31.07.2014 Seurakuntien kriisirahastot auttavat talousvaikeuksissa olevia

UUTISET
SAVO
Savo 21.7.2014 klo 6:53 | päivitetty 21.7.2014 klo 6:53
Seurakuntien kriisirahastot auttavat talousvaikeuksissa olevia
Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymä jakoi viime vuonna avustusta yksityishenkilöille yli 46 000 euroa. Diakonin mukaan yhteiskunnan kahtiajakautuminen näkyy jo avustustyössä.



Seurakuntien tarjoamalle taloudelliselle avulle on ollut kysyntää Pohjois-Savossa. Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymä jakoi viime vuonna avustustyöryhmän kautta rahaa yli 46 000 euroa. Tänä vuonna tammi-kesäkuussa avustusta on myönnetty vajaat 27 000 euroa.

Pieniä avustuksia voi pyytää paikallisseurakunnilta, mutta esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymässä yli 300 euron avustukset menevät avustustyöryhmän päätettäväksi.

Diakoni Stina Malinen sanoo yleisohjeena, että taloudellista apua kaipaava voi ottaa yhteyttä oman seurakuntansa diakoniatyöntekijöihin. Malisen mukaan yhteiskunnan kahtiajakautuminen näkyy avustustyössä.

Kuopion seuirakuntayhtymällä kattosumma tälle vuodelle on 48 000 euroa.

Taloudellista avustusta ei myönnetä vuokraan.


Jukka Eskanen
Yle Savo

31.7.2014. Kesä on vähävaraisille perheille yhtä vaikeaa aikaa kuin joulu

 UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 30.7.2014 klo 10:11 | päivitetty 30.7.2014 klo 10:11
Kesä on vähävaraisille perheille yhtä vaikeaa aikaa kuin joulu
Rahavaikeudet tai mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät katoa helteisenä kesänä, mutta näkyvät esimerkiksi seurakunnissa vähentyneinä yhteydenottoina. Apua ongelmiin saadaan kesävierailta.


Lapsen sormi piirtää hiekkaan kuvioita. Koulujännitys voi saada lapsen haikailemaan kesäloman huolettomia päiviä.
Kuva: Pasi Takkunen/Yle
Mistä on kyse?

Kainuun seurakunnat saavat kesäisin vähemmän yhteydenottoja rahavaikeuksista tai mielenterveys- ja päihdeongelmista verrattuna muihin vuodenaikoihin.
Ongelmat eivät katoa kesällä, mutta apua saadaan enemmän sukulaisilta ja kesävierailta.
Vanhusten yksinäisyys huomataan usein kesällä, ja jälkikasvu ottaa yhteyttä diakoniatyöhön syksyllä.
– Vähävaraisissa perheissä kesä on yhtä vaikeaa aikaa kuin joulu. Lapset haluaisivat kovasti reissuun, mutta varaa ei ole, kertoo Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan diakonissa Anneli Kemppainen.

– Syrjäytyminen alkaa jo nuorena, kun ei voida jakaa kesälomareissumuistoja kouluun palatessa.

Rahahuolien kanssa painivat saavat kuitenkin tukea raha-asioiden hoitamiseen ja kuuntelijoita ongelmilleen kesävierailta. Näin arvioidaan Kainuun seurakunnissa, joihin tulee kesällä vähemmän yhteydenottoja taloudellisia ongelmia kokevilta.

Kesän riennot vievät asiakkaat myös Kajaanin työttömien yhdistyksen ruokalasta. Talven aikana syömässä käy päivittäin jopa yli sata ihmistä, mutta kesällä ruokala vetää huonoimpina päivinä vain kolmisenkymmentä kävijää. Ruokala suljetaankin heinäkuussa pariksi viikoksi.

Vanhusten yksinäisyys huomataan kesällä

Kesä on perinteisesti kyläreissujen aikaa, mutta yksinäisyys konkretisoituu jos kukaan ei tulekaan.

Kainuun seurakunnista kerrotaan, että kesän jälkeen tulee yhteydenottoja esimerkiksi yksinäisten vanhusten lapsilta, kun kesälomalla on huomattu läheisen eristäytyneisyys.

Kesällä ongelmat ehkä painetaan enemmän taka-alalle.
– Tiina Laaksovirta
Kesällä viriketoimintaa  on niukemmin tarjolla, eikä yksinäisille ihmisille ole vähäisiäkään aktivitetteja tarjolla.

Suomussalmen evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoni Tiina Laaksovirta kertoo, että mielenterveys- ja päihdeongelmaisille kesä on kuitenkin syksyä ja kevättä helpompaa aikaa.

– Kesällä ongelmat ehkä painetaan enemmän taka-alalle, ja voi olla, että esimerkiksi sukulaisten näkeminen helpottaa tilannetta, Laaksovirta pohtii.


Kaisu Jansson
Yle Kainuu

14.07.2014 Ilkka: Velkaneuvojan asiakkaista joka viides on nuori

Ilkka: Velkaneuvojan asiakkaista joka viides on nuori
Maanantai 14.7.2014 klo 09.12  
Pikavippilainat käyvät nuorten turmioksi, uutisoi Ilkka.

Tietämättömyys voi olla osasyy nuorten velkaantumiseen.
Tietämättömyys voi olla osasyy nuorten velkaantumiseen. (COLOURBOX)

Nuorimmat velkaneuvojien asiakkaista ovat 18-vuotiaita, jotka ovat rahoittaneet juhlimistaan ja pelaamistaan pikavipeillä, kirjoittaa Ilkka. Vaasan kaupungin velkaneuvonnan asiakkaista noin viidesosa on nuoria.

Johtava talous- ja velkaneuvoja Marika Niittykoski on huolissaan nuorten lainakäytännöistä.

Velkaneuvojan mukaan pikavippien ottaminen on liian helppoa ja nuorille sälytetään liikaa vastuuta asiasta, joita he eivät välttämättä edes ymmärrä.

Kun tulot ovat pienet eikä vakuutuksia ole, pikavippi voi olla houkutteleva vaihtoehto. Vanhoja erääntyviä lainoja maksetaan uusilla vipeillä. Pian kierre on valmis ja velkamäärä vain kasvaa.

- Tapauksiin voi liittyä sairautta, kuten alkoholismia, peliriippuvuutta tai mielenterveysongelmia, velkaneuvoja toteaa lehdessä.

Syynä velkaantumiseen voi olla myös tietämättömyys.

- Moni elää vain tätä päivää, eikä mieti huomista. Jotkut ajattelevat, että heillä ei ole mitään ulosmitattavaa, koska heillä ei ole tuloja, velkaneuvoja kertoo.

Velat pysyvät harteilla kuitenkin vähintään 15 vuotta. Jos velkoja ei hae tuomioita, velat säilyvät pidempäänkin.

Maksuttomaan velkaneuvontaan hakeudutaan lähes poikkeuksetta liian myöhään, kun velkakierre on jo ehtinyt syntyä.

Lähde: IlkkaParas ratkaisu asiaan olisi velallisen aseman parantaminen. Lainaa myöntävät tahot joutuisivat tekemään tällöin suurempaa harkintaa lainoja myöntäessään. Tehokkaita rehabilitaatiokeinoja olisivat mm. ulosoton koron laskeminen ohjauskoron paikkeille tai korkeintaan muutamaan prosenttiin, velan vanhenemisajan lyhentäminen 5 vuoteen ulosottokelpoiseksi tulemisesta ja tietty määräaika, jonka sisällä perintä on aloitettava, jotta velkaa ei voida seisottaa vuosikausia kokonaisvelka-ajan pidentämiseksi. Yhteiskunnallisesti on nimittäin kestämätöntä, että velkakierteeseen joutuneet päätyvät käytännössä pysyvästi työttömiksi ja siten valtion tukien varaan, jolloin kulut yhteiskunnalle ovat vähintään 1000-1500e/kk, sillä ulosoton korko(11.5%) on niin suuri, ettei velkaa pysty hoitamaan edes keskiansiotuloilla, kun sen määrä ylittää ~20 tonnia, ennen kuin velka vanhenee.

Ensisijainen vastuu velan hoitamisesta pitäisi siis sälyttää velanmyöntäjän harteille. Yhteiskunta ei saa suojella lailla liiketoimintaa, jolla on mahdollista saattaa yksilöt 15-20 vuodeksi köyhyysrajan alle ilman, että heillä on tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.

MUUTAMA KOMMENTTI TUOLTAKIN  YLEISÖN PUOLELTA NOUKITTU TÄHÄN PERÄÄN

-Paras ratkaisu asiaan olisi velallisen aseman parantaminen. Lainaa myöntävät tahot joutuisivat tekemään tällöin suurempaa harkintaa lainoja myöntäessään. Tehokkaita rehabilitaatiokeinoja olisivat mm. ulosoton koron laskeminen ohjauskoron paikkeille tai korkeintaan muutamaan prosenttiin, velan vanhenemisajan lyhentäminen 5 vuoteen ulosottokelpoiseksi tulemisesta ja tietty määräaika, jonka sisällä perintä on aloitettava, jotta velkaa ei voida seisottaa vuosikausia kokonaisvelka-ajan pidentämiseksi. Yhteiskunnallisesti on nimittäin kestämätöntä, että velkakierteeseen joutuneet päätyvät käytännössä pysyvästi työttömiksi ja siten valtion tukien varaan, jolloin kulut yhteiskunnalle ovat vähintään 1000-1500e/kk, sillä ulosoton korko(11.5%) on niin suuri, ettei velkaa pysty hoitamaan edes keskiansiotuloilla, kun sen määrä ylittää ~20 tonnia, ennen kuin velka vanhenee. 

Ensisijainen vastuu velan hoitamisesta pitäisi siis sälyttää velanmyöntäjän harteille. Yhteiskunta ei saa suojella lailla liiketoimintaa, jolla on mahdollista saattaa yksilöt 15-20 vuodeksi köyhyysrajan alle ilman, että heillä on tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.
-Ei ole enää mitään pikavippejä, mitään luottoa ei ole lain mukaan mahdollista saada ilman todistusta tuloista. Ei sen tarvitse olla edes nuori, että on tyhmä, kyllä noita tyhmiä riittää aikuisissakin. Ihmiset ottaa monen tonnin luottoja, eivätkä lue takaisinmaksuehtoja vaikka ne olisi ihan selkeästi eriteltynä lainaa haettaessa ja sitten itketään, kun ei ole varaa maksaa eriä takaisin "ku on niin suuret nämä 350euron kuukausierät..." 

En ole ikinä, en edes nuorena ja "tyhmänä", ottanut mitään sellaista velkaa, jonka erämaksujen määrää en olisi selvittänyt ennakkoon ja tarkoin punninnut onko mulla varaa maksaa velkaa pois ja onko lainan kulut ihan naurettavan suuret - ja erityisesti, onko tämä laina järkevä ottaa edes. Ja aina olen maksanut ennakkoon erät alta pois, enkä odottanut vuotta että joku tonnin laina on tullut maksettua pois.
Nykyään en osta mitään luotolla, vaan säästötililläni on aina sen verran rahaa että voin ostaa jotakuinkin sitä mitä haluan, mutten kuitenkaan jätä punnitsematta tarkoin ostoani. Ihan tyhmää maksaa laskutuslisiä ja korkoa esim. 10euroa laskulta. Tuokin summa tekee paljon vuoden takaisinmaksuajalla.
Eri asia nämä, joille tulee yllättävä työttömyys, mutta hirveän paljon on näitä jotka eivät edes halua selvittää miten paljon erämaksut on kuukausittain ja asia tulee jotenkin "yllätyksenä" sitten ensimmäisen laskun saatua. Ihmiset ostaa velaksi vaikka mitä tarpeetonta, ostellaan vaatteita joita ei välttämättä edes pidetä, ostetaan uutta pesukonetta vaikka vanhakin toimii ja hyvällä tuurilla lyhennetään vielä vanhaakin pesukonetta pois. Tää kulttuuri on ihan sairasta - ihmisten pitäisi opetella ihan perus taloustaitoja ennen kuin niille annetaan käyttöoikeus omaan pankkitiliin.

Turha syytää niitä, jotka lainaa myöntää, syyttäkää niitä jotka on niin tyhmiä että ottavat kallista lainaa. Tähän pätee täydellisesti sanonta " ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa". Jos on niin tyhmä, että ostaa viinaa ja muita turhakkeita luotolla, niin sietääkin joutua maksamaan siitä kalliisti. Ja usein nuo "kalliit" lainat eivät ole oikeasti edes kauhean kalliita, jos ne maksaa pois sovitusti, eikä usean vuoden viiveellä. Ihmiset valittaa siitä, että heitä rokotetaan siitä kun eivät hoida laskujaan ajallaan pois ja joutuvat siitä maksamaan - mikähän muu olisi hyvä motivaattori takaisinmaksulle, kuin se että siitä joutuu maksamaan enemmän. Luulen, että aika montaa tällaista tyyppiä vituttaisi se, että jos oma työnantajakin maksais palkat miten sattuu ja silloin kun jaksaa. Mutta jos itse käyttäytyy samoin, niin ketään ei saisi rokottaa siitä että ei hoida maksujaan ajoissa.

Meillä paijataan ihan liikaa porukoiden päätä tällaisissa tilanteissa, jotku tyypit eivät opi edes yhdestä kerrasta vaan hommataan itsensä uudelleen samaan jamaan, kun on ensin velkajärjestelun kautta saatu pöytä puhdistettua veloista. Luojan kiitos velkajärjestelyyn ei pääse kuin kerran. 

-en ollut edes teininä niin dille että oisin pistänyt viimeiset rahani viinaan/bilettämiseen, saati että oisin bilettänyt luotolla. En lähde edes lomareissulle velaksi. Visakortin omistan ja sitä käytän ulkomaisiin nettitilauksiin ja lomareissuilla, mutta en ole ikinä maksanut visalaskua erissä vaan aina kuitannut velan pois viimeistään palkkapäivänä, yleensä jo heti siinä vaiheessa kun veloitus näkyy menneen tililtä.

Mua ärsyttää tämä idioottien suojelu ja hysääminen. Joskus noidenkin on otettava vastuuta omista touhuistaan, ei ne muuten opi, jos jokainen oma moka tasoitellaan tieltä pois ja kuitataan yhteiskunnan tai vanhempien avulla. Aika moni näistä tyypeistä ottaa velkaa ja tietää jo ottohetkellä ettei tule koskaan sitä maksamaan. Tämä jos jokin on väärin. Ilmeisesti vanhemmat sitten antavat tällaista esimerkkiä lapsilleen kun tuollein moni nuori tuntuu käyttäytyvän.

29.07.2014 Yle: Suuri osa veloista jää perimättä varattomuuden takia - miljardien lasku

Yle: Suuri osa veloista jää perimättä varattomuuden takia - miljardien lasku
Tiistai 29.7.2014 klo 08.43 (päivitetty klo 09.23)  
Suomessa jää vuosittain keräämättä miljardien eurojen edestä velkoja, sillä velallinen on varaton, kertoo Yle uutiset.

 Saako velkaantunut riittävästi apua Suomessa?

Viime vuonna perinnässä oli 5,4 miljardia euroa. Niistä ulosotolle maksettiin runsas miljardi euroa. Toissa vuonna varattomiksi tai tuntemattomiksi todettiin noin 220 000 maksajaa ja vajaan miljardin euron arvosta velkoja.

Ylen mukaan ulosottoon päätyy usein velkoja, joista tiedetään jo etukäteen, ettei niitä koskaan makseta.

Sellaisia ovat esimerkiksi konkurssiin menneiden yritysten verovelat, joita peritään uudelleen tasaisin määräajoin.

Myös yksityiset velat kiertävät usein vuosi toisensa jälkeen velkojan ja ulosoton välillä, sillä velkoja haluaa tarkistaa, onko varattomaksi todetun velallisen rahatilanne muuttunut. Suuret velat voivat puolestaan jäädä maksamatta siksi, että ne kasvavat korkoa nopeammin kuin velallinen ehtii niitä lyhentää.

Lähde: Yle

STT

JA JATKOKSI KOMMENTIT KYSEISEEN AIHEESEEN :
-Yle tutkii ,mutta kannattaisi tutkia ensin omaa laaria ja katsoa mitä näyttää televisiosta muuta kuin uusintoja ,sillä verovaroilla toimivan yrityksen luulisi pystyvän parempaan.

-velka armahdus säästäisi myös kansantalouden kukkaroa, kun ei tarvitse rahoittaa epäonnistuneita kohtaloita vaan voi aloittaa uuden alun. nyky systeemi on ihan järjen köyhä.

-tälläinen on, kutsutaan velan vanhenemiseksi

-missähän ajassa ne vanhenee?? ei ainakaan 15 vuodessa!!!!

-15-20 vuotta kertoo lakipykälät, kokemusta ei ole

-Yksityiset velat vanhenevat lopullisesti 15 vuodessa, rikosperusteiset velat 20 vuodessa, mutta velka-aikaa voidaan pidentää 20 vuoteen (tai 30 vuoteen), jos velallinen on peitellyt tulojaan tai varallisuuttaan velallisen epärehellisyyden muodossa. Itse pitäisin henkilökohtaista konkurssimenettelyä ja 5 vuoden lopullista vanhenemista kaikissa tapauksissa erittäin tervetulleena asiana ulosottolimbon päättämiseksi tässä maassa. Velkajärjestely, jossa velka vanhenee 5 vuodessa on jo, mutta siihen pääsyyn on varsin tiukat vaatimukset, ja käytännössä siihen pääsee vain ns. ideaalivelallinen. Mitään rikosperusteisia velkoja ei voi laittaa velkajärjestelyyn, ja tässä täytyy muistaa, että useimmiten rikosperusteiset velat ovat mm. rikoksella saatua hyötyä(esim. salakuljetetun tupakan menetetyt verot, miljoona euroa, tai huumekaupasta saadut tulot, 20 000 euroa), eivät korvauksia rikoksen uhrille, ja tällaisessa tilanteessa rikoksiin syyllistynyt saattaa jatkaa rikollista toimintaansa pitkälti siksi, ettei pysty siirtymään laillisen työn pariin vaikka haluaisi, sillä ulosotto tekee sen kannattamattomaksi. 

Ulosottovelat kasvavat 11.5% vauhdilla korkoa, 10 000 euron velkaa pitää maksaa 100e kuussa, jotta se ei kasva korkoa, ja toinen mokoma, jotta se lyhenisi, 100kk eli 10v maksuajalla 200e/kk. Useimmissa tapauksissa tämä aika on niin pitkä, ettei velkaa ole mielekästä edes yrittää lyhentää, sillä se vanhenee ennen kuin sen on ehtinyt maksaa, jolloin kyseessä ei ole velan lyhennys, vaan velkavankeus, jota suoritetaan pelkän suorittamisen vuoksi, ei siksi, että velkaa oikeasti lyhennettäisiin.

Velanmyöntäjän vastuuta pitäisi ensisijaisesti korottaa velka-asioissa. Kaikki ulosottovelkaiset jotka toteavat velanmaksun hyödyttömäksi, aiheuttavat vähintään 15 000 euron kustannukset yhteiskunnalle per vuosi eivätkä tuota senttiäkään.

- Kiitos kovasti! tässä tuli tietoutta josta on varmasti hyötyä! Mitään rikollista taustaa ei ole ja eikä velkaakaan ihan kovin kamalasti mutta työttömänä sen lyhentäminen on toivotonta! Kiitti näistä tiedoista! Oli hyvä tietää!!! Hyvää kesän jatkoa!

-jokainen ymmärtää jos tili ei riitä maksamaan edes lainan korkoja ja lainanhoito-kuluja nin urakkaan on turha lähteä. näitä sitten joutuu yhteiskunta maksamaan. lainan-antajalla ei ole mitään vastuuta esim pikavippi jos he kärsisivät siitä tappioita nin kyllä he vähän katselisivat kelle niitä lainoja tuputtaa.

-Suomessa jo nykyään aivan liian vähällä pääsevät omaa tyhmyyttään velkaantuneet. En tässä nyt tarkoita tilanteen pakosta velkaantuneita, esim. paljon tarpeellista lainaa (auto.asunto) ottaneet, jotka jäivät työttömiksi, vaan ihan niitä lusmuja, jotka tyhmyyttään ottivat ylikalliita pikavippejä hetken mielenjohteesta ja sitten itkevät, ettei olekaan rahaa maksaa. Aivan liian helposti velallisia päästetään... Ihan itse on eletty yli varojen ja ei muka saa tarpeeksi apua. Ai, mitä apua? Eiköhän pitäisi jokaisen aikuisen ihan itse osata hoitaa talouttaan.

-Totta, mutta sitten "oikeasti" velkaantuneet (esim. työttömyyden, onnettomuuden, jne. seurauksena) eivät todellakaan saa tässä maassa tarpeeksi apua. Sossun velka-apuunkin pääse vain vasta sitten kun "vahinko on jo tapahtunut" (luottotiedot menneet, ym.)

Ja pahimmassa paikassa (lainojen suhteen) ovat henkilöt, jotka tarvisivat sen lainan päästäkseen työelämään kiinni (esim, autoa/ajokorttia varten), pankit kun eivät enää myönnä lainaa auton ostamiseen/ajokorttiin, jos olet jo valmiiksi työtön. Näille ei sitten kovasti muita vaihtoehtoja jää, kuin pikavipit ja lotto...
(en siltikään itse pikavippiä ottaisi, mutta...)

-Mikäs ihme tuo on. Verot, maksut, hinnat ym ym nousevat ja nousevat, samaan aikaan ostovoiman ja nettopalkkojen supistuessa. Kait toi nyt ahneimallakin taksojenkorottajalla tiedossa on, mikä on lopputulema noin kansantaloudellisesti. Ei YLE ainakaan omalla toiminnallaan mitään malli esimerkkiä ole näyttänyt.

-Todella moni 90-luvulla syntynyt tapaus pilaa luottotietonsa ihan naurettavilla laskuilla. Tilaillaan vaatteita ja pelejä osamaksulle, eikä sitten makseta laskuja pois ja naureskellaan velan vanhenemisella, kun yritetään saada maksamaan laskut. Siinähän naureskelevat, kyllä ne velat jossain vaiheessa tulee maksettavaksi, aika helvetisti kalliimmalla kuin laskun ajoissa maksamalla, tuon ikäinen kun on kuitenkin vielä aika nuori ja jos velalle ei haeta tuomiota, niin se ei vanhene. Tosin pahoin pelkään että aika moni tällainen tapaus on kasvatettu lorviksi, joka ei koskaan hakeudu työelämään edes.

-tai sitten kieltää kaikki vipit, pienlainat ym...tai ehtoja kiristää ja ikärajaa nostaa reilusti ylös. Kokemusta on. Juuri 18 täyttäneenä ei järki viel ihan pelaa ja itse tuli otettuu kaikkee vippejä, käyttölainaa ja osamaksuilla tavaroita. Liittymät, älypuhelimet ja ne sit myyntiin ja kotipizzasta tuhannella eurolla pizzoja puh.laskuun että on kyl liian helppoa saada kaikkea. pari vuotta siinä ehtii sekoilla ja sivussa korot ym juoksee ja kohta velka tuplaantunut. Itselläni pääoma joku 16.000e ehti tulla ja koko velka korkoineen, muita maksuja ym. n.30.000e. Mutta virheistä oppii, minä ainakin, nyt ikää on 8 vuotta enemmän kuin silloin kun sekoillut alkoi ja luottotiedot tulee takaksin tämän vuoden jälkeen, velat maksettu ja elämä hymyilee taas.

-Niin no velkaa ottaessaan on ymmärtääkseni ottanut tietoisen riskin siitä, että voi joutua taloudelliseen kiipeliin. Ne rahat on rahoja, jotka on jo kulutettu. Kukas ne sitten maksaa ellei velan ottaja itse? Itse yritän yhtä velkaa ulosoton kautta periä. ERITTÄIN huonolla menestyksellä. Jokseenkin ihmettelen, ettei edes ulosoton kautta pysty työssä käyvältä ihmiseltä edes perintäkulujen vertaa saamaan takaisin. Lähinnä tuntuu että velanmaksun kiertämisestä on tullut liiankin helppoa.

-Suosikaa pimeiden töiden auvoisia markkinoita ja siihen vielä tuet päälle, niin ei tule luottohäiriöitä

28.07.2014 HARMITTAA IHAN VIETÄVÄSTI

Tämä tilanteeni, harmittaa ihan vietävästi.
Miten olen voinut olla näin tyhmä ?
Miksi olen mennyt pilaamaan tulevaisuuteni näitten ulosottovelkojen takia?
Niitten maksaminen kestää 10 vuotta , jos en pääse siihen Takuusäätiön järjestelyyn. Mitä sitten, pankki ei varmasti 4 vuoden jälkeen , enää luota ihmisiin sitäkään vertaa mitä nykyisin.

Tarvis olla takaajat , varmaan 4  ennen kuin edes saa sitä asuntolainaa, mistä nyt niin suuri haloo, kun ei enää saa asunto vastaan pankkilainaa, vaan täytyy olla takaajia tai muuta omaisuutta lainan takuina.  Osoittaa hyvin tätä , kuinka ihmisen arvo laskee, ainoa mikä nousee on eläkeikä. Mutta, kuinka niillä jotka sairastavat ja yrittävät viimeisillä voimillaan käydä töissä, onko siinäkään mitään järkeä, kun eläkelaitokset kiristävät pykäliään ja säädöksiään, ja alkaa älytön paperisota  yksinäinen henkilö vastaan kova rumba , eläkelaitoksia vastaan. valituksia, valitusten perään, jopa niin kauan kun saavutetaan henkilön eläkeikä, mikä näyttää hienolta tilastoissa. Suomessa eläkeikä on 65 tms. tilastot ovat muuta kuin todellisuus.

Ei pitänyt tästä kirjoittaa mutta tuli jotenkin mieleeni, ja kuukauteen mahtuu jos jonkinlaista tapausta ja kirjoitusta netissä, miten ihmistä koetellaan erilaisissa laitoksissa , kuinka pyöritetään ja pyöritetään suuressa koneistossa valitusten suuressa lautakunnassa, yhtään ajattelematta , että ihminen niitten papereitten lähettäjä, on henkilö , tasa-arvoinen  yhtälailla kuin hän joka käsittelee niitä, ajattelisi välillä itseään samaan tilanteeseen. Kuinka uuvuttavaa on odottaa aina sitä päätöstä, ja valittaa hylkäävästä päätöksistä aina uudelleen ja uudelleen. Kunnes väsyy ja uupuu ja alkaa uusi sairauskierre ja uusien hakemusten lähettäminen.

Itse olen tässä tilanteessani, aivan tuossa sopassa, ja lusikka on vaihtunut kauhaan, ja kohta varmaan vaihtuu kuuppaan tai jopa ämpäriin.

Rahaa ei tule, ja kun tulee menee samantein, varsinkin nyt kun muutin. Olisi hankittavaa, jos jonkinlaista.
Mutta tarviinko niitä, omasta mielestäni tarviin, koska olen taas mennyt tähän soppaan, ja elämääni hallitsee raha ja mammona. Yritän saada tavaraa puhumalla ja kirjoittamalla pyyntöjä esim kodinkoneliikkeeseen , koska haluaisin pakastimen, mutta eivät anna luottotiedottomalle minkäänlaista luottoa, ja usko ihmiseen on nolla.

Miten muutan taas elämääni niin , että raha ei sitä hallitse vaan, se onni ja autuus ja usko, että asiat järjestyvät , kun vaan uskon siihen. Miksi , elämä menee tähän. No, koska raha on , joka pyörittää maailmaa ja rahalla saa tavaraa ja ruokaa ja asunnon ja elämisen perustarpeet . Mutta ihminen tulee pienellä toimeen, ja hyväsydämisyys ja hyvä palkitaan hyvällä.

Onnistunko, siihen on pakko uskoa, raha ei saa hallita elämääni, vaan usko siihen että olen VAHVA JA USKON ITSEENI, JA MAHDOLLISUUTEEN MUUTTUA.

Varmaan tähän kirjoitukseen liittyy taas uusi ulosottovelka 4500 €, ropsahti tuonne muitten saatavien listalle, ja summa ponnahti melkein 30 000€ , itkua pidätellen, maksan ja maksan ja maksan, kuin kuollutta lehmää tuota velkaani, saamatta koskaan tietää, mitä olisinkaan voinut tehdä nyt, jos lainoja ei olisi, turha surra mennyttä, mutta haaveelle ja unelmille pitää antaa siivet , ne kantaa . Tulevaisuus avoin kirja.

26.7.2014 Kun mummo alkaa elää velaksi

Kun mummo alkaa elää velaksi
Eläkeikäisten maksuhäiriöisten määrä on kasvanut huimasti viime vuosina, kertovat tilastot.
25.7.2014

inShare
Noin 70-vuotias yksin asuva eläkeläisrouva kertoo, että eläke riittää jotenkin normaaliin elämiseen. Hieman yli 1000 euron eläkkeestä jää vuokran jälkeen muuhun elämiseen noin 400 euroa. Sähkölaskut tuntuvat aina kovin suurilta, ja vaatteita ei ole varaa ostaa lähes koskaan.

Nainen ei ole hakenut toimeentulotukea, eikä usko sitä saavansakaan. Hän on yrittänyt pärjätä omillaan.

Lue myös nämä:
Suomi "unohtaa" mielellään Israelin asetestit
Suomi elää metsästä: tatit Italiaan, mustikat Japaniin
"Koneet lentävät konfliktialueilla kaiken aikaa"
Yli viikon kestäneestä sairaalajaksosta aiheutunut 250 euron lasku kuitenkin huolestuttaa. Hän kertoo, että sen maksupäivää on pakko siirtää. Maksuhäiriömerkintää hän ei toistaiseksi ole saanut, vaan sinnittelemällä hän on aina onnistunut maksamaan laskut joten kuten.

Edellä kuvaillun kaltaisessa tilanteessa on moni suomalainen eläkkeensaaja. Joillain tilanne on päässyt vielä vakavammaksi. Ikäihmisten velkaongelmat ovat nimittäin kasvussa, kertoo Eläkkeensaajien keskusliiton (EKL) toiminnanjohtaja Timo Kokko.

TALOUSTIEDOT
Suomen Asiakastieto Oy
– Loppujenkin suurten ikäluokkien ihmisten jäädessä eläkkeelle ja eläkkeensaajien lukumäärän kasvaessa ongelma ei taatusti tule pienenemään, jos sille ei tehdä mitään, Kokko sanoo Taloussanomille.

Myös velkaneuvontaan on tullut tasaisesti asiakkaita. Maksuhäiriöisten määrän lisääntyminen näkyy velkaneuvonnassa pienellä viiveellä.

– Yllättävän paljon näkyy eläkeläisiä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä. He ovat useimmiten naisia, sanoo Helsingin talous- ja velkaneuvonnan talous- ja velkaneuvoja Juha Neuvonen Taloussanomille.

Huoli eläkeläisten
velkaantumisesta

Eläkkeelle jäädessä tulot laskevat, eikä kulutusta osata Neuvosen mukaan välttämättä sopeuttaa oikein. Huolenaihetta on siinä, kun kuluttamaan tottuneet suurten ikäluokkien edustajat jäävät eläkkeelle.

– Pelkona on, että kulutusta sopeutetaan ja paikataan velkarahalla vailla kunnon maksukykyä. Tämä konkretisoituu varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on kallista ja houkutuksia on paljon, velkaneuvoja Juha Neuvonen sanoo.

Ongelmia
useammin miehillä

Luokitusyhtiö Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten määrä ollut kasvussa vuodesta 2009 asti. Kesäkuun 2014 lopulla Suomessa oli 365 000 maksuhäiriöistä kuluttajaa, mikä tarkoittaa 8,3 prosenttia aikuisväestöstä. Määrän uskotaan rikkovan tänä vuonna 1990-luvun laman jälkeisen vuoden 1997 ennätyksen, joka oli 368 000.

Maksuhäiriöisiä miehiä on kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin naisia. 25–34-vuotiaista miehistä yli 15 prosentilla on Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöitä, mutta heidän osuutensa putoaa kymmenen prosentin alapuolelle eläkeiän lähestyessä.

Naisen euro on 80
senttiä eläkkeelläkin

Maksuhäiriöitä on molemmilla sukupuolilla. EKL:n Timo Kokon arvion mukaan eläkeläisnaisten maksuhäiriöt heijastelevat sitä, että naisten keskimääräinen eläke-euro on huomattavasti pienempi kuin miesten.

– Naisen palkkaeuro on noin 83 senttiä, ja työ-, kansan- ja mahdollisesta perhe-eläkkeestä koostuva eläke-euro 78 senttiä. Pelkkä naisen työeläke-euro on vain 69 senttiä, Kokko sanoo.

Tämä selittyy hänen mukaansa naisten pienemmillä palkoilla ja katkonaisilla työurilla. Nainen jää hoitamaan lasta kotiin, ja ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkettä ei karttunut lastenhoitoajalta lainkaan.

"Toimeentulotuen hakeminen
hävettää"

Pienituloisten määrä on viime vuosina laskenut, mikä selviää Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilastosta. Huomattavaa on kuitenkin se, että pienituloisista suurin osa on eläkeläisiä. Vuonna 2012 Suomessa oli 635 000 pienituloista, joista noin kolmannes eli 219 000 oli eläkeläisiä.

Vaikka maksuhäiriöisten määrät ovat ylipäätään kasvaneet viime vuosina, toimeentulotukea saavien määrä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2012 tilaston perusteella pysynyt melko tasaisena. Yksin asuvista miehistä useampi saa toimeentulotukea kuin yksin asuvista naisista. Sen sijaan pariskunnista huomattavasti harvempi saa toimeentulotukea.

EKL:n Timo Kokon mukaan moni toimeentulotukeen oikeutettu eläkeläisnainen ei hae toimeentulotukea, mikä saattaa vaikuttaa eläkeläisnaisten maksuhäiriöihin. Samoin on asumistuen laita.

– Monet kokevat sen hakemisen nöyryyttäväksi, Kokko sanoo.

Ongelmiin löytyy
ratkaisuja

Eläkeläisten maksuhäiriöt järjestellään samoin kuin minkä tahansa ikäisten ihmisten. Velkajärjestelyssä arvioidaan tuloja, menoja ja maksukykyä, joiden perusteella tehdään ratkaisu jatkotoimista, kuten hankalammissa tapauksissa oikeuden käsittelystä.

– Jos tapaus on tuore, se voi olla este ratkaisun myöntämiselle. Ei katsota kovin hyvällä tai anneta velkoja helposti anteeksi, jos ei ole osannut sopeuttaa kulutustaan, velkaneuvoja Juha Neuvonen sanoo.

Hänen mukaansa yleisin vaihtoehto on, että ulosotto vie eläkkeestä sen osan, jonka voi viedä. Velka voi tulla maksetuksi ulosoton kautta kokonaankin järkevässä ajassa.

Maksuhäiriöitä
voidaan ehkäistä

Eläkeläisten etuja ajava EKL vaatii, että kansaeläkkeen korotus kirjattaisiin tulevia eduskuntavaaleja seuraavaan hallitusohjelmaan. Korotuksia odotellessa eläkkeensaajien pienituloisuudesta aiheutuvia maksuhäiriöitä pyritään ehkäisemään jakamalla tietoa eläkkeelle jääville ihmisille.

– Eläkkeelle jäädessä pitäisi miettiä, kuinka siihen varautuu. EKL järjestää eläkkeelle jääville valmennustilaisuuksia, joissa asia otetaan esille, Timo Kokko kertoo.

Myös Helsingin kaupungin velkaneuvonnan Juha Neuvonen huomauttaa, että velkaneuvonnan ajatus on, että ihmiset olisivat liikkeellä ajoissa jo ennen maksuhäiriömerkintää.

– Valitettavasti se on vähemmistö. Kaikki on jo ehtinyt tapahtua, kun apua haetaan, Neuvonen sanoo.

Ongelmia yritetään kuitenkin ratkaista jo ennen niiden syntymistä. Velkaneuvonnan asiantuntijat käyvät puhumassa taloudenhallinnasta kaiken ikäisille ihmisille, myös eläkeläisille.

14.7.2014 OLISI IHANAA OLLA OLLUT PIKKASEN VIISAAMPI

Ihan totta, jos en olisi vuosia sitten tehnyt noita tyhmyyksiä, pikavippejä, lainoja ..... yms.  voisin olla nytten pikkasen varakkaampi nainen.
En varmaan mikään miljonääri, mutta satasia voisi olla sukan varressa, olisi  saattanut käydä sen minun ulkomaan matkan, ensimmäisen sellaisen lämpimään maahan.

Unelmilla pitäisi olla siivet, ja niitten pitäisi kantaa läpi vaikeuksien. Onko näin, no varmaan rahattomat ei  niitä unelmia paljonkaan uneksi, kun kaikki aika menee ihan siihen, että selviää päivästä, viikosta, kuukaudesta tai jopa vuodesta toiseen.

Entä nämä laitapuolen kulkijat, mistä he uneksivat, pullosta ja ehkä ruuasta ja huikkapullosta. Miten he saavat ne, rahathan menee suoraan kurkusta alas, ja roskiksista ruuat, ja kesällä ihanaa köllötellä puitten alla ja hyttyset syö. En ole moista elämää viettänyt, mutta noin sen kuvittelisin menevän. Miettivätkö menneitä, no jos muistavat ja näkevät selvän päivän, vai meneekö sekin sen huikkapullon metsästykseen.

Hyvinhän minun asiat ovat, miksi kummassa haluan enemmän, muuta kuin mitä nyt on.  Herääkö vanha "laulu"  sitä pitää olla enemmän kaikkea, enemmän jotain muuta , mitä nyt on ? Mistä muutos, ehkä siitä kun nyt ollut nämä ulosottovapaat kuukaudet, rahaa pikkasen enemmän, mutta en ole tuhlannut, päinvastoin, pihyys tullut kuvioihin. Tänään sain hommattua ne pyöränkumit, mitkä piti hankkia jo keväällä, no sain halvalla yhteensä ulko- ja sisäkumit 10 € . Laitettu jo pyörään, sukulaisen auttamana.

Nämä mun mietelmät tuli esille, kun muutan, niin haaveilen pienestä terassista sille pihalle. Ihan vaan pieni       3 x 3 m eli noin 9 m2, laudasta ja kiviä sitten ympärille, olen jo hankkinut katekangasta kirpputorilta, mutta lautaa ei sieltä ole löytynyt, suhteilla voisi saada aika halvalla terassilautaa, ja kaippa mä sen voisin itsekkin osata tehdä, jos joku pikkasen ohjaisi. Mutta mistä rahat tuohon terassiin, niin ei mistään, koska tämähän on mun unelma, suuri unelma, jonka toteutan.
Ihana unelma onnesta, köpötellä siellä ja istuskella kahveella,  suuri haave, mikä toteutuu ehkä tulevaisuudessa tai sitten ei.

Niin ja se pakastin piti kanssa hommata. Kääk, muuttaminen on kamalan inspiroivaa aikaa, aina jotakin pitää hankkia.

Miksi aina kun haaveilee jostain, se pitää saada heti. Ei voi odottaa, kuuluuko se tähän mun tautiini. En tiedä, ehkä, pitää opetella, että jos en nyt saa terassia, toivottavasti ensi keväänä tai joskus. Kunhan nyt saisin sen asunnon, ja pääsisin muuttamaan ja sisustamaan uudelleen , naisellisemman mikä tämä asunto oli.
Odotan sitä innolla ja uskon, että asiat sujuu, juuri oikeaan aikaan kunhan vaan jaksaa uskoa ja toivoa.

Taas tälläisiä , mietteitä ja muuta höpinää. Aurinkoisia päiviä !

10.7.2014 ASIAA JA ASIAN VIERESTÄ

"Miksi ihmeessä siis emme pyri eroon köyhyydestä ja anna muita parempia palveluita mieluummin heille, jotka kuuluvat pahimpaan riskiryhmään?"

Miten köyhyydestä pitäisi pyrkiä eroon? Tukemalla köyhiä ja antamalla heille parempia palveluita? Ihmiset vastaavat taloudellisiin kannustimiin. Jos tuet jotain, se lisääntyy. Tukemalla köyhyyttä lisätään köyhyyttä. Jos ihmiset eivät joudu itse vastaamaan omien elämänvalintojensa seurauksista, he tekevät enemmän huonoja elämänvalintoja, jotka lisäävät köyhyyttä. Heittämällä rahaa sosiaalisia ongelmia kohti luodaan vain enemmän ongelmia ja paisutetaan valtion velkaa siinä sivussa.

Edellä mainittu teksti on kopioitu HS:n Rosa Meriläisen blogin kommenteista. Jos, jokainen ajattelisi näin, olisi meidän sosiaalisesti heikosti olevien asema aikasen kurja, jopa karu. itse olen sosiaalisesti ihan riskirajoilla, yksi hyvä pointti minulla on: saan vielä ns. entisen työpaikan työterveyshuollon palveluita.
Muuten olisin aika heikoilla, jos joutuisin etsimään itse terveydenhuollonpalveluita, tutkimukset röntgen yms. maksavat ja yleisessä terveydenhuollossa ei olisi ollut edes mahdollista nykyisen työterveyshuollon palveluihin, ilman että olisin joutunut taistelemaan niistä.

Ja jos, joutuisin olemaan 0:lla rajalla olisinko ajautunut asunnottomaksi ja alkolisoituneeksi, kansakunnan henkilöksi puistonpenkille.

Mutta uskon, että monella henkilöllä siellä  puistonpenkillä on kuitenkin joku, joka välittää, mutta ei voi , ei halua olla auttavana henkilönä, koska voisi sen "sopan" myötä vajota itsekin sinne heikolle jäälle. Ja jos on monta kertaako auttanut, eikä toisella tule järki käteen, on luovutettava, ja annettava ihmisen itse huolehtia tai olla huolehtimatta omista asioistaan.

Tuki, on tarpeen henkilöille, jotka haluavat päästä irti ei  toivotusta tavasta. Oli kyse alkoholista ja velkaantumisesta tai ihan mistä vaan, yksin ei jaksa ja kaksin on helpompi jakaa taakka.  Kysymys, miten voit ja miten muuten elämässä pyyhkii? Voi herättää, jonkun avuntarvitsijan mielen sopukoissa kysymyksen, auttaisiko ystävä minua, tukisi vaikeassa tilanteessa, neuvoisi hakemaan apua. Olisi vierellä.

Ja jos saa positiivista palvelua ja palautetta on helpompi ottaa apua vastaan ja antaa sitä eteenpäin.
Omia kokemuksia tuesta on minullakin. Velkaneuvoja, Takuusäätiön ,sosiaalitoimiston henkilökunta, seurakunnan työntekijät, ja pankin henkilökunta ennen olivat tukevia, mutta kun tilanteeni on huonontunut ja ulosotossa velkaa, niin tiukka linja heillä, nujerretaan asiakas, jopa nöyryytetään , ja ns uhkaamalla, kuten kävi kun lainassani oli vahingossa kaksi kuukautta rästissä, takaajallesi laitetaan lasku, jos et itse maksa. Mistä rahat, onneksi tässä tapauksessa sosiaalitoimistosta joustettiin. Maksoin jouston takaisin erissä.

Elämänvalintojani on maksaa pankin velka 4 :ssä vuodessa pois, hakea sitten Takuusäätiön lainaa.
Yrittää selvittää uutta ammattia, ja yrittää parantua työkykyiseksi, saada uuden työn.
Yrittää olla luovuttamatta ja antaa mennä menojaan. Ei , siihen minusta ei ole, olen sen verran vastuullinen , että maksan mitä olen luvannut, ja hoidan asiat kuntoon.

Ehkä voin toivoa kannustusta teiltä, ja saan sitä myös omilta läheisiltäni.

Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua, pyytää sitä tukea.

10.7.2014 Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa

 Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa

Kokosimme sata Suomen pienituloisinta ja suurituloisinta postinumeroaluetta. Sen perusteella suurituloisimmat asuvat Uudellamaalla, pienituloisimmat Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Katso, mitkä alueet nousivat listalle.
7.7.2014 06:01Veera Honkanen
Suomen suurituloisimmat asuvat Espoon Westendissä ja pienituloisimmat Otaniemessä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Westendissä asuvien valtion veronalaisten tulojen mediaanitulo, eli tulojen keskimmäinen havainto, oli 47 115 euroa bruttona vuonna 2012. Otaniemessä bruttovuositulojen mediaani oli 11 427 euroa.

Lue myös nämä:
Kemikaaleja juomavedessä – kuka maksaa uudet putket?
Mies juuttui asuntojonoon – onko sukupuoli riski?
Hamstraajat ja huithapelit ärsyttävät muuttofirmoja
– Otaniemi on siitä harvinainen alue, että sillä asuu lähes yksinomaan opiskelijoita. Luku kertoo lähinnä, että siellä asuvat keskittyvät vielä opiskeluun. Siihen nähden tulot ovat itse asiassa jo aika hyvät, kertoo kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta Taloussanomille.

Ylipäänsä Suomen rikkaimmat asuvat pääkaupunkiseudulla. Uusimaa on hyvin edustettuina sadan suurituloisimman postinumeroalueen joukossa, kun taas Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Karjala hallitsevat sadan pienituloisimman postinumeroalueen listaa. Lista sadasta pienituloisimmasta ja suurituloisimmasta postinumeroalueesta löytyy jutun lopusta.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen Suomi postinumeroittain -tilastosta. Mediaanitulot ovat vuoden 2012 joulukuulta. Vertailuun on valittu mediaanitulot, koska ne eivät ole kovin herkkiä suurille vaihteluille.

Tilastossa ovat mukana 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden valtionveronalaiset tulot olivat korkeintaan 900 000 euroa sekä asuntokunnat, joiden valtionveronalaiset tulot olivat 1 200 000 euroa vuodessa. Tuloista puuttuvat verovapaat tulot, joista merkittävämpiä ovat lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki.

Ruoppila kertoo, että alueellisesti tulotasoa voidaan pitää yhtenä toteutuneen taloudellisen kehityksen mittarina. Tulotaso ei kuitenkaan kerro kaikkea alueen hyvinvoinnista, vaikka se sitä ennustaakin kohtuullisen hyvin.

Hyvinvointiin vaikuttavat myös asukkaiden terveys, koulutus sekä tyytyväisyys omaan elämäänsä ja vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Väestörakenne
vaikuttaa tuloihin

Tilastokeskuksen suunnittelijan Pekka Ruotsalaisen mukaan Suomessa alueiden väliset erot selittyvät pääosin väestörakenteella. Etelä-Suomessa on aktiivista ja työssäkäyvää väkeä, kun taas maaseudulla ja syrjäseuduilla on suhteellisesti enemmän eläkeläisiä.

– Kaukana maaseudulla on enemmän kansaneläkkeen ja pienen ansioeläkkeen varassa eläviä sekä työttömiäkin suhteessa muuhun väkeen, mikä näkyy tuloissa, Ruotsalainen sanoo.

Myös kertynyt omaisuus synnyttää eroja. Valtionveronalaiset tulot koostuvat ansio- ja pääomatuloista. Rikkaimmalla asuinalueella Westendissä tuloihin vaikuttavat etenkin pääomatulot, eli esimerkiksi osingot ja vuokratulot.

Vaikka vertailussa on jätetty pois alle 100 asukkaan postinumeroalueet, ovat jäljelle jääneet alueet keskenään erilaisia. Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Ruoppila muistuttaa, että listauksessa mukana olevat alueet ovat asukasmäärältään erikokoisia ja että joidenkin alueiden sisällä on myös suuria eroja.

– Yleisesti ottaen, mitä pienempiä alueita vertaillaan, sitä suurempina näyttäytyvät niiden väliset erot. Nyt vertaillaan keskenään hyvin erikokoisia alueita, hän toteaa.

Esimerkiksi Westend on paitsi riittävän pieni myös riittävän tasaisesti vauras alue voittaakseen rikkaimman postinumeroalueen tittelin.

Ruoppilan mukaan Suomessa asuinalueiden välisiä tuloeroja pidetään edelleen melko maltillisina, vaikka ne ovat hieman kasvaneet 20 viime vuoden aikana.

100 pienituloisinta postinumeroaluetta
Postinumeroalue Mediaanitulot, euroa (2012)
02150 Otaniemi 11427
42660 Sahrajärvi 12186
83880 Kajoo 12192
00220 Jätkäsaari 12294
97390 Kierinki 12318
82750 Öllölä 12811
93240 Rytinki 13072
97665 Pohjasperä 13261
97765 Kuha-Impiö-Itäranua 13311
89680 Vaaranniva 13325
93390 Puhoskylä 13461
89320 Joukokylä 13568
43480 Pääjärvi 13575
93190 Yli-Siurua-Ikosenniemi 13773
43720 Kumpulainen 13781
83160 Tutjunniemi 13830
43520 Kiminki 13864
58650 Kiviapaja 13893
93250 Sarajärvi 13938
95160 Oijärvi-Lamminperä 13965
43440 Pylkönmäki Keskus 13975
43940 Muhola-Saarensalmi 14066
62920 Levijoki 14091
81160 Romppala-Riihikangas 14096
44630 Kumpumäki 14100
41560 Säkinmäki 14172
81450 Huhus-Käenkoski 14215
61760 Ilvesjoki 14241
52610 Tuukkalanlahti 14286
61960 Kyrönlatva 14288
81350 Tokrajärvi 14294
89670 Näljänkä 14300
90220 Kontinkangas 14320
93187 Ala-Siurua 14418
98720 Suomutunturi 14420
93590 Vanhala 14427
89540 Moisiovaara 14448
97820 Perä-Posio 14449
81360 Sarvinki 14462
59510 Maironiemi 14488
99770 Jeesiö 14547
97960 Kuloharju-Säikkä 14570
72330 Tiitilänkylä 14576
38970 Lauhala 14584
51130 Vanhamäki 14595
88760 Iivantiira 14599
83830 Hukkala 14602
72360 Närhilä 14605
66350 Tainus 14631
74490 Koirakoski 14653
74640 Sulkavanjärvi 14660
95675 Meltosjärvi 14693
91150 Yli-Olhava 14711
63530 Länsikylä 14740
90570 Kaijonharju-Linnanmaa 14743
89760 Piispajärvi-Peranka-Kaikkoinen 14752
64830 Villamo 14758
89920 Ruhtinansalmi 14798
74250 Nissilä 14827
83855 Martonvaara-Sammakkovaara 14836
93225 Pärjänsuo 14846
59710 Kummunkylä 14848
71640 Talluskylä 14853
99740 Syväjärvi 14855
63430 Kätkänjoki 14856
34910 Äijänneva, 14868
62760 Menkijärvi 14893
82310 Oravisalo-Varpasalo 14896
58360 Säimen 14924
70210 Kuopion Keskussairaala-alue 14924
98360 Vuostimo 14938
75990 Höljäkkä 14989
59720 Niukkala 14990
95670 Pessalompolo 15006
58620 Lohilahti 15020
61140 Pasto 15027
75840 Ylä-Valtimo 15035
86690 Karsikas 15038
63780 Alastaipale 15044
63880 Kukonkylä 15070
48350 Karhuvuori 15073
19850 Putkijärvi-Siltasuo 15081
79520 Viljolahti 15084
93350 Jaurakkajärvi 15094
19740 Liikola 15095
71260 Juurikkamäki 15103
41980 Kuivasmäki 15142
63160 Salmi 15156
79410 Niinimäki 15173
82300 Rääkkylä Keskus 15199
29880 Leväsjoki-Saarineva 15201
21750 Norrskata 15207
97650 Juotas 15232
64740 Horo 15233
99420 Peltovuoma 15235
91560 Kylmälänkylä 15242
95660 Kantomaanpää 15260
86850 Hiidenniemi 15275
81860 Viekijärvi 15277
Lähde: Tilastokeskus
100 suurituloisinta postinumeroaluetta
Postinumeroalue Mediaanitulot, euroa (2012)
02160 Westend 47115
02450 Sundsberg 43750
02240 Friisilä 43345
02180 Mankkaa 42069
00340 Kuusisaari-Lehtisaari 41193
02730 Laaksolahti 40509
02300 Nöykkiö 40078
00670 Paloheinä 39983
00830 Tammisalo 39574
00890 Itäsalmi 38752
02130 Pohjois-Tapiola 38445
00210 Vattuniemi 37532
02270 Suomenoja 37409
01690 Ylästö 37404
02140 Laajalahti-Friisinmäki 37381
02170 Haukilahti 37330
02700 Suur-Kauniainen 37296
02680 Uusmäki 37096
00850 Jollas 36992
00660 Länsi-Pakila 36674
00590 Kaitalahti 36566
04330 Lahela 36494
02330 Kattilalaakso 36060
00680 Itä-Pakila 36022
00130 Kaartinkaupunki 35994
02340 Latokaski 35959
02750 Sepänkylä 35903
01700 Kivistö 35898
01840 Klaukkala 35879
02420 Jorvas 35769
15160 Kolava 35717
22160 Järsö 35466
01630 Hämeenkylä 35329
02200 Niittykumpu 35212
00860 Santahamina 35185
02810 Kumpyöli-Karhusuo 35150
00140 Kaivopuisto 34925
01520 Tammisto 34659
08680 Muijala 34487
70840 Jynkänmäki 34369
01490 Nikinmäki 34365
02880 Veikkola 34354
04620 Kaunismäki 34353
00170 Kruununhaka 34308
00290 Meilahden sairaala-alue 34268
02440 Luoma 34258
00430 Maununneva 34254
01820 Haikala 34225
02480 Porkkala 34052
00160 Katajanokka 33896
01670 Vantaanlaakso 33816
00570 Kulosaari 33777
00120 Punavuori 33773
02940 Lippajärvi 33741
02460 Kantvik 33659
02380 Suvisaaristo 33647
02660 Lintuvaara 33600
15900 Jalkaranta 33525
21410 Vanhalinna 33488
02740 Karvasmäki-Kunnarla 33472
04480 Haarajoki 33433
22140 Önningby 33404
04310 Tuusula Keskus 33371
13270 Ruununmylly 33290
02110 Otsolahti 33251
02920 Niipperi 33187
02280 Puolarmetsä 33142
01380 Kuusikko-Hakkila 33008
22120 Möckelö 32991
00330 Munkkiniemi 32966
02630 Nihtisilta 32914
36100 Kangasala Asemanseutu 32862
10140 Päivölä 32791
01150 Söderkulla 32778
04430 Kinnari-Mikonkorpi 32774
90540 Kuivasjärvi 32734
00200 Lauttasaari 32710
01390 Ruskeasanta-Ilola 32655
00690 Tuomarinkylä-Torpparinmäki 32652
01640 Hämevaara 32647
01810 Luhtajoki 32639
05810 Martti 32557
01420 Päiväkumpu 32461
00950 Vartioharju 32432
00580 Verkkosaari 32416
04460 Nummenkylä 32340
00100 Helsinki Keskusta 32335
01230 Vaarala 32254
21620 Kuusisto 32204
20900 Moikoinen-Pikisaari 32169
00760 Suurmetsä 32165
04370 Rusutjärvi 32156
01680 Askisto 32143
01740 Tuupakan teollisuusalue 32135
04420 Kyrölä 32036
73310 Tahkovuori 31996
02260 Iivisniemi 31989
00260 Keski-Töölö 31913
02710 Viherlaakso 31826
Lähde: Tilastokeskus

7.7.2014 KIIRETTÄ

Kiirettä pitää. Muutto alempaan kerrokseen.
Vuokran määrä ei muutu, mutta muutto maksaa.
Ei ole nyt ylimääräistä, millä voisi sen rahoittaa.
Eikä oikein jaksa kaikkea, pitäisi kaiken laista ostaa, mutta ei ole varaa nyt.
Onko taas aloitettava tiukka linja .varmasti saisin hankittua kaiken tarpeellisen, jos olisi
armottoman tiukka itseäni kohtaan, mutta se käy terveyden päälle.