksavani 19.8.2015.
Niin, millä rahalla silloin maksan , kun ei sitä rahaa ole .
Eli , näin siinä kävi tilillä 110,67 € ja laskujen jälkeen 8,02 € .
Elänkö tällä tämän kuukauden loppuun.
Kyllä.
En.
Seurakunnaltakin sain 25 € kauppaan, mutta meni ihan perus elintarvikkeisiin ja pesuaineisiin.
Monilla varmasti tiukempaa, en vähättele heitä yhtään.
Avustujärjestöjen sivuilla voi, lukea monenlaisista avustukohteista.
Miten kirjoittavat osaavat kertoa tilanteensa niin toivottomiksi, tai jos auttaja käy heillä/henkilöllä näkee tilanteen toivottomana, että heitä on pakko auttaa.
Monesti kertoo perheestä/henkilöstä tämän järjestön työntekijä, ja silloin saattaa ahdistua perheen tilanteesta, ja kertoo sen omalla ahdistavalla tavalla, miten vaikea tilanne on.
Johtuu varmasti moni ongelmallisista perheistä/henkilöstä, on paljon lapsia, sairaita, asunto lainoja, velkoja yms. ja mitä kaikkea ei kerrota julkisesti.
Miten perhe/henkilö on joutunut tähän tilanteeseen.
Onko vuosien saatossa vaan ajauduttu ahdinkoon.
Pienet tulot, ja suuret menot.
Minulla on lapsi/aikuinen, ei asu kotonani, olen sairas, ei asuntovelkaa mutta,pankkilaina, kulutusluottoja, pikavippejä yms. kyllä löytyy vaikka muille jakaa.Olen vuosien saatossa vaan ajautunut ahdinkoon.
Pienet tulotkin löytyy.
Mutta olen jotenkin , selvinnyt vaikka vaikeaa on ollut ja varmasti tulee olemaankin.
Väärät ratkaisut, esim. juuri puhelinlaskun siirtäminen, hetkellinen helpotus, mutta loppu pelissä ihan järjetön ratkaisu.
Tällaiset aatokset heräsivät tiistai aamulla. Auringon paisteessa.
Niin, millä rahalla silloin maksan , kun ei sitä rahaa ole .
Eli , näin siinä kävi tilillä 110,67 € ja laskujen jälkeen 8,02 € .
Elänkö tällä tämän kuukauden loppuun.
Kyllä.
En.
Seurakunnaltakin sain 25 € kauppaan, mutta meni ihan perus elintarvikkeisiin ja pesuaineisiin.
Monilla varmasti tiukempaa, en vähättele heitä yhtään.
Avustujärjestöjen sivuilla voi, lukea monenlaisista avustukohteista.
Miten kirjoittavat osaavat kertoa tilanteensa niin toivottomiksi, tai jos auttaja käy heillä/henkilöllä näkee tilanteen toivottomana, että heitä on pakko auttaa.
Monesti kertoo perheestä/henkilöstä tämän järjestön työntekijä, ja silloin saattaa ahdistua perheen tilanteesta, ja kertoo sen omalla ahdistavalla tavalla, miten vaikea tilanne on.
Johtuu varmasti moni ongelmallisista perheistä/henkilöstä, on paljon lapsia, sairaita, asunto lainoja, velkoja yms. ja mitä kaikkea ei kerrota julkisesti.
Miten perhe/henkilö on joutunut tähän tilanteeseen.
Onko vuosien saatossa vaan ajauduttu ahdinkoon.
Pienet tulot, ja suuret menot.
Minulla on lapsi/aikuinen, ei asu kotonani, olen sairas, ei asuntovelkaa mutta,pankkilaina, kulutusluottoja, pikavippejä yms. kyllä löytyy vaikka muille jakaa.Olen vuosien saatossa vaan ajautunut ahdinkoon.
Pienet tulotkin löytyy.
Mutta olen jotenkin , selvinnyt vaikka vaikeaa on ollut ja varmasti tulee olemaankin.
Väärät ratkaisut, esim. juuri puhelinlaskun siirtäminen, hetkellinen helpotus, mutta loppu pelissä ihan järjetön ratkaisu.
Tällaiset aatokset heräsivät tiistai aamulla. Auringon paisteessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...
