THL:n tuore raportti: Perusturva ei riitä elämiseen
250 000 suomalaista elää pelkän sosiaaliturvan varassa
KOTIMAA 26.2.2015 10:00 Päivitetty 26.2.2015 12:45
Päivi Repo
HELSINGIN SANOMAT
PETE AARRE-AHTIO
Perusturva kattaa arvion mukaan noin 70 prosenttia yksin asuvan kohtuullisesta minimikulutuksesta.
Jo neljännesmiljoona suomalaista elää lähes kokonaan perustason sosiaaliturvan varassa. Suurin osa heistä on nuoria, 20–40-vuotiaita.
Perusturvan taso koheni hieman päättymässä olevalla vaalikaudella, mutta se on edelleen paljon vähemmän kuin mitä ihminen tarvitsisi elämiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti toteaa.
Sitä tekemässä oli THL:n lisäksi asiantuntijoita Eläketurvakeskuksesta, Kelasta, Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Tilastokeskuksesta, Valtion taloudellisesta tarkastusvirastosta, Turun yliopistosta ja ministeriöistä.
Fakta
Perusturvaan tuli korotuksia
Perusturvaa on korotettu viime vuosina noin 9 prosenttia vuodesta 2011.
Takuueläke tuli voimaan 2011, ja seuraavana vuonna nostettiin työttömyysturvan tasoa ja toimeentulotuen perusosaa.
Viime vuonna korotettiin opintolainaa ja työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus.
Asumistuki uudistettiin tänä vuonna, ja ansiotuloihin tuli suojaosuus. Lapsilisiä leikattiin 8 prosenttia.
Viisi vuotta voimassa ollut laki velvoittaa seuraamaan perusturvan riittävyyttä. Perusturvalla tarkoitetaan pienintä sosiaaliturvaa työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntyessä.
Tämän turvan varassa on nyt 26 000 ihmistä enemmän kuin 2011. Vaikka turvan taso nousi 8 prosenttia vuodesta 2011, se on edelleen liian alhainen, raportti toteaa.
Kuluttajatutkimuskeskus laski viime vuonna minimisummat, joilla voi elää kohtuullisesti. Se on yksinasuvalle asumismenojen jälkeen 675 euroa kuussa ja eläkeläiselle 605 euroa.
Perusturvan varassa ei pääse näihin lukuihin, vaan turva jää 71 prosenttiin minimistä: 479 euroon kuussa asumismenojen jälkeen yksin asuvalle ja 430 euroon eläkeläiselle.
Perusturva on paljon pienempi kuin keskimääräinen palkka. Keskipalkkaiselle jää asumisen jälkeen käyttöön lähes 2000 euroa kuussa.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota tähän eroon jo pari kertaa. Ensin se havaitsi eron Suomen raporteista pari vuotta sitten. Helmikuun alussa se ilmoitti, että taso on liian alhainen.
Ilmoitus oli ratkaisu suomalaisen järjestön kanteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa Suomi katsoi, että komitea oli laskenut perusturvan tason väärin.
Torstaina ministeriön tilaama raportti tuli samaan tulokseen kuin komitea.
torstai 26. helmikuuta 2015
tiistai 24. helmikuuta 2015
24.03.2015 RAJA VASTAAN
KOHTAAKO AVUTARVISIJAT SEKÄ AVUNSAAJAT TOISENSA ENTÄ AVUNANTAJAT ?
Tätä ja montaa muuta asiaa olen miettinyt, ja sitä myös onko ylenpalttinen ahneus vienyt kaikelta tältä merkityksensä.
Avunsaajat ovat ottaneet vastaa saamat avut.
Ja avuntarvisijat odottavat apua, saako sen , sitä ei kukaan tiedä.
Avunantaja antavat vähistään, toiset antamisen ilosta.
Lahjoittajiakin on mutta niitä tarvittaisiin enemmän.
Erilaiset järjestöt tuottavat apua, ottamatta kuitenkaan siitä minkäänlaista hyötyä.
Samanlainen asia on asunnottomuuden kanssa, asuntoja annetaan hyvin perustein ja hyville ihmisille.
Eli työssä käyvä, hyvin tienaava, ja perheellinen, tupakoimaton, lemmikkieläimetön luottotiedollinen.
Saat asunnon.
Mutta entäs sellainen jolla asiat ovatkin heikommin, tai oikeastaan ihan toivoton tapaus.
Työtön, luottotiedoton, perheetön, sinkku, lemmikkieläin on ja samoin poltetaan tupakkaa tai jopa pilveä, ja vuokrarästejäkin löytyy.
Olin eilen sellaisella vaalikiertue tapahtumassa, jossa pohdittiin juuri näitä asioita, asunnottomuutta, alkoholiriippuvaisia ja jopa huumevieroituksessa olevia, kunnostautuneita tarvitsevat tukea asumiseen.
Siellä vedettiin esille, sellainen mahdollisuus , jotta olisi valtiolla niin sanottu tili josta maksettaisiin vuokrarästejä, ja voisi muuttaa sitten kaupungin asuntoon. En muista mikä sen nimitys oli, mutta osa oli sitä mieltä , että tälläistä mahdollisuutta ei hyväksytä, ei varmaan sellaisenaan, voisihan olla sellainen, että rästit maksettaisiin takaisin kun tilanne henkilöllä tasaantuisi, ja saataisiin maksuohjelmaa .
Vähän kuin sosiaaliluototus tai takuusäätiön laina .
Mutta kun asuntoja ei anneta tällaisille normi asunnoista , vaan ainoastaan näistä tukiasunnoista , joissa saattaa esim. alkoholi ja huumeen käytöt lisääntyä, seura tekee kaltaisekseen. Ja luonne ratkaisee myös, seura vetää puoleensa.
Mutta tämä on sitä politiikkaa ja saas nähdä kuka vaalipuolue ottaa kantaa tähän.
Ja kuka vetää, saaliin puolueelleen.
Tulee meinaan aikamoinen vaali.
Mutta , nämä taloussasiat ovat vaarallisia, jos ei puhu totta ja pidä puoliaan.
Valheelle on turha perustaa mitään.
Itse ole puhunut teille totta. Tai siis kirjoittanut.
Tätäkin olen miettinyt, onko tästä valittamisesta tai kirjoittamisesta mitään hyötyä minulle enää.
Harmittaa välillä niin vietävästi.
Mutta sehän on terveen ihmisen merkki.
Eikä muuta kuin, että tästä taas jatketaan.
Ps. pankkilainaa enää : 9 733,93 € .
Tätä ja montaa muuta asiaa olen miettinyt, ja sitä myös onko ylenpalttinen ahneus vienyt kaikelta tältä merkityksensä.
Avunsaajat ovat ottaneet vastaa saamat avut.
Ja avuntarvisijat odottavat apua, saako sen , sitä ei kukaan tiedä.
Avunantaja antavat vähistään, toiset antamisen ilosta.
Lahjoittajiakin on mutta niitä tarvittaisiin enemmän.
Erilaiset järjestöt tuottavat apua, ottamatta kuitenkaan siitä minkäänlaista hyötyä.
Samanlainen asia on asunnottomuuden kanssa, asuntoja annetaan hyvin perustein ja hyville ihmisille.
Eli työssä käyvä, hyvin tienaava, ja perheellinen, tupakoimaton, lemmikkieläimetön luottotiedollinen.
Saat asunnon.
Mutta entäs sellainen jolla asiat ovatkin heikommin, tai oikeastaan ihan toivoton tapaus.
Työtön, luottotiedoton, perheetön, sinkku, lemmikkieläin on ja samoin poltetaan tupakkaa tai jopa pilveä, ja vuokrarästejäkin löytyy.
Olin eilen sellaisella vaalikiertue tapahtumassa, jossa pohdittiin juuri näitä asioita, asunnottomuutta, alkoholiriippuvaisia ja jopa huumevieroituksessa olevia, kunnostautuneita tarvitsevat tukea asumiseen.
Siellä vedettiin esille, sellainen mahdollisuus , jotta olisi valtiolla niin sanottu tili josta maksettaisiin vuokrarästejä, ja voisi muuttaa sitten kaupungin asuntoon. En muista mikä sen nimitys oli, mutta osa oli sitä mieltä , että tälläistä mahdollisuutta ei hyväksytä, ei varmaan sellaisenaan, voisihan olla sellainen, että rästit maksettaisiin takaisin kun tilanne henkilöllä tasaantuisi, ja saataisiin maksuohjelmaa .
Vähän kuin sosiaaliluototus tai takuusäätiön laina .
Mutta kun asuntoja ei anneta tällaisille normi asunnoista , vaan ainoastaan näistä tukiasunnoista , joissa saattaa esim. alkoholi ja huumeen käytöt lisääntyä, seura tekee kaltaisekseen. Ja luonne ratkaisee myös, seura vetää puoleensa.
Mutta tämä on sitä politiikkaa ja saas nähdä kuka vaalipuolue ottaa kantaa tähän.
Ja kuka vetää, saaliin puolueelleen.
Tulee meinaan aikamoinen vaali.
Mutta , nämä taloussasiat ovat vaarallisia, jos ei puhu totta ja pidä puoliaan.
Valheelle on turha perustaa mitään.
Itse ole puhunut teille totta. Tai siis kirjoittanut.
Tätäkin olen miettinyt, onko tästä valittamisesta tai kirjoittamisesta mitään hyötyä minulle enää.
Harmittaa välillä niin vietävästi.
Mutta sehän on terveen ihmisen merkki.
Eikä muuta kuin, että tästä taas jatketaan.
Ps. pankkilainaa enää : 9 733,93 € .
24.02.2015 MENI HERMOT JA TEKSTIÄ TULI SOSIAALIASIAMIEHELLE
asiani koskee XXXXXX perusturvan toimeentulotukea .
onko tosiaan niin että mitään ylimääräistä ei saa , vaikka kuinka anoo ja pyytää nöyrästi, uhkailemallako sitä pitää saada toimeentulotukea.
olen ollut välitystili asiakkaana noin vuoden. ja sieltä maksetaan vuokra sähkö ja minun pankkilainan 266 e , jota en jätä maksamatta. koska siskoni ja perikunta ovat takaajina.
välitystilille menee ansiosidonnainen päiväraha, mistä on vähennetty 1/3 osaa ulosottoja, ja loput kirjataan minulle.
tulojani ovat
asumistuki 136,68
an.pvr 717,71 yhteensä 854,39
menoja pankkilaina 266
vuokra 484,36
autopaikka 7
lämmitys 32,01
nämä em menee välitystililtä ja tuloutus jää minulle
toimeentulotukeen
menee kanssa vuokra ja perusmenoihin laskettuja lääkäri 16,10 ja 16,80 ja lääkärimaksut 29,30 .
asumis ja perusmenot ovat yhteensä 1032,06 .
mutta tätä en ymmärrä, että kun maksetaan perustoimeentulotuen vajausta niin 177,67 .
niin tuosta vielä viedään pois nuo maksut lääkärikuluista ja sitten minulle annetaan 115,47 € ja välitystilin rahat 170 e
ja tuosta maksan itse 50 puhelinmaksua. ja pitäisi vielä yrittää maksaa 210 e kaihtimien lyhennystä oli 370 e , mutta olen nipistännyt pienistä rahoista tuota lyhennystä.
olen sanonut sossuille eli XXXXXXXX, että pitääkö ottaa välitystililtä rahat ja maksaa nuo verhot ja sitten palata takaisin välitystilin asiakkaaksi.
sanoivat että ovat antaneet minulle harkinnanvaraisena lääkekujuja ja ruokaavustusta olikohan 25 e YHDEN KERRAN JA TAISI OLLA 3 KPL KULTTUURISETELIÄ JA UIMALAAN SARJALIPPU 29 E......
EN PALJON PYYDÄ, JA KUN PYYSIN PÖLYIMURIIN RAHAA JA PYYKKIKONEESEEN, TULI VASTAUS ETTÄ EI JA ETTÄ PERUSOSAAN KUULUU HARJA JA RIKKAKIHVELI ELETÄÄN 2015 !!!!
ONKO TODELLAKIN NÄIN, ETTÄ IHMINEN VEDETÄÄN VIELÄKIN TIUKEMMALLE, JOS YRITTÄÄ KAIKKENSA PITÄÄ ELÄMÄSTÄ KIINNI NIILLÄ PIENILLÄ VOIMAVAROILLAAN....
OLEN OLLUT SAIRASLOMALLA 2012 - JATKUEN EDELLEEN....
ENS TI PITÄISI MENNÄ TAMPEREELLE KUNTOKARTOTUKSEEN , MUTTA SOSSUSTA EI OLE TULLUT TIETOA ETTÄ PÄÄSENKÖ SINNE MATKUSTAMAAN. ANTAVATKO RAHAA ......
JA SAMAAN SYSSYYN VOIN SANOA KELALTA KYSYIN VOIKO MAKSAA MATKAT, NIIN, EI VOI , KOSKA MAKSAVAT TAKAUTUVASTI SITTEN OMAVASTUUN JÄLKEEN NE MINULLE.
ELI JOUDUNKO PERUMAAN KELAN SUOSITUKSELLA KUNTOKARTOTUKSEN. MIHIN TÄMÄ SOSIAALITOIMISITON SÄÄSTELYT JOHTAA.
ILMAKOS MONI EI JAKSA TÄYTÄÄ NOITA VAADITTUJA PAPEREITA JA AJAUTUVAT SITTEN ASUNNOTTOMIKSI JA SYRJÄÄNTYNEIKSI.
KÄYN JUTTELEMASSA KERTA VIIKKOON PSYPOLILLA JA SIELTÄ KAUTTA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ HELI VIENONEN AUTTANUT MINUA. TIETÄÄ TALOUDELLISEN TILANTEENI.
SRK OLEN SAANUT RUOKASETELEITÄ.
onko tosiaan niin että mitään ylimääräistä ei saa , vaikka kuinka anoo ja pyytää nöyrästi, uhkailemallako sitä pitää saada toimeentulotukea.
olen ollut välitystili asiakkaana noin vuoden. ja sieltä maksetaan vuokra sähkö ja minun pankkilainan 266 e , jota en jätä maksamatta. koska siskoni ja perikunta ovat takaajina.
välitystilille menee ansiosidonnainen päiväraha, mistä on vähennetty 1/3 osaa ulosottoja, ja loput kirjataan minulle.
tulojani ovat
asumistuki 136,68
an.pvr 717,71 yhteensä 854,39
menoja pankkilaina 266
vuokra 484,36
autopaikka 7
lämmitys 32,01
nämä em menee välitystililtä ja tuloutus jää minulle
toimeentulotukeen
menee kanssa vuokra ja perusmenoihin laskettuja lääkäri 16,10 ja 16,80 ja lääkärimaksut 29,30 .
asumis ja perusmenot ovat yhteensä 1032,06 .
mutta tätä en ymmärrä, että kun maksetaan perustoimeentulotuen vajausta niin 177,67 .
niin tuosta vielä viedään pois nuo maksut lääkärikuluista ja sitten minulle annetaan 115,47 € ja välitystilin rahat 170 e
ja tuosta maksan itse 50 puhelinmaksua. ja pitäisi vielä yrittää maksaa 210 e kaihtimien lyhennystä oli 370 e , mutta olen nipistännyt pienistä rahoista tuota lyhennystä.
olen sanonut sossuille eli XXXXXXXX, että pitääkö ottaa välitystililtä rahat ja maksaa nuo verhot ja sitten palata takaisin välitystilin asiakkaaksi.
sanoivat että ovat antaneet minulle harkinnanvaraisena lääkekujuja ja ruokaavustusta olikohan 25 e YHDEN KERRAN JA TAISI OLLA 3 KPL KULTTUURISETELIÄ JA UIMALAAN SARJALIPPU 29 E......
EN PALJON PYYDÄ, JA KUN PYYSIN PÖLYIMURIIN RAHAA JA PYYKKIKONEESEEN, TULI VASTAUS ETTÄ EI JA ETTÄ PERUSOSAAN KUULUU HARJA JA RIKKAKIHVELI ELETÄÄN 2015 !!!!
ONKO TODELLAKIN NÄIN, ETTÄ IHMINEN VEDETÄÄN VIELÄKIN TIUKEMMALLE, JOS YRITTÄÄ KAIKKENSA PITÄÄ ELÄMÄSTÄ KIINNI NIILLÄ PIENILLÄ VOIMAVAROILLAAN....
OLEN OLLUT SAIRASLOMALLA 2012 - JATKUEN EDELLEEN....
ENS TI PITÄISI MENNÄ TAMPEREELLE KUNTOKARTOTUKSEEN , MUTTA SOSSUSTA EI OLE TULLUT TIETOA ETTÄ PÄÄSENKÖ SINNE MATKUSTAMAAN. ANTAVATKO RAHAA ......
JA SAMAAN SYSSYYN VOIN SANOA KELALTA KYSYIN VOIKO MAKSAA MATKAT, NIIN, EI VOI , KOSKA MAKSAVAT TAKAUTUVASTI SITTEN OMAVASTUUN JÄLKEEN NE MINULLE.
ELI JOUDUNKO PERUMAAN KELAN SUOSITUKSELLA KUNTOKARTOTUKSEN. MIHIN TÄMÄ SOSIAALITOIMISITON SÄÄSTELYT JOHTAA.
ILMAKOS MONI EI JAKSA TÄYTÄÄ NOITA VAADITTUJA PAPEREITA JA AJAUTUVAT SITTEN ASUNNOTTOMIKSI JA SYRJÄÄNTYNEIKSI.
KÄYN JUTTELEMASSA KERTA VIIKKOON PSYPOLILLA JA SIELTÄ KAUTTA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ HELI VIENONEN AUTTANUT MINUA. TIETÄÄ TALOUDELLISEN TILANTEENI.
SRK OLEN SAANUT RUOKASETELEITÄ.
sunnuntai 15. helmikuuta 2015
15.02.2015 MINÄ TIENAAN 739:28 € KUUKAUDESSA
Minä tienaan 739:28 € kuukaudessa, tämä tuli ensimmäisen kerran nyt helmikuussa, kun uusi verotusprosentti astui voimaan.
Alempi prosentti kuin viime vuonna 31,5 %, nyt on alku vuodesta 18,5 %.
Vaikutti heti tuloon myönteisesti 20 € tuli lisää ja myöskin ulosottoon vei 50 € enemmän.
Onhan minullakin vaikeaa, mutta valitan sen tänne, enkä iltapäivä lehtien sivuille.
Kuinka monta samanlaista kohtaloa Suomessa on? Monta, ja vielä nekin jotka ovat piilossa, sukulaisten ja ystävien tai roskiksissa tai muualla.
Tuo tarina ihan hyvä ja varmasti asianosainen saa jonkun lahjoittajan tuoman paketin, tai jopa sen Italian matkan, teatterilipun ja oopperalipun.
Hän on hetken onnellinen ja sitten paluu arkeen ja uudelleen siihen köyhyyteen.
Vähän reilulla 750 € , mitä tarkoittaa todellisuudessa.
Kun noita tarinoita kirjoitetaann, ne antaa niin paljon "joustoa" todellisuuteen.
Asioista ei kirjoiteta niin kuin ne ovat, totuus ennen kaikkea.
Noin, näin, reilu, ehkä, jos , tai vaikka.
Suurella toden näiköisyydellä käy näin.
Entä ne muut, jotka jäävät avun ulkopuolelle, mitä niiden kanssa tehdään.
Ai niin, monet eivät saa tietää edes koko juttua.
Jos ei sitten suusta suuhun kulje juttu.
Suomessa on paljon tälläistä. Olisiko Ministereiden pikkasen mietittävä: mitä tehdään
Alempi prosentti kuin viime vuonna 31,5 %, nyt on alku vuodesta 18,5 %.
Vaikutti heti tuloon myönteisesti 20 € tuli lisää ja myöskin ulosottoon vei 50 € enemmän.
Onhan minullakin vaikeaa, mutta valitan sen tänne, enkä iltapäivä lehtien sivuille.
Kuinka monta samanlaista kohtaloa Suomessa on? Monta, ja vielä nekin jotka ovat piilossa, sukulaisten ja ystävien tai roskiksissa tai muualla.
Tuo tarina ihan hyvä ja varmasti asianosainen saa jonkun lahjoittajan tuoman paketin, tai jopa sen Italian matkan, teatterilipun ja oopperalipun.
Hän on hetken onnellinen ja sitten paluu arkeen ja uudelleen siihen köyhyyteen.
Vähän reilulla 750 € , mitä tarkoittaa todellisuudessa.
Kun noita tarinoita kirjoitetaann, ne antaa niin paljon "joustoa" todellisuuteen.
Asioista ei kirjoiteta niin kuin ne ovat, totuus ennen kaikkea.
Noin, näin, reilu, ehkä, jos , tai vaikka.
Suurella toden näiköisyydellä käy näin.
Entä ne muut, jotka jäävät avun ulkopuolelle, mitä niiden kanssa tehdään.
Ai niin, monet eivät saa tietää edes koko juttua.
Jos ei sitten suusta suuhun kulje juttu.
Suomessa on paljon tälläistä. Olisiko Ministereiden pikkasen mietittävä: mitä tehdään
15.02.2015 Hemmi tienaa vain reilut 750 €/kk ja pärjää: ”Sentit on venytettävä metreiksi”
Hemmi tienaa vain reilut 750 €/kk ja pärjää: ”Sentit on venytettävä metreiksi”
Terhi Ylimäinen
Julkaistu: 15.2.2015 8:07
Ostaisinko ruokaa, lääkkeitä bussilipun vai vessapaperia? Nyt puhuvat tällaisia arjen valintoja tekemään joutuvat, suomalaisen köyhyysrajan alla elävät eläkeläiset.
Hemmi Palm, 66, istuu Helsingin Agricolan kirkon kryptassa, jossa on tiistaisin euron lounas vähävaraisille. Metallisorvarina työskennellyt Palm jäi sairauseläkkeelle 1999, kun reuma vei sormista työkyvyn.
– Kumppanini kuoli samana vuonna. Olimme yhdessä 23 vuotta. Vuoden sisällä kuolivat myös kaikki ystävät – kuka mihinkin. Silloin vedettiin matto alta, Palm muistelee elämänsä mustinta vuotta.
Nyt miehellä voisi mennä melko kivasti, jos eläke riittäisi elämiseen. Palm saa kansan- ja takuueläkettä sekä hoitotukea vain hiukan enemmän kuin köyhimmät eläkeläiset, jotka sinnittelevät alle 750 euron tuloilla.
– Vuokran lisäksi on sähkö- ja kännykkälasku. Lääkärini sanoi, että puhelin pitää olla, Hemmi Palm kertoo.
Hänellä on reuman lisäksi useita muita sairauksia, joihin hän tarvitsee lääkkeitä.
Tuiki tarpeellisista menoistaan Palm ei selviäisi mitenkään, jos hän ei saisi Kelalta vuokratukea. Silti tekee tiukkaa.
– Kaikki päälläni olevat vaatteet ovat kirpparilta. Pitäisi ostaa myös ruokaa ja bussilippu, joka maksaa 24 euroa kuukaudessa, Palm kertoo pakollisista menoistaan.
Onnellisuus on sitä, ettei tarvitse miettiä, ostanko vessapaperia vai leipää.
Helsingin Kalliossa asuva Palm tarvitsee bussilipun saadakseen ruokaa. Hän tietää tarkkaan, missä kulloinkin autetaan varattomia esimerkiksi euron maksavalla lounaalla.
– Käyn myös Hurstin valinnassa, Palm sanoo tarkoittaen Heikki Hurstin järjestämää avustustyötä, jossa jaetaan ruokaa.
Eläkeläisten palvelukeskuksissa, Kampissa ja Kinaporissa, Palm on saanut loistavia aterioita, mutta niihin hänellä ei ole yleensä rahaa.
– Ne maksavat melkein seitsemän euroa. Olisi hyvä, jos saisi kortin, jolla palvelukeskuksen ateriasta saisi vaikka kolmen euron alennuksen, Palm miettii.
Kesällä Hemmi Palmin elämä synkkenee, sillä useimmat hyväntekeväisyyttä harjoittavat tahot sulkevat ovensa. Palm ymmärtää ratkaisun, sillä ihmiset tarvitsevat joskus lomaakin.
– Pitää sitten syödä vaan ruohoa, Palm naurahtaa.
Kesällä on sentään Hermannissa vähävaraisille ruokaa, mutta vain perjantaisin. Kontulassa on tarjolla voileipiä ja teetä, mutta eipä iso mies pelkällä leivällä elä.
– Loppukuu on aina hirveätä, puolitoista viikkoa on tosi rankkaa, Palm kertoo.
Säästäväisesti elämisen Palm on jo vienyt mahdollisimman pitkälle, enää siinä ei ole siimaa.
– On vaan pihistettävä kaikesta, venytettävä sentit metriksi. Kotona teen keittoja, joista riittää moneksi päiväksi, Palm kertoo.
Yksi asia hänellä on hyvin: koti on 39 neliön kokoinen. Huonekalut hän on hankkinut kierrätettyinä. Taulutelevisiota ei ole, vain ikivanha, lahjaksi saatu telkkari.
– Pelottaa, että se räjähtää, sillä uutta telkkaria en pysty ostamaan, Palm kertoo.
Saisinpa joskus sellaisen kulttuurisetelin, jolla pääsisi oopperaan tai elokuviin.
Keskiviikkoisin Hemmi Palm käy Helsingin seudun erilaiset oppijat -ryhmässä, jossa hän on saanut vertaistukea monessa mielessä. Siellä on opeteltu muun muassa tietokoneen ja kännykän käyttämistä.
Uutta työuraa Palmille ei aikoinaan löytynyt, koska hänellä on lukihäiriö. Hän kykenee kirjoittamaan runoja ja pieniä tarinoita, mutta lukeminen on niin työlästä, että hän turvautuu äänikirjoihin.
– Ja virkkaan sukkia, patalappuja ja peittoja. Lankoihin menee rahaa, mutta saan sillä tavalla ajan kulumaan.
Palmilla ei ole perhettä, joka auttaisi rahallisesti. Seurustelusuhde hänellä on, mutta kumppani asuu toisella paikkakunnalla, joten myös tapaamisiin hän tarvitsee rahaa bussilipun verran. Helsingissä hän on yleensä itsekseen.
– Olen erakkoeläjä. Kuuntelen kirjoja, joten haluaisin keskustella kirjallisuudesta, enkä mitään höpöhöpöjuttuja. Eniten minua kiinnostavat kirjallisuus ja filosofia.
Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää päättäjille?
– Pitäisi enemmän ottaa huomioon ihmiset, joilla on vain pieni eläke. Kunpa saisin kuukausilipun, jolla pääsee ruokapisteisiin, Palm miettii.
On hänellä muitakin haaveita:
– Olisi kiva joskus piristää mieltään uusilla vaatteilla. Ja saisinpa joskus sellaisen kulttuurisetelin, jolla pääsisi oopperaan tai elokuviin, Palm tuumaa.
On helppo sanoa, ettei raha ratkaise onnellisuutta, jos sitä rahaa on kaikkiin tarpeellisiin menoihin.
– Onnellisuus on sitä, ettei tarvitse miettiä, ostanko vessapaperia vai leipää, Palm toteaa.
Palm lähtee syömään kirkon lounasta. Hernekeitolla saa vatsan hetkeksi täyteen, mutta kulttuurinälkäänsä hän ei pysty tyydyttämään – paitsi kirjoittamalla itse runoja.
Mitä tekisitte, jos saisitte lottovoiton?
– Ostaisin vaatteita ja Italian-matkan.
Hemmi Palm ei ole lotonnut vuosiin. Kun rahat ovat oikeasti vähissä, on mietittävä, kannattaako euro laittaa ruokaan vai hetken kestävään unelmaan.
Eeva-Kaarina Kolsi
Terhi Ylimäinen
Julkaistu: 15.2.2015 8:07
Ostaisinko ruokaa, lääkkeitä bussilipun vai vessapaperia? Nyt puhuvat tällaisia arjen valintoja tekemään joutuvat, suomalaisen köyhyysrajan alla elävät eläkeläiset.
Hemmi Palm, 66, istuu Helsingin Agricolan kirkon kryptassa, jossa on tiistaisin euron lounas vähävaraisille. Metallisorvarina työskennellyt Palm jäi sairauseläkkeelle 1999, kun reuma vei sormista työkyvyn.
– Kumppanini kuoli samana vuonna. Olimme yhdessä 23 vuotta. Vuoden sisällä kuolivat myös kaikki ystävät – kuka mihinkin. Silloin vedettiin matto alta, Palm muistelee elämänsä mustinta vuotta.
Nyt miehellä voisi mennä melko kivasti, jos eläke riittäisi elämiseen. Palm saa kansan- ja takuueläkettä sekä hoitotukea vain hiukan enemmän kuin köyhimmät eläkeläiset, jotka sinnittelevät alle 750 euron tuloilla.
– Vuokran lisäksi on sähkö- ja kännykkälasku. Lääkärini sanoi, että puhelin pitää olla, Hemmi Palm kertoo.
Hänellä on reuman lisäksi useita muita sairauksia, joihin hän tarvitsee lääkkeitä.
Tuiki tarpeellisista menoistaan Palm ei selviäisi mitenkään, jos hän ei saisi Kelalta vuokratukea. Silti tekee tiukkaa.
– Kaikki päälläni olevat vaatteet ovat kirpparilta. Pitäisi ostaa myös ruokaa ja bussilippu, joka maksaa 24 euroa kuukaudessa, Palm kertoo pakollisista menoistaan.
Onnellisuus on sitä, ettei tarvitse miettiä, ostanko vessapaperia vai leipää.
Helsingin Kalliossa asuva Palm tarvitsee bussilipun saadakseen ruokaa. Hän tietää tarkkaan, missä kulloinkin autetaan varattomia esimerkiksi euron maksavalla lounaalla.
– Käyn myös Hurstin valinnassa, Palm sanoo tarkoittaen Heikki Hurstin järjestämää avustustyötä, jossa jaetaan ruokaa.
Eläkeläisten palvelukeskuksissa, Kampissa ja Kinaporissa, Palm on saanut loistavia aterioita, mutta niihin hänellä ei ole yleensä rahaa.
– Ne maksavat melkein seitsemän euroa. Olisi hyvä, jos saisi kortin, jolla palvelukeskuksen ateriasta saisi vaikka kolmen euron alennuksen, Palm miettii.
Kesällä Hemmi Palmin elämä synkkenee, sillä useimmat hyväntekeväisyyttä harjoittavat tahot sulkevat ovensa. Palm ymmärtää ratkaisun, sillä ihmiset tarvitsevat joskus lomaakin.
– Pitää sitten syödä vaan ruohoa, Palm naurahtaa.
Kesällä on sentään Hermannissa vähävaraisille ruokaa, mutta vain perjantaisin. Kontulassa on tarjolla voileipiä ja teetä, mutta eipä iso mies pelkällä leivällä elä.
– Loppukuu on aina hirveätä, puolitoista viikkoa on tosi rankkaa, Palm kertoo.
Säästäväisesti elämisen Palm on jo vienyt mahdollisimman pitkälle, enää siinä ei ole siimaa.
– On vaan pihistettävä kaikesta, venytettävä sentit metriksi. Kotona teen keittoja, joista riittää moneksi päiväksi, Palm kertoo.
Yksi asia hänellä on hyvin: koti on 39 neliön kokoinen. Huonekalut hän on hankkinut kierrätettyinä. Taulutelevisiota ei ole, vain ikivanha, lahjaksi saatu telkkari.
– Pelottaa, että se räjähtää, sillä uutta telkkaria en pysty ostamaan, Palm kertoo.
Saisinpa joskus sellaisen kulttuurisetelin, jolla pääsisi oopperaan tai elokuviin.
Keskiviikkoisin Hemmi Palm käy Helsingin seudun erilaiset oppijat -ryhmässä, jossa hän on saanut vertaistukea monessa mielessä. Siellä on opeteltu muun muassa tietokoneen ja kännykän käyttämistä.
Uutta työuraa Palmille ei aikoinaan löytynyt, koska hänellä on lukihäiriö. Hän kykenee kirjoittamaan runoja ja pieniä tarinoita, mutta lukeminen on niin työlästä, että hän turvautuu äänikirjoihin.
– Ja virkkaan sukkia, patalappuja ja peittoja. Lankoihin menee rahaa, mutta saan sillä tavalla ajan kulumaan.
Palmilla ei ole perhettä, joka auttaisi rahallisesti. Seurustelusuhde hänellä on, mutta kumppani asuu toisella paikkakunnalla, joten myös tapaamisiin hän tarvitsee rahaa bussilipun verran. Helsingissä hän on yleensä itsekseen.
– Olen erakkoeläjä. Kuuntelen kirjoja, joten haluaisin keskustella kirjallisuudesta, enkä mitään höpöhöpöjuttuja. Eniten minua kiinnostavat kirjallisuus ja filosofia.
Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää päättäjille?
– Pitäisi enemmän ottaa huomioon ihmiset, joilla on vain pieni eläke. Kunpa saisin kuukausilipun, jolla pääsee ruokapisteisiin, Palm miettii.
On hänellä muitakin haaveita:
– Olisi kiva joskus piristää mieltään uusilla vaatteilla. Ja saisinpa joskus sellaisen kulttuurisetelin, jolla pääsisi oopperaan tai elokuviin, Palm tuumaa.
On helppo sanoa, ettei raha ratkaise onnellisuutta, jos sitä rahaa on kaikkiin tarpeellisiin menoihin.
– Onnellisuus on sitä, ettei tarvitse miettiä, ostanko vessapaperia vai leipää, Palm toteaa.
Palm lähtee syömään kirkon lounasta. Hernekeitolla saa vatsan hetkeksi täyteen, mutta kulttuurinälkäänsä hän ei pysty tyydyttämään – paitsi kirjoittamalla itse runoja.
Mitä tekisitte, jos saisitte lottovoiton?
– Ostaisin vaatteita ja Italian-matkan.
Hemmi Palm ei ole lotonnut vuosiin. Kun rahat ovat oikeasti vähissä, on mietittävä, kannattaako euro laittaa ruokaan vai hetken kestävään unelmaan.
Eeva-Kaarina Kolsi
lauantai 14. helmikuuta 2015
14.02.2015 Tuloerot voivat pilata ystävyyden
Tuloerot voivat pilata ystävyyden
Raha voi hiertää ystävyyssuhteessa jopa huomaamatta. Joskus on paikallaan miettiä, sopiiko tietyn henkilön ystävyys omalle kukkarolle
14.2.2015 05:02Miia Esa
Raha saattaa olla arka aihe ystävyksille, joilla on suuret tuloerot. Varallisuus voi tulla esiin eri tilanteissa, kuten pohdittaessa, mitä voidaan tehdä yhdessä.
Rahasta voi tulla kiusallinen aihe esimerkiksi silloin, jos ystävä joutuu työttömäksi. Aiemmin on ollut selvää, että yhteisen lomamatkan kustannukset jaetaan puoliksi, mutta nyt toisella ei olekaan varaa.
– Ihminen voi kokea häpeää ja keksiä syytä, miksi ei voi lähteä reissuun. Silloin voidaan miettiä, voiko varakkaampi tarjota jotain matkan kustannuksia vai lasketaanko standardia. Mitä todella halutaan tehdä yhdessä? sanoo psykologi Tuija Matikka.
Yhdysvaltalaisen Wharton School of the University of Pennsylvanian professori Adam Grant jakaa kirjassaan Give and Take – A Revolutionary Approach to Success ihmiset kolmeen ryhmään: muita auttaviin antajiin, itsekkäisiin ottajiin sekä omaa ja muiden etua tasapainottaviin tasaajiin.
Matikan mukaan tasaajat pitävät kiitollisuudenvelkaan jäämistä tuskallisena tunteena. Jos suurempituloinen antaja tarjoutuu maksamaan yhteisen illallisen, tasaaja ei todennäköisesti halua ottaa tarjousta vastaan, koska ei voi tarjota itse samaa myöhemmin.
– Toiset hankkivat ystävikseen vain taloudellisesti, ideologisesti ja sosiaalisesti samantasoisia ihmisiä. Ystävyys toimii niin kauan hyvin, kun pysytään samalla tasolla. Jos tapahtuu sosiaalista nousua tai laskua, ystävyys joutuu hankauksiin, Matikka arvioi.
Ottaja elää muiden siivellä
Matikka suhtautuu epäilevästi rahan lainaamiseen ystävälle. Vaikka kyse olisi pikkusummista, tilanne voi alkaa hiertää välejä, jos rahoja ei saa takaisin tai niiden perään joutuu kyselemään.
Joskus voi käydä myös niin, että ystäväänsä vähemmän tienaava alkaa käyttää tilannetta hyväkseen.
Tällaiset ottajat pärjäävät Matikan mukaan aluksi hyvin, mutta kun ihmiset huomaavat etteivät he anna koskaan mitään takaisin ja elävät toisten siivellä, he alkavat menestyä huonosti.
"Mihin teillä on varaa?"
Ongelmatilanteita syntyy silloin, kun ihmiset eivät tiedosta omia rahankäytön rajojaan, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiöstä.
Henkilö voi nähdä ystävänsä rahankulutuksen tietynlaisena standardina, "normaalina kuluttamisena" ja käyttää rahaa samoin, vaikka oikeasti omat tulot eivät riittäisi.
Toiset kokevat lapsiin liittyvän rahankäytön erityisen vaikeaksi aiheeksi.
– Voi kirpaista, jos ystävän lapset voivat harrastaa paljon ja jos samaan aikaan itsellä on vaikea saada lapsille kustannettua edes yksi harrastus, Mattila pohtii.
Mattila pitää tärkeänä, että ystävät pystyisivät puhumaan kuluttamisesta edes jollain tasolla. Jos oma rahatilanne on tiukoilla, täytyy osata vetää rajat rahankäytölleen ja uskaltaa sanoa niistä.
– Olisi oikeus ja kohtuus, että voi nostaa esiin kysymyksen "mihin teillä on varaa?". Jos käydään joskus kalliissa paikassa syömässä, niin vastapainoksi seuraavalla kerralla tehdään yhdessä ruokaa jonkun kotona.
Toisaalta omaa varallisuutta ei tarvitse peitellä siinä pelossa, että ystävä tuntee kateellisuuden pistoksen.
– Miksi sen pitäisi jarruttaa elämäänsä, jolla on varaa? Mattila kysyy.
Tee sopimus yhteisomistuksesta
Yhteisen omaisuuden hankkimista ystävien kanssa kannattaa harkita kaksi kertaa. Mattila muistuttaa, että kenen tahansa rahatilanne voi muuttua merkittävästi.
Jos ystävien kanssa hankkii esimerkiksi yhteisen veneen, kannattaa sopia tiukat säännöt ja tehdä kirjallinen sopimus esimerkiksi kunnossapidosta.
– Sopimus on hyvä olla, jos ystävyys menee karille ongelmien vuoksi. Tai jos yhteisomistus myydään. Silloin sopimus määrittää, kuka saa rahat. Ystävyyden säilyvyyden kannalta on hyvä, ettei tule tulkintaeroja, Mattila sanoo.
perjantai 13. helmikuuta 2015
13.02.2015 "SOSSUNLUUKULTA" OMATKIN LÄÄKKEET
Vaikka ole liiton ansiosidonnaisella päivärahalla, joudun turvautumaan itsekin "sossunluukulle" , että saisin lääkkeet hankittua.
Sossunluukulta saan maksusitoomuksen lääkkeisiini.
Omia vähäisiä rahojani ei tarvise niihin laittaa.
Ja totuus on, että en pystyisi ostamaan lääkkeitä , jos joutuisin ne itse maksamaan.
Mutta, kuinka moni, kituuttaa sitten niin, että ostaa lääkkeet, mutta ei ole ruokaan sitten rahaa.
On iso kynnys astua "sossunluukulle" jos siellä ei ole kertaakaan käynyt.
Ja apteekkien eri lääkefirmojen lääkkeet on eri hintaisia.
Itselleni hankkiessa lääkettä, tuli eteen lopetetun lääkefirman lääke, siitä ei makseta ollenkaan Kelan korvausta.
Onneksi on tuo lääkkeiden vaihtaminen halvempaan voimassa.
Ja apteekin henkilökunta sitä tarjoaa. Jos ei olisi, kuinka monelta jäisi esimerkiksi ostamatta kalliit lääkkeet.
varmasti monelta.
Vaan asiakas maksaa kokonaan lääkkeen hinnan. Mutta onneksi löytyi vastaavaa lääkettä eri lääkefirmasta, joka oli Kelan korvattavuuden piirissä.
Suomessa on kyllä tämä lääkekorvattavuus hyvä asia Alla Kelan sairaudet 100% ja 65% korvattavuus ja niiden myöntämisen hakeminen ja korvausten määrä.
Mutta ainahan on parantamisen varaa näissä sosiaalipuolen asioissa.
Välillä ne voisi olla asiakkaiden puolella, ja antaa helpotusta.
Tulisihan se jostain muualta takaisin.
Onhan sossunluukullakin mahdollista saada:
harkinnanvaraista toimeentulotukea,
ehkäisevää toimeentulotukea.
Mutta , sosiaaliasiamiehen raporteissa sanotaan , että kunnat on kitsaita niitä käyttämään.
Säästöjä sieltä kautta.
Mene ja tiedä.
Kelan sivuilta :
Ylempi erityiskorvaus (100 %)
Sairaus Korvausnumero
Aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta 101 *
Aplastinen anemia 122
Diabetes 103 *
Dialyysihoitoa edellyttävä uremia 137
D-vitamiinin krooniset aineenvaihduntahäiriöt 123 *
Elinsiirron tai kudossiirron jälkitila 127 *
Epilepsia ja siihen verrattavat kouristustilat 111 *
Eturauhassyöpä 116 *
Gammaglobuliinin puutostila 120
Glaukooma 114
Gynekologiset syövät 128 *
Itsenäinen verihiutaleiden tai granulosyyttien niukkuus 129
Kilpirauhasen vajaatoiminta 104
Krooniset hyytymishäiriöt 126 *
Leukemiat, muut pahanlaatuiset veri- ja luuydintaudit sekä pahanlaatuiset imukudostaudit 117 *
Lisäkilpirauhasten vajaatoiminta 106
Lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta 105
MS-tauti 109 *
Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä vaikea anemia 138
Myasthenia gravis 108
Pahanlaatuiset kasvaimet, joita ei ole edellä erikseen mainittu 130 *
Parkinsonin tauti ja siihen verrattavat liikehäiriöt 110 *
Pernisiöösi anemia ja muut B12-vitamiinin imeytymishäiriöt 107
Rakkoihottuma 135
Rintasyöpä 115 *
Sarkoidoosi 132
Sukurauhasten vaikea vajaatoiminta 121
Synnynnäiset aineenvaihduntahäiriöt 124 *
Trigeminus- tai glossofaryngikusneuralgia 119
Vaikea haiman krooninen vajaatoiminta 133
Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt 112
Vesitystauti 102
Yleinen erytrodermia 134
Älyllisesti kehitysvammaisilla esiintyvät käyttäytymisen häiriöt 113
Alempi erityiskorvaus (65 %)
Sairaus Korvausnumero
Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti 208
Hajapesäkkeiset sidekudostaudit, reumaattiset niveltulehdukset ja niihin verrattavat tilat 202 *
Kihti 212
Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 203
Krooninen sepelvaltimotauti ja krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö 206 *
Krooninen sydämen vajaatoiminta 201
Krooninen verenpainetauti 205
Krooniset sydämen rytmihäiriöt 207
Periytyvät rasva-aineenvaihdunnan vaikea-asteiset häiriöt 211 *
Vaikea ja pitkäaikainen narkolepsia 214 *
**Erityiskorvaus
Erityiskorvaus voidaan maksaa, kun lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut lääkevalmisteelle erityiskorvattavuuden, ja asiakkaalla on Kelan myöntämä oikeus erityiskorvaukseen.
Asiakas hakee korvausoikeutta lääkärin kirjoittamalla B-lääkärinlausunnolla. Jos korvausoikeus myönnetään, asiakkaalle lähetetään uusi Kela-kortti, johon on merkitty korvausoikeuden numero. Apteekki saa ajantasaiset tiedot asiakkaan korvausoikeuksista Kelan suorakorvaustietojen kyselypalvelusta.
**Korvauksen määrä
Alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta.
Ylempi erityiskorvaus on 100 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta 3,00 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta.
**Korvausoikeuden myöntämisen edellytykset
Yllä olevassa taulukossa on aakkosjärjestyksessä valtioneuvoston asetuksen mukaiset vaikeat ja pitkäaikaiset sairaudet, joiden lääkehoidon kustannuksista voidaan maksaa erityiskorvaus. Korvausnumeroista on linkit Kelan päätöksen mukaisiin korvausoikeuden myöntämisen edellytyksiin. Sivun vasemmassa reunassa sairaudet on esitetty korvausnumeron mukaisessa järjestyksessä.
Hila voi rajoittaa lääkkeen erityiskorvattavuuden koskemaan tiettyä sairauden muotoa tai vaikeusastetta (rajoitettu erityiskorvaus). Tähdellä (*) merkittyihin korvausnumeroihin sisältyy myös rajoitetusti erityiskorvattavia lääkkeitä.
13.02.2015 Runsaasti sairastelevien elämä on kallistunut viime vuosina.
Vakavasti sairaana olleen puoliso: "Meitä ollaan ajamassa väkisin sosiaaliluukulle"
Perjantai 13.2.2015 klo 07.39
Hallituksen leikkaukset iskevät kipeästi monisairaisiin.
Jyrki Kataisen (kok) hallitus repi säästöjä muun muassa alentamalla pitkäaikaissairauksien hoidossa tarvittavien lääkkeiden korvausprosentteja. (JOEL MAISALMI)
Ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen piti uudistaa lääkekorvausjärjestelmää siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt.
Lääkekustannusten kalenterivuosittaista kattoa eli lääkekattoa onkin laskettu, mutta samalla runsaasti sairastelevien asemaa on heikennetty erilaisilla toimilla.
Esimerkiksi matkakatto eli Kelan matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista on noussut muutamassa vuodessa 73 prosenttia.
Kun vielä 2012 sairasmatkoista omaan piikkiin meni 157 euroa, niin tänä vuonna matkakatto on 272 euroa.
Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäville potilas- ja asiakasmaksuille säädetty maksukatto on noussut samalla aikavälillä 633 eurosta 679 euroon.
Myös lääkekaton laskemisesta koitunutta hyötyä voi pitää näennäisenä, sillä lääkkeiden korvausprosentteja pienennettiin sekä peruskorvattavien että alemman erityiskorvauksen piiriin kuuluvien lääkkeiden osalta vuonna 2013.
Tarjouksien perässä
Runsaasti sairastelevien elämä on kallistunut viime vuosina. (PASI LIESIMAA)
- Tulevaisuus kauhistuttaa, meitä ollaan ajamassa väkisin sosiaaliluukulle, vakavasta sairaudesta kärsineen eläkeläisen puoliso puuskahtaa Iltalehdelle.
Itsekin eläkkeelle jäänyt puoliso laskee, että runsaasti sairastelevalle kertyy maksuja vuosittain 1 564 euroa, ennen kuin omavastuut tulevat täyteen ja yhteiskunta tarjoaa auttavan käden. Summa syntyy, kun lasketaan yhteen sairasmatkoista, lääkkeistä ja potilasmaksuista kertyvät kustannukset.
- Mistä pienituloinen monisairas eläkeläinen ottaa sen summan? puoliso kysyy.
Puoliso pitää valitettavana sitä, että samaan aikaan, kun sairastaminen kallistuu, eläkeindeksejä leikataan.
Kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotetaan tänä vuonna vain 0,39 prosenttia. Ilman säästöpäätöstä indeksikorotus olisi ollut 1,1 prosenttia.
- Nyt tehdyn leikkauksen vaikutus jää pysyväksi, koska ensi vuoden eläkkeiden määrää laskettaessa pohjana käytetään tämän vuoden eläkkeitä. Lisäksi tulevat tietysti maksettaviksi normaaliin elämiseen kuuluvien muiden kustannusten nousu, puoliso huomauttaa.
Eläkeläispariskunta tutkii hyvin tarkasti kauppojen tarjoukset. Puoliso iloitsee löytäneensä kaupasta porsaan sisäfilettä vähän päälle kolmella eurolla.
- Siitä saa oikein hyvää ruokaa, kun osaa laittaa.
Perjantai 13.2.2015 klo 07.39
Hallituksen leikkaukset iskevät kipeästi monisairaisiin.
Jyrki Kataisen (kok) hallitus repi säästöjä muun muassa alentamalla pitkäaikaissairauksien hoidossa tarvittavien lääkkeiden korvausprosentteja. (JOEL MAISALMI)
Ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen piti uudistaa lääkekorvausjärjestelmää siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt.
Lääkekustannusten kalenterivuosittaista kattoa eli lääkekattoa onkin laskettu, mutta samalla runsaasti sairastelevien asemaa on heikennetty erilaisilla toimilla.
Esimerkiksi matkakatto eli Kelan matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista on noussut muutamassa vuodessa 73 prosenttia.
Kun vielä 2012 sairasmatkoista omaan piikkiin meni 157 euroa, niin tänä vuonna matkakatto on 272 euroa.
Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäville potilas- ja asiakasmaksuille säädetty maksukatto on noussut samalla aikavälillä 633 eurosta 679 euroon.
Myös lääkekaton laskemisesta koitunutta hyötyä voi pitää näennäisenä, sillä lääkkeiden korvausprosentteja pienennettiin sekä peruskorvattavien että alemman erityiskorvauksen piiriin kuuluvien lääkkeiden osalta vuonna 2013.
Tarjouksien perässä
Runsaasti sairastelevien elämä on kallistunut viime vuosina. (PASI LIESIMAA)
- Tulevaisuus kauhistuttaa, meitä ollaan ajamassa väkisin sosiaaliluukulle, vakavasta sairaudesta kärsineen eläkeläisen puoliso puuskahtaa Iltalehdelle.
Itsekin eläkkeelle jäänyt puoliso laskee, että runsaasti sairastelevalle kertyy maksuja vuosittain 1 564 euroa, ennen kuin omavastuut tulevat täyteen ja yhteiskunta tarjoaa auttavan käden. Summa syntyy, kun lasketaan yhteen sairasmatkoista, lääkkeistä ja potilasmaksuista kertyvät kustannukset.
- Mistä pienituloinen monisairas eläkeläinen ottaa sen summan? puoliso kysyy.
Puoliso pitää valitettavana sitä, että samaan aikaan, kun sairastaminen kallistuu, eläkeindeksejä leikataan.
Kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotetaan tänä vuonna vain 0,39 prosenttia. Ilman säästöpäätöstä indeksikorotus olisi ollut 1,1 prosenttia.
- Nyt tehdyn leikkauksen vaikutus jää pysyväksi, koska ensi vuoden eläkkeiden määrää laskettaessa pohjana käytetään tämän vuoden eläkkeitä. Lisäksi tulevat tietysti maksettaviksi normaaliin elämiseen kuuluvien muiden kustannusten nousu, puoliso huomauttaa.
Eläkeläispariskunta tutkii hyvin tarkasti kauppojen tarjoukset. Puoliso iloitsee löytäneensä kaupasta porsaan sisäfilettä vähän päälle kolmella eurolla.
- Siitä saa oikein hyvää ruokaa, kun osaa laittaa.
torstai 12. helmikuuta 2015
12.02.2015 RAHA ON SITÄ PALJON TAI VÄHÄN -> HYVÄT LÖÖPIT TAI HUONOT LÖÖPIT
Rahalla on suuri mahti.
Aina siitä voidaan saada mahtavat lööpit.
Jos liian vähän, siitä myös lööpit.
Kuten viime viikolla, kun ei ollut 7 oikein, olikin vaan 6 oikein.
Ihminen itse ei siitä ollut kovin pahana, jos ei ole siihen asennoitunut että voittaa, minulle tuollainen asia olisi vaan ollut olan kohotuksella ohi. Ja ei kun nokka kohti uusia pettymyksiä.
Ahneus, että haluaa enemmän ja enemmän maallista mammonaa, voiko siihen ahneuteen tukehtua.
Niin ja voiko siihen hatutukseen menehtyä. Tiedä sitä, kun ei ole sellaisesta asiasta kuullut.
Ihminen on outo olio.
Meitä on niin monta ja kaikki erilaisia.
Kuka rakastaa mammonaa ja rikkautta?
Kuka tyytyy siihen vähempään?
Kenelle se on pakko, elää niin kuin on asiat ?
Kuka haluaa enemmän ja enemmän ?
Kuka antaa pois sen kaiken, eläen köyhyydessä, ja olla niin onnellinen.
Kuka yllättyy, kun saakin ylimääräistä ?
Kuka saa aivan yllättäen ylimääräistä, onnenkantamoinen.
Mutta varmaan jokainen kuitenkin toivoo toiselle parempia aikoja.
Aina siitä voidaan saada mahtavat lööpit.
Jos liian vähän, siitä myös lööpit.
Kuten viime viikolla, kun ei ollut 7 oikein, olikin vaan 6 oikein.
Ihminen itse ei siitä ollut kovin pahana, jos ei ole siihen asennoitunut että voittaa, minulle tuollainen asia olisi vaan ollut olan kohotuksella ohi. Ja ei kun nokka kohti uusia pettymyksiä.
Ahneus, että haluaa enemmän ja enemmän maallista mammonaa, voiko siihen ahneuteen tukehtua.
Niin ja voiko siihen hatutukseen menehtyä. Tiedä sitä, kun ei ole sellaisesta asiasta kuullut.
Ihminen on outo olio.
Meitä on niin monta ja kaikki erilaisia.
Kuka rakastaa mammonaa ja rikkautta?
Kuka tyytyy siihen vähempään?
Kenelle se on pakko, elää niin kuin on asiat ?
Kuka haluaa enemmän ja enemmän ?
Kuka antaa pois sen kaiken, eläen köyhyydessä, ja olla niin onnellinen.
Kuka yllättyy, kun saakin ylimääräistä ?
Kuka saa aivan yllättäen ylimääräistä, onnenkantamoinen.
Mutta varmaan jokainen kuitenkin toivoo toiselle parempia aikoja.
12.02.2015 Prisman kassalta yli 6000 €/kk-tuloihin noussut hämmästyi: ”Minä en ilmeisesti kuulu siihen parhaaseen ainekseen”
Prisman kassalta yli 6000 €/kk-tuloihin noussut hämmästyi: ”Minä en ilmeisesti kuulu siihen parhaaseen ainekseen”
Kansanedustajaksi Prisman kassalta noussut Katja Hänninen (vas) on sitä mieltä, että kansanedustajat tienaavat ihan riittävästi. Kansanedustajaksi Prisman kassalta noussut Katja Hänninen (vas) on sitä mieltä, että kansanedustajat tienaavat ihan riittävästi.Juhani Niiranen
Julkaistu: 12.2.2015 12:41, päivitetty: 12.2.2015 12:58
Väistyvän kansanedustajan Sampsa Katajan (kok) mukaan kansanedustajien palkka on liian pieni. Katajan kollegan Katja Hännisen (vas) mielestä palkka on turhankin korkea.
Katja Hänninen (vas) työskenteli aiemmin Raahen Prisman myyjänä. Hän tienasi ansiotuloina viime vuonna yhteensä 27 436 euroa eli noin 2 286 euroa kuukaudessa.
Kesällä 2014 kansanedustajaksi nousseen Hännisen tilistä tuli roimasti muhkeampi, sillä pesti eduskunnassa korotti hänen vuosiansioitaan kymmenillä tuhansilla euroilla.
Kansanedustajan kuukausipalkka on 6 355 euroa ennen kulukorvauksia ja matkustusoikeutta, jolloin se nousee jo 8 000 euroon kuukaudessa.
– Kyllä mä hämmästelen tätä, Hänninen huudahtaa, kun hän kuulee Sampsa Katajan kommentista.
– Kansanedustajan palkka ei ole todellakaan liian matala. Kun tavalliselle osa-aikaiselle myyjälle jää kuukaudessa nettona tuhat euroa käteen, niin ei minun oikeustajuni ainakaan sulata kansanedustajien palkkojen nostoa.
Kataja perustelee kansanedustajien korkeaa palkkaa sillä, etteivät Suomen korkeatasoiset asiantuntijat ole kiinnostuneita edustaja työstä.
– Jos eduskuntaan halutaan elinkeinoelämän ja akateemisen maailman parhaat ihmiset, ei palkka houkuta heitä. He menettäisivät rahaa siirtymällä eduskuntaan, Kataja laski Ilta-Sanomille aiemmin.
– Minä en sitten ilmeisesti kuulu siihen parhaaseen ainekseen, Hänninen nauraa.
Kokoomuksen väistyvä kansanedustaja Sampsa Kataja sohaisi muurahaispesää sanomalla, että 8000 euroa kuussa on kansanedustajalle liian pieni korvaus. Kokoomuksen väistyvä kansanedustaja Sampsa Kataja sohaisi muurahaispesää sanomalla, että 8000 euroa kuussa on kansanedustajalle liian pieni korvaus.
– Vakavasti puhuen: kansanedustajat tienaavat ihan riittävästi. Varsinkin kun miettii, että Suomessa reaalipalkat ovat laskeneet ja koko ajan puhutaan palkkamaltista.
Hännisellä on ehdotus palkastaan valittaville kansanedustajille.
– Edustajat pitäisi lähettää TET-harjoitteluun kuukaudeksi vaikkapa vanhustyöhön tai sairaalaan, ja maksaa heille hoitajien palkkaa.
Hänninen ihmettelee Katajan kommenttia siitä, että eduskuntaan pitäisi houkutella lisää huippuosaajia.
– Toki heitäkin tarvitaan, mutta eikös eduskunnan pidä olla läpileikkaus kansasta? Ei kaikkien tarvitse olla ekonomeja ja lääkäreitä. Onko se sitten otos kansasta?
Hänninen vakuuttaa, että eduskuntatyössä pärjää muutenkin, kuin maisterin papereilla.
– Kansanedustajia on pilvin pimein auttamassa erilaisia valiokuntaneuvoksia ja virkamiehiä. Talosta löytyy monenlaista viisautta. Tärkeintä on kuunnella äänestäjiä. Ei kai eduskunnan pidä edustaa vain sitä kahta prosenttia kansasta, joka ansaitsee eniten? Hänninen kysyy.
Mikko Juuti
Kansanedustajaksi Prisman kassalta noussut Katja Hänninen (vas) on sitä mieltä, että kansanedustajat tienaavat ihan riittävästi. Kansanedustajaksi Prisman kassalta noussut Katja Hänninen (vas) on sitä mieltä, että kansanedustajat tienaavat ihan riittävästi.Juhani Niiranen
Julkaistu: 12.2.2015 12:41, päivitetty: 12.2.2015 12:58
Väistyvän kansanedustajan Sampsa Katajan (kok) mukaan kansanedustajien palkka on liian pieni. Katajan kollegan Katja Hännisen (vas) mielestä palkka on turhankin korkea.
Katja Hänninen (vas) työskenteli aiemmin Raahen Prisman myyjänä. Hän tienasi ansiotuloina viime vuonna yhteensä 27 436 euroa eli noin 2 286 euroa kuukaudessa.
Kesällä 2014 kansanedustajaksi nousseen Hännisen tilistä tuli roimasti muhkeampi, sillä pesti eduskunnassa korotti hänen vuosiansioitaan kymmenillä tuhansilla euroilla.
Kansanedustajan kuukausipalkka on 6 355 euroa ennen kulukorvauksia ja matkustusoikeutta, jolloin se nousee jo 8 000 euroon kuukaudessa.
– Kyllä mä hämmästelen tätä, Hänninen huudahtaa, kun hän kuulee Sampsa Katajan kommentista.
– Kansanedustajan palkka ei ole todellakaan liian matala. Kun tavalliselle osa-aikaiselle myyjälle jää kuukaudessa nettona tuhat euroa käteen, niin ei minun oikeustajuni ainakaan sulata kansanedustajien palkkojen nostoa.
Kataja perustelee kansanedustajien korkeaa palkkaa sillä, etteivät Suomen korkeatasoiset asiantuntijat ole kiinnostuneita edustaja työstä.
– Jos eduskuntaan halutaan elinkeinoelämän ja akateemisen maailman parhaat ihmiset, ei palkka houkuta heitä. He menettäisivät rahaa siirtymällä eduskuntaan, Kataja laski Ilta-Sanomille aiemmin.
– Minä en sitten ilmeisesti kuulu siihen parhaaseen ainekseen, Hänninen nauraa.
Kokoomuksen väistyvä kansanedustaja Sampsa Kataja sohaisi muurahaispesää sanomalla, että 8000 euroa kuussa on kansanedustajalle liian pieni korvaus. Kokoomuksen väistyvä kansanedustaja Sampsa Kataja sohaisi muurahaispesää sanomalla, että 8000 euroa kuussa on kansanedustajalle liian pieni korvaus.
– Vakavasti puhuen: kansanedustajat tienaavat ihan riittävästi. Varsinkin kun miettii, että Suomessa reaalipalkat ovat laskeneet ja koko ajan puhutaan palkkamaltista.
Hännisellä on ehdotus palkastaan valittaville kansanedustajille.
– Edustajat pitäisi lähettää TET-harjoitteluun kuukaudeksi vaikkapa vanhustyöhön tai sairaalaan, ja maksaa heille hoitajien palkkaa.
Hänninen ihmettelee Katajan kommenttia siitä, että eduskuntaan pitäisi houkutella lisää huippuosaajia.
– Toki heitäkin tarvitaan, mutta eikös eduskunnan pidä olla läpileikkaus kansasta? Ei kaikkien tarvitse olla ekonomeja ja lääkäreitä. Onko se sitten otos kansasta?
Hänninen vakuuttaa, että eduskuntatyössä pärjää muutenkin, kuin maisterin papereilla.
– Kansanedustajia on pilvin pimein auttamassa erilaisia valiokuntaneuvoksia ja virkamiehiä. Talosta löytyy monenlaista viisautta. Tärkeintä on kuunnella äänestäjiä. Ei kai eduskunnan pidä edustaa vain sitä kahta prosenttia kansasta, joka ansaitsee eniten? Hänninen kysyy.
Mikko Juuti
11.02.2015 Sampsa Kataja valittaa kansanedustajan palkastaan – korvauksineen noin 8000 e/kk 12.02.2015 ”Häpeä!” – kansa pillastui kansanedustajan yli 8000 €/kk-vaatimuksesta
Sampsa Kataja valittaa kansanedustajan palkastaan – korvauksineen noin 8000 e/kk
Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) ei ole tyytyväinen kansanedustajien palkkoihin. Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) ei ole tyytyväinen kansanedustajien palkkoihin.Heidi Piiroinen
Julkaistu: 11.2.2015 22:55
KIRJAUUTUUS Kansanedustajan palkka liian pieni ”valtakunnan parhaille kyvyille”
Väistyvän kansanedustajan Sampsa Katajan (kok) mukaan kansanedustajan palkka on liian pieni. Kataja kertoo näkemyksensä Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uudessa kirjassa Kuka hullu haluaa poliitikoksi (Teos).
Kirjan tekijöiden arvion mukaan kansanedustajien palkka kulukorvauksineen on noin 8 000 euroa. Kataja sanoi kirjan tekijöille ”useaan kertaan”, että hänen kaltaiselleen juristille korvaus ei ole kilpailukykyinen.
Kansanedustajan palkkio on 1.3.2014 lukien 6 355 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6 831 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan kulukorvauksia kansanedustajan kotipaikasta riippuen. Palkan ja korvausten lisäksi kansanedustajilla on myös niin sanottu matkustusoikeus, eli kansanedustajalla on oikeus käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja ilmaiseksi. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus.
Sampsa Katajan mukaan palkkaukseen kuuluisi vaikuttaa myös se, että kansanedustaja menettää työnsä vuoksi yksityisyytensä.
– Valtakunnan parhaat kyvyt ovat sanoneet, että taloudellisesti täällä menettää. Pilke silmäkulmassa olen sanonut, että kansanedustajalla pitäisi olla se palkka, mikä oli aikaisemmalla työuralla, että viitsisi ottaa nämä haittapuolet mukaan, kun siirtyy huonopalkkaiseen, määräaikaiseen työhön. Itse menetin taloudellisesti aika lailla, kun tänne lähdin, Kataja sanoo kirjassa.
Kataja valittiin eduskuntaan vuonna 2007. Hänen mukaansa arki osoittautui karuksi jo työhuonetta etsittäessä.
– Tänne tullessa oli naiivi kuva, että kansanedustajana olisin jotain. Aika nopeasti paljastui se konkretia. Asianajajana minulla oli iso työhuone torinäkymillä, Ilja Repinin taulu seinällä, iso nahkatuoli. Kun tulin eduskuntaan, vahtimestari tuli näyttämään, missä työhuoneeni on. Luulin, että nyt kuljetaan jonkin varastokellarin läpi. Mutta sitten vahtimestari avasi oven. Ei se ollutkaan paperivarasto, vaan minun työhuoneeni.
– Just ja just näki taivasta sieltä. Aika niin kuin... ikään kuin pienessä roolissa kansanedustaja täällä on. Meitä on kaksisataa niissä pienissä huoneissa. Sieltä jos haluaa saada äänensä kuuluviin, siinä on tekemistä, Kataja sanoo kirjassa.
Kirjoittajien mukaan Katajan työtoverin ja kollegoitten näkemys on, että Katajalla on paljon vaikutusvaltaa.
Myös RKP:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin murehtii poliitikkojen palkkauksen saamaa julkisuutta. Wallin on toiminut monissa eri ministerintehtävissä.
Wallin laskee kirjassa, että presidentin ja valtioneuvoston jäsenten niin kutsutun solidaarisen palkanalennuksen jälkeen ministereiden valtiosihteerit ansaitsevat nyt ministereitä paremmin. Kansanedustajien palkankorotukset ovat otsikoissa, erityisavustajien tai valtiosihteereiden eivät.
Seppo Varjus
OSA 2:
”Häpeä!” – kansa pillastui kansanedustajan yli 8000 €/kk-vaatimuksesta
Sampsa Kataja sanoo, ettei valita omaa palkkaansa. Hän on huolissaan siitä, että eduskunta ei ole tarpeeksi vetovoimainen kovapalkkaisille asiantuntijoille. Sampsa Kataja sanoo, ettei valita omaa palkkaansa. Hän on huolissaan siitä, että eduskunta ei ole tarpeeksi vetovoimainen kovapalkkaisille asiantuntijoille.Trond H. Trosdahl
Julkaistu: 12.2.2015 10:03
Väistyvän kansanedustajan Sampsa Katajan (kok) mukaan kansanedustajien palkka on liian pieni.
Kataja kertoo näkemyksensä Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uudessa kirjassa Kuka hullu haluaa poliitikoksi (Teos).
Kansanedustajien palkka kulukorvauksineen on Katajan mukaan noin 8 000 euroa.
Kansanedustajan palkkio on 1.3.2014 lukien 6 355 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6 831 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan kulukorvauksia kansanedustajan kotipaikasta riippuen. Palkan ja korvausten lisäksi kansanedustajilla on myös niin sanottu matkustusoikeus, eli kansanedustajalla on oikeus käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja ilmaiseksi. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus.
Vuonna 2007 eduskuntaan valitun Sampsa Katajan mukaan palkkaukseen kuuluisi vaikuttaa myös se, että kansanedustaja menettää työnsä vuoksi yksityisyytensä.
Eritoten Kataja on huolissaan siitä, että nykyisellä korvauksella eduskunta ei ole tarpeeksi kiinnostava paikka maamme parhaille kyvyille.
– Itse olen kerrankin rehellinen siitä miten asiat ovat. Palkka ei ole kaikkien mieleen. En valita omasta palkastani, mutta jos eduskuntaan halutaan elinkeinoelämän ja akateemisen maailman parhaat ihmiset, ei palkka houkuta heitä. He menettäisivät rahaa siirtymällä eduskuntaan, Katja laskee Ilta-Sanomille.
8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia on Suomessa vähän. Tilastokeskuksen mukaan kahteen suurimpaan tuloluokkaan mahtuu vain 2,8% kansasta. Vajaa 3% suomalaista tienaa siis 8 000 euroa kuukaudessa tai enemmän , kun keskimääräinen kuukausipalkka tulonsaajaa kohti on 2327 euroa.
– En ole sanonut, että palkkani on huono. Se on hyvä verrattuna vaikkapa toimittajaan tai sairaanhoitajaan. Mutta huippuasiantuntijoille kansanedustajan palkka ei ole houkutteleva.
IS: lukijat tulistuivat
IS:n lukijat kommentoivat kiivaasti IS:n Katajan kirjapuheista tekemää aiempaa uutista. IS koosti lukijoiden tuntoja:
– Kannattaisi varmaan palata juristin hommiin, jos ei tuo palkka riitä. Työmäärään ja etuihin nähden palkka kuulostaa minusta olevan yläkantissa. Eiväthän he tee töitä kuin muutaman kuukauden vuodesta. Silloinkin saavat joka äännähdyksestä lisäkorvauksia, nimimerkki ak kommentoi.
– Häpeä! Eikös se kansanedustajan työ olekaan kutsumusammatti, halu vaikuttaa yhteiskunnan asioihin? Kahdeksantonnia, huh ja vielä kehtaa valittaa! Tuon puoluetta en siis myöskään äänestä....nimimerkki Tiina kommentoi.
– Ammatinvalintakysymys. Vaihda alaa niin kuin muutkin tekee, mikäli palkka ei tunnu oikealta, nimimerkki Käsittämätöntä sanoi.
– Valtakunnan parhaat kyvyt menettää ? Aisiis ne jotka olleet suurituloisempia ennen kansanedustajaksi ryhtymistä. Ahneella on p...nen loppu. Paitsi kansanedustajalla, nimimerkki Kyvykäs tylytti.
Kataja sai myös hieman myötätuntoa.
– Näin se menee, pätevimmä kaveri ova paremmis hommeis, eikä kansanedustajin, nimimerkki Sillai kai kommentoi.
Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) ei ole tyytyväinen kansanedustajien palkkoihin. Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) ei ole tyytyväinen kansanedustajien palkkoihin.Heidi Piiroinen
Julkaistu: 11.2.2015 22:55
KIRJAUUTUUS Kansanedustajan palkka liian pieni ”valtakunnan parhaille kyvyille”
Väistyvän kansanedustajan Sampsa Katajan (kok) mukaan kansanedustajan palkka on liian pieni. Kataja kertoo näkemyksensä Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uudessa kirjassa Kuka hullu haluaa poliitikoksi (Teos).
Kirjan tekijöiden arvion mukaan kansanedustajien palkka kulukorvauksineen on noin 8 000 euroa. Kataja sanoi kirjan tekijöille ”useaan kertaan”, että hänen kaltaiselleen juristille korvaus ei ole kilpailukykyinen.
Kansanedustajan palkkio on 1.3.2014 lukien 6 355 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6 831 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan kulukorvauksia kansanedustajan kotipaikasta riippuen. Palkan ja korvausten lisäksi kansanedustajilla on myös niin sanottu matkustusoikeus, eli kansanedustajalla on oikeus käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja ilmaiseksi. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus.
Sampsa Katajan mukaan palkkaukseen kuuluisi vaikuttaa myös se, että kansanedustaja menettää työnsä vuoksi yksityisyytensä.
– Valtakunnan parhaat kyvyt ovat sanoneet, että taloudellisesti täällä menettää. Pilke silmäkulmassa olen sanonut, että kansanedustajalla pitäisi olla se palkka, mikä oli aikaisemmalla työuralla, että viitsisi ottaa nämä haittapuolet mukaan, kun siirtyy huonopalkkaiseen, määräaikaiseen työhön. Itse menetin taloudellisesti aika lailla, kun tänne lähdin, Kataja sanoo kirjassa.
Kataja valittiin eduskuntaan vuonna 2007. Hänen mukaansa arki osoittautui karuksi jo työhuonetta etsittäessä.
– Tänne tullessa oli naiivi kuva, että kansanedustajana olisin jotain. Aika nopeasti paljastui se konkretia. Asianajajana minulla oli iso työhuone torinäkymillä, Ilja Repinin taulu seinällä, iso nahkatuoli. Kun tulin eduskuntaan, vahtimestari tuli näyttämään, missä työhuoneeni on. Luulin, että nyt kuljetaan jonkin varastokellarin läpi. Mutta sitten vahtimestari avasi oven. Ei se ollutkaan paperivarasto, vaan minun työhuoneeni.
– Just ja just näki taivasta sieltä. Aika niin kuin... ikään kuin pienessä roolissa kansanedustaja täällä on. Meitä on kaksisataa niissä pienissä huoneissa. Sieltä jos haluaa saada äänensä kuuluviin, siinä on tekemistä, Kataja sanoo kirjassa.
Kirjoittajien mukaan Katajan työtoverin ja kollegoitten näkemys on, että Katajalla on paljon vaikutusvaltaa.
Myös RKP:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin murehtii poliitikkojen palkkauksen saamaa julkisuutta. Wallin on toiminut monissa eri ministerintehtävissä.
Wallin laskee kirjassa, että presidentin ja valtioneuvoston jäsenten niin kutsutun solidaarisen palkanalennuksen jälkeen ministereiden valtiosihteerit ansaitsevat nyt ministereitä paremmin. Kansanedustajien palkankorotukset ovat otsikoissa, erityisavustajien tai valtiosihteereiden eivät.
Seppo Varjus
OSA 2:
”Häpeä!” – kansa pillastui kansanedustajan yli 8000 €/kk-vaatimuksesta
Sampsa Kataja sanoo, ettei valita omaa palkkaansa. Hän on huolissaan siitä, että eduskunta ei ole tarpeeksi vetovoimainen kovapalkkaisille asiantuntijoille. Sampsa Kataja sanoo, ettei valita omaa palkkaansa. Hän on huolissaan siitä, että eduskunta ei ole tarpeeksi vetovoimainen kovapalkkaisille asiantuntijoille.Trond H. Trosdahl
Julkaistu: 12.2.2015 10:03
Väistyvän kansanedustajan Sampsa Katajan (kok) mukaan kansanedustajien palkka on liian pieni.
Kataja kertoo näkemyksensä Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uudessa kirjassa Kuka hullu haluaa poliitikoksi (Teos).
Kansanedustajien palkka kulukorvauksineen on Katajan mukaan noin 8 000 euroa.
Kansanedustajan palkkio on 1.3.2014 lukien 6 355 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6 831 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan kulukorvauksia kansanedustajan kotipaikasta riippuen. Palkan ja korvausten lisäksi kansanedustajilla on myös niin sanottu matkustusoikeus, eli kansanedustajalla on oikeus käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja ilmaiseksi. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus.
Vuonna 2007 eduskuntaan valitun Sampsa Katajan mukaan palkkaukseen kuuluisi vaikuttaa myös se, että kansanedustaja menettää työnsä vuoksi yksityisyytensä.
Eritoten Kataja on huolissaan siitä, että nykyisellä korvauksella eduskunta ei ole tarpeeksi kiinnostava paikka maamme parhaille kyvyille.
– Itse olen kerrankin rehellinen siitä miten asiat ovat. Palkka ei ole kaikkien mieleen. En valita omasta palkastani, mutta jos eduskuntaan halutaan elinkeinoelämän ja akateemisen maailman parhaat ihmiset, ei palkka houkuta heitä. He menettäisivät rahaa siirtymällä eduskuntaan, Katja laskee Ilta-Sanomille.
8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia on Suomessa vähän. Tilastokeskuksen mukaan kahteen suurimpaan tuloluokkaan mahtuu vain 2,8% kansasta. Vajaa 3% suomalaista tienaa siis 8 000 euroa kuukaudessa tai enemmän , kun keskimääräinen kuukausipalkka tulonsaajaa kohti on 2327 euroa.
– En ole sanonut, että palkkani on huono. Se on hyvä verrattuna vaikkapa toimittajaan tai sairaanhoitajaan. Mutta huippuasiantuntijoille kansanedustajan palkka ei ole houkutteleva.
IS: lukijat tulistuivat
IS:n lukijat kommentoivat kiivaasti IS:n Katajan kirjapuheista tekemää aiempaa uutista. IS koosti lukijoiden tuntoja:
– Kannattaisi varmaan palata juristin hommiin, jos ei tuo palkka riitä. Työmäärään ja etuihin nähden palkka kuulostaa minusta olevan yläkantissa. Eiväthän he tee töitä kuin muutaman kuukauden vuodesta. Silloinkin saavat joka äännähdyksestä lisäkorvauksia, nimimerkki ak kommentoi.
– Häpeä! Eikös se kansanedustajan työ olekaan kutsumusammatti, halu vaikuttaa yhteiskunnan asioihin? Kahdeksantonnia, huh ja vielä kehtaa valittaa! Tuon puoluetta en siis myöskään äänestä....nimimerkki Tiina kommentoi.
– Ammatinvalintakysymys. Vaihda alaa niin kuin muutkin tekee, mikäli palkka ei tunnu oikealta, nimimerkki Käsittämätöntä sanoi.
– Valtakunnan parhaat kyvyt menettää ? Aisiis ne jotka olleet suurituloisempia ennen kansanedustajaksi ryhtymistä. Ahneella on p...nen loppu. Paitsi kansanedustajalla, nimimerkki Kyvykäs tylytti.
Kataja sai myös hieman myötätuntoa.
– Näin se menee, pätevimmä kaveri ova paremmis hommeis, eikä kansanedustajin, nimimerkki Sillai kai kommentoi.
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
11.02.2015 K I I T O S
P A L J O N K I I T O K S I A K A I K I L L E B L O G I N I
L U K I J O I L L E ,
T Ä N Ä Ä N R I K K I 4 0 0 0 0 !
RAKKAUDELLA
SUSKI
L U K I J O I L L E ,
T Ä N Ä Ä N R I K K I 4 0 0 0 0 !
RAKKAUDELLA
SUSKI
maanantai 9. helmikuuta 2015
09.02.2015 JOS RIKAS NAINEN OISIN
Jos noin olisi, niin ulosotto ei olisi vienyt päälle 200 € minun pienistä tuloistani.
Eli eilen laittelin liittoon hakemuksen taas kerran, ja tänään soittelivat sairaslomatodistuksen perään. Otin valokuva todistuksesta ja laitoin liitteenä sen liittoon. Pyysin soittamaan mulle kun päätös tehty.
Soittikin ja se on aina yhtä mukavaa kuultavaa, että sinulta menee kaikki perintään. Eli soittaja , odotas nyt minä katson vielä, ei tämä näin voi mennä. Johon minä, että ihan oikein katsot, osa menee ulosottoon ja loppuosa menee perusturvan välitystilille. Pikkasen päälle 700 € .
Välitystili on sen takia minulla, että en stressaisi niin paljon näiden raha-asioitteni takia. Tai stressisi tätä rahattomuutta ja laskuja , mitä ne sillä muuksi muuttuu, ei mitään.
Omia virheitäni ja tyhmyyttäni minä tässä makselen ja yritän kituuttaa vielä muutaman vuoden , jos sitten helpottaisi, ja jäisi vaikka sukan varteen muutama lantti. Jos ei joku onnenpotku sattuisi.
11.02.2015 klo 10.15 minulla on aika sinne sosiaalityöntekijälle, tarkastetaan tätä minun tilannettani. Olen laittanut ylös mitä minun pitää muistaa sanoa, eli oikaisu siihen tammikuun laskelmaan , joka kuittautuu helmikuulle ja ehkä maaliskuulle. Odotan niin innolla mitä vastaa. Mikä on niitten veruke nyt.
Olet saanut, ja laittanut rahojasi taas ihan miten sattuu, no ei kuulu niille. Voi joskus repäistä ja käydä vaikka kahvilla kahvilassa. Pitää ottaa kokonaan aina kaikki rahat pois tililtä, ja käteisellä pelata.
Ehkä se olisikin viisasta. Pienentäisi ehkä tuota palvelumaksua. Mene ja tiedä.
Se ulosotto lyhennys pitää kanssa selvitellä, että onko lyhentyneet velat otettu pois velkojan puolelta, vai ulosottomiehen puolesta.
Katsotaan nyt sitten miten käy.
Eli eilen laittelin liittoon hakemuksen taas kerran, ja tänään soittelivat sairaslomatodistuksen perään. Otin valokuva todistuksesta ja laitoin liitteenä sen liittoon. Pyysin soittamaan mulle kun päätös tehty.
Soittikin ja se on aina yhtä mukavaa kuultavaa, että sinulta menee kaikki perintään. Eli soittaja , odotas nyt minä katson vielä, ei tämä näin voi mennä. Johon minä, että ihan oikein katsot, osa menee ulosottoon ja loppuosa menee perusturvan välitystilille. Pikkasen päälle 700 € .
Välitystili on sen takia minulla, että en stressaisi niin paljon näiden raha-asioitteni takia. Tai stressisi tätä rahattomuutta ja laskuja , mitä ne sillä muuksi muuttuu, ei mitään.
Omia virheitäni ja tyhmyyttäni minä tässä makselen ja yritän kituuttaa vielä muutaman vuoden , jos sitten helpottaisi, ja jäisi vaikka sukan varteen muutama lantti. Jos ei joku onnenpotku sattuisi.
11.02.2015 klo 10.15 minulla on aika sinne sosiaalityöntekijälle, tarkastetaan tätä minun tilannettani. Olen laittanut ylös mitä minun pitää muistaa sanoa, eli oikaisu siihen tammikuun laskelmaan , joka kuittautuu helmikuulle ja ehkä maaliskuulle. Odotan niin innolla mitä vastaa. Mikä on niitten veruke nyt.
Olet saanut, ja laittanut rahojasi taas ihan miten sattuu, no ei kuulu niille. Voi joskus repäistä ja käydä vaikka kahvilla kahvilassa. Pitää ottaa kokonaan aina kaikki rahat pois tililtä, ja käteisellä pelata.
Ehkä se olisikin viisasta. Pienentäisi ehkä tuota palvelumaksua. Mene ja tiedä.
Se ulosotto lyhennys pitää kanssa selvitellä, että onko lyhentyneet velat otettu pois velkojan puolelta, vai ulosottomiehen puolesta.
Katsotaan nyt sitten miten käy.
perjantai 6. helmikuuta 2015
06.02.2015 SALDO PIENENTYNYT
Saldo todellakin pienentynyt, ulosotossa.
Kävin taas hakemassa ulosotosta listauksen , että miten summat siellä jaksavat.
Ja olikin todella mieluisat listaukset .
Viime kerrasta eli 03.12.2014 24 828:54
ja nyt 03.02.2105 22 026:22
---------------------------------------------
erotus 2 801:32
poistunut velka 1 052:20
poistunut velka 361:76
poistunut velka 397:68
poistunut velka 585:46
---------------------------------------------
yhteensä 2 397:10
edellisten erotus + 404:22
Eli laskemasta jäi vielä 404:22 € , se varmasti mennyt jonkun ulosottovelan lyhennykseen tai korkoihin.
23 kappaletta velkoja joulukuussa ja nyt 19 kpl.
Pankkilaina on lyhentynyt otto päivämäärästä
19.01.2007 24 200:00
06.02.2015 9 963:50
seuraava lyhennys ensiviikolla 229:57
korko 35:43
toimituskulut 1:00
-----------------------------------------
yhteensä 266:00
Tämän lainan loppu päivämäärä on 15.06.2018
Silloin saan kirjata 0 €
Muuten tämä elämä on ollut taistelua tuon perusturvan kanssa, toivottavasti saadaan asiat sovittua, niin ettei minun tarvitse ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen.
Kerran aiemmin olen ottanut kyseiseen tahoon yhteyttä ja halusivat sosiaalipuolella sopia asian kanssani , ennen valitusta.
Jos ei muu auta niin, pitää antaa moitetta meidän kunnan sosiaalityöntekijöistä ja etuuskäsittelijöistä. Kyllä meilläkin Perusturvan asiakkailla on oikeus asianmukaiseen ja oikeudenmukaiseen perusturvaan. Selitellään, että kun toinen on käsitellyt, toinen ei voi puuttua siihen. Yhtälailla se toinenkin osaa lukea ja kirjoittaa.
Ja tämä meidän Suomi on oikeus valtio. Miksi siitä tarvitsee paperiasioissa tapella oikeuksistaan.
Kävin taas hakemassa ulosotosta listauksen , että miten summat siellä jaksavat.
Ja olikin todella mieluisat listaukset .
Viime kerrasta eli 03.12.2014 24 828:54
ja nyt 03.02.2105 22 026:22
---------------------------------------------
erotus 2 801:32
poistunut velka 1 052:20
poistunut velka 361:76
poistunut velka 397:68
poistunut velka 585:46
---------------------------------------------
yhteensä 2 397:10
edellisten erotus + 404:22
Eli laskemasta jäi vielä 404:22 € , se varmasti mennyt jonkun ulosottovelan lyhennykseen tai korkoihin.
23 kappaletta velkoja joulukuussa ja nyt 19 kpl.
Pankkilaina on lyhentynyt otto päivämäärästä
19.01.2007 24 200:00
06.02.2015 9 963:50
seuraava lyhennys ensiviikolla 229:57
korko 35:43
toimituskulut 1:00
-----------------------------------------
yhteensä 266:00
Tämän lainan loppu päivämäärä on 15.06.2018
Silloin saan kirjata 0 €
Muuten tämä elämä on ollut taistelua tuon perusturvan kanssa, toivottavasti saadaan asiat sovittua, niin ettei minun tarvitse ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen.
Kerran aiemmin olen ottanut kyseiseen tahoon yhteyttä ja halusivat sosiaalipuolella sopia asian kanssani , ennen valitusta.
Jos ei muu auta niin, pitää antaa moitetta meidän kunnan sosiaalityöntekijöistä ja etuuskäsittelijöistä. Kyllä meilläkin Perusturvan asiakkailla on oikeus asianmukaiseen ja oikeudenmukaiseen perusturvaan. Selitellään, että kun toinen on käsitellyt, toinen ei voi puuttua siihen. Yhtälailla se toinenkin osaa lukea ja kirjoittaa.
Ja tämä meidän Suomi on oikeus valtio. Miksi siitä tarvitsee paperiasioissa tapella oikeuksistaan.
06.02.2015 Asiantuntija vanhusten köyhyydestä: Syövät nälkäänsä perunankuoria
Asiantuntija vanhusten köyhyydestä: Syövät nälkäänsä perunankuoria
Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa. Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa.Jussi Helttunen
Julkaistu: 6.2.2015 7:15
Suuri joukko ikäihmisiä joutuu sinnittelemään Suomessa pienillä tuloilla, jotka eivät riitä kunnolla edes ruokaan.
Vuonna 2014 köyhyysraja oli Suomessa 1 170 euroa kuukaudessa. Tulevaisuudessa tämän rajan alle putoaa yhä useampi suomalainen eläkeläinen.
Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100 000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa. Entiselle kansanedustajalle Tarja Tallqvistille (sd, aiemmin kd) tämä tieto ei tullut yllätyksenä.
– Se on hirveä häpeä. Asia tiedetään, mutta sille ei tehdä mitään, Tallqvist kertoo.
71-vuotias Tallqvist tuntee hyvin vanhusten ongelmat, sillä hän tekee muutaman kerran viikossa lähihoitajan töitä dementiakodissa.
Tallqvistin mukaan useat vähävaraiset ikäihmiset joutuvat kovien valintojen eteen.
– He joutuvat miettimään, mistä he saavat ruokansa, ja ostavatko he lääkkeitä vai ruokaa. Vanhukset puolittavat elintärkeitä lääkeannoksia, kuten verenpainelääkkeitä ja sydänlääkkeitä, jotta ne kestäisivät kauemmin.
Jotkut vanhukset näkevät nälkää ja kärsivät ala-arvoisesta ravitsemuksesta.
– Eräs rouva sanoi, että onneksi perunoissa on kuoret. Yhtenä päivänä voi syödä perunan, ja seuraavana päivänä voi syödä perunankuoret.
Ex-kansanedustaja Tarja Tallqvist pitää vanhuksia koettelevaa köyhyyttä ”hirveänä häpeänä”. Ex-kansanedustaja Tarja Tallqvist pitää vanhuksia koettelevaa köyhyyttä ”hirveänä häpeänä”.
Tallqvist sanoo olevansa varma, että vastaavaa tapahtuu koko ajan.
Huono ravitsemus voi johtaa myös siihen, ettei vanhus jaksa enää huolehtia hygieniasta ja kodin siisteydestä.
– Tällaista on enenevässä määrin. Vanhuksia on jätetty heitteille.
Tallqvistin mukaan on hyvä asia, että selvitetään ja tutkitaan vanhusten taloudellisia olosuhteita. Asiaa ei pitäisi kuitenkaan jättää pelkän selvittelyn tasolle.
– Se pitäisi polkaista käyntiin siten, että lähdetään auttamaan.
Antti Honkamaa
Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa. Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa.Jussi Helttunen
Julkaistu: 6.2.2015 7:15
Suuri joukko ikäihmisiä joutuu sinnittelemään Suomessa pienillä tuloilla, jotka eivät riitä kunnolla edes ruokaan.
Vuonna 2014 köyhyysraja oli Suomessa 1 170 euroa kuukaudessa. Tulevaisuudessa tämän rajan alle putoaa yhä useampi suomalainen eläkeläinen.
Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100 000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa. Entiselle kansanedustajalle Tarja Tallqvistille (sd, aiemmin kd) tämä tieto ei tullut yllätyksenä.
– Se on hirveä häpeä. Asia tiedetään, mutta sille ei tehdä mitään, Tallqvist kertoo.
71-vuotias Tallqvist tuntee hyvin vanhusten ongelmat, sillä hän tekee muutaman kerran viikossa lähihoitajan töitä dementiakodissa.
Tallqvistin mukaan useat vähävaraiset ikäihmiset joutuvat kovien valintojen eteen.
– He joutuvat miettimään, mistä he saavat ruokansa, ja ostavatko he lääkkeitä vai ruokaa. Vanhukset puolittavat elintärkeitä lääkeannoksia, kuten verenpainelääkkeitä ja sydänlääkkeitä, jotta ne kestäisivät kauemmin.
Jotkut vanhukset näkevät nälkää ja kärsivät ala-arvoisesta ravitsemuksesta.
– Eräs rouva sanoi, että onneksi perunoissa on kuoret. Yhtenä päivänä voi syödä perunan, ja seuraavana päivänä voi syödä perunankuoret.
Ex-kansanedustaja Tarja Tallqvist pitää vanhuksia koettelevaa köyhyyttä ”hirveänä häpeänä”. Ex-kansanedustaja Tarja Tallqvist pitää vanhuksia koettelevaa köyhyyttä ”hirveänä häpeänä”.
Tallqvist sanoo olevansa varma, että vastaavaa tapahtuu koko ajan.
Huono ravitsemus voi johtaa myös siihen, ettei vanhus jaksa enää huolehtia hygieniasta ja kodin siisteydestä.
– Tällaista on enenevässä määrin. Vanhuksia on jätetty heitteille.
Tallqvistin mukaan on hyvä asia, että selvitetään ja tutkitaan vanhusten taloudellisia olosuhteita. Asiaa ei pitäisi kuitenkaan jättää pelkän selvittelyn tasolle.
– Se pitäisi polkaista käyntiin siten, että lähdetään auttamaan.
Antti Honkamaa
maanantai 2. helmikuuta 2015
02.02.2015 OMA LUOTTOTIEDOTTOMUUS
Oma luottotiedottomuuteni on tullut minulle kalliiksi. Eli ulosotossa on kaikki velat lukuun ottamatta pankkilainaani .
Jos itse teet itsesi luottotiedottomaksi tilaamalla sen maksaa se 19,90 € .
Halpaa kuin saippua. Verrattuna niihin moniin, jotka kärvistelevät ulosotossa velkojensa kanssa, osa tietty on sellaisia, jotka ovat toisten takausten takia joutuneet sinne.
Velka veli nostettaessa, veljenpoika maksettaessa. Osa ihmisistä unohtaa lainaa nostaessaan, että laina pitää joskus maksaa takaisin.
Yritin tänään laskeskella tuota ulosottomaksua minun ansiosidonnaisista päivärahoista, en tullut hullua hurskaammaksi. Suurempi sen täytyy olla kuin viime päivärahoissa, kun on tulleet nämä korotukset voimaan.
Mutta niistä rahoista jää käteen alle 50 €. Millähän elän loppu kuukauden ?
Pyhällä Hengelläkö?
Uskon siihen mitä äitini sanoi aina , kun oli vaikeaa: Kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.
*Yhteisvastuu 2015 tukee vapaaehtoistyötä ja lasten koulutusta
*Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimaiseksi erityiskohteeksi.Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 % kotimaiseen erityiskohteeseen, 10 % Kirkon diakoniarahastolle ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 prosenttia keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen.
*Yhteisvastuu 2015 käynnistyy sunnuntaina 1.2.2015.
*Suomessa yli 600 000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Rahaa päivittäisiin perustarpeisiin, kuten ruokaan, ei ole riittävästi. Apua tarvitaan monin paikoin enemmän kuin sitä pystytään antamaan. Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen olet mukana laajentamassa Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoimintaa koko Suomeen ja auttamassa hätää kärsiviä lähimmäisiämme.
Tässä kanssa tärkeää tietoa siitä, miten meitä kotimaan hädässä olevia autetaan Kirkon kautta. ja taas tässä tuo köyhyysrajalla ja sen alapuolella 600 000 ihmistä. Iso määrä ihmisiä, ja ne lisäksi , jotka ovat syrjäytyneet ja eivät kykene edes hakeutumaan mihinkään mikä auttaisi heitä.
Itselläni on tämä netti ja terveet jalat ja kykenen ottamaan asioista selvää ja hakemaan apua, vaikka itsellänikin on ahdinkoa, silti toisella lähimmäisellä voi olla vielä heikommin asiat.
Toivon tämän bloginkin auttavan muutamia, tai antamaan vinkkejä ja toivoa ja uskoa tulevaan.
Jos itse teet itsesi luottotiedottomaksi tilaamalla sen maksaa se 19,90 € .
Halpaa kuin saippua. Verrattuna niihin moniin, jotka kärvistelevät ulosotossa velkojensa kanssa, osa tietty on sellaisia, jotka ovat toisten takausten takia joutuneet sinne.
Velka veli nostettaessa, veljenpoika maksettaessa. Osa ihmisistä unohtaa lainaa nostaessaan, että laina pitää joskus maksaa takaisin.
Yritin tänään laskeskella tuota ulosottomaksua minun ansiosidonnaisista päivärahoista, en tullut hullua hurskaammaksi. Suurempi sen täytyy olla kuin viime päivärahoissa, kun on tulleet nämä korotukset voimaan.
Mutta niistä rahoista jää käteen alle 50 €. Millähän elän loppu kuukauden ?
Pyhällä Hengelläkö?
Uskon siihen mitä äitini sanoi aina , kun oli vaikeaa: Kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.
*Yhteisvastuu 2015 tukee vapaaehtoistyötä ja lasten koulutusta
*Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimaiseksi erityiskohteeksi.Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 % kotimaiseen erityiskohteeseen, 10 % Kirkon diakoniarahastolle ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 prosenttia keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen.
*Yhteisvastuu 2015 käynnistyy sunnuntaina 1.2.2015.
*Suomessa yli 600 000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Rahaa päivittäisiin perustarpeisiin, kuten ruokaan, ei ole riittävästi. Apua tarvitaan monin paikoin enemmän kuin sitä pystytään antamaan. Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen olet mukana laajentamassa Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoimintaa koko Suomeen ja auttamassa hätää kärsiviä lähimmäisiämme.
Tässä kanssa tärkeää tietoa siitä, miten meitä kotimaan hädässä olevia autetaan Kirkon kautta. ja taas tässä tuo köyhyysrajalla ja sen alapuolella 600 000 ihmistä. Iso määrä ihmisiä, ja ne lisäksi , jotka ovat syrjäytyneet ja eivät kykene edes hakeutumaan mihinkään mikä auttaisi heitä.
Itselläni on tämä netti ja terveet jalat ja kykenen ottamaan asioista selvää ja hakemaan apua, vaikka itsellänikin on ahdinkoa, silti toisella lähimmäisellä voi olla vielä heikommin asiat.
Toivon tämän bloginkin auttavan muutamia, tai antamaan vinkkejä ja toivoa ja uskoa tulevaan.
02.02.2015 Ulosottokin päivittänyt summia, nousua peräti 0,10 suojaosuuteen per pv ! Palkan ulosmittaus.
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden 680,70 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen.
Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon, jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu.
Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.
Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2015 alkaen
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.
Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2015 alusta 22,69 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,14 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Velallisen suojaosuuteen, 22,69 euroa päivässä, lisätään 8,14 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuudet tarkistetaan kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2015 lukien:
Velallinen yksin: 680,70€
Velallinen
+1 elatuksen varassa: 924,90€
Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1169,10€
Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1413,30€
Ulosmitattava määrä:
1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä 1
Velallisen oma suojaosuus on 680,70 € kuukaudessa, 30 x 22,69 = 680,70
Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 924,90 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14) = 924,90)
Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1169,10 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14 + 8,14) = 1169,10)
Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan, 900 euroa, ja suojaosuuden, 680,70 euroa, erotuksesta eli (2/3 x (900 - 680,70) = 146,20 euroa).
Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 380 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan, 1 380 euroa, määrästä eli 1/3 x 1 380 = 460 euroa.
Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Neljä kertaa suojaosuus on 2722,80 euroa. Ulosmitattava määrä on 1/3 x 2722,80 = 907,60 euroa, johon lisätään 4/5 x (3200 - 2722,80) = 381,76 euroa. Ulosmitattava kokonaismäärä on 907,60 + 381,76 = 1289,36 euroa.
Huom. palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri
Laskurilla voi laskea palkasta kuukausittaisen pidätettävän ja ulosottoon tilitettävän määrän. Laskuriin pääset tästä
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)
Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.
Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden 680,70 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen.
Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon, jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu.
Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.
Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2015 alkaen
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.
Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2015 alusta 22,69 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,14 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Velallisen suojaosuuteen, 22,69 euroa päivässä, lisätään 8,14 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuudet tarkistetaan kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2015 lukien:
Velallinen yksin: 680,70€
Velallinen
+1 elatuksen varassa: 924,90€
Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1169,10€
Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1413,30€
Ulosmitattava määrä:
1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä 1
Velallisen oma suojaosuus on 680,70 € kuukaudessa, 30 x 22,69 = 680,70
Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 924,90 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14) = 924,90)
Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1169,10 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14 + 8,14) = 1169,10)
Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan, 900 euroa, ja suojaosuuden, 680,70 euroa, erotuksesta eli (2/3 x (900 - 680,70) = 146,20 euroa).
Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 380 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan, 1 380 euroa, määrästä eli 1/3 x 1 380 = 460 euroa.
Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Neljä kertaa suojaosuus on 2722,80 euroa. Ulosmitattava määrä on 1/3 x 2722,80 = 907,60 euroa, johon lisätään 4/5 x (3200 - 2722,80) = 381,76 euroa. Ulosmitattava kokonaismäärä on 907,60 + 381,76 = 1289,36 euroa.
Huom. palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri
Laskurilla voi laskea palkasta kuukausittaisen pidätettävän ja ulosottoon tilitettävän määrän. Laskuriin pääset tästä
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)
Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.
02.02.2015 Osa ostaa jo itselleen luottokiellon
Osa ostaa jo itselleen luottokiellon
Lompakko varastettu tai taipumusta impulsiivisiin ostoksiin? Silloin itse ostetusta luottokiellosta voi olla apua. Palvelu on ollut olemassa jo useita vuosia, mutta sen tuntee harva.
2.2.2015 Laura ManninenKommentteja
Luottokielto ei estä luoton saantia kokonaan, mutta ainakin hidastaa sitä. Luotonantajilla on velvollisuus tarkistaa hakijan luottotiedot, joten yritys todennäköisesti tyssää siihen.
Useimmat hankkivat kiellon suojautuakseen identiteettivarkaudelta, kun lompakko kortteineen on hävinnyt tai varastettu.
Luottokiellon lisäksi saa todistuksen, että kielto on itse harkiten hankittu. Todistuksen esittämällä asiointi onnistuu, mutta se monimutkaistaa ja hidastaa turhia ostoksia tai vaikka pikavipin ottamista.
Toinen asiakasryhmä ovatkin he, joilla on taipumusta ottaa liikaa velkaa.
– Silloin se [velanotto] ei ole impulsiivista, vaan vaatii vähän pidemmän harkinnan, Bisnoden markkinointijohtaja Pär Österlund toteaa.
Edes jotain suojaa
Kuluttajavirastossa palvelua pidetään hyvänä parannuksena kuluttajanturvaan, lakimies Gunveig Plantig kertoo.
Vaikka sillä ei voi identiteettivarkauksia täysin estää, ainakin se tekee niistä hankalampia. Luotonantajalle myös itse hankittu luottokielto voi toimia signaalina harkita tarkoin ja selvittää tilannetta, vaikka hakijalla olisikin esittää todistus.
Bisnoden lisäksi luottokiellon voi hankkia toiselta luottotietorekisteriä pitävältä yritykseltä, Suomen Asiakastiedolta. Merkintä säilyy kaksi vuotta, jollei sitä poista jo aiemmin. Asiakastiedon myöntämät luottokiellot lasketaan tuhansissa, Bisnodelta sen hankkii kourallinen ihmisiä viikossa.
Myyjille saa kertoa mistä kyse
Tietoturva-asiantuntija Juha-Matti Laurio tietoturvayhtiö Nixusta on kokeillut luottokieltoa parin vuoden ajan. Hän on huomannut, etteivät edes myyjät tunne palvelua.
– Ihan järjestään ihmetellään, Laurio kertoo.
Todistuksen näyttämisen yhteydessä on siis saanut itse kertoa mistä on kyse, mutta sen jälkeen asiointi on aina onnistunut.
Vaivalloisena Laurio ei ole palvelua silti pitänyt. Todistus kulkee mukana kuvana älypuhelimessa.
Vanha lasku ei kuulu roskiin
Luottokielto ei anna täyttä suojaa identiteettivarkauksia vastaan, Laurio korostaa. Pikavippihakemukseen tai verkko-ostoksiin tarvittavat tiedot voi löytää vaikka roskikseen heitetystä vanhasta laskusta.
Häntä huolestuttaa myös henkilötunnuksen käyttö.
– Järjestelmä on vuosien saatossa mennyt Suomessa siihen, että henkilötunnus on kuin salasana, vaikka se ei saisi olla.
Esimerkiksi yritysten ei pitäisi antaa henkilökohtaisia tietoja puhelimessa vain siksi, että soittaja osaa antaa henkilötunnuksen ja kotiosoitteen, Laurio sanoo.
Lompakko varastettu tai taipumusta impulsiivisiin ostoksiin? Silloin itse ostetusta luottokiellosta voi olla apua. Palvelu on ollut olemassa jo useita vuosia, mutta sen tuntee harva.
2.2.2015 Laura ManninenKommentteja
Luottokielto ei estä luoton saantia kokonaan, mutta ainakin hidastaa sitä. Luotonantajilla on velvollisuus tarkistaa hakijan luottotiedot, joten yritys todennäköisesti tyssää siihen.
Useimmat hankkivat kiellon suojautuakseen identiteettivarkaudelta, kun lompakko kortteineen on hävinnyt tai varastettu.
Luottokiellon lisäksi saa todistuksen, että kielto on itse harkiten hankittu. Todistuksen esittämällä asiointi onnistuu, mutta se monimutkaistaa ja hidastaa turhia ostoksia tai vaikka pikavipin ottamista.
Toinen asiakasryhmä ovatkin he, joilla on taipumusta ottaa liikaa velkaa.
– Silloin se [velanotto] ei ole impulsiivista, vaan vaatii vähän pidemmän harkinnan, Bisnoden markkinointijohtaja Pär Österlund toteaa.
Edes jotain suojaa
Kuluttajavirastossa palvelua pidetään hyvänä parannuksena kuluttajanturvaan, lakimies Gunveig Plantig kertoo.
Vaikka sillä ei voi identiteettivarkauksia täysin estää, ainakin se tekee niistä hankalampia. Luotonantajalle myös itse hankittu luottokielto voi toimia signaalina harkita tarkoin ja selvittää tilannetta, vaikka hakijalla olisikin esittää todistus.
Bisnoden lisäksi luottokiellon voi hankkia toiselta luottotietorekisteriä pitävältä yritykseltä, Suomen Asiakastiedolta. Merkintä säilyy kaksi vuotta, jollei sitä poista jo aiemmin. Asiakastiedon myöntämät luottokiellot lasketaan tuhansissa, Bisnodelta sen hankkii kourallinen ihmisiä viikossa.
Myyjille saa kertoa mistä kyse
Tietoturva-asiantuntija Juha-Matti Laurio tietoturvayhtiö Nixusta on kokeillut luottokieltoa parin vuoden ajan. Hän on huomannut, etteivät edes myyjät tunne palvelua.
– Ihan järjestään ihmetellään, Laurio kertoo.
Todistuksen näyttämisen yhteydessä on siis saanut itse kertoa mistä on kyse, mutta sen jälkeen asiointi on aina onnistunut.
Vaivalloisena Laurio ei ole palvelua silti pitänyt. Todistus kulkee mukana kuvana älypuhelimessa.
Vanha lasku ei kuulu roskiin
Luottokielto ei anna täyttä suojaa identiteettivarkauksia vastaan, Laurio korostaa. Pikavippihakemukseen tai verkko-ostoksiin tarvittavat tiedot voi löytää vaikka roskikseen heitetystä vanhasta laskusta.
Häntä huolestuttaa myös henkilötunnuksen käyttö.
– Järjestelmä on vuosien saatossa mennyt Suomessa siihen, että henkilötunnus on kuin salasana, vaikka se ei saisi olla.
Esimerkiksi yritysten ei pitäisi antaa henkilökohtaisia tietoja puhelimessa vain siksi, että soittaja osaa antaa henkilötunnuksen ja kotiosoitteen, Laurio sanoo.
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
01.02.2015 OMIA JUTTUJA HELMIKUUN ALUSSA
Juu, kirjoittelin tuossa valitusta päätöksestä Työeläkelaitoksen muutoksenhakulautakunnalle, ja niin näppärä olin, kun sain valituksen kirjoitellua Kelan sivuilla, niin näppäsin ja hei hurraa, sinne meni bittitaivaaseen.
Etsin tietokeoneen läpi kaikki kansiot ja tiedostot, ei näkynyt eikä kuulunut.
Välissä kävin pihahommissa lumiaitaa tekemässä ja leivoin Runebergin leivoksia. Keräsin voimia.
Jatkoin valitusta uudelleen uudella tahdon voimalla, ja tulikin sitten valmiiksi. Sain jopa tulostettua 3 kpl.
Eli lopussa kiitos seisoo ja kaikki hyvin.
Sitten tuohon ansiosidonnaistenpäivärahojen maksuun, omalla liitollani eli YTK:lla , asiat hoituvat 2 päivässä.
Uuden hakemuksen kanssa tietysti menee pidempi aika , mutta tuon valmiiksi täytetyn paperin kuittaus, ja seuraavana päivänä jo otettu käsittelyyn ja maksu yleensä sitten 2 päivää siitä.
Rahathan menee Perusturvaan välitystilille ja ne tulouttaa ne mulle loppu viikosta .
Ensinhän siitä tietty menee vero ja ulosottomaksu 1/3. Loput menee vuokraan, lainaan ja sähköön ja tässä tammikuussa menee tuolta välitystililtä, myös YTK:n maksu eli 118 € .
Ja huomenna tulee 115 € josta maksan puhelinmaksun(netti+puhelin+reitin+puhelinmaksu) 52€, saan olla kiitollinen Saunalahdelle, että vanhana asiakkaana , sain viime vuonna luottotiedottomana nuo laitteet hankittua, muuten en tässä kirjoittelisi ja soittelisi kuulumisia. Kaihtimia on lyhennettävä vielä 210 € on jäljellä.
Ei tullut pottia lotosta, mutta ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja uusi yritys ensi lauantaina.
Etsin tietokeoneen läpi kaikki kansiot ja tiedostot, ei näkynyt eikä kuulunut.
Välissä kävin pihahommissa lumiaitaa tekemässä ja leivoin Runebergin leivoksia. Keräsin voimia.
Jatkoin valitusta uudelleen uudella tahdon voimalla, ja tulikin sitten valmiiksi. Sain jopa tulostettua 3 kpl.
Eli lopussa kiitos seisoo ja kaikki hyvin.
Sitten tuohon ansiosidonnaistenpäivärahojen maksuun, omalla liitollani eli YTK:lla , asiat hoituvat 2 päivässä.
Uuden hakemuksen kanssa tietysti menee pidempi aika , mutta tuon valmiiksi täytetyn paperin kuittaus, ja seuraavana päivänä jo otettu käsittelyyn ja maksu yleensä sitten 2 päivää siitä.
Rahathan menee Perusturvaan välitystilille ja ne tulouttaa ne mulle loppu viikosta .
Ensinhän siitä tietty menee vero ja ulosottomaksu 1/3. Loput menee vuokraan, lainaan ja sähköön ja tässä tammikuussa menee tuolta välitystililtä, myös YTK:n maksu eli 118 € .
Ja huomenna tulee 115 € josta maksan puhelinmaksun(netti+puhelin+reitin+puhelinmaksu) 52€, saan olla kiitollinen Saunalahdelle, että vanhana asiakkaana , sain viime vuonna luottotiedottomana nuo laitteet hankittua, muuten en tässä kirjoittelisi ja soittelisi kuulumisia. Kaihtimia on lyhennettävä vielä 210 € on jäljellä.
Ei tullut pottia lotosta, mutta ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja uusi yritys ensi lauantaina.
01.02.2015 HS: Työttömyys lisääntyy, mutta työttymyyskassajonot ovat pysyneet kurissa
Heini Karjanmaa
HS: Työttömyys lisääntyy, mutta työttymyyskassajonot ovat pysyneet kurissa
Päätöksiä on tehty lähivuosina noin miljoona vuodessa.
Vaikka työttömyys lisääntyy, ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen käsittelyajat ovat edelleen lyhyitä. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
HS:n mukaan loppuvuonna 2014 käsittelyaikojen keskiarvo oli 11 päivää, mutta mediaani oli sen sijaan kuusi päivää. Se tarkoittaa, että päätöksen sai kuudessa päivässä puolet hakijoista.
Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat, sillä työttömiä on eri työttömyyskassoissa erilaisia määriä. Pisimmillään hakemuksen käsittelyyn meni Helsingin Sanomien mukaan 17–18 päivää. HS:n mukaan tilanne on parantunut huimasti vuodesta 2009, jolloin hakemusten käsittelyyn saattoi kulua 40–50 päivää.
01.02.2015 VAUVA 28.01.2015:Aihe vapaa: Tarvitseeko kukaan oikeasti apua noissa vähävaraisille apua ryhmissä?
Aihe vapaa: Tarvitseeko kukaan oikeasti apua noissa vähävaraisille apua ryhmissä?
VIERAILIJA 28.1. klo 21:59 1/21
Tarvitseeko kukaan oikeasti apua noissa vähävaraisille apua ryhmissä?
Siis ilman, että tilanne on itse aiheutettu. Taas yhdessä ryhmässä 7 henkinen perhe tarvitsee vaatteita ja kenkiä, myös ruokaa. Hetken tutkailtuani naisen facebook sivua ei tee kyllä enää mieli auttaa. Tammikuussa käyty ravintolassa, leffassa ja koiralle ostettu vaikka ja mitä. Jos ei ole edes varaa lasten vaatteisiin ja kenkiin miksi niitä tehdään noin paljon ja sitten vielä se koira siihen päälle, jonka allergiatesteihin käytetty tässä kuussa 190 euroa. Jos ei ole varaa vaatteisiin, kenkiin tai RUOKAAN silloin ei pidetä saksanpaimenkoiraa ja käydä leffoissa ja rafloissa. Äh, että taas suututtaa, onneksi kävin facebook profiilin läpi ennen kuin tarjouduin avuksi.
VIERAILIJA
Juu en todellakaan antaisi tuollaisille lanttiakaan! En osta enää edes mitään joululahjoja, mikä se kamppis olikaan. Tajusin millaisia ihmisiä niidenkin takana on.
VIERAILIJA
Mikä ryhmä :( olen vähävarainen 1lapsen äiti rahat riittää välillä tai ei
VIERAILIJA
Minulla on ollut välillä erittäin tiukkaa. Ei kunnon asuntoa, ruokaa ei riittänyt joka päivälle, lasten vaatteisiin ei ollut varaa,ei edes käytettyihin.
En olisi ilmoittautunut tuollaiseen ryhmään jossa ns:rikkaat saavat ojentaa auttavan kätensä surkimukselle joka ei osaa hoitaa asioitaan. Minusta tuo on nöyryyttävää olla asemassa jossa saa ikäänkuin "maata kadulla almuja anomassa".
En usko että todella huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat liittyvät moisiin ryhmiin. Sieltä löytyy vain ammatti-kerjääjät joilla kantti kestää.
VIERAILIJA
En usko.. ollaan itse oltu pariin otteeseen tilanteissa joissa apua on oikeasti tarvittu. Tilanteet ei ole suoraan itse aiheutettuja (hometalo/ pikainen muutto ja korjaustyöt kun toinen ä-lomalla ja toinen opiskeli sekä toinen taas ä- lomalla ja toisen irtisanominen ja palkkojen maksamatta jättäminen pari kk ennen joulua). Apua ollaan saatu, mutta viranomaisten taholta, seurakunnalta, spr:ltä ym järjestöiltä. Jos ja kun itsellä on varaa avustaa, annan rahat mieluummin järjetöille, he kuitenkin seulovat pahimmat väärinkäyttäjät pois.
VIERAILIJA
Minä en osallistu tällaisiin massakeräyksiin ikinä. Kyllä niitä avun tarvitsijoita löytyy ihan lähipiiristä. Joskus olen lahjoittanut myös seuroille pieniä summia. Jouluapukeräykseen osallistui jokunen ystäväni ja seassa oli ainakin muutama ikävä väärinkäyttökokemus. En ymmärrä miksi jokainen ei auttaisi ihan sitä omaa lähipiiriä, mikäli rahaa on.
VIERAILIJA
Minä en osallistu tällaisiin massakeräyksiin ikinä. Kyllä niitä avun tarvitsijoita löytyy ihan lähipiiristä. Joskus olen lahjoittanut myös seuroille pieniä summia. Jouluapukeräykseen osallistui jokunen ystäväni ja seassa oli ainakin muutama ikävä väärinkäyttökokemus. En ymmärrä miksi jokainen ei auttaisi ihan sitä omaa lähipiiriä, mikäli rahaa on.
Sama. Mulla kyllä lähipiirissäkin, esim. miehen sisko ja puoliso olivat työttöminä. Kuitenkin ostivat jotain uutena vuotena ilotulitteita, tupakoivat ja muutakin turhaa, sellaista, mitä me emme raski ostaa. He ovat oikeasti vähävaraisia, mutta eivät osaa käyttää niitä vähiä rahojaan. Kävipä sitten, että voittivat veikkauksessa vähän isomman summan rahaa. Käyttivät kaiken samantien tavaroihin ja vähävaraisuus jatkui. Ymmärrän, että jotain haluaa hankkia, mutta että kaikki pitää polttaa heti, en tajua. Mun veli taas hakee jatkuvasti pizzaa, kun ei viitsi laitella ruokaa itse. Siitä olen kyllä suoraan sanonut. Sitten odottaa, että mä käydessäni teen omalla kustannuksella hyviä ruokia koko porukalle - totta kai omat kuluni ja perheen, jos ovat mukana, maksan mukisematta. Kerran sitten sain sanottua, että meillä on monta suuta ruokittavana, eikä me kotonakaan sellaisia tehdä, kun välilä menee rahat ihan perusruokatarvikkeisiin, niin rauhoittui ja nyt keitot kelpaa.
VIERAILIJA
Jos kaikki auttaisivat lähipiiriään ei tällaisia massamuotiavustuksia tarvittaisi. Miksi antaa kusipäiselle sukulaisellekkaan, kun varmasti jokaisen lähipiiristä löytyy sellainen, joka oikeasti apua tarvitsee ja osaa sitä arvostaa. Taitaa olla niin että nämä keräykset on auttajille vain yksi tapa pönkittää itseään ja facejulkaisussa voikin sitten kehuskella kuinka hyvä ihminen on. Katin villat!
VIERAILIJA
Hieno idea auttaa vähävaraisia on menettänyt ainakin minun silmissäni merkityksen juurikin näiden huijareiden takia. Itse en ole auttanut Internetin välityksellä ketään, vaan olen oman tuttavapiirin sisällä auttanut viimeisenä kolmena jouluna vähävaraisia perheitä. Jännä juttu siinä mielessä, kun naiivisti kuvittelee tuntevansa edes jollakin tavalla oman lähipiirin ja sukulaisensa (joissa vanhemmat iältänsä 50+, lapset ikähaarukalla 7-18). Viimeisin auttamani perhe oli toisen vanhemman työttömyyden takia ihan "auki", joten ajattelin nuorimpia lapsia muistaa jouluna oikein isoilla vaatepaketeilla (kun vanhemmilla ei siis omien sanojen mukaan yksinkertaisesti ole varaa). Ajatus heidän ala-asteikäisistä lapsista leikkimässä collegevaatteissa lumihangessa -20 asteen pakkasessa sai aikaan suorastaan sääliä. Siispä jokaisen lapsen paketit sisälsivät kahdet toppahousut, toppatakin, collegevaatteita, t-paitoja, pitkähihaisia, sukkia... Rahaa meni ihan kivasti, mutta ajattelin laittaa veronpalautusrahat viimeisen päälle hyvään tarkoitukseen.
Kunnes sitten tuli se päivä, kun nämä joululahjapaketit vietiin heille. Kahvipöydässä toinen vanhemmista (vahingossa?) tokaisi, että on se kiva, kun saatiin äijän kanssa yli kolmen tonnin veronpalautukset. Mulla venähti naama lattiaan saakka, hyvä kun en itkuun parahtanut. Sanoinkuvaamattoman kamala tunne, kun menee niin sekasin, ettei osaa sanoa edes vastaan. Jos olisin pystynyt, olisin sanonut ottavani valmiiksi paketoidut lahjat takaisin ja palauttanut ne kauppaan, kuitit ja laput oli tallella...
Minä, parikymppinen nuori ihminen kuvittelin vähävaraisen perheen todella tarkoittavan sellaista perhettä, jossa oikeasti on tiukkaa. Ei sellaista, missä saadaan kolme kertaa enemmän palautuksia kuin mitä minä, jonka apu otettiin kuitenkin kirkkain silmin vastaan. Minä maksoin hyvää hyvyyttäni lasten talvivaatteet, kun vanhemmilla ei omien sanojensa mukaan ole yksinkertaisesti varaa. Kyllä, olen katkera. Ihan helvetin katkera. Vittu, persaukisuus heidän kohdallaan tarkoitti huonoa taloudenhoitoa ja omia huonoja valintoja hankintojen suhteen. Miksi silloin kenenkään pitäisi auttaa käsi ojossa? Vanhemmilla olisi mahdollisuus pukea lapsensa ehjiin säänmukaisiin vaatteisiin, mutta kun ei ilmeisesti ole halua ajatella taloudenpidossa niin pitkälle, niin minkäs sille sitten mahtaa. Niin, ja tuolla kolmella tonnilla ei muuten lyhennetty esimerkiksi velkoja lainkaan. Eikä laitettu säästöön "pahemman päivän varalle".
Tämän yhden huonon kokemuksen takia olen jäädyttänyt omalta osaltani hyväntekeväisyyden toistaiseksi. Jos joskus vielä jotain lahjoitan, niin se tapahtuu oikeassa elämässä, eikä nettipalstojen kautta. Jos jollain on pokkaa kusettaa tuttua, sukuun kuuluvaa ihmistä, niin en halua kuvitellakaan mitä se on netin ihmeellisessä maailmassa, kun ei tarvitse edes omaa nimeään lahjoittajalle kertoa...
Ehkä sitten joskus uudestaan.
VIERAILIJA
Minulla on ollut välillä erittäin tiukkaa. Ei kunnon asuntoa, ruokaa ei riittänyt joka päivälle, lasten vaatteisiin ei ollut varaa,ei edes käytettyihin. En olisi ilmoittautunut tuollaiseen ryhmään jossa ns:rikkaat saavat ojentaa auttavan kätensä surkimukselle joka ei osaa hoitaa asioitaan. Minusta tuo on nöyryyttävää olla asemassa jossa saa ikäänkuin "maata kadulla almuja anomassa". En usko että todella huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat liittyvät moisiin ryhmiin. Sieltä löytyy vain ammatti-kerjääjät joilla kantti kestää.
veit sanat suustani.
VIERAILIJA
Itseasiassa aitoa hyväntekeväisyyttä on olla auttamatta, ja antaa elämän opettaa näitä "köyhiä". Auttamalla mahdollistaa vain heidän holtittoman rahankäyttönsä. Turha kuvitella että mitään kiitollisuutta tulisi palkaksi. Hyvin on muistissa sekin mamma joka jouluavustuksista keräsi notkuvat lahja- ja jouluruokapöydät härskisti itselleen, ja vielä koristeetkin tuli kerjättyä.
VIERAILIJA
Tiedän lähipiiristä kaksi tällaista ammattikerjääjää, jotka joulun alla oikein kilpailivat kumpi saa enemmän ja useammasta paikasta kerjättyä. Ei tulisi mueleenkään osallistua näihin keräyksiin, kun tietää todellisuuden. Jos ihmisellä on varaa syödä ravintoloissa, polttaa tupakkaa ja hypätä viihteellä, ei hän ole minun mittapuullani köyhä. Työssäkäyvänä ihmisenä minulla ei ole varaa viedä perhettäni syömään ravintolaan kuin todella harvoin.
VIERAILIJA
Jos on varaa ostaa runsaasti alkoholia tai ottaa tatuointi, niin turha kerjätä raha-asiansa paremmin hoitavilta.
VIERAILIJA
Olen kahtena vuonna laittanut lahjoja jouluavun kautta ja kummastakaan ei tullut edes ilmoitusta, että paketti on tullut perille saati mitään kiitosta. En auta enää ketään. Itse olen lomautettuna, joten ei minullakaan ole ylimääräistä rahaa.
VIERAILIJA
Minulla on ollut välillä erittäin tiukkaa. Ei kunnon asuntoa, ruokaa ei riittänyt joka päivälle, lasten vaatteisiin ei ollut varaa,ei edes käytettyihin.
En olisi ilmoittautunut tuollaiseen ryhmään jossa ns:rikkaat saavat ojentaa auttavan kätensä surkimukselle joka ei osaa hoitaa asioitaan. Minusta tuo on nöyryyttävää olla asemassa jossa saa ikäänkuin "maata kadulla almuja anomassa".
En usko että todella huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat liittyvät moisiin ryhmiin. Sieltä löytyy vain ammatti-kerjääjät joilla kantti kestää.
Samoja ajatuksia. Minäkään en ikinä ole ajatellutkaan mennä tuollaisiin ryhmiin. Pikemminkin sitä omaa köyhyyttään on yrittänyt viimeiseen asti peitellä. Siinä on jo riittävästi kestämistä, että oli työtön eikä voinut tarjota lapsille sitä mitä muut pystyivät, jos siitä olisi pitänyt tehdä julkista niin se olisi ollut jo ihan liikaa. Oli jo kamalan nöyryyttävää, kun lähikaupan kiltti kauppias varasi meille aina puoleen hintaan-tuotteita ja iloisena esitteli että no nyt on viilit vanhenemassa, saati sitten että koko kaupunki ois tiennyt että tuolla ei ole varaa ostaa edes juustoa leivän päälle.
Ne ajat on onneksi ohi, ne oli henkisesti tosi raskaita aikoja. Tsemppiä kaikille vähävaraisille, päivä kerrallaan.
VIERAILIJA
Minä en osallistu tällaisiin massakeräyksiin ikinä. Kyllä niitä avun tarvitsijoita löytyy ihan lähipiiristä. Joskus olen lahjoittanut myös seuroille pieniä summia. Jouluapukeräykseen osallistui jokunen ystäväni ja seassa oli ainakin muutama ikävä väärinkäyttökokemus. En ymmärrä miksi jokainen ei auttaisi ihan sitä omaa lähipiiriä, mikäli rahaa on.
Sama. Mulla kyllä lähipiirissäkin, esim. miehen sisko ja puoliso olivat työttöminä. Kuitenkin ostivat jotain uutena vuotena ilotulitteita, tupakoivat ja muutakin turhaa, sellaista, mitä me emme raski ostaa. He ovat oikeasti vähävaraisia, mutta eivät osaa käyttää niitä vähiä rahojaan. Kävipä sitten, että voittivat veikkauksessa vähän isomman summan rahaa. Käyttivät kaiken samantien tavaroihin ja vähävaraisuus jatkui. Ymmärrän, että jotain haluaa hankkia, mutta että kaikki pitää polttaa heti, en tajua. Mun veli taas hakee jatkuvasti pizzaa, kun ei viitsi laitella ruokaa itse. Siitä olen kyllä suoraan sanonut. Sitten odottaa, että mä käydessäni teen omalla kustannuksella hyviä ruokia koko porukalle - totta kai omat kuluni ja perheen, jos ovat mukana, maksan mukisematta. Kerran sitten sain sanottua, että meillä on monta suuta ruokittavana, eikä me kotonakaan sellaisia tehdä, kun välilä menee rahat ihan perusruokatarvikkeisiin, niin rauhoittui ja nyt keitot kelpaa.
Jos olisi fiksu ja osaisi hoitaa fiksusti raha-asiansa, ei todennäköisesti olisikaan vähävarainen.
VIERAILIJA
Yksi tällainen mukamas vähävarainen perhe löytyy ihan lähipiiristä. Lapsia on kaksin käsin laskettava määrä ja 2 isoa koiraa päälle. Kerjätään, kerjätään, ollaan niin vähävaraista. Silti kummasti löytyy rahaa tatuointeihin, etelänmatkoihin, uusiin rattaisiin ja vaatteisiin lapsille.
VIERAILIJA
Saavutetusta elintasosta ei luovuta! Sanoi läpeensä persaukinen kaverini, kun muutti pienempää kämppään.
Okei, olihan sekin jotain elintason alentamista, mutta samalla osti matkan sitten Lontooseen. Luotolla.
VIERAILIJA 29.1. klo 14:37 20/21
Minä en ole varma olenko omasta syystä köyhä vai en. Olen mielenterveys ongelmainen huonojen lapsuuden olojen takia ja olen myös hakenut hoitoa, joka ei ole auttanut. Onko se minun vikani etten ole osannut ottaa hoitoa vastaan oikein? Siinä tapauksessa on minun vikani. Menin kerran Helsingin kadulle kerjäämään ja tulihan siitä 2 tunnin aikana noin 20 euroa, mutta en toisaalta ollut henkisesti tilanteessa mukana. Kuvittelin itseni jonnekin muualle. En ole tuossa ryhmässä, koska minä vähintään syytän itseäni tilanteestani. Olen tosin myös yksinasuva joten ei ole lapsia elätettävänä.
VIERAILIJA
Minulla on ollut välillä erittäin tiukkaa. Ei kunnon asuntoa, ruokaa ei riittänyt joka päivälle, lasten vaatteisiin ei ollut varaa,ei edes käytettyihin.
En olisi ilmoittautunut tuollaiseen ryhmään jossa ns:rikkaat saavat ojentaa auttavan kätensä surkimukselle joka ei osaa hoitaa asioitaan. Minusta tuo on nöyryyttävää olla asemassa jossa saa ikäänkuin "maata kadulla almuja anomassa".
En usko että todella huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat liittyvät moisiin ryhmiin. Sieltä löytyy vain ammatti-kerjääjät joilla kantti kestää.
Toivottavasti sait apua vaikka diakonilta? En usko, että kukaan pitää surkimuksena sellaista ihmistä, joka aivan aidosti ja oikeasti yrittää mutta silti on köyhä, tai on vaikkapa sairaan lapsen vanhempi. Surkimuksia ovat ne, jotka ostavat kalliita autoja mutta eivät voi vaatettaa lapsiaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...
