31.01.2015 Takuu Säätiön sivuilta FAKTAA

Velkajärjestelyä tarvitsee yhä useampi
« Takaisin
30.1.2015

Velkajärjestelyä käräjäoikeudesta hakeneita ylivelkaantuneita oli viime vuonna lähes 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 2013, ilmeneeTilastokeskuksen tiedoteesta. Hakemuksen jätti kaikkiaan 4 200 velallista. Hakijoita on ollut vuosi vuodelta enemmän jo kuuden peräkkäisen vuoden ajan.

Tavallisimmin hakija oli 45–54-vuotias perheetön mies tai nainen. Myös yksinhuoltajuus ja työttömyys oli tyypillistä. Joka viides velkajärjestelyn hakija oli työtön kun kaikista aikuisista työttömänä oli harvempi kuin joka kymmenes.

Maksuhäiriömerkintä on jo 367 000 suomalaisella
« Takaisin
9.1.2015

Kuluttajien uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kääntynyt laskuun, kerrotaan Suomen Asiakastieto Oy:n tiedotteessa. Siitä huolimatta maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä on jälleen kasvanut.

Kuluttajille rekisteröitiin viime vuonna hieman alle 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää, kun niiden määrä ehti kahden edellisen vuoden aikana kivuta yli 1,7 miljoonaan.

Vaikka maksuhäiriöiden määrä on vähentynyt, maksuhäiriöisten kuluttajien kokonaismäärä on edelleen kasvanut. Se on hyvin lähellä 1990-luvun laman jälkeistä ennätystä, josta ollaan nyt noin tuhannen henkilön päässä. Maksuhäiriöisiä henkilöitä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 367 000 eli 8,5 prosenttia koko aikuisväestöstä. Kahdella kolmasosalla heistä tuorein maksuhäiriömerkintä on viime vuodelta.

Maksuhäiriömerkinnän saa luottotietoihinsa vasta, kun maksut ovat tyypillisesti olleet useita kuukausia hoitamatta ja niistä on tullut jo useita maksumuistutuksia. Kokonaan peli ei kuitenkaan ole menetetty vielä silloinkaan, kun saa ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän.

”Järkevästi toimien kuluttaja pystyy saamaan taloutensa uudelleen kuntoon. Sen osoittavat ne 17 000 henkilöä, joiden luottotiedot puhdistuivat viime vuoden aikana. Tärkeintä on sovittaa menot vastaamaan tuloja ja pyrkiä maksamaan merkinnän aiheuttanut saatava pois. Hyvä alku oman tilanteen korjaamiseen on selvittää omat luottotietotonsa ja niiden pohjalta sopia maksuista velkojille”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta.

Valtaosa kuluttajien maksuhäiriömerkinnöistä on käräjäoikeuden antamia velkomustuomioita ja ulosoton varattomuusesteitä. Merkintöjen taustalla on muun muassa maksamattomia kulutusluottoja, puhelinlaskuja ja verkkokauppaostoksia, mutta myös lakisääteisiä maksuja.

25.01.2015 MITÄ SANOISI.....

Tälläinen teksti tuli vastaan, siinä on sanottuna se kaikki mitä ihminen tuntee, kun rahaa ei ole, eikä työtä.

 "Olo on kuin avovankilassa: mihinkään ei voi mennä, mihinkään ei ole varaa, tulevaisuutta ei voi suunnitella tai sitä ei ole."


LEHTIKIRJOITUS : Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli Suomessa vuoden 2014 joulukuussa 232 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Myös nuorisotyöttömyys on kasvussa.
 Työttömiä miehiä oli 128 000 ja naisia 104 000 henkeä.Työttömyysaste oli joulukuussa 8,8 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 7,9 prosenttia.
Työttömyys on lisääntynyt kaiken kaikkiaan, sillä työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia.
15-24-vuotiaita nuoria oli joulukuussa Suomessa yhteensä 649 000. Heistä työllisiä oli 238 000 ja työttömiä 59 000. Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen 297 000.
Nuorten 15-24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli joulukuussa 19,8 prosenttia, mikä oli 3,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Tilastokeskus

Lomautettujen määrä nousi

Koko maassa oli lomautettuna joulukuun lopussa arviolta 47 000 henkilöä, mikä on lähes 5 000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 37 600 henkilöä, joka on 4 100 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa.

Vanhan lomautusmenettelyn mukaisia ryhmälomautettuja oli edelleen joulukuun lopussa 300 eli 1 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tietoa lomautusmenettelyn muutoksen vaikutuksista lomautettujen ja työttömien työnhakijoiden lukumääriin löytyy erillisestä tiedotteesta1.

Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet. Ennakkoilmoitusten mukaan on mahdollista, että 9 100 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 3 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tulevien lomautusten määrä väheni marraskuusta joulukuuhun 1 800:lla.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin joulukuun aikana 29 800 eli 2 300 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli joulukuussa avoinna 53 500 työpaikkaa, mikä on 5 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli joulukuun lopussa 116 400 henkilöä, mikä on 5 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Lähde Työ- ja elinkeinoministeriö


Näitä taulukoita on netti pullollaan.
Kuka työllistyy ja kuka jää työttömäksi ja kuka sitten on piilotyötön.
Itse olen töissä, mutta paluuta vanhaan työhön ei ole, terveydellisistä syistä, työklinikalla perehdytään minun terveystilaani, ja määritetään mihin työhön olisin koulutettavissa, tai kurssitettavissa tai jopa valmiina johonkin uuteen työhön.

Sitten alkaisi minun taulukkolaskenta, veloista eroon kampanja.
Ei tarvitsisi tapella sosiaalitanttojen kanssa, kun ne ovat niin sitä mieltä, että ihminen pärjää 80 € kuukaudessa, ja jos jotain ylimääräistä saat, se otetaan seuraavana kuukautena pois, ja et saakkaan yhtään mitään eli ynnättynä  0€ juu , 0€. Miettinyt että mitähän sitä ostaisi.

Tällä kirjoituksella on jokin tarkoitus, kun vaan tuo mun  pää meinaa räjähtää tästä kaikesta  byrokratian saastasta , sinulle ei kuulu se, koska asiat on näin, ja jos olisi toisin saisitkin näin, että voi olla välillä niin pienestä kiinni,  Suomeksi sanottuna.

Minä niin toivon, että saisin uuden työn ja uudet tulot, vaikka siitä menisikin se 1/3 tai 2/3  onneksi ei 3/3 osaa ulosotolle.

Pidän peukut ylhäällä ja myös kädet ristissä uskoen ja toivoen.

22.01.2015 Toimeentulotuki siirtyy Kelan maksettavaksi todennäköisesti vuonna 2017.

Toimeentulotuen siirto Kelaan toteutumassa
Torstai 22.1.2015 klo 15.43  
Toimeentulotuen siirtäminen Kelan maksettavaksi näyttää toteutuvan.
Hallitus on antanut esityksensä uudistuksesta eduskunnalle.

Tavoitteena on parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta, tehostaa toimintaa ja vähentää kuntien tehtäviä. Nykyisin eri kuntien asukkaat voivat olla eriarvoisessa asemassa, kun tuen myöntämisessä käytetään joissakin kunnissa tarkempaa harkintaa.


Siirto tapahtuisi vuonna 2017. Toimeentulotuki säilyisi hakemuksen perusteella myönnettävänä, eikä sitä annettaisi automaattisesti tulojen perusteella. Toimeentulotuen taso pysyisi ennallaan.

Kuntien sosiaalitoimi vastaisi edelleen laajaa harkintaa edellyttävän, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen antamisesta.

Uudistuksen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen kustannuksia vuosittain arviolta 75-100 miljoonaa euroa. Kelan hallintokulut kasvaisivat noin 32 miljoonaa euroa vuodessa.

20.01.2015 Suomen rahat valuvat etelään

Suomen rahat valuvat etelään
Sunnuntai 18.1.2015 klo 08.44  
IL:n tulovertailut näyttävät, että Suomessa asuu kolmen kerroksen väkeä.


FAKTA
Tuloerot jatkavat kasvuaan

Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät edelleen.

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilasto kertoo, että vuonna 2013 tuloerot kasvoivat selvästi edellisvuoteen verrattuna.

Tuloerojen kasvu johtuu siitä, että suurituloisten tulot kasvavat muita nopeammin. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi reaalisesti 2,6 prosenttia ja pienituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013. Muissa tulokymmenyksissä tulokehitys oli selvästi heikompaa.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Se kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2013 ja sai arvon 27,6. Tämä aiheutui suurituloisimmille kohdentuvien myyntivoittojen kasvusta. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli noin 5,4 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen kasvusta 1990-luvun lopulla.

Tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna vuoden 2013 Gini-kerroin oli 1,9 prosenttiyksikköä pienempi. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Isot erot

Tilastojen valossa Suomen rikkaat ja terveet asuvat etelässä ja lännessä, köyhät ja sairaat idässä ja pohjoisessa. Paremmin tienaavien paremman tulokehityksen lisäksi suomalaisten varallisuuseroja kasvattaa alueellinen epätasa-arvo. Suomalaisten varallisuus on valtaosin kiinni asunnoissa, joten varallisuuserot kasvavat, kun eteläisen Suomen asunnot säilyttävät paremmin hintansa. Itä- ja Pohjois-Suomessa asuntojen neliöhinnat ovat taantuman aikana monilla paikkakunnilla romahtaneet.

Vuoden 2009 varallisuustilastojen mukaan pohjoissuomalaisen perheen varallisuus oli keskimäärin 147 000 euroa. Etelässä summa oli lähes 220 000 euroa.

Maamme köyhät löytyvät pohjoisesta ja idästä, rikkaus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Ahvenanmaalle.

Iltalehden kuntakohtaisessa vertailussa rikkaimmiksi osoittautuvat Kauniainen, sekä ahvenanmaalaiset Lemland ja Jomala. Pienituloisimpien asuinkunnat löytyvät idästä: Rääkkylä, Lieksa ja Rautavaara.

Sama kolmijako näkyy selvästi myös silloin, jos kartalle piirretään tulojako postinumeroiden perusteella. Rikkaimmat postinumeroalueet löytyvät pääkaupunkiseudulta, köyhimpien alueet ovat pääsääntöisesti pohjoisessa ja itäisessä Suomessa.

Rikkaat espoolaiset

Postinumeroalueiden vertailun perusteella Suomen varakkaimmat asuvat Espoon Westendissä. Siellä asukkaiden mediaanitulo on vuodessa 35 375 euroa vuodessa.

Alueen asukkaiden mediaanitulo saadaan, kun asukkaat asetetaan tulojen perusteella suuruusjärjestykseen. Mediaanitulo on vertailussa keskimmäiseksi jäävän tulo. Sekä tuota mediaanisummaa enemmän että vähemmän tienaavia on alueella yhtä monta.

Westend onkin tunnettu varakkaiden suomalaisten ”kultahammasrannikkona". Sieltä ovat majansa löytäneet mm. yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen, entinen Nokia-pomo Jorma Ollila, Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo, miljonääri Mohammed Al-Fayed, laulaja Tapani Kansa. Pääministeri Alexander Stubb viihtyy myös Westendissä silloin, kun ei ole pääministerin virka-asunnolla Helsingin Meilahdessa.

Lisäksi Westendistä löytyvät monien yrityselämän ja pankkimaailman kovien tekijöiden osoitteet.

Westend ei kuitenkaan ole Espoossa ainoa varakkaiden alue. Myös Friisilä, Mankkaa, Laaksolahti ja Nöykkiö sijoittuvat listalla kärkeen.

Köyhät espoolaiset

Yllättäen rikkaimpien lisäksi myös köyhimmät löytyvät Espoosta. Otaniemen postinumeroalueella asukkaiden mediaanitulo on vain hieman yli 11 000 euroa vuodessa.


Otaniemen sijoitus selittyy opiskelijoiden runsaalla määrällä. Otaniemen väen tilanne kuitenkin helpottunee valmistumisen jälkeen. Insinöörit eivät yleensä sijoitu tulotaulukoissa häntäpäähän.

Muut köyhimmät ovat Itä- ja Pohjois-Suomen pieniä kyliä, joissa jäljellä ovat enää lähinnä pienituloiset eläkeläiset. Tervon Eliaksela ja Savukosken Värriö jäävät myös selvästi alle 12 000 euron mediaanituloon.

20.01.2015 Joka seitsemännellä enemmän velkaa kuin varoja

Joka seitsemännellä enemmän velkaa kuin varoja
Monella suomalaisella kotitaloudella velat ovat varoja suuremmat, käy ilmi Suomen Pankin tuoreesta selvityksestä.
19.1.2015 20:36TaloussanomatKommentteja 48 kpl
Lisää suosikkeihin Lähetä kaverilleTulosta (HTML)Tallenna (PDF)

inShare
Suomalaisten kotitalouksien velat suhteessa tuloihin ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 2013 lopussa kotitalouksien velka ylsi jo keskimäärin 119 prosenttiin tuloista.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin verkkosivuillaan julkaisemasta selvityksestä Suomalaisten velat kaksinkertaistuivat 20 vuodessa. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen kotitalousaineistoihin. Tuoreimmat velkatilastot ovat vuodelta 2012, mutta varallisuustiedot vuodelta 2009.


Samaan aikaan velkojen kasvun kanssa kotitalouksien varallisuus on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 1998 kotitalouksilla oli varallisuutta 107 miljardin euron arvosta, oli summa vuonna 2009 kasvanut 192 miljardiin euroon.

Varallisuutta on Suomen Pankin mukaan kasvattanut varsinkin asuntojen hintojen nousu, sillä valtaosa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Omassa käytössä olevien asuntojen arvo on tilastojen mukaan kasvanut parinkymmenen vuoden aikana 70 prosenttia.

Varallisuusarvojen kasvusta huolimatta kaikista suomalaisista kotitalouksilla joka seitsemännellä oli vuonna 2009 negatiivinen nettovarallisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että joka seitsemännen kotitalouden velat olivat suuremmat kuin varallisuus.

Mitä velkaantuneempi kotitalous, sitä yleisempää negatiivinen nettovarallisuus on. Kotitalouksista, joilla velkaa oli 300-500 prosenttia vuosituloista, 37 prosentilla oli negatiivinen nettovarallisuus. Jos velkaa oli yli 500 prosenttia vuosituloista, peräti 45 prosenttia näistä kotitalouksista oli nettovarallisuudeltaan miinuksella.

Suomen Pankki varoittaa, että negatiivisen nettovarallisuuden kotitalouksien määrä voi kasvaa nopeasti, jos asuntojen hinnat laskevat. Lisäksi velanhoitomenojen suuri osuus käytettävissä olevista tuloista heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia sietää taloudellisia takaiskuja.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumisen kasvu heikentää niiden kykyä sopeutua suhdannevaihteluihin, mikä kasvattaa makrotaloudelliseen vakauteen liittyviä riskejä.

14.01.2015 ITSE SANON, ETTÄ......

Itse sanon, että kyllä minua sylettää ihan vietävästi tuo Perusturvan toiminta.
Ensimmäinen erä.
Antoivat joulukuulla pikkasen ylimääräistä, eli välitystilin tulotuksen verran joulurahaa, eli 357 €.
Jaahas kun koitti sitten tammikuu, penätään multa miksi en ole ilmoittanut , että olen saanutkin liitolta tuon rahan.
Yritin selittää, että olen toimittanut teille tositteet ja paperit ja olette ne lukeneet ja laittaneet kopiot talteen sinne.
Niin mutta kun olet saanut nyt noin paljon, sanoin että en ole saanut.
Kyllä olet, sanoin , että olen saanut vaan sen minkä maksoitte ylimääräisenä muka.  Niin taidankin muistaa , että oli jotain tuollaista puhetta. Mutta työntekijä onkin laittanut sen ylimääräisen vuokraan. Eli omia mokiaan yrittävät syytän mun viaksi. Huh huh.....
Toinen erä tänään.
Kävelin sinne ja kerroin että tarvitsen sen toisen lääkkeen tähän jalkani  tukokseen .
Asikasneuvoja kaivoi papereita ja sanoi että et ole tuonut reseptiä, ja taas olenhan , ja alkoi tutkimaan, niin onko tämä eri lääke kuin se jonka itse maksoit. No on , koska eri hintainen. Hän menee kysymään.
No, hän kysyy kun, nyt onkin kokous ja ei voida kysyä.

Sitten tulee 2 h kuluttua soitto. Tämä menee niin vaikeaksi, kun toimeentulotuki laskelma on jo tehty, ja se on kielteinen. Ei voida maksaa näitä sairaalamaksuja, mutta jos sinä maksatkin ne sitten siitä tulotuksesta , minkä saat huomenna, tai otetaankin ne nyt samaten siitä, voit hakee sen maksusitoimuksen lääkkeistä, täältä huomenna iltapäivällä. Ja tiedät sitten, että helmikuussa et tule saamaan tulotusta, kun pitää maksaa pankkilaina ja vuokra . No, kiva kun sanoivat nyt etukäteen. Toivotaan , että se kuntotus jakso tulee helmikuulle, ja asiat rullaisivat eteenpäin. Ehkä uuteen ammattiin tai johonkin kouluun.

Jotain hyvääkin on eli pankkilainani on tippunut alle 10 000€ !

Minua niin pistää vihaksi, niitten sohlaaminen rahojeni, toimeentulotukien kanssa, kun se on oikeistaan niitten vika.
Stressaa jo muutenkin tämä saakelin kurjuus ja köyhyys.
Elä sillä mitä sulla on ja ole hiljaa. No jos olisin alistuva niin tekisin noin, mutta kun sanokin vastaan , niin en todellakaan alistu. Tai nyt altistun , kun en vaan jaksa vääntää ja kääntää.

Pitääkö taas mennä sosiaaliasiamiehen juttusille, että hommat lähtee pelittämään.

No, olkoon.
Unelmia olen miettinyt, autiotalo, missä saisin asua, tehdä pihahommia, keräillä marjoja, omenoita ja viettää laatuaikaa , pottupellolla peppu pystyssä. Ehkä löytyisi pieni homma, mistä saisin pieniä iloisia roposia , unelmamökin pöydälle leipää ja kahvia.  Ja kaiken kruunaisi pienen pojan poikani vierailut mummin luona.

Voiko elämältä muuta pyytää. Onni , ilo, autuus, rakkaus ja pieni tupa ja perunamaa.

Lopuksi pakko heittää huumoria. Huomatkaa kuinka pihalla tänään olen ollut.
Verikortin kanssa marssin kelaan ja ojensin sitä korttia asiakasneuvojalle, katsoi minua ja naurahti.
Minä katsoin, että eikös tämä tänne kuulu. Ei, koska et ole meillä Kelassa töissä.  :)
Ja kun pääsin kotiinnettiin  tekemään verokorttia   Kelaan , liittoon ja työpaikkaan, sama prosentti kaikkiin.

13.01.2015 Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”

Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”
Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.




Työllisyysluvut eivät näytä paranemisen merkkejä ja talous sakkaa. Uusia työpaikkoja ei synny. Esimerkiksi Lahdessa työttömien osuus oli heinäkuussa 18,7 prosenttia, joka on suurten kaupunkien korkein lukema.

Pitkään jatkuva työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia.

Suurella osalla köyhyys on väliaikaista, eikä se esimerkiksi jätä pysyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Moni heistä on menettänyt jo toivonsa päästä takaisin työelämään käsiksi.
– Entinen pitkäaikaistyötön
Väliaikaisesta köyhyydestä kärsii tällä hetkellä noin 800 000 henkilöä, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari. Väliaikaisella köyhyydellä tarkoitetaan elämänvaiheesta, kuten opiskelusta tai lyhyestä työttömyysjaksosta, johtuvaa köyhyyttä.

Pitkään jatkuvasta ja kasautuvasta huono-osaisuudesta kärsivä joukko on noin 100 000 ihmisen kokoinen. Pitkäaikaistyöttömät ja asunnottomat lukeutuvat tähän ryhmään, kuten myös leipäjonoissa kävijät.

– Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta, Saari huomauttaa.

Pitkä työttömyysjakso tekee epätoivoiseksi

Nimettömänä leimautumisen pelon vuoksi pysyttelevä lahtelaisnainen vietti 500 pitkää päivää työttömänä. Hän rustaili hakemuksia ja haastattelukutsujakin tuli eteen. Monta kertaa työpaikan saanti oli lähellä.

Noin viisikymppinen nainen epäili, ettei häntä enää työmarkkinoille huolittaisi. Varsinaisesta köyhyydestä hän ei kuitenkaan kärsinyt, sillä puoliso oli töissä. Nyttemmin hän on löytänyt itselleen vakituisen työn.

Työttömyysaika oli henkisesti rankkaa ja rahatkin alkoivat olla tiukalla. Harrastuksiinkaan ei riittänyt intoa, eikä rahaa.

– Aika yksinäisiä päivät olivat, hän muistelee.

– Ihminen kaipaa elämäänsä tietynlaista rytmiä. Ei niitä kotitöitäkään jaksa loputtomasti tehdä.

Mielestäni olisi aivan kauheaa, jos perusturvaa pienennettäisiin.
– Entinen pitkäaikaistyötön
Naisen lähipiirissä on useita pitkäaikaistyöttömiä, osa heistä yksinhuoltajia. Hän hämmästelee, kuinka köyhyysrajan alapuolella olevat ihmiset pystyvät itsensä ja perheensä elättämään. Yleisen määritelmän mukaan köyhyysrajan alapuolella olevan ihmisen käytössä oleva rahamäärä on alle 60 prosenttia suomalaisesta mediaanitulosta.

– Nostan hattua heille, jotka pystyvät jollain ihmeen kaupalla pyörittämään perhettä, vaikka takana olisi pitkäkin työttömyysjakso.

– Moni heistä on menettänyt jo toivonsa päästä takaisin työelämään käsiksi. Köyhyys on lamaannuttanut monen ikätoverini ja vähän vanhemman ihmisen. Masennus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä, lahtelaisnainen kuvailee lähipiiriinsä kuuluvien ihmisten arkea.

Usean köyhän ihmisen elämää lähietäisyydeltä seurannut entinen pitkäaikaistyötön ei allekirjoita julkisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, että nykytasoinen perusturva passivoisi ihmisiä.

– Karvat nousevat pystyyn, kun niitä lausuntoja kuulee. Kyllä suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työtä ja hakee sitä koko ajan. Mielestäni olisi aivan kauheaa, jos perusturvaa pienennettäisiin.

Leipäjonojen Suomi

Professori Juho Saari kertoo, että huono-osaisuuteen ja köyhyyteen valumisesta puhuttaessa ratkaisevaa on se, pitkittyykö köyhyys ja riittävätkö ihmisten tulot heidän menoihinsa pitkällä aikavälillä.

– Jos eivät riitä, niin tuloksena on leipäjonojen Suomi, Saari kertoo.

Huono-osaisuuteen ja köyhyyteen liittyvät lieveilmiöt ovat ennen kaikkea pitkittyneessä köyhyydessä elävien ihmisten, kaikkein huono-osaisimpien taakka. Pitkään jatkunut köyhyys on omiaan aiheuttamaan ylivelkaantumista, päihteiden käyttöä ja asunnottomuutta.

– Köyhyys tuo mukanaan mielenterveysongelmia, sosiaalisten suhteiden hajoamista ja yksinäisyyttä. Ylipäätään elämän peruspilareiden murtumista, Saari luettelee.

Köyhyysrajan alapuolella pitkään eläneille alkaa Saaren mukaan pikku hiljaa syntyä huono-osaisen identiteetti. Vaikka köyhä olisi perheenäiti tai isoisä, hän ei määrittele enää itseään näillä termeillä.

”Pihtiputaan mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista.
– Juho Saari
– Termit, joilla moni heistä itseään määrittää, ovat huono-osainen tai köyhä.

Suomalainen kasvun ja työllisyyden politiikka, kuten Saari kuvailee, ei ole hyväksi köyhille väestönosille.

– Se on erinomaisen hyvää politiikkaa, jos sattuu olemaan hyvin koulutettu keskiluokkainen ihminen. Kasvun ja työllisyyden politiikka sopii vielä jossain määrin myös duunareille.

– Nykyinen politiikka ei erityisesti palvele niitä ryhmiä, jotka eivät kiinnity työmarkkinoille. ”Pihtiputaan mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista, Saari toteaa viitaten suureen vanhusväestön köyhyyteen.

Suomi on Saaren mukaan sosioekonomisesti latautunut luokkayhteiskunta. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet entisestään.

– Kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä on tullut niin sanotusti muukalaisia keskuudessamme. Emmekä me keskiluokkaiset ole tutkimusten mukaan kovinkaan innostuneita investoimaan heidän hyvinvointiinsa esimerkiksi tulonsiirtojen ja palveluiden kautta.

12.01.2015 Näin paljon pienituloinen ansaitsee suomalaisten mielestä - kuulutko joukkoon?

HS-gallup: Näin paljon pienituloinen ansaitsee suomalaisten mielestä - kuulutko joukkoon?
 Helsingin Sanomat kysyi suomalaisilta, kuka on heidän mielestään pienituloinen ja kuka suurituloinen. Kuvituskuva. Helsingin Sanomat kysyi suomalaisilta, kuka on heidän mielestään pienituloinen ja kuka suurituloinen. Kuvituskuva.Juha Metso
Julkaistu: 12.1.2015 4:31, päivitetty: 12.1.2015 7:39

Enemmistö suomalaisista pitää alle 1 200 euroa kuussa ansaitsevia pienituloisina, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.
Kyselyyn vastanneista 34 prosenttia katsoo, että kaikki alle 2 000 euroakin kuussa ansaitsevat ovat pienituloisia.

Suurituloisina enemmistö suomalaisista pitää niitä, jotka tienaavat yli 5 000 euroa kuussa. Kuitenkin 16 prosenttia katsoi, että jo 3 000 kuussa ansaitsevat ovat isotuloisia.

TNS Gallupin tekemään kyselyyn vastasi joulukuun alussa tuhat ihmistä. Virhemarginaali on kolme prosenttia.

Tilastokeskuksen määrittämä pienituloisuuden raja oli vuonna 2013 yhden hengen talouksissa asuvilla 1 190 euroa kuussa. Suomalaisista noin 13 prosenttia oli pienituloisia.

12.01.2015 Villi tarina maahanmuuttajan sosiaaliavusta leviää verkossa - ”Oma viihteenlajinsa”

Villi tarina maahanmuuttajan sosiaaliavusta leviää verkossa - ”Oma viihteenlajinsa”
Julkaistu: 12.1.2015 19:53

Sosiaalitoimessa vakuutetaan sosiaaliavustusten perusteiden olevan kaikille samat.
Sosiaalisessa mediassa on jo viikkojen ajan kiertänyt kärkevä kirjoitus, jossa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan väitetään saaneen sosiaalitoimistosta yli kahdeksantuhannen euron maksusitoumuksen hammaslääkäriin kultapaikkojen laittoa varten.

Kertomuksen mukaan asiakas on vaatinut itselleen kalliita kultaisia paikkoja kulttuurisista syistä, mikä on riittänyt perusteeksi sosiaalitoimiston virkailijalle. Lähteeksi mainitaan yksityisellä sektorilla työskentelevä hammashoitaja.

Facebookissa useat käyttäjät ovat levittäneet identtistä tekstiä omissa päivityksissään, josta syntyy mielikuva itse koetusta ja kuullusta tarinasta. Päivityksiä on jaettu yhteensä useita tuhansia kertoja.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Heidi Hållman vakuuttaa kertomuksen olevan täyttä puppua.

– Välillä olen miettinyt, mistä tällaiset tarinat oikein lähtevät liikkeelle. Onko tällaisten juttujen keksiminen ihan oma viihteenlajinsa, Hållman ihmettelee.

Tarina ei kerro, millä paikkakunnalla tapauksen väitetään sattuneen. Eri paikkakuntien sosiaalitoimistoja kuitenkin samat tiukat ohjeet sosiaaliavustusten jakamisesta.

– Myönnämme avustukset lähtökohtaisesti julkisia palveluja käyttäen ja samoilla kriteereillä ihan riippumatta taustasta, kansallisuudesta tai kulttuurista, Hållman toteaa.

Hammashuollossa sosiaalitoimen asiakkaita voidaan tietyissä tilanteissa ohjata myös yksityiselle puolelle.

– Mutta missään tapauksessa hoitokriteerit eivät muutu leväperäisemmiksi asiakkaan mukaan.

Hållmanin mukaan kyseinen tarina on kulkeutunut sosiaalisen median kautta myös Helsingin sosiaalitoimen johdon tietoon.

– Jo siinä vaiheessa olemme todenneet, että tällaista ei ole tapahtunut eikä voisikaan tapahtua. Meillä on selkeät ohjeet toimeentulotuen myöntämiseen, eivätkä ne salli tuollaista, hän sanoo.

Vastaavia kertomuksia tulee vastaan silloin tällöin. Viime vuoden elokuussa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma levitti haastattelussa tarinaa, jonka mukaan espoolainen maahanmuuttajaperhe oli vaatinut niinikään kulttuurisista syistä itselleen uusien lastenvaunujen hankkimista täydentävällä toimeentulotuella. Myöhemmin Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja kumosi väitteen.

Hållman neuvoo sosiaalituen epäreilua jakamista epäileviä kansalaisia kysymään asiasta viranomaisilta.

– Jos missä tahansa ihmisiä pöyristyttävässä toimeentulotuen jakamiseen liittyvässä asiassa tuntuu olevan yhtään todenperäisyyttä, niin kyllä me sen selvitämme. Yksittäisistä päätöksistä emme voi kertoa, mutta saamme toki sanoa, onko tällaisen tapahtuminen mahdollista ylipäänsä, hän toteaa.
Johannes Kotkavirta