Miettinyt syntyjä syviä taas kerran.
Onhan tässä mun elämässäni, paljon hyvääkin, mutta kyllä heikkoina hetkinä nämä rahahuolet kyllä nujertaa mielen.
Olin Hämeenlinnassa lääkärissä, juu sain rahat matkoihin, mutta sosiaalitoimisto ei niitä minulle antanut, miten olisi siinä tapauksessa ollut , jos en olisi mistään rahaa saanut. Olisinko päässyt mitenkään matkaan?
Kyllä mua jotenkin stressaa tällaiset asiat, että luullaan ihmisen venyvän aikalailla.
Nöyrtymistä yhteiskunnan edessä. Suorastaan kerjäämistä, ruinaamista. Eikö nämä asiat olisi suoraan sosiaalipuolelta tulevia menoeriä , jotta ihminen pystyy kulkemaan sairaalareissujaan. Mun pitää selvitellä tätä, vastasuuden varaksi.
Harmitus suuren suuri, näinkö jää sitten huonompiosaisilta lääkärireissut tekemättä, kun edes kulkumatkat eivät tule "kuin manulle illallinen".
Eihän se maailma ihan tälleen pyöri, kyllähän sitä pitäisi olla hätäkeino, että asiat rullaavat ja saa lääkärireissut käytyä. Mutta , mikä se keino on, kun Kelaltakaan ei saa apua kuin vasta tietyn summan ylittävältä osalta.
48 km ei oikeuta vielä mihinkään, eikä vielä pitkään aikaan, olikohan summa päälle 200€ , omavastuulta ennenkuin korvaavat matkoja.
Muutenkin tämä rahatilanteeni ollut ihan kamala, odotan kuin kuuta nousevaa tiistaita tai keskiviikkoa kun tulee rahaa sosiaalitoimistosta, niin jää mulle niistä vissiin 10 €, kun ne laskut maksan pois. Onneksi on ollut pikkasen pakastimessa ruokaa, näkkäri ja vesi linja on tullut tutuksi.
Näillä fiiliksillä onkin kiva muuttaa taas päiväykseksi kesäkuu kuudes kuukausi.
Selvittelen noita ulosottomaksuja , kun ne saan tuolta ulos , siis kaapista. Paljonkos niitä vielä tulee, no ei varmaankaan montaa, se verohan sinne meni ja muutama muu maksu. Ollut kiirettä tässä ja univelatkin tuli nukuttua. Jos sitten saa pikkasen kirjallisia hommia tehtyä.
Jatketaan näillä tiedoilla.
lauantai 31. toukokuuta 2014
torstai 29. toukokuuta 2014
29.5.2014 HYVÄ KIRJOITUS, NIIN ALLEKIRJOITAN TÄMÄN !
Miksi jokaisen on tärkeää ymmärtää masennusta?
masennus
Yhä useampi suomalainen masentuu. Silti siitä pelätään puhua, koska se mielletään heikkojen sairaudeksi. Tästä leimasta olisi tärkeää päästä eroon. Masennuksen ymmärtäminen on asia, joka hyödyttää kaikkia.
Muistan poistuneeni epäuskoisena lääkärin vastaanotolta. Minulla oli juuri todettu keskivaikea masennus. Ajattelin, että en oikeasti ollut masentunut. Pidin itseäni liian hyvänä masentumaan. Sain hyviä arvosanoja ja olin mielestäni lahjakas. Sain kasvaa hyvässä ja välittävässä kodissa. Minulla oli ystäviä. Olin kaikin puolin “normaali”.
Lääkäri oli siis mielestäni pahasti erehtynyt. En silti tiennyt, miksi en saanut öisin nukuttua. En myöskään viihtynyt toisten seurassa, vaikka välillä väkinäisesti hymyilinkin. Todellisuudessa en ollut iloinnut mistään pitkään aikaan. Toisten läsnäolo ärsytti minua, sillä vaati hirveästi voimia teeskennellä, että kaikki on hyvin.
Helpointa oli olla vain yksin.
Elämä oli yhtäkkiä pysähtynyt ja eristänyt minut muista. Tunsin oloni yksinäiseksi. Yritin puhua, mutta tuntui kuin kukaan ei olisi ymmärtänyt. Enkä tiennyt, mitä edes olisin halunnut sanoa. En ymmärtänyt itseäni ja kaikkea sitä, mitä elämässäni silloin tapahtui. Siksi minua ei ymmärtänyt kukaan muukaan.
Kesti monta vuotta ennen kuin pystyin myöntämään itselleni olevani masentunut. Aivan kuin olisin pitkän vihanpidon jälkeen viimein antanut itselleni anteeksi. Se oli vapauttava hetki.
Leimaava masennus
Masennus on vaikea hyväksyä siihen liittyvien mielikuvien takia. Masennus tarkoittaa usein heikkoutta, haavoittuvuutta ja epäonnistumista. Me ajattelemme masentuneista, että he ovat meistä muista erillinen ryhmä, joka on poikkeuksellisen haurasta. Emme halua kuulua masentuneisiin, vaan niihin muihin: “tavallisiin” ja “pärjääviin” ihmisiin.
On houkuttelevaa pitää masentuneita omana erillisenä ryhmänään. Silloin se pysyy turvallisen etäisenä. Ei, en minä ole niitä masentuneita tai heikkoja, sanomme itsellemme. Minä en voisi koskaan masentua. Tämän uskottelun ansiosta meidän ei tarvitse koskaan edes yrittää ymmärtää masennusta. Jos se on heikkojen sairaus, enkä koe olevani heikko, niin kuinka voisin ymmärtää sitä?
Masentuneen näkökulmasta tällainen lähestymistapa riisuu hänen itsekunnioituksensa. Hän tulee leimatuksi sairautensa kautta. Masentuneet kaipaavat ymmärrystä ja yhteyttä, jossa masennus ei luokittele heitä erilliseen ihmisryhmään. Usein masentunut ei ole meille tasavertainen keskustelukumppani, vaan henkilö jolle tarjotaan sääliä surkeutensa vuoksi. En usko, että masentuneet haluavat sääliä. Tuskin kukaan meistä haluaa tulla välitetyksi säälistä.
Siksi masentuneen – tai kenen tahansa, jolla on sillä hetkellä elämässään vaikeaa – kohtaaminen on haaste. Uskallammeko ymmärtää ja samaistua masentuneen kokemukseen? Voisinko minä olla siinä hänen sijassaan? Voinko minä ymmärtää ja tuntea niitä tunteita, joita hän tuntee?
Uskallanko samaistua?
Masennus ei ole inhimillisen kokemuksen saareke, johon vain osalla on pääsy. Se on raskas taakka surua, vihaa ja erityisesti häpeää. Kaikki näistä kolmesta tunteesta ovat yhteisiä meille ihmisille. Me voimme ymmärtää masentunutta, jos uskallamme tuntea näitä tunteita omassa elämässämme.
Siksi niin moni haluaa leimata masentuneet omaksi ihmisryhmäkseen. He eivät halua, eivätkä uskalla samaistua masentuneiden tunteisiin. Häpeä on heille vieras, se on tunne jonka he ovat varanneet erityisille ihmisryhmille, kuten rikollisille ja mielenterveyskuntoutujille. Se on kaukana heistä. Häpeä on syvästi satuttava, minuutta rikkova tunne, joten he pitävät parempana olla näkemättä tätä haavoittuvuutta itsessään.
Näin katoaa mahdollisuus kohdata toinen ihminen. Jos kuunteleva ei tiedä miltä tuntuu olla satutettu ja yksinäinen, niin hän ei pysty ymmärtämään toisessa näitä tunteita. Hän ei pysty lohduttamaan, sillä hänessä herää levottomuutta myötätunnon sijaan. Vasta myötätunnon kautta pystymme tarjoamaan toiselle sitä mitä hän tarvitsee, sillä ymmärrämme hänen tunteitaan ja tilannettaan.
Usein myötunto itsessään jo riittää. Se kokemus, että en ole yksin haavoittuvuuteni kanssa. Toinen ymmärtää miltä minusta tuntuu, koska on kokenut myös näitä samoja tunteita. Ymmärtämisen pohjalta syntyy yhteys, aivan kuin näkisimme toisen ihmisen sisimpään. Minä näen miltä sinusta tuntuu, koska näen sinussa itseäni.
Yhteys perustuu siihen, että pystymme jakamaan ja samaistumaan toistemme kokemuksiin. Jos emme tähän pysty, niin ajaudumme kohti erillisyyttä ja yksinäisyyttä.
Haavoittuvuuden lahja
Yleensä ihmiset, jotka kehuvat olevansa itsenäisiä ja vahvoja ovatkin sisäisesti hauraita. He eivät uskalla kohdata omaa haavoittuvuuttaan. Se on niin satuttavaa, että he kieltävät sen itsessään.
Muistan erään henkilön, joka totesi puolisonsa olevan “poikkeuksellisen hauras”. Tajusin vasta myöhemmin, että tämä toteamus kertoi enemmän hänestä itsestään. Hän ei halunnut ymmärtää toisen herkkyyttä, vaan teki siitä ihmettelyn aiheen. Tämä johtui siitä, että haavoittuvuus oli hänelle vierasta. Hän ei suostunut näkemään sitä itsessään. Siksi se oli hänen silmissään outoa ja ihmeellistä, sekä niin merkitsevästi läsnä hänen puolisossaan.
Haavoittuvuus on ihmisten yhteinen salaisuus. Siksi se on harvoin esillä julkisesti, koska se on nimenomaan haavoittuvuutta. Haluamme suojata itseämme ja antaa sen näkyä ihmisille, joihin luotamme. Silloin se tarjoaa väylän yhteyteen ja ymmärtämiseen. Haavoittuvuuden hyväksymällä voimme löytää tiemme pois yksinäisyydestä. Haavoittuvuus ei ole taakka, vaan lahja, joka kannattaa ottaa vastaan.
Masentuneet ovat näkyvä muistutus meille tästä. He ovat ihmisiä, jotka ovat haavoittuneet, ja jotka kokevat olevansa yksin. Heidän paha olonsa näyttää, kuinka ihminen kaipaa yhteyttä. Masentuvien leimaaminen kertoo enemmän “terveistä” kuin masentuneista. Pelkäämmekö sitä salaisuutta, josta masentuneet meille kertovat, joten emme halua ymmärtää heitä?
Jakaako masennus todella ihmiset erilaisiin ryhmiin, heikkoihin ja vahvoihin? Tämä ero tekee masennuksesta häpeällisen. Kipeän ja salattavan asian, joka täytyisi kantaa yksin, vaikka se on jo itsessään raskas. Muille se tarjoaa houkuttelevaa mielikuvaa vahvuudesta ja normaaliudesta.
Meidän kaikkien tulisi ymmärtää masennusta. Oman itsemme, toistemme ja keskinäisen yhteyden vuoksi.
Samuel Salovuori
Kirjoittaja on Etsijä-lehden entinen päätoimittaja ja valmistelee pro gradu-tutkielmaa häpeästä Helsingin yliopistossa. Hän suhtautuu intohimoisesti urheiluun, elokuviin sekä tunteista puhumiseen.
masennus
Yhä useampi suomalainen masentuu. Silti siitä pelätään puhua, koska se mielletään heikkojen sairaudeksi. Tästä leimasta olisi tärkeää päästä eroon. Masennuksen ymmärtäminen on asia, joka hyödyttää kaikkia.
Muistan poistuneeni epäuskoisena lääkärin vastaanotolta. Minulla oli juuri todettu keskivaikea masennus. Ajattelin, että en oikeasti ollut masentunut. Pidin itseäni liian hyvänä masentumaan. Sain hyviä arvosanoja ja olin mielestäni lahjakas. Sain kasvaa hyvässä ja välittävässä kodissa. Minulla oli ystäviä. Olin kaikin puolin “normaali”.
Lääkäri oli siis mielestäni pahasti erehtynyt. En silti tiennyt, miksi en saanut öisin nukuttua. En myöskään viihtynyt toisten seurassa, vaikka välillä väkinäisesti hymyilinkin. Todellisuudessa en ollut iloinnut mistään pitkään aikaan. Toisten läsnäolo ärsytti minua, sillä vaati hirveästi voimia teeskennellä, että kaikki on hyvin.
Helpointa oli olla vain yksin.
Elämä oli yhtäkkiä pysähtynyt ja eristänyt minut muista. Tunsin oloni yksinäiseksi. Yritin puhua, mutta tuntui kuin kukaan ei olisi ymmärtänyt. Enkä tiennyt, mitä edes olisin halunnut sanoa. En ymmärtänyt itseäni ja kaikkea sitä, mitä elämässäni silloin tapahtui. Siksi minua ei ymmärtänyt kukaan muukaan.
Kesti monta vuotta ennen kuin pystyin myöntämään itselleni olevani masentunut. Aivan kuin olisin pitkän vihanpidon jälkeen viimein antanut itselleni anteeksi. Se oli vapauttava hetki.
Leimaava masennus
Masennus on vaikea hyväksyä siihen liittyvien mielikuvien takia. Masennus tarkoittaa usein heikkoutta, haavoittuvuutta ja epäonnistumista. Me ajattelemme masentuneista, että he ovat meistä muista erillinen ryhmä, joka on poikkeuksellisen haurasta. Emme halua kuulua masentuneisiin, vaan niihin muihin: “tavallisiin” ja “pärjääviin” ihmisiin.
On houkuttelevaa pitää masentuneita omana erillisenä ryhmänään. Silloin se pysyy turvallisen etäisenä. Ei, en minä ole niitä masentuneita tai heikkoja, sanomme itsellemme. Minä en voisi koskaan masentua. Tämän uskottelun ansiosta meidän ei tarvitse koskaan edes yrittää ymmärtää masennusta. Jos se on heikkojen sairaus, enkä koe olevani heikko, niin kuinka voisin ymmärtää sitä?
Masentuneen näkökulmasta tällainen lähestymistapa riisuu hänen itsekunnioituksensa. Hän tulee leimatuksi sairautensa kautta. Masentuneet kaipaavat ymmärrystä ja yhteyttä, jossa masennus ei luokittele heitä erilliseen ihmisryhmään. Usein masentunut ei ole meille tasavertainen keskustelukumppani, vaan henkilö jolle tarjotaan sääliä surkeutensa vuoksi. En usko, että masentuneet haluavat sääliä. Tuskin kukaan meistä haluaa tulla välitetyksi säälistä.
Siksi masentuneen – tai kenen tahansa, jolla on sillä hetkellä elämässään vaikeaa – kohtaaminen on haaste. Uskallammeko ymmärtää ja samaistua masentuneen kokemukseen? Voisinko minä olla siinä hänen sijassaan? Voinko minä ymmärtää ja tuntea niitä tunteita, joita hän tuntee?
Uskallanko samaistua?
Masennus ei ole inhimillisen kokemuksen saareke, johon vain osalla on pääsy. Se on raskas taakka surua, vihaa ja erityisesti häpeää. Kaikki näistä kolmesta tunteesta ovat yhteisiä meille ihmisille. Me voimme ymmärtää masentunutta, jos uskallamme tuntea näitä tunteita omassa elämässämme.
Siksi niin moni haluaa leimata masentuneet omaksi ihmisryhmäkseen. He eivät halua, eivätkä uskalla samaistua masentuneiden tunteisiin. Häpeä on heille vieras, se on tunne jonka he ovat varanneet erityisille ihmisryhmille, kuten rikollisille ja mielenterveyskuntoutujille. Se on kaukana heistä. Häpeä on syvästi satuttava, minuutta rikkova tunne, joten he pitävät parempana olla näkemättä tätä haavoittuvuutta itsessään.
Näin katoaa mahdollisuus kohdata toinen ihminen. Jos kuunteleva ei tiedä miltä tuntuu olla satutettu ja yksinäinen, niin hän ei pysty ymmärtämään toisessa näitä tunteita. Hän ei pysty lohduttamaan, sillä hänessä herää levottomuutta myötätunnon sijaan. Vasta myötätunnon kautta pystymme tarjoamaan toiselle sitä mitä hän tarvitsee, sillä ymmärrämme hänen tunteitaan ja tilannettaan.
Usein myötunto itsessään jo riittää. Se kokemus, että en ole yksin haavoittuvuuteni kanssa. Toinen ymmärtää miltä minusta tuntuu, koska on kokenut myös näitä samoja tunteita. Ymmärtämisen pohjalta syntyy yhteys, aivan kuin näkisimme toisen ihmisen sisimpään. Minä näen miltä sinusta tuntuu, koska näen sinussa itseäni.
Yhteys perustuu siihen, että pystymme jakamaan ja samaistumaan toistemme kokemuksiin. Jos emme tähän pysty, niin ajaudumme kohti erillisyyttä ja yksinäisyyttä.
Haavoittuvuuden lahja
Yleensä ihmiset, jotka kehuvat olevansa itsenäisiä ja vahvoja ovatkin sisäisesti hauraita. He eivät uskalla kohdata omaa haavoittuvuuttaan. Se on niin satuttavaa, että he kieltävät sen itsessään.
Muistan erään henkilön, joka totesi puolisonsa olevan “poikkeuksellisen hauras”. Tajusin vasta myöhemmin, että tämä toteamus kertoi enemmän hänestä itsestään. Hän ei halunnut ymmärtää toisen herkkyyttä, vaan teki siitä ihmettelyn aiheen. Tämä johtui siitä, että haavoittuvuus oli hänelle vierasta. Hän ei suostunut näkemään sitä itsessään. Siksi se oli hänen silmissään outoa ja ihmeellistä, sekä niin merkitsevästi läsnä hänen puolisossaan.
Haavoittuvuus on ihmisten yhteinen salaisuus. Siksi se on harvoin esillä julkisesti, koska se on nimenomaan haavoittuvuutta. Haluamme suojata itseämme ja antaa sen näkyä ihmisille, joihin luotamme. Silloin se tarjoaa väylän yhteyteen ja ymmärtämiseen. Haavoittuvuuden hyväksymällä voimme löytää tiemme pois yksinäisyydestä. Haavoittuvuus ei ole taakka, vaan lahja, joka kannattaa ottaa vastaan.
Masentuneet ovat näkyvä muistutus meille tästä. He ovat ihmisiä, jotka ovat haavoittuneet, ja jotka kokevat olevansa yksin. Heidän paha olonsa näyttää, kuinka ihminen kaipaa yhteyttä. Masentuvien leimaaminen kertoo enemmän “terveistä” kuin masentuneista. Pelkäämmekö sitä salaisuutta, josta masentuneet meille kertovat, joten emme halua ymmärtää heitä?
Jakaako masennus todella ihmiset erilaisiin ryhmiin, heikkoihin ja vahvoihin? Tämä ero tekee masennuksesta häpeällisen. Kipeän ja salattavan asian, joka täytyisi kantaa yksin, vaikka se on jo itsessään raskas. Muille se tarjoaa houkuttelevaa mielikuvaa vahvuudesta ja normaaliudesta.
Meidän kaikkien tulisi ymmärtää masennusta. Oman itsemme, toistemme ja keskinäisen yhteyden vuoksi.
Samuel Salovuori
Kirjoittaja on Etsijä-lehden entinen päätoimittaja ja valmistelee pro gradu-tutkielmaa häpeästä Helsingin yliopistossa. Hän suhtautuu intohimoisesti urheiluun, elokuviin sekä tunteista puhumiseen.
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
28.5.2014 PALVELUMAKSUJA 7 € !!
Juu ihan oli seitsemän euron edestä palvelumaksuja, ja minä mietin että mistä moiset kertynyt.
Pankkiin, mars ! Ja selvityspyyntöä kassalla, no sinä olet kysynyt pankkiautomaatilla tapahtumia ja siitä tulee joka kerrasta maksu, paperikyselystä pari euroa ja ihan kun menet ja katsot saldon siitä alle euron ja niitä mulla sitten oli useampi.
Hei, no totta mooses, kun miten minä muuten näen onko mun tilille tullut rahaa ja voinko ostaa pankkikortilla. Noloa se on kaupan kassalla , että myyjä sanoo ettei ole katetta tilillä. Selitä siinä sitten, että luulin siellä olevan tämän verran.
No , sitten siellä pankissa, sanoi että kortin pidosta menee 3,50€ . Siihen , en voinut muuta sanoo kuin , että ei voi olla totta. melkein 20 markkaa vanhaa rahaa.
Tilin käytöstä meni kanssa joku maksu, mutta siinä vaiheessa olin jo niin poissa tolaltani , että sanoin, lopettavani koko tilin.
Mutta, en voisi, kun sinne tulee se välitystilin raha ja perusturvan vaje. Ja joudunhan mä käyttämään sitä, niitten puhelin/nettilaskujen maksuun, ja nyt vielä tämä yksi vanha lehtimaksu. Sitten se olisi selvä. Ei menisi, kuin puhelinlasku enää, voisi jäädä heinäkuulta jokunen euro omaankin elämiseen, ettei tarvis ihan kuivin suin olla, silleen ilman herkkuja: mansikoita ja uusia perunoita. Aina kesän ykköset.
Pankkivirkailija sanoi kyllä, että voisin pankkikortin lopettaa, tippuisi se 3,50€ pois palvelumaksuista.
Olen sitä miettinyt, ja kyllä taidan siihen sitten kääntyä. Paluuta vanhaan aikaan, kun pankkikortteja ei ollut.
Siirtyisin olemaan vaan käteisen käyttäjä. Ja kun ei pankkikorttia olisi , joutuisi laskemaan joka sentin, ja nostamaan aina konttorista rahat. Kuinkahan sitä oppisi uudelleen, vanhoille tavoille. Se olisi kuulemma vielä ilmaista. Mutta kuinka kauan.
Sosiaalitoimistosta soittivat juuri, ja kysyivät papereita, ja sanoin, miten noi matkakulut sairaalaan, (myin kamun tavaroita, sain siitä pikkasen provikkaa matkoihin) pitää olla selvitys sairaalasta , että siellä on käyty, ja kuitit sitten heille. Kelan asumistukipäätös mukaan, olivat peräti 3 € nostaneet mun asumistukea.
Tässä taas oli pikkasen avautumista.
Kevyillä eväillä mennään Activiaa ja mustikoita ja porkkanakeittoa, ja näkkäriä.
Siitä on hyvä alkaa kesäkuu, ja alku viikosta tulee välitystililtä rahaa saan maksaa laskuja. Ja 10 € ruokaa.
Mukavaa kuun vaihetta.
Kesäkuu !
Pankkiin, mars ! Ja selvityspyyntöä kassalla, no sinä olet kysynyt pankkiautomaatilla tapahtumia ja siitä tulee joka kerrasta maksu, paperikyselystä pari euroa ja ihan kun menet ja katsot saldon siitä alle euron ja niitä mulla sitten oli useampi.
Hei, no totta mooses, kun miten minä muuten näen onko mun tilille tullut rahaa ja voinko ostaa pankkikortilla. Noloa se on kaupan kassalla , että myyjä sanoo ettei ole katetta tilillä. Selitä siinä sitten, että luulin siellä olevan tämän verran.
No , sitten siellä pankissa, sanoi että kortin pidosta menee 3,50€ . Siihen , en voinut muuta sanoo kuin , että ei voi olla totta. melkein 20 markkaa vanhaa rahaa.
Tilin käytöstä meni kanssa joku maksu, mutta siinä vaiheessa olin jo niin poissa tolaltani , että sanoin, lopettavani koko tilin.
Mutta, en voisi, kun sinne tulee se välitystilin raha ja perusturvan vaje. Ja joudunhan mä käyttämään sitä, niitten puhelin/nettilaskujen maksuun, ja nyt vielä tämä yksi vanha lehtimaksu. Sitten se olisi selvä. Ei menisi, kuin puhelinlasku enää, voisi jäädä heinäkuulta jokunen euro omaankin elämiseen, ettei tarvis ihan kuivin suin olla, silleen ilman herkkuja: mansikoita ja uusia perunoita. Aina kesän ykköset.
Pankkivirkailija sanoi kyllä, että voisin pankkikortin lopettaa, tippuisi se 3,50€ pois palvelumaksuista.
Olen sitä miettinyt, ja kyllä taidan siihen sitten kääntyä. Paluuta vanhaan aikaan, kun pankkikortteja ei ollut.
Siirtyisin olemaan vaan käteisen käyttäjä. Ja kun ei pankkikorttia olisi , joutuisi laskemaan joka sentin, ja nostamaan aina konttorista rahat. Kuinkahan sitä oppisi uudelleen, vanhoille tavoille. Se olisi kuulemma vielä ilmaista. Mutta kuinka kauan.
Sosiaalitoimistosta soittivat juuri, ja kysyivät papereita, ja sanoin, miten noi matkakulut sairaalaan, (myin kamun tavaroita, sain siitä pikkasen provikkaa matkoihin) pitää olla selvitys sairaalasta , että siellä on käyty, ja kuitit sitten heille. Kelan asumistukipäätös mukaan, olivat peräti 3 € nostaneet mun asumistukea.
Tässä taas oli pikkasen avautumista.
Kevyillä eväillä mennään Activiaa ja mustikoita ja porkkanakeittoa, ja näkkäriä.
Siitä on hyvä alkaa kesäkuu, ja alku viikosta tulee välitystililtä rahaa saan maksaa laskuja. Ja 10 € ruokaa.
Mukavaa kuun vaihetta.
Kesäkuu !
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
25.05.2014 MITÄS NE JOIDEN TULOT JÄÄVÄT ALLE 1300 € ?
Niin, miten minä ja muutamat muut jotka jäävät alle 1300€ kuukausi tulojen.
Mennään sosiaalihuoltoon.
Tehdään lisää töitä, jotta voidaan elää menojen mukaan.
Tai jättäydytään siihen Suomessa niin tuttuun köyhyyteen.
Eli viikonloppu meni siskoni kesämökillä, hän tarjoili ruuvan ja juomat, koska yllättäen minulla ei ollutkaan jääkaapissa mitään mitä olisin ottanut evääksi mökkireissulle.
Taas tälläinen jakso elämässä, yrittää kituuttaa ennen alku kuun saamia rahoja, sosiaalitoimistosta ja välitystilin ylijäämiä. Eli nyt tässä tulevassa kesäkuussa olisi saatavia peräti 200 € ja rapiat päälle. Juu aivan valtavan suuri summa ! Jes, mitä teen , no maksan puhelinlaskun, jossa muutamat huomautukset , summa kivunnut 70 €, juu on halpa liittymä, mutta nuo maksumuistutukset 5 € parista laskusta kerryttää tuota summaa.
Ja se yksi lehtimaksu 40 €. Eli jää noin 90 € , pakastinta täyteen ja yritän löytää jostain halppis kengät kesäksi ja uudet biksut.
Ei aina voi vaan ajatella, että pitää tulla toimeen tuolla summalla.
Niin, helppoa se olisi, mutta tarvittavia asioita on ja niitten hankkimiseen minun pitää säästää.
Niin mistä, no tuosta 200 € .
Minä olen välillä niin totaalisen väsynyt tuohon puljaamiseen, mistä ottaa ja mistä säästää, että saat jonkun asian , jonka tarviit. Onneksi, asiat on järjestyneet, kyllä minä , pärjään, pienelläkin .
Todistettuhan se on kun tätä Blogiani vielä kirjoitan.
Mukavaa alkavaa viikkoa. Pikkasen säiden myötä takapakkia, mutta sitten taas nousuun :)
Mennään sosiaalihuoltoon.
Tehdään lisää töitä, jotta voidaan elää menojen mukaan.
Tai jättäydytään siihen Suomessa niin tuttuun köyhyyteen.
Eli viikonloppu meni siskoni kesämökillä, hän tarjoili ruuvan ja juomat, koska yllättäen minulla ei ollutkaan jääkaapissa mitään mitä olisin ottanut evääksi mökkireissulle.
Taas tälläinen jakso elämässä, yrittää kituuttaa ennen alku kuun saamia rahoja, sosiaalitoimistosta ja välitystilin ylijäämiä. Eli nyt tässä tulevassa kesäkuussa olisi saatavia peräti 200 € ja rapiat päälle. Juu aivan valtavan suuri summa ! Jes, mitä teen , no maksan puhelinlaskun, jossa muutamat huomautukset , summa kivunnut 70 €, juu on halpa liittymä, mutta nuo maksumuistutukset 5 € parista laskusta kerryttää tuota summaa.
Ja se yksi lehtimaksu 40 €. Eli jää noin 90 € , pakastinta täyteen ja yritän löytää jostain halppis kengät kesäksi ja uudet biksut.
Ei aina voi vaan ajatella, että pitää tulla toimeen tuolla summalla.
Niin, helppoa se olisi, mutta tarvittavia asioita on ja niitten hankkimiseen minun pitää säästää.
Niin mistä, no tuosta 200 € .
Minä olen välillä niin totaalisen väsynyt tuohon puljaamiseen, mistä ottaa ja mistä säästää, että saat jonkun asian , jonka tarviit. Onneksi, asiat on järjestyneet, kyllä minä , pärjään, pienelläkin .
Todistettuhan se on kun tätä Blogiani vielä kirjoitan.
Mukavaa alkavaa viikkoa. Pikkasen säiden myötä takapakkia, mutta sitten taas nousuun :)
25.05.2014 Tällä summalla Suomessa pärjää
Tällä rahalla Suomessa pärjää
Perjantai 23.5.2014 klo 21.00
Tutkimuksen mukaan kohtuullinen elämä maksaa 1 300 euroa kuukaudessa.
Yhdeksän esimerkkiperheen asumiskustannukset on laskettu vuokra-asunnon kulujen mukaan.
Yhdeksän esimerkkiperheen asumiskustannukset on laskettu vuokra-asunnon kulujen mukaan. (RAINE LEHTORANTA)
Tulisitko toimeen 1300 eurolla kuukaudessa?
Suomalaisilta palaa eniten rahaa asumiseen. Toiseksi suurin menoerä on yleensä ruoka. Tämä selviää Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimasta viitebudjetista. Tutkimuskeskus selvitti, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen. Nykyisin välttämättömiä ovat myös muun muassa kännykkä ja nettiliittymä.
1 300 euron kuukaudessa pitäisi riittää yksin elävällä henkilöllä ruokaan, asumiseen, vaatteisiin, kodin tavaroihin ja laitteisiin, terveydenhuoltoon ja hygieniaan, vapaa-aikaan, sähköön ja vakuutuksiin sekä liikkumiseen. Laskelma pätee 60 000 - 100 000 asukkaan kaupungissa. Pääkaupunkiseudulla viitebudjetti on noin kaksisataa euroa enemmän eli yhteensä noin 1 500 euroa.
Iltalehden esittelemät esimerkit suurimmista kulueristä on tutkimuksessa laskettu yksin asuvalle, alle 45-vuotiaalle henkilölle.
Ruoka
Suomalainen tarvitsee muun muassa kännykän ja television, mutta auto ei ole välttämätön.
Tutkimuksen periaatteena on ollut laatia terveellisiä, edullisia ja tavanomaisia ruokia. Tarkkaan budjettiin on laskettu tarvittavat kalorimäärät, joiden perusteella ruokalistat on koottu peruselintarvikkeista. Tutkimuksessa esitellään esimerkkiruokalistat erilaisille perheille. Yksin elävän viikon lounaslista sisältää muun muassa broileria, lohta, lihamakaronilaatikkoa ja kaalikääryleitä.
Työssäkäyvien lounasruokailu on laskettu lounaan verotusarvon mukaan. Tuettu lounasruokailu on mukana viitebudjetissa, koska sen katsotaan olevan tärkeä sosiaalinen elementti työpaikalla yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.
Yksin asuva, alle 45-vuotias nainen kuluttaa kuukaudessa ruokaan 282 euroa ja saman ikäryhmän mies 316 euroa.
Liikkuminen
Liikkumiseen ja matkoihin on laskettu pääasiassa julkisen liikententeen kuukausiliput ja polkupyörä. Lapsiperheille ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla asuville on laskettu mukaan auton kulut.
Helsingissä asuva alle 45-vuotias tarvitsee kuukaudessa matkakuluihin alle 50 euroa, kun muualla Suomessa asuva, saman ikäinen tarvitsee 565 euroa.
Asuminen
Asumiseen suomalaisilta kuluu reilusti eniten rahaa. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki painivat omissa luokissaan.
Tutkimuksessa on laskettu yksin asuvan asumiskustannukset 45 neliön vuokra-asunnossa. Helsingissä vuokraan kuluu viitebudjetin mukaan 752 euroa, kun 60 000 - 100 000 asukkaan kaupungeissa summa on 504 euroa. Alle 20 000 asukkaan kunnassa 45 neliön asunnon saa vuokralle alle 400 eurolla.
Lähde: Viitebudjettien päivitys vuodelle 2013. Mitä kohtuullinen elämä maksaa? Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.
NINA LEINONEN
nina.leinonen@ilmedia.fi
Perjantai 23.5.2014 klo 21.00
Tutkimuksen mukaan kohtuullinen elämä maksaa 1 300 euroa kuukaudessa.
Yhdeksän esimerkkiperheen asumiskustannukset on laskettu vuokra-asunnon kulujen mukaan.
Yhdeksän esimerkkiperheen asumiskustannukset on laskettu vuokra-asunnon kulujen mukaan. (RAINE LEHTORANTA)
Tulisitko toimeen 1300 eurolla kuukaudessa?
Suomalaisilta palaa eniten rahaa asumiseen. Toiseksi suurin menoerä on yleensä ruoka. Tämä selviää Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimasta viitebudjetista. Tutkimuskeskus selvitti, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen. Nykyisin välttämättömiä ovat myös muun muassa kännykkä ja nettiliittymä.
1 300 euron kuukaudessa pitäisi riittää yksin elävällä henkilöllä ruokaan, asumiseen, vaatteisiin, kodin tavaroihin ja laitteisiin, terveydenhuoltoon ja hygieniaan, vapaa-aikaan, sähköön ja vakuutuksiin sekä liikkumiseen. Laskelma pätee 60 000 - 100 000 asukkaan kaupungissa. Pääkaupunkiseudulla viitebudjetti on noin kaksisataa euroa enemmän eli yhteensä noin 1 500 euroa.
Iltalehden esittelemät esimerkit suurimmista kulueristä on tutkimuksessa laskettu yksin asuvalle, alle 45-vuotiaalle henkilölle.
Ruoka
Suomalainen tarvitsee muun muassa kännykän ja television, mutta auto ei ole välttämätön.
Tutkimuksen periaatteena on ollut laatia terveellisiä, edullisia ja tavanomaisia ruokia. Tarkkaan budjettiin on laskettu tarvittavat kalorimäärät, joiden perusteella ruokalistat on koottu peruselintarvikkeista. Tutkimuksessa esitellään esimerkkiruokalistat erilaisille perheille. Yksin elävän viikon lounaslista sisältää muun muassa broileria, lohta, lihamakaronilaatikkoa ja kaalikääryleitä.
Työssäkäyvien lounasruokailu on laskettu lounaan verotusarvon mukaan. Tuettu lounasruokailu on mukana viitebudjetissa, koska sen katsotaan olevan tärkeä sosiaalinen elementti työpaikalla yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.
Yksin asuva, alle 45-vuotias nainen kuluttaa kuukaudessa ruokaan 282 euroa ja saman ikäryhmän mies 316 euroa.
Liikkuminen
Liikkumiseen ja matkoihin on laskettu pääasiassa julkisen liikententeen kuukausiliput ja polkupyörä. Lapsiperheille ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla asuville on laskettu mukaan auton kulut.
Helsingissä asuva alle 45-vuotias tarvitsee kuukaudessa matkakuluihin alle 50 euroa, kun muualla Suomessa asuva, saman ikäinen tarvitsee 565 euroa.
Asuminen
Asumiseen suomalaisilta kuluu reilusti eniten rahaa. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki painivat omissa luokissaan.
Tutkimuksessa on laskettu yksin asuvan asumiskustannukset 45 neliön vuokra-asunnossa. Helsingissä vuokraan kuluu viitebudjetin mukaan 752 euroa, kun 60 000 - 100 000 asukkaan kaupungeissa summa on 504 euroa. Alle 20 000 asukkaan kunnassa 45 neliön asunnon saa vuokralle alle 400 eurolla.
Lähde: Viitebudjettien päivitys vuodelle 2013. Mitä kohtuullinen elämä maksaa? Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.
NINA LEINONEN
nina.leinonen@ilmedia.fi
maanantai 19. toukokuuta 2014
19.05.2014 LAUANTAIN UUTISILLE JATKOA : Tulot 4 500 e/kk, mutta silti köyhä - 5 tapaa katkaista paha kierre
Tulot 4 500 e/kk, mutta silti köyhä - 5 tapaa katkaista paha kierre
Kimmo Taskinen
Julkaistu: 19.5.2014 22:30
Paras tapa välttää velkakierre on ennakointi. Kaikkea ei kuitenkaan pysty ennakoimaan ja joskus ratkaisuna voi olla ulosotto tai velkojen järjestely.
Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että pääkaupunkiseudun velkaneuvonnassa apua pyytävät myös suurituloiset.
– On yritysjohtajia, lääkäreitä ja juristeja. Isotuloisten takaushakemukset pistävät silmään. Heidän kuukausitulonsa ovat 4 500 eurosta ylöspäin, lehdelle kertoi ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar.
Espoon johtavan talous- ja velkaneuvojan Aulikki Pentikäisen mukaan suurituloisilla velkakierteen voi aiheuttaa, kun vanhoja lainoja alkaa maksaa uusilla lainoilla.
– Asuntolaina voi olla liian suuri, minkä takia talous on tiukoilla. Sitten tulee muutamia epäonnen tilanteita, esimerkiksi auto menee rikki ja joutuu ottamaan kulutusluottoa, jota ei ole varaa maksaa. Sitten otetaan uusi laina, Pentikäinen kuvailee.
Ilta-Sanomat kokosi viiden vinkin listan, joilla katkaista velkakierre.
1. Ennakoi
Velkakierteen ennaltaehkäisemisessä tärkeintä on se, että tietää omat tulot ja menot.
– Pitää harrastaa sitä matematiikkaa kotona, kertoo Espoon johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen.
Isoa lainaa ottaessa tulee yrittää ennakoida tulevaisuutta: miten pärjää lainan kanssa, jos joutuukin työttömäksi. Tärkeää on myös ennakoida, miten lasten kasvaminen vaikuttaa perheen talouteen.
– Neljävuotiaan ja 14-vuotiaan kulutuksessa on iso ero, Pentikäinen muistuttaa.
2. Hae apua
Jokaisella kunnalla on omat talous- ja velkaneuvojansa, joilta saa apua velkataakan selvittämiseen. Kunnan talous- ja velkaneuvonnan yhteystietoja voi hakea Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulta.
– Talous- ja velkaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne eli tulot, menot ja kaikki velat. Niiden pohjalta tehdään maksukykylaskelma, Pentikäinen kertoo.
Apua saa myös Takuu-Säätiön Velkalinjalta (0800 0 8009). Puhelinpalvelu on avoinna arkisin 10–14.
3. Sovi maksujärjestelyistä velkojien kanssa
Jos rahattomuus on hetkellistä, voi muutamalle laskulle pyytää eräpäivän lykkäystä. Kun huomaa, ettei olekaan varaa maksaa laskuja, velkojaan tulee olla heti yhteydessä ja selittää tilanne.
Mikäli velkoja on ehtinyt kertyä muutamaa laskua enemmän, mutta velkojia on vain muutama, voi velkojen maksusta sopia velkojien kanssa. Pentikäisen mukaan riippuu täysin velkojasta, suostuuko se esimerkiksi laskemaan velan kuukausierää.
– Riippuu asiakashistoriasta. Ehdotusten on myös oltava realistisia eli sellaisia, jotka velallinen pystyy toteuttamaan.
4. Ulosotto
Jos velkojia on jo kymmeniä tai velkataakka on todella suuri, usein ainoana vaihtoehtona on päästää velat ulosottoon.
– Ulosotto ulosmittaa tietyn osan palkasta tai eläkkeestä. Lähtökohtaisesti tämä on ollut noin kolmasosa, Pentikäinen kertoo.
5. Lakisääteinen yksityishenkilön velkajärjestely
Talous- ja velkaneuvonnasta saa apua oman taloudellisen tilanteen selvittämiseen ja maksukykylaskelman. Ensiksi kannattaa myös yrittää sopia velkojien kanssa velkojen maksamisesta.
Viimeisenä vaihtoehtona on pyytää tuomioistuimelta velkajärjestelyä, joka on ikään kuin yksityishenkilön konkurssi. Tällöin laaditaan 3–5 vuoden maksuohjelma, jonka laatimisessa voi auttaa talous- ja velkaneuvonta.
Ina Kauppinen
Kimmo Taskinen
Julkaistu: 19.5.2014 22:30
Paras tapa välttää velkakierre on ennakointi. Kaikkea ei kuitenkaan pysty ennakoimaan ja joskus ratkaisuna voi olla ulosotto tai velkojen järjestely.
Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että pääkaupunkiseudun velkaneuvonnassa apua pyytävät myös suurituloiset.
– On yritysjohtajia, lääkäreitä ja juristeja. Isotuloisten takaushakemukset pistävät silmään. Heidän kuukausitulonsa ovat 4 500 eurosta ylöspäin, lehdelle kertoi ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar.
Espoon johtavan talous- ja velkaneuvojan Aulikki Pentikäisen mukaan suurituloisilla velkakierteen voi aiheuttaa, kun vanhoja lainoja alkaa maksaa uusilla lainoilla.
– Asuntolaina voi olla liian suuri, minkä takia talous on tiukoilla. Sitten tulee muutamia epäonnen tilanteita, esimerkiksi auto menee rikki ja joutuu ottamaan kulutusluottoa, jota ei ole varaa maksaa. Sitten otetaan uusi laina, Pentikäinen kuvailee.
Ilta-Sanomat kokosi viiden vinkin listan, joilla katkaista velkakierre.
1. Ennakoi
Velkakierteen ennaltaehkäisemisessä tärkeintä on se, että tietää omat tulot ja menot.
– Pitää harrastaa sitä matematiikkaa kotona, kertoo Espoon johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen.
Isoa lainaa ottaessa tulee yrittää ennakoida tulevaisuutta: miten pärjää lainan kanssa, jos joutuukin työttömäksi. Tärkeää on myös ennakoida, miten lasten kasvaminen vaikuttaa perheen talouteen.
– Neljävuotiaan ja 14-vuotiaan kulutuksessa on iso ero, Pentikäinen muistuttaa.
2. Hae apua
Jokaisella kunnalla on omat talous- ja velkaneuvojansa, joilta saa apua velkataakan selvittämiseen. Kunnan talous- ja velkaneuvonnan yhteystietoja voi hakea Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulta.
– Talous- ja velkaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne eli tulot, menot ja kaikki velat. Niiden pohjalta tehdään maksukykylaskelma, Pentikäinen kertoo.
Apua saa myös Takuu-Säätiön Velkalinjalta (0800 0 8009). Puhelinpalvelu on avoinna arkisin 10–14.
3. Sovi maksujärjestelyistä velkojien kanssa
Jos rahattomuus on hetkellistä, voi muutamalle laskulle pyytää eräpäivän lykkäystä. Kun huomaa, ettei olekaan varaa maksaa laskuja, velkojaan tulee olla heti yhteydessä ja selittää tilanne.
Mikäli velkoja on ehtinyt kertyä muutamaa laskua enemmän, mutta velkojia on vain muutama, voi velkojen maksusta sopia velkojien kanssa. Pentikäisen mukaan riippuu täysin velkojasta, suostuuko se esimerkiksi laskemaan velan kuukausierää.
– Riippuu asiakashistoriasta. Ehdotusten on myös oltava realistisia eli sellaisia, jotka velallinen pystyy toteuttamaan.
4. Ulosotto
Jos velkojia on jo kymmeniä tai velkataakka on todella suuri, usein ainoana vaihtoehtona on päästää velat ulosottoon.
– Ulosotto ulosmittaa tietyn osan palkasta tai eläkkeestä. Lähtökohtaisesti tämä on ollut noin kolmasosa, Pentikäinen kertoo.
5. Lakisääteinen yksityishenkilön velkajärjestely
Talous- ja velkaneuvonnasta saa apua oman taloudellisen tilanteen selvittämiseen ja maksukykylaskelman. Ensiksi kannattaa myös yrittää sopia velkojien kanssa velkojen maksamisesta.
Viimeisenä vaihtoehtona on pyytää tuomioistuimelta velkajärjestelyä, joka on ikään kuin yksityishenkilön konkurssi. Tällöin laaditaan 3–5 vuoden maksuohjelma, jonka laatimisessa voi auttaa talous- ja velkaneuvonta.
Ina Kauppinen
19.05.2014 KIITOS
KIITOS, Teille kaikille ketkä olette lukeneet blogiani. On ollut ilo huomata, että te tykkäätte ja olette mielissänne, kun kirjoitan tätä. Vaikka ruikutankin köyhyyttäni, olen yrittänyt selvitä tästä tilanteestani, uskoen että kyllä selviän, kun oikein kovasti yritän ja ennen kaikkea tahdon.
Onni on omistaa ihania lukijoita , jotka kannustavat kirjoittamaan. Kirjoittamaan vaikka välillä tuntuukin turhauttavalta ja todella mustalta tulevaisuus.
Laitoin nyt, nuo kommentit piiloon, ja toivon että kirjoitatte vaikka sähköpostiini, niin haluaisin niin mielelläni vastata kaikille, henkilökohtaisesti, koska haluan että jos olet velkaantunut saat edes yhdeltä ihmiseltä vertaistukea, älä koskaan menetä toivoasi, niin paha tilanteesi ei koskaan ole. Usko minua. Sen karun koulun olen itse käynyt, rääkännyt itseäni ihan viimeiseen saakka, ottanut pikavippejä pikavippien maksuun, ja unohtanut todellisuuden , menettämällä toivon, tulevaisuuteen. Ollut avaamatta laskuja ja jättänyt maksamatta kaiken.
Hae apua, ihan ensiksi etsi vaikka kiven kolosta se ihminen ketä tukee sinua, auttaa sinua arjessasi. Vaikka olisi puoliso, kannattaa hakea ulkopuolinen henkilö, vaikka seurakunnan työntekijä, varaat ajan ja menet sinne laskujen kanssa, avaatte ne yhdessä, juttelette, on ihminen joka on läsnä ja kuuntelee sinua.
Sinä olet tärkeä, olet arvokas, juuri sellaisena kuin olet, olet vaan nyt sattumoisin menettänyt otteen rahan käytöstä, ja joutunut velkojen kanssa umpikujaan.
Itse käyn seurakunnassa, ja sosiaalitoimistossa sekä mielenterveys toimistossa, kaikille puran tätä, minkä olen saattanut päätökseen 2012 elokuussa. Sen jälkeen velat kaikkinensa ovat tippuneet ulosottoon, muutama vielä jälkijunassa tulossa, mutta selviää kun vuosi lopussa, niin paljonko ulosotossa velkaa sitten on.
Mutta ennen kaikkea, olen mielissäni , että olen saanut niin paljon apua, tukea, hyväntekoja ja jopa lahjoituksena: ruokaa, vaatteita , pieniä iloja, mutta niin suuren suuria apuja , kun maailma meinaa kaatua päälle. Kyllä Suomessakin vielä löytyy sydämellisiä ihmisiä, joilla on sydän kultaa.
Olette kultaisia. Sinäkin, jolla on nyt niin paha olla, olet tärkeä.
Onni on omistaa ihania lukijoita , jotka kannustavat kirjoittamaan. Kirjoittamaan vaikka välillä tuntuukin turhauttavalta ja todella mustalta tulevaisuus.
Laitoin nyt, nuo kommentit piiloon, ja toivon että kirjoitatte vaikka sähköpostiini, niin haluaisin niin mielelläni vastata kaikille, henkilökohtaisesti, koska haluan että jos olet velkaantunut saat edes yhdeltä ihmiseltä vertaistukea, älä koskaan menetä toivoasi, niin paha tilanteesi ei koskaan ole. Usko minua. Sen karun koulun olen itse käynyt, rääkännyt itseäni ihan viimeiseen saakka, ottanut pikavippejä pikavippien maksuun, ja unohtanut todellisuuden , menettämällä toivon, tulevaisuuteen. Ollut avaamatta laskuja ja jättänyt maksamatta kaiken.
Hae apua, ihan ensiksi etsi vaikka kiven kolosta se ihminen ketä tukee sinua, auttaa sinua arjessasi. Vaikka olisi puoliso, kannattaa hakea ulkopuolinen henkilö, vaikka seurakunnan työntekijä, varaat ajan ja menet sinne laskujen kanssa, avaatte ne yhdessä, juttelette, on ihminen joka on läsnä ja kuuntelee sinua.
Sinä olet tärkeä, olet arvokas, juuri sellaisena kuin olet, olet vaan nyt sattumoisin menettänyt otteen rahan käytöstä, ja joutunut velkojen kanssa umpikujaan.
Itse käyn seurakunnassa, ja sosiaalitoimistossa sekä mielenterveys toimistossa, kaikille puran tätä, minkä olen saattanut päätökseen 2012 elokuussa. Sen jälkeen velat kaikkinensa ovat tippuneet ulosottoon, muutama vielä jälkijunassa tulossa, mutta selviää kun vuosi lopussa, niin paljonko ulosotossa velkaa sitten on.
Mutta ennen kaikkea, olen mielissäni , että olen saanut niin paljon apua, tukea, hyväntekoja ja jopa lahjoituksena: ruokaa, vaatteita , pieniä iloja, mutta niin suuren suuria apuja , kun maailma meinaa kaatua päälle. Kyllä Suomessakin vielä löytyy sydämellisiä ihmisiä, joilla on sydän kultaa.
Olette kultaisia. Sinäkin, jolla on nyt niin paha olla, olet tärkeä.
lauantai 17. toukokuuta 2014
17.5.2014 LAUANTAIN UUTISIA : Velkaneuvojien uudet asiakkaat: tulot yli 4 500 euroa kuussa
Velkaneuvojien uudet asiakkaat: tulot yli 4 500 euroa kuussa
Velkaneuvojat ovat kohdanneet viime vuosina uuden asiakasryhmän. He ovat hyvätuloisia, jotka eivät saa vuokraansa, lainanlyhennyksiään ja sähkölaskuaan maksettua.
Ulospäin kaikki näyttää hyvältä.
Parkkipaikalla seisoo Bemari. Annika on pienyrittäjä ja kahden alakouluikäisen lapsen eronnut yhteishuoltaja. Perhe asuu vuokralla tilavassa rivitalokodissa. Verotietojen mukaan Annikan ansiotulot ovat lähemmäs 100 000 euroa vuodessa. Silti postilaatikko täyttyy perintätoimistojen kirjeistä.
Yrityksen ennakkoverot ja eläkevakuutusmaksut vievät 2 000 euroa kuussa. Lisäksi yrityksen rästiin jääneisiin verovelkoihin menee 4 000 euroa kuussa.
"Ihmiset eivät monestikaan tajua, kuinka paljon yrittäjän täytyy tienata kuussa pärjätäkseen. Sata tonnia vuodessa ei riitä minun tapauksessani. Minun pitää tienata vähintään kymppitonni kuukaudessa. Jos tienaan kahdeksan tonnia, olen kaksi tuhatta euroa miinuksella", Annika kertoo.
Viime vuonna Annika vajosi työuupumukseen ja tulot pienivät puolen vuoden ajaksi.
"Tokkuroin lähes työkyvyttömänä töissä. Ylsin silloin vain viiden tonnin kuukausituloihin ja tein siis puolessa vuodessa 30 000 euroa miinusta."
Nyt hän yrittää korjata tappioita ja taistelee romahdusta vastaan.
"Elämä on muuttunut aivan kammottavaksi", hän sanoo.
"Päivässä ei ole kovinkaan monta minuuttia, jolloin en ajattelisi rahaa ja laskuja. Herään aamulla peloissani. Pelkään, että saamme häädön, autoliike hakee auton pois ja sähköt katkaistaan. Muuten autolla ei olisi väliä, mutta se on välttämätön lasten, pitkien välimatkojen ja yhteishuoltajuuden vuoksi."
Annika ei ole omasta mielestään koskaan käyttänyt rahaa järjettömyyksiin. Häntä ärsyttää se, että ylivelkaantuneet leimataan niin usein ajattelemattomiksi, tyhmiksi ja tuhlaileviksi.
"Meidän perheessä tehtiin jo ennen tätä talousahdinkoa järkeviä ja edullisia ruokaostoksia. Vaatteet on aina ostettu valtaosin alennusmyynneistä. Nyt en ole ostanut itselleni vaatteita ainakaan vuoteen. Onneksi vaatekaapista löytyy muutamia klassisia vaatekappaleita, joilla pärjään."
"Läheiset sanovat, että Minulla on liian kallis auto ja asunto. Ne molemmat ovat muutaman satasen liian kalliita. Olen yrittänyt etsiä pienempää asuntoa, mutta vuokrat ovat nousseet niin älyttömiksi, että joutuisin muuttamaan kahden lapsen kanssa kaksioon, jos haluaisin todellista säästöä. Autostakin maksan mieluummin pari sataa enemmän kuin otan kymmenen vuotta vanhemman auton, joka olisi jatkuvasti hajalla."
Yksi syy Annikan tilanteeseen on muutaman vuoden takainen avioero. Annika oli juuri ryhtynyt yrittäjäksi ja ottanut lisää velkaa. Kun mies lähti, perheen tulot puolittuivat, mutta menot kolminkertaistuivat.
Annika maksaa nyt yksin asumisen, vakuutukset ja ruokakulut, joita oli ennen jakamassa kaksi aikuista. Hän joutui ostamaan auton ja lisäksi hänellä on yrityksensä velat hoidettavana.
Eron jälkeiset vuodet Annika on yrittänyt selvitä päivästä seuraavaan. Ennen työuupumusta hän teki kaksi vuotta 16 tunnin työpäiviä ilman lomaa ja vapaapäiviä. Enää kunto ei kestä samaa tahtia. Työpäivät ovat nyt 8–12 tunnin pituisia ja lauantait ovat vapaIta.
Parhaimmat neuvot tilanteeseensa Annika kertoo saaneensa ulosottovirastosta.
"Minua pyydettiin sinne keskustelemaan veroveloista, kun konkurssiuhka oli jo aika lähellä. Tietenkin se tuntui epämiellyttävältä. Mutta olen päättänyt, etten tuhlaa energiaa häpeilyyn. Olen yrittänyt kovasti, minulla ei ole mitään hävettävää."
Annikan yllätykseksi ulosottomies ei ollutkaan uhkaava, vaan halusi auttaa.
Ulosottomiehen ensimmäinen neuvo oli, että nyt pysähdyt ja rauhoitut. Lopetat tuon ympäriinsä säntäilyn ja vuotojen tilkitsemisen, otat aikaa suunnitteluun ja keskityt siihen, miten saat yrityksesi liikevaihdon nousemaan. Ulosottomiehen puheesta kuuli, että hän on nähnyt vastaavia ja paljon pahempiakin tilanteita monta kertaa.
Juuri nyt Annika ei jaksa olla kovin toiveikas, mutta ei hän ole tilanteesta masentunutkaan.
"En mene enää paniikkiin juuri mistään. Olen valmistanut perheen kolmen päivän jouluruuat 13 eurolla ja tehnyt loistavan äitienpäiväkakun kahdella ja puolella eurolla. Kaikesta selviää jotenkin."Tarina ei yllätä ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtajaa Juha A. Pantzaria. Pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien velkaneuvonnassa on huomattu viime vuosina erikoinen ongelmaryhmä: köyhät rikkaat.
He ovat verotulojen mukaan rikkaita, mutta elävät velkaköyhyydessä. Velkojen lyhennysten jälkeen rahat eivät riitä elämiseen.
"Asiakaskunnassa on edustettuna kaikki ammattikunnat. On yritysjohtajia, lääkäreitä ja juristeja. Isotuloisten takaushakemukset pistävät silmään. Heidän kuukausitulonsa ovat 4 500 eurosta ylöspäin."
Köyhien rikkaiden joukossa on myös eläkkeelle jääneitä, jotka ovat tottuneet työelämässä ollessaan korkeaan elintasoon. Eläkkeellä tulot ovat pudonneet niin paljon, ettei entisenlaista elintasoa voi enää ylläpitää.
Yrittäjillä omat velat ja yrityksen rahat ovat usein sotkeutuneet sekavaksi vyyhdiksi, vaikka periaatteessa ne pitäisi pitää erillään. Stressaantunut, taloushuolten kanssa kamppaileva yrittäjä ei useinkaan jaksa huolehtia kirjanpidosta.
Yrittäjien kohdalla on usein jopa hankala selvittää, mitkä heidän todelliset kuukausitulonsa ovat. Yrittäjä ei aina tiedä sitä itse ja kokeneen velkaneuvojankin voi olla vaikea laskea sitä.
Suurituloiset ovat velkaneuvojille haastava asiakasryhmä, koska heidän velkansakin ovat suuria. Avun hakeminen saattaa lykkääntyä, koska isoilla tuloilla pystyy pyörittämään velkasirkusta pitkään ja ottamaan lisää lainaa vanhojen velkojen paikkailuun.
Pantzarin mukaan suurituloisten velkaantumista ei ole juurikaan tutkittu.
"Velkatutkimus on keskittynyt paljolti niihin ihmisiin, joilla ei ole liikkumavaraa. Suurituloisilla tätä liikkumavaraa on. He pystyvät pitämään pitkään elintasoaan yllä ahdingostaan huolimatta. Heidän on myös vaikea myöntää tilannetta ja hakea apua. Heidän velkansa ovat niin suuret, etteivät ne aina sovi velkaneuvonnan ja tuen raameihin."
Esimerkiksi Takuu-Säätiön takaamaa järjestelylainaa suurituloiset saavat harvoin, koska heidän velkojensa yhteissumma ylittää 37 000 euron rajan, mihin saakka Takuu-Säätiö voi tietyin ehdoin taata lainan.
Jos on esimerkiksi paljon asuntolainaa, Takuu-Säätiö ei voi auttaa.
Tämän kevään aikana velkaneuvonnassa on huomattu, että moni hyvätuloinen perhe on joutunut vaikeuksiin asumiskustannustensa kanssa.
"Ihmisillä on paljon asuntolainaa ja asunnot menevät nyt heikosti kaupaksi. Myös vuokrat ovat nousseet", Pantzar sanoo.
Hän on pannut työssään merkille, että monet näyttävät kitkuttelevan huonossa parisuhteessa, koska eroaminen johtaisi väistämättä talousvaikeuksiin. Parisuhteessa kasatun velkavuoren purkaminen on niin suuri urakka, että se saattaa tuntua ylivoimaiselta.
Elämässä sinnitellään eteenpäin, kunnes korttitalo kaatuu.
Nettipokeri on ongelma, joka näkyy selvästi velkaneuvonnassa.
"Tämä on nyt julmaa yleistämistä, mutta tyypillinen pelaamisen vuoksi talousvaikeuksiin joutunut on 35-vuotias hyvätuloinen mies, perheellinen tai sinkku. Toki peliongelmia on myös naisilla. Pelaamisesta haetaan jännitystä elämään ja useimmiten kuvioon kuuluu loistelias elämäntapa, kalliit autot ja ravintoloissa syöminen ", Pantzar kertoo.
Koukkuun jääneet pelaavat enimmäkseen nettipokeria ulkomaisten pelifirmojen palveluissa.
Peliriippuvuudelle voi hävitä aivan kaiken. Silloin menevät monesti läheistenkin rahat. Takuu-Säätiön tyypillinen asiakas onkin keski-ikäinen tai vanhempi nainen, joka maksaa läheisensä pelivelkoja.
Juha A. Pantzar näkee isotuloisten velkaantuneiden tarinoissa kaksi yhdistävää tekijää. Elämässä on tapahtunut muutos, johon ei ole varauduttu. Toiseksi, elintasosta ei ole haluttu tai pystytty tinkimään riittävän paljon.
"Velkaköyhyydestä pääsee karsimalla elintasoa todella rankasti. Se kannattaa ottaa downshiftaamisena. Elämän parhaat asiat ovat kuitenkin aina ilmaisia."
Annikan nimi on muutettu.
Velkaneuvojat ovat kohdanneet viime vuosina uuden asiakasryhmän. He ovat hyvätuloisia, jotka eivät saa vuokraansa, lainanlyhennyksiään ja sähkölaskuaan maksettua.
Ulospäin kaikki näyttää hyvältä.
Parkkipaikalla seisoo Bemari. Annika on pienyrittäjä ja kahden alakouluikäisen lapsen eronnut yhteishuoltaja. Perhe asuu vuokralla tilavassa rivitalokodissa. Verotietojen mukaan Annikan ansiotulot ovat lähemmäs 100 000 euroa vuodessa. Silti postilaatikko täyttyy perintätoimistojen kirjeistä.
Yrityksen ennakkoverot ja eläkevakuutusmaksut vievät 2 000 euroa kuussa. Lisäksi yrityksen rästiin jääneisiin verovelkoihin menee 4 000 euroa kuussa.
"Ihmiset eivät monestikaan tajua, kuinka paljon yrittäjän täytyy tienata kuussa pärjätäkseen. Sata tonnia vuodessa ei riitä minun tapauksessani. Minun pitää tienata vähintään kymppitonni kuukaudessa. Jos tienaan kahdeksan tonnia, olen kaksi tuhatta euroa miinuksella", Annika kertoo.
Viime vuonna Annika vajosi työuupumukseen ja tulot pienivät puolen vuoden ajaksi.
"Tokkuroin lähes työkyvyttömänä töissä. Ylsin silloin vain viiden tonnin kuukausituloihin ja tein siis puolessa vuodessa 30 000 euroa miinusta."
Nyt hän yrittää korjata tappioita ja taistelee romahdusta vastaan.
"Elämä on muuttunut aivan kammottavaksi", hän sanoo.
"Päivässä ei ole kovinkaan monta minuuttia, jolloin en ajattelisi rahaa ja laskuja. Herään aamulla peloissani. Pelkään, että saamme häädön, autoliike hakee auton pois ja sähköt katkaistaan. Muuten autolla ei olisi väliä, mutta se on välttämätön lasten, pitkien välimatkojen ja yhteishuoltajuuden vuoksi."
Annika ei ole omasta mielestään koskaan käyttänyt rahaa järjettömyyksiin. Häntä ärsyttää se, että ylivelkaantuneet leimataan niin usein ajattelemattomiksi, tyhmiksi ja tuhlaileviksi.
"Meidän perheessä tehtiin jo ennen tätä talousahdinkoa järkeviä ja edullisia ruokaostoksia. Vaatteet on aina ostettu valtaosin alennusmyynneistä. Nyt en ole ostanut itselleni vaatteita ainakaan vuoteen. Onneksi vaatekaapista löytyy muutamia klassisia vaatekappaleita, joilla pärjään."
"Läheiset sanovat, että Minulla on liian kallis auto ja asunto. Ne molemmat ovat muutaman satasen liian kalliita. Olen yrittänyt etsiä pienempää asuntoa, mutta vuokrat ovat nousseet niin älyttömiksi, että joutuisin muuttamaan kahden lapsen kanssa kaksioon, jos haluaisin todellista säästöä. Autostakin maksan mieluummin pari sataa enemmän kuin otan kymmenen vuotta vanhemman auton, joka olisi jatkuvasti hajalla."
Yksi syy Annikan tilanteeseen on muutaman vuoden takainen avioero. Annika oli juuri ryhtynyt yrittäjäksi ja ottanut lisää velkaa. Kun mies lähti, perheen tulot puolittuivat, mutta menot kolminkertaistuivat.
Annika maksaa nyt yksin asumisen, vakuutukset ja ruokakulut, joita oli ennen jakamassa kaksi aikuista. Hän joutui ostamaan auton ja lisäksi hänellä on yrityksensä velat hoidettavana.
Eron jälkeiset vuodet Annika on yrittänyt selvitä päivästä seuraavaan. Ennen työuupumusta hän teki kaksi vuotta 16 tunnin työpäiviä ilman lomaa ja vapaapäiviä. Enää kunto ei kestä samaa tahtia. Työpäivät ovat nyt 8–12 tunnin pituisia ja lauantait ovat vapaIta.
Parhaimmat neuvot tilanteeseensa Annika kertoo saaneensa ulosottovirastosta.
"Minua pyydettiin sinne keskustelemaan veroveloista, kun konkurssiuhka oli jo aika lähellä. Tietenkin se tuntui epämiellyttävältä. Mutta olen päättänyt, etten tuhlaa energiaa häpeilyyn. Olen yrittänyt kovasti, minulla ei ole mitään hävettävää."
Annikan yllätykseksi ulosottomies ei ollutkaan uhkaava, vaan halusi auttaa.
Ulosottomiehen ensimmäinen neuvo oli, että nyt pysähdyt ja rauhoitut. Lopetat tuon ympäriinsä säntäilyn ja vuotojen tilkitsemisen, otat aikaa suunnitteluun ja keskityt siihen, miten saat yrityksesi liikevaihdon nousemaan. Ulosottomiehen puheesta kuuli, että hän on nähnyt vastaavia ja paljon pahempiakin tilanteita monta kertaa.
Juuri nyt Annika ei jaksa olla kovin toiveikas, mutta ei hän ole tilanteesta masentunutkaan.
"En mene enää paniikkiin juuri mistään. Olen valmistanut perheen kolmen päivän jouluruuat 13 eurolla ja tehnyt loistavan äitienpäiväkakun kahdella ja puolella eurolla. Kaikesta selviää jotenkin."Tarina ei yllätä ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtajaa Juha A. Pantzaria. Pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien velkaneuvonnassa on huomattu viime vuosina erikoinen ongelmaryhmä: köyhät rikkaat.
He ovat verotulojen mukaan rikkaita, mutta elävät velkaköyhyydessä. Velkojen lyhennysten jälkeen rahat eivät riitä elämiseen.
"Asiakaskunnassa on edustettuna kaikki ammattikunnat. On yritysjohtajia, lääkäreitä ja juristeja. Isotuloisten takaushakemukset pistävät silmään. Heidän kuukausitulonsa ovat 4 500 eurosta ylöspäin."
Köyhien rikkaiden joukossa on myös eläkkeelle jääneitä, jotka ovat tottuneet työelämässä ollessaan korkeaan elintasoon. Eläkkeellä tulot ovat pudonneet niin paljon, ettei entisenlaista elintasoa voi enää ylläpitää.
Yrittäjillä omat velat ja yrityksen rahat ovat usein sotkeutuneet sekavaksi vyyhdiksi, vaikka periaatteessa ne pitäisi pitää erillään. Stressaantunut, taloushuolten kanssa kamppaileva yrittäjä ei useinkaan jaksa huolehtia kirjanpidosta.
Yrittäjien kohdalla on usein jopa hankala selvittää, mitkä heidän todelliset kuukausitulonsa ovat. Yrittäjä ei aina tiedä sitä itse ja kokeneen velkaneuvojankin voi olla vaikea laskea sitä.
Suurituloiset ovat velkaneuvojille haastava asiakasryhmä, koska heidän velkansakin ovat suuria. Avun hakeminen saattaa lykkääntyä, koska isoilla tuloilla pystyy pyörittämään velkasirkusta pitkään ja ottamaan lisää lainaa vanhojen velkojen paikkailuun.
Pantzarin mukaan suurituloisten velkaantumista ei ole juurikaan tutkittu.
"Velkatutkimus on keskittynyt paljolti niihin ihmisiin, joilla ei ole liikkumavaraa. Suurituloisilla tätä liikkumavaraa on. He pystyvät pitämään pitkään elintasoaan yllä ahdingostaan huolimatta. Heidän on myös vaikea myöntää tilannetta ja hakea apua. Heidän velkansa ovat niin suuret, etteivät ne aina sovi velkaneuvonnan ja tuen raameihin."
Esimerkiksi Takuu-Säätiön takaamaa järjestelylainaa suurituloiset saavat harvoin, koska heidän velkojensa yhteissumma ylittää 37 000 euron rajan, mihin saakka Takuu-Säätiö voi tietyin ehdoin taata lainan.
Jos on esimerkiksi paljon asuntolainaa, Takuu-Säätiö ei voi auttaa.
Tämän kevään aikana velkaneuvonnassa on huomattu, että moni hyvätuloinen perhe on joutunut vaikeuksiin asumiskustannustensa kanssa.
"Ihmisillä on paljon asuntolainaa ja asunnot menevät nyt heikosti kaupaksi. Myös vuokrat ovat nousseet", Pantzar sanoo.
Hän on pannut työssään merkille, että monet näyttävät kitkuttelevan huonossa parisuhteessa, koska eroaminen johtaisi väistämättä talousvaikeuksiin. Parisuhteessa kasatun velkavuoren purkaminen on niin suuri urakka, että se saattaa tuntua ylivoimaiselta.
Elämässä sinnitellään eteenpäin, kunnes korttitalo kaatuu.
Nettipokeri on ongelma, joka näkyy selvästi velkaneuvonnassa.
"Tämä on nyt julmaa yleistämistä, mutta tyypillinen pelaamisen vuoksi talousvaikeuksiin joutunut on 35-vuotias hyvätuloinen mies, perheellinen tai sinkku. Toki peliongelmia on myös naisilla. Pelaamisesta haetaan jännitystä elämään ja useimmiten kuvioon kuuluu loistelias elämäntapa, kalliit autot ja ravintoloissa syöminen ", Pantzar kertoo.
Koukkuun jääneet pelaavat enimmäkseen nettipokeria ulkomaisten pelifirmojen palveluissa.
Peliriippuvuudelle voi hävitä aivan kaiken. Silloin menevät monesti läheistenkin rahat. Takuu-Säätiön tyypillinen asiakas onkin keski-ikäinen tai vanhempi nainen, joka maksaa läheisensä pelivelkoja.
Juha A. Pantzar näkee isotuloisten velkaantuneiden tarinoissa kaksi yhdistävää tekijää. Elämässä on tapahtunut muutos, johon ei ole varauduttu. Toiseksi, elintasosta ei ole haluttu tai pystytty tinkimään riittävän paljon.
"Velkaköyhyydestä pääsee karsimalla elintasoa todella rankasti. Se kannattaa ottaa downshiftaamisena. Elämän parhaat asiat ovat kuitenkin aina ilmaisia."
Annikan nimi on muutettu.
perjantai 16. toukokuuta 2014
16.5.2014 PERJANTAITA ELETÄÄN !
Juu, tämäkin viikko ollut sellaista säheltämistä kuin vaan voi olla. Soitellut perusturvaan puuttuvia rahojaan, tai oikeammin yritin selvitää mitä mulle loppupelissä kuuluu. Ja selvyys tuli ja sisäistin nyt sitten sen tiedon.
Voiko elämä olla niin sekaisin , että joutuu asiaa kertaamaan monta kertaa, kyllä voi.
Eli vielä tässä kuussa , toukokuussa, mulle ei tule muuta kuin se satanen, ja sitten ne avustukset , eli ruokaseteli viime viikolla ja se 24 €. Sillä mun pärjättävä tämä kuukausi loppuun, mutta onneksi noita hyväntekijöitä riittää mun elämässäni. Ihan yllättäin tänään sain naapurin rouvalta ruokakassin !
Ja seurakunnassa olin kanssa palaveeraamassa ja sieltäkin avustusta. Ja olihan mulla onni saada myös postista taas pieni avustus loppukuulle. Kiitos, olen tosi onnekas ollut , siitä että apua saa joka apua pyytää ja tarvii.
Tietty mietin myös niitä jotka eivät ole yhtä onnekkaita, mutta tämä on mun keino selviytyä, ja joka kerta minä kiitän , kun apua saan. Ja yritänhän minä itsekkin , autan vanhuksia, ja tarjottiin toistakin hommaa, mikä olisi vaan hyväntekeväisyyttä, mutta saisin siitä varmasti jotakin, itsekkin, enkä tarkoita rahaa vaan kokemusta, oppia ja iloakin ehkä.
Niinhän se sanonta menee hyvä antaa vähästäänkin , paha ei paljostaankaan.
Kesäkuussa siis saan 104 € toimeentulotukea ja 100 € välitystilin ylijäämää. Sillä sitten pitää elää, ja elänkin.
Vaikkakin ensimmäisestä maksan sen lehtilaskun ja toisesta puhelinlaskun, jää 100 € / 20€ viikko.
Toivotaan, että ei sataisi, kun en vieläkään ole saanut hommattua niitä saappaita. Ja kesällähän voi kävellä paljain varpain. Hyvää terapiaa varpaille ja jaloille.
Mä olen yrittänyt säästeliäästi ostella ettei kaikki mene kerralla, ja onneksi mulla on noi pakastimet.
Sinne voin leipoa pulla yms. Jos tarve vaatii, ja terapiaahan se mulle on, tykkään leipomisesta.
Ja jos joku tarvii neuvoja, sen verran vanha konkari tässä sopassa olen , että mielelläni neuvon.
Joskus sellainen ihminen , joka on tarponut tämän rumban itse, osaa neuvoa ehkä heellemmin , kuin asiantuntijat. Rohkeasti.
Mutta, lukijoilleni toivottelen, kauniita päiviä ja aurinkoa .
Voiko elämä olla niin sekaisin , että joutuu asiaa kertaamaan monta kertaa, kyllä voi.
Eli vielä tässä kuussa , toukokuussa, mulle ei tule muuta kuin se satanen, ja sitten ne avustukset , eli ruokaseteli viime viikolla ja se 24 €. Sillä mun pärjättävä tämä kuukausi loppuun, mutta onneksi noita hyväntekijöitä riittää mun elämässäni. Ihan yllättäin tänään sain naapurin rouvalta ruokakassin !
Ja seurakunnassa olin kanssa palaveeraamassa ja sieltäkin avustusta. Ja olihan mulla onni saada myös postista taas pieni avustus loppukuulle. Kiitos, olen tosi onnekas ollut , siitä että apua saa joka apua pyytää ja tarvii.
Tietty mietin myös niitä jotka eivät ole yhtä onnekkaita, mutta tämä on mun keino selviytyä, ja joka kerta minä kiitän , kun apua saan. Ja yritänhän minä itsekkin , autan vanhuksia, ja tarjottiin toistakin hommaa, mikä olisi vaan hyväntekeväisyyttä, mutta saisin siitä varmasti jotakin, itsekkin, enkä tarkoita rahaa vaan kokemusta, oppia ja iloakin ehkä.
Niinhän se sanonta menee hyvä antaa vähästäänkin , paha ei paljostaankaan.
Kesäkuussa siis saan 104 € toimeentulotukea ja 100 € välitystilin ylijäämää. Sillä sitten pitää elää, ja elänkin.
Vaikkakin ensimmäisestä maksan sen lehtilaskun ja toisesta puhelinlaskun, jää 100 € / 20€ viikko.
Toivotaan, että ei sataisi, kun en vieläkään ole saanut hommattua niitä saappaita. Ja kesällähän voi kävellä paljain varpain. Hyvää terapiaa varpaille ja jaloille.
Mä olen yrittänyt säästeliäästi ostella ettei kaikki mene kerralla, ja onneksi mulla on noi pakastimet.
Sinne voin leipoa pulla yms. Jos tarve vaatii, ja terapiaahan se mulle on, tykkään leipomisesta.
Ja jos joku tarvii neuvoja, sen verran vanha konkari tässä sopassa olen , että mielelläni neuvon.
Joskus sellainen ihminen , joka on tarponut tämän rumban itse, osaa neuvoa ehkä heellemmin , kuin asiantuntijat. Rohkeasti.
Mutta, lukijoilleni toivottelen, kauniita päiviä ja aurinkoa .
maanantai 12. toukokuuta 2014
12.5.2014 MONTA TYÖNTEKIJÄÄ, JOKAISELLA ERI KÄSITYS
PERUSTURVAKESKUKSESSAMME !
Välillä tekisi lopettaa tuo mun välitystili homma. Enemmän mä tässä joudun nyt taistelemaan, kuin ennen muinoin.
Eli kun viime viikolla laitoin sinne ne lehtilaskut , toisen olin maksanut ja toista en vielä. Ja puhelinlaskun&netti olin osasuorittannut siitäkin osan, ja 67 € jäi tälle kuulle vielä maksettavaa.
Niin eikös sieltä sitten tullutkin lappu, jossa olivat maksaneet yhden sähkölaskun ja muuten oli kirjoitus:
PS: muut laskut kuuluvat toimeentulotuen perusosalla(480,20€), katettaviin menoihin, niitä ei huomioida erikseen menoina. Palautan laskut, ne tulee maksaa itse.
Ja no soitin sitten sinne perusturvaan ja keskustelin työntekijän kanssa, ja taas eri henkilö, sanoi että kun maksan tuosta perusosasta 266€ pankin lainan , jää 214,20 € josta olen saanut sen 104,32 € ja sähkölasku 35,36€ ja sairaalalasku 30 € , ja viikonloppuksi sain perjantaina, 20 € ruokasetelin, läheiseen K-kauppaan. Ja tuloutusta oli 24 € tänään, eli tässä tämän kuun saldoko.
No, ei se mitään kyllä mä pärjään, on puurohiutaleita, riisiä ja pakkasessa leivonnaisia, ja leipää.
Mutta tuli kyllä viikonloppuna mieleen tuo pikavippi taivas, jos olisi luottotietoinen niin tarjontaa on aikasenlaisesti. Ihan alkaen 20 €:stä eurosta ihan pitkälle neljä nollasiin lukuihin. Ja voi niitä herkkiä, rahattomia, mitkä menee lankaan, ja uudelleen ja uudelleen. Voi , lukisivat tämän ja sitten vasta miettisivät kannattaako, ei todellakaan. Jotakin laina juttua luin tuolta, on laitettu lainaa takuumaksu, vaikka korko olisi pieni niin tämä takuumaksu on sitten aikasen suuri
Luottotiedot ovat ihmiselle tässä nykyisessä maailmassa aikasen tärkeä asia.
Ei saa vuokra-asuntoa, ei pankista lainaa, ei ammattia, jossa vaaditaan puhtaat luottotiedot.
Ei luottokortteja, ei ostoksia osamaksulla, ei tilauksia netistä.
Eli totaalinen putoaminen tyhjään. Ja vielä kun ulosottokin tulee kuvioon, ei tämä elo ole mitään herkkua.
Ei uusia kevät vaatteita, ei uusia kenkiä eikä matkoja vaikka vaan kotimaahan , ja kahvilassa käyntejä.
Jopa oma minä kuva voi horjua, ja muuttua, ryhti painuu, ei nauti elämästä, hymy katoaa.
Mutta ajatukset oli tässä, koetetaan taas pikkasen kesää kohti paremmin mielin.
Välillä tekisi lopettaa tuo mun välitystili homma. Enemmän mä tässä joudun nyt taistelemaan, kuin ennen muinoin.
Eli kun viime viikolla laitoin sinne ne lehtilaskut , toisen olin maksanut ja toista en vielä. Ja puhelinlaskun&netti olin osasuorittannut siitäkin osan, ja 67 € jäi tälle kuulle vielä maksettavaa.
Niin eikös sieltä sitten tullutkin lappu, jossa olivat maksaneet yhden sähkölaskun ja muuten oli kirjoitus:
PS: muut laskut kuuluvat toimeentulotuen perusosalla(480,20€), katettaviin menoihin, niitä ei huomioida erikseen menoina. Palautan laskut, ne tulee maksaa itse.
Ja no soitin sitten sinne perusturvaan ja keskustelin työntekijän kanssa, ja taas eri henkilö, sanoi että kun maksan tuosta perusosasta 266€ pankin lainan , jää 214,20 € josta olen saanut sen 104,32 € ja sähkölasku 35,36€ ja sairaalalasku 30 € , ja viikonloppuksi sain perjantaina, 20 € ruokasetelin, läheiseen K-kauppaan. Ja tuloutusta oli 24 € tänään, eli tässä tämän kuun saldoko.
No, ei se mitään kyllä mä pärjään, on puurohiutaleita, riisiä ja pakkasessa leivonnaisia, ja leipää.
Mutta tuli kyllä viikonloppuna mieleen tuo pikavippi taivas, jos olisi luottotietoinen niin tarjontaa on aikasenlaisesti. Ihan alkaen 20 €:stä eurosta ihan pitkälle neljä nollasiin lukuihin. Ja voi niitä herkkiä, rahattomia, mitkä menee lankaan, ja uudelleen ja uudelleen. Voi , lukisivat tämän ja sitten vasta miettisivät kannattaako, ei todellakaan. Jotakin laina juttua luin tuolta, on laitettu lainaa takuumaksu, vaikka korko olisi pieni niin tämä takuumaksu on sitten aikasen suuri
Luottotiedot ovat ihmiselle tässä nykyisessä maailmassa aikasen tärkeä asia.
Ei saa vuokra-asuntoa, ei pankista lainaa, ei ammattia, jossa vaaditaan puhtaat luottotiedot.
Ei luottokortteja, ei ostoksia osamaksulla, ei tilauksia netistä.
Eli totaalinen putoaminen tyhjään. Ja vielä kun ulosottokin tulee kuvioon, ei tämä elo ole mitään herkkua.
Ei uusia kevät vaatteita, ei uusia kenkiä eikä matkoja vaikka vaan kotimaahan , ja kahvilassa käyntejä.
Jopa oma minä kuva voi horjua, ja muuttua, ryhti painuu, ei nauti elämästä, hymy katoaa.
Mutta ajatukset oli tässä, koetetaan taas pikkasen kesää kohti paremmin mielin.
perjantai 9. toukokuuta 2014
9.5.2014 VANHUKSETKIN ....
Vanhusten maksuhäiriöt kasvussa
Maksuhäiriöisten yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Koko maassa maksuhäiriöiden määrä lähentelee jo laman jälkeistä ennätystä.
Mistä on kyse?
Maksuhäiriöiden määrä jatkaa kasvuaan Suomessa
Maksuhäiriömerkintä oli viime vuoden lopussa 360 000 henkilöllä
Suomen Asiakastiedon mukaan keskimäärin kuluttajalla on rekisterissä 16 merkintää. Määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin.
Nuorten aikuisten lisäksi kulutusluottoihin turvautuvat myös vanhemmat ihmiset
Maksuhäiriömerkintöjä löytyy yhä useammalta ikäihmiseltä. Luottotietoyhtiö Bisnoden mukaan maksuhäiriöisten yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 70 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013. Viime vuonna maksuhäiriömerkintä oli 44 000:lla yli 60-vuotiaalla.
Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen sanoo, että monella velkaantuminen jatkuu eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Tilanne voi muuttua tukalaksi, kun tulot putoavat mutta menot pysyvät entisellään.
Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä kuluttajalla on jo 16 merkintää, mutta määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin. Tosin vuodesta 2011 lähtien jokainen ulosottoesteen sisältämä velka on aiheuttanut oman maksuhäiriömerkintänsä, joka on kasvattanut uusien maksuhäiriöiden määrää merkittävästi.
Koko maassa maksuhäiriömerkintä oli viime vuoden lopussa 360 000 henkilöllä. Määrä on lähes 70 000 enemmän kuin vuonna 2008. Enimmillään maksuhäiriöisiä henkilöitä on ollut vuonna 1997 noin 368 000. Maksuhäiriöitä on kaikissa ikäryhmissä enemmän miehillä kuin naisilla. Yrityksiä, joilla on maksuhäiriömerkintä, oli viime vuonna runsaat 55 000.
Velkaneuvoja Liisu Kuusela Kouvolan kaupungilta sanoo, että nuorten asiakkaiden kohdalla näkyy selvästi pikavippien ottaminen. Kulutusluottoja ottavat hänen mukaansa kuitenkin yhä enemmän myös vanhemmat ihmiset. Kouvolassa velkaneuvontaan pääsyä joutuu odottamaan noin kuukauden ajan.
Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteisessä velkaneuvonnassa työskentelevä Kirsi Parikka kertoo, että vanhusten määrä asiakkaina on pysynyt melko tasaisena. Uusia asiakkaita tuli velkaneuvontaan viime vuonna lähes 300. Sukupolvien välillä on eroja, mutta pikavippejä ottavat kaiken ikäiset.
Kotkan seudun korkea työttömyys näkyy myös Parikan mukaan velkaneuvonnassa. Suurista asuntolainoista selvityminen on vaikeutunut, kun työpaikka on lähtenyt yllättäen alta. Kotkassa velkaneuvontaan pääsyä joutuu odottamaan kahdesta kolmeen kuukautta.
Kymenlaakson aikuisväestöstä maksuhäiriömerkintöjä oli kahdeksalla prosentilla tammikuun puolivälissä. Laskujen laiminlyönnistä johtuva maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä kahdesta kolmeen vuotta.
Maksuhäiriöisten yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Koko maassa maksuhäiriöiden määrä lähentelee jo laman jälkeistä ennätystä.
Mistä on kyse?
Maksuhäiriöiden määrä jatkaa kasvuaan Suomessa
Maksuhäiriömerkintä oli viime vuoden lopussa 360 000 henkilöllä
Suomen Asiakastiedon mukaan keskimäärin kuluttajalla on rekisterissä 16 merkintää. Määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin.
Nuorten aikuisten lisäksi kulutusluottoihin turvautuvat myös vanhemmat ihmiset
Maksuhäiriömerkintöjä löytyy yhä useammalta ikäihmiseltä. Luottotietoyhtiö Bisnoden mukaan maksuhäiriöisten yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 70 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013. Viime vuonna maksuhäiriömerkintä oli 44 000:lla yli 60-vuotiaalla.
Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen sanoo, että monella velkaantuminen jatkuu eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Tilanne voi muuttua tukalaksi, kun tulot putoavat mutta menot pysyvät entisellään.
Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä kuluttajalla on jo 16 merkintää, mutta määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin. Tosin vuodesta 2011 lähtien jokainen ulosottoesteen sisältämä velka on aiheuttanut oman maksuhäiriömerkintänsä, joka on kasvattanut uusien maksuhäiriöiden määrää merkittävästi.
Koko maassa maksuhäiriömerkintä oli viime vuoden lopussa 360 000 henkilöllä. Määrä on lähes 70 000 enemmän kuin vuonna 2008. Enimmillään maksuhäiriöisiä henkilöitä on ollut vuonna 1997 noin 368 000. Maksuhäiriöitä on kaikissa ikäryhmissä enemmän miehillä kuin naisilla. Yrityksiä, joilla on maksuhäiriömerkintä, oli viime vuonna runsaat 55 000.
Velkaneuvoja Liisu Kuusela Kouvolan kaupungilta sanoo, että nuorten asiakkaiden kohdalla näkyy selvästi pikavippien ottaminen. Kulutusluottoja ottavat hänen mukaansa kuitenkin yhä enemmän myös vanhemmat ihmiset. Kouvolassa velkaneuvontaan pääsyä joutuu odottamaan noin kuukauden ajan.
Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteisessä velkaneuvonnassa työskentelevä Kirsi Parikka kertoo, että vanhusten määrä asiakkaina on pysynyt melko tasaisena. Uusia asiakkaita tuli velkaneuvontaan viime vuonna lähes 300. Sukupolvien välillä on eroja, mutta pikavippejä ottavat kaiken ikäiset.
Kotkan seudun korkea työttömyys näkyy myös Parikan mukaan velkaneuvonnassa. Suurista asuntolainoista selvityminen on vaikeutunut, kun työpaikka on lähtenyt yllättäen alta. Kotkassa velkaneuvontaan pääsyä joutuu odottamaan kahdesta kolmeen kuukautta.
Kymenlaakson aikuisväestöstä maksuhäiriömerkintöjä oli kahdeksalla prosentilla tammikuun puolivälissä. Laskujen laiminlyönnistä johtuva maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä kahdesta kolmeen vuotta.
9.5.2014 MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ
Nuoret asunnottomat pulassa Helsingissä – pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen
Nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa asunnottomista nuorista on Helsingissä. Pääkaupunkiseudlla pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen. Nuorisoasuntoliitto toivoo, että asuminen saadaan osaksi nuorisotakuuta.
Tyhjä asunto.
Oma asunto on monen nuoren haaveissa.
Alle 25-vuotiaiden nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi.
Kasvua edelliseen vuoteen oli koko maassa jopa 27 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan Suomessa on noin 8 000 asunnotonta, joista neljännes on nuoria. Heistä yli puolet eli reilu tuhat on Helsingissä.
- Tämä liittyy siihen, että Helsinkiin on paljon tulijoita, mutta asuntoja on vähän eli asumisen hintataso on hirveän kallis täällä, selittää Nuorisoasuntoliiton kehittämispäällikkö Tiina Irjala.
Maksuhäiriömerkinnät taakkana
Nuorten asunnottomuuteen liittyy yleisen taloustilanteen ja työllisyyden ohella maksuhäiriöiden yleistyminen.
- Nykyään jo kymmenellä prosentilla nuorista on maksuhäiriömerkintä. Se tarkoittaa, että joka kymmenennen nuoren on äärimmäisen vaikeaa saada vuokra-asuntoa, Irjala kiteyttää.
Nuorisoasuntoliitossa toivotaan vuokranantajilta joustoa.
- Vuokranantajat ovat aika tiukkoja maksuhäiriömerkinnöistä. He voisivat enemmän selvittää, ettei ihan pienistä maksuhäiriöistä tulisi estettä vuokra-asunnon saamiselle.
Nuorisoasuntoliitto rakentaa asuntoja nuorille ja tarjoaa näille tukea ja neuvontaa asumiseen liittyvissä asioissa. Liiton asuntoihin voivat päästä myös maksuhäiriömerkinnän saaneet.
- Toki sitä katsotaan, että jos on hirveän suuri maksuhäiriömerkintä, joka on tullut maksamattomista vuokrista, niin se saattaa olla este, mutta tapaukset selvitetään aina yksilöllisesti, Irjala sanoo.
Asunnottomuus on myös työssäkäyvien ongelma
Vastoin yleistä käsitystä asunnottomuus ei ole ainoastaan syrjäytyneiden ongelma, vaan asunnottomia voivat olla myös palkkatyössä käyvät nuoret, joiden varat eivät riitä asuntoon. Nämä saattavat majailla kavereidensa luona väliaikaisesti, eivätkä välttämättä näy tilastoissa.
Toisaalta monilla asunnottomilla on myös ongelmia arjen hallinnassa.
- Maksuhäiriöt ja puutteet talouden hallinnassa ovat tehneet asunnottomuudesta yleisempää, mutta on siellä edelleen laajasti ongelmia elämän hallinnassa ja arjen taidoissa. Voi olla kestämätön kotitilanne tai lastensuojelutaustaa, kertoo Irjala.
Järkeä kaavoitukseen
Irjalan mielestä pääkaupunkiseudun asuntopulaan pitäisi puuttua jo kaavoituksessa.
- Toivon, että saataisiin mahdollisimman paljon järkevän kokoisia ja hintaisia asuntoja. Siihen liittyvät kaavoituskysymykset, tinkiminen autopaikoista ja väestönsuojista.
Lisäksi Nuorisoasuntoliitossa toivotaan, että asuminen lisättäisiin osaksi nuorisotakuuta.
- Asuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työllistyminen ja koulutuspaikan saaminen, Irjala toteaa.
Nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa asunnottomista nuorista on Helsingissä. Pääkaupunkiseudlla pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen. Nuorisoasuntoliitto toivoo, että asuminen saadaan osaksi nuorisotakuuta.
Tyhjä asunto.
Oma asunto on monen nuoren haaveissa.
Alle 25-vuotiaiden nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi.
Kasvua edelliseen vuoteen oli koko maassa jopa 27 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan Suomessa on noin 8 000 asunnotonta, joista neljännes on nuoria. Heistä yli puolet eli reilu tuhat on Helsingissä.
- Tämä liittyy siihen, että Helsinkiin on paljon tulijoita, mutta asuntoja on vähän eli asumisen hintataso on hirveän kallis täällä, selittää Nuorisoasuntoliiton kehittämispäällikkö Tiina Irjala.
Maksuhäiriömerkinnät taakkana
Nuorten asunnottomuuteen liittyy yleisen taloustilanteen ja työllisyyden ohella maksuhäiriöiden yleistyminen.
- Nykyään jo kymmenellä prosentilla nuorista on maksuhäiriömerkintä. Se tarkoittaa, että joka kymmenennen nuoren on äärimmäisen vaikeaa saada vuokra-asuntoa, Irjala kiteyttää.
Nuorisoasuntoliitossa toivotaan vuokranantajilta joustoa.
- Vuokranantajat ovat aika tiukkoja maksuhäiriömerkinnöistä. He voisivat enemmän selvittää, ettei ihan pienistä maksuhäiriöistä tulisi estettä vuokra-asunnon saamiselle.
Nuorisoasuntoliitto rakentaa asuntoja nuorille ja tarjoaa näille tukea ja neuvontaa asumiseen liittyvissä asioissa. Liiton asuntoihin voivat päästä myös maksuhäiriömerkinnän saaneet.
- Toki sitä katsotaan, että jos on hirveän suuri maksuhäiriömerkintä, joka on tullut maksamattomista vuokrista, niin se saattaa olla este, mutta tapaukset selvitetään aina yksilöllisesti, Irjala sanoo.
Asunnottomuus on myös työssäkäyvien ongelma
Vastoin yleistä käsitystä asunnottomuus ei ole ainoastaan syrjäytyneiden ongelma, vaan asunnottomia voivat olla myös palkkatyössä käyvät nuoret, joiden varat eivät riitä asuntoon. Nämä saattavat majailla kavereidensa luona väliaikaisesti, eivätkä välttämättä näy tilastoissa.
Toisaalta monilla asunnottomilla on myös ongelmia arjen hallinnassa.
- Maksuhäiriöt ja puutteet talouden hallinnassa ovat tehneet asunnottomuudesta yleisempää, mutta on siellä edelleen laajasti ongelmia elämän hallinnassa ja arjen taidoissa. Voi olla kestämätön kotitilanne tai lastensuojelutaustaa, kertoo Irjala.
Järkeä kaavoitukseen
Irjalan mielestä pääkaupunkiseudun asuntopulaan pitäisi puuttua jo kaavoituksessa.
- Toivon, että saataisiin mahdollisimman paljon järkevän kokoisia ja hintaisia asuntoja. Siihen liittyvät kaavoituskysymykset, tinkiminen autopaikoista ja väestönsuojista.
Lisäksi Nuorisoasuntoliitossa toivotaan, että asuminen lisättäisiin osaksi nuorisotakuuta.
- Asuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työllistyminen ja koulutuspaikan saaminen, Irjala toteaa.
tiistai 6. toukokuuta 2014
6.5.2014 VELKASANEERAUKSEEN......
Minun kohdallani se on pois suljettu mahdollisuus, koska minä olen ollut siinä jo kerran, ex-mieheni velkoja maksellen 5 vuotta putkeen, ensin siinäkin maksoin muutaman ajan ulosottoon.
Ja toista kertaa ihmisellä ei kuulemma ole mahdollisuutta siihen hakeutua, tai on mutta minun kohdallani ei se kriteeri tule täyttymään.
Makselen siis lainaani pankille 4 vuotta ja 3 kuukautta, yritän olla, tai siis olen ottamatta maksuvapaita kuukausia, koska lähimmäinen ja perikunta ovat lainassa takaamassa, tämä asia pitää hoitaa näin, ettei tule sukuriita ja välit menee poikki.
Takuusäätiön lainaakin olen jo kerran kysynyt, mutta summa meni ylitse, ja pankki ei antanut takuusäätiön takaamaa lainaa minulle, koska en ollut kykenevä maksamaan sitä takaisin.
Ja muuta laskut ja vipit saavat mennä ulosottoon ja ovat jo suureksi osaksi menneetkin. Mutta onneksi myös suoritan ulosottoon ansiosidonnaisesta päivärahasta 1/3 osaa, eli on suoritusta jo 9000 € ja koko ajan kun suoritan vähenee summa, tai pysyy ainakin kohtuuden rajoissa.
Onhan tämä kituuttaminen ihan syvältä, ja harmittaahan se ettei voi matkustella kotimaassa (ikinä en ole vielä Tallinnaa pidemmällä käynyt tai Ruotsissa) , tapaamassa ystäviä, tai voin, mutta se vie ruokarahoista sitten osuuden ja mielummin näin kuin kadulla ja asunnottomana, pari kertaa niitä uhkauksia on tullut elämäni aikana, mutta aina jostain useimmiten perusturvasta apu tullut. Mutta nyt saa sekin jäädä.
Kyllä 50 naisen pitää tajuta, elää kuten muittenkin, rahatilanne hallinnassa ja elämän valttikortit kourassa.
Kovaa koulua käyn, ja kyllä uskon että päivä tulee , kun saan hengähtää , olen voittanut.
Ja toista kertaa ihmisellä ei kuulemma ole mahdollisuutta siihen hakeutua, tai on mutta minun kohdallani ei se kriteeri tule täyttymään.
Makselen siis lainaani pankille 4 vuotta ja 3 kuukautta, yritän olla, tai siis olen ottamatta maksuvapaita kuukausia, koska lähimmäinen ja perikunta ovat lainassa takaamassa, tämä asia pitää hoitaa näin, ettei tule sukuriita ja välit menee poikki.
Takuusäätiön lainaakin olen jo kerran kysynyt, mutta summa meni ylitse, ja pankki ei antanut takuusäätiön takaamaa lainaa minulle, koska en ollut kykenevä maksamaan sitä takaisin.
Ja muuta laskut ja vipit saavat mennä ulosottoon ja ovat jo suureksi osaksi menneetkin. Mutta onneksi myös suoritan ulosottoon ansiosidonnaisesta päivärahasta 1/3 osaa, eli on suoritusta jo 9000 € ja koko ajan kun suoritan vähenee summa, tai pysyy ainakin kohtuuden rajoissa.
Onhan tämä kituuttaminen ihan syvältä, ja harmittaahan se ettei voi matkustella kotimaassa (ikinä en ole vielä Tallinnaa pidemmällä käynyt tai Ruotsissa) , tapaamassa ystäviä, tai voin, mutta se vie ruokarahoista sitten osuuden ja mielummin näin kuin kadulla ja asunnottomana, pari kertaa niitä uhkauksia on tullut elämäni aikana, mutta aina jostain useimmiten perusturvasta apu tullut. Mutta nyt saa sekin jäädä.
Kyllä 50 naisen pitää tajuta, elää kuten muittenkin, rahatilanne hallinnassa ja elämän valttikortit kourassa.
Kovaa koulua käyn, ja kyllä uskon että päivä tulee , kun saan hengähtää , olen voittanut.
maanantai 5. toukokuuta 2014
5.5.2014 HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ
Päivä on mitä onnekkain , aurinkokin loisti loppu illasta oikein taivaan täydeltä, kylmä viima muistutti kevään petollisuudesta. Vaatetta päälle ja liikuntaa, jos tuppaa tulemaan liian kylmä.
Sain kaksi kirjettä tänään sukulaiselta toisen ja siellä oli villasukat, pieni kirja Onnen Ajatuksia, ja kortti ja seteli, ja pyydettiin ostamaan kukkia sillä rahalla ja istumaan uudet villasukat jalassa sohvalle ottamaan kirjan käteen ja lukemaan siitä ajatuksia. Niin tein.
En murehtinnut raha-asioita, en murehtinnut ulosottoa en ollenkaan mitään. Oli hyvä olla.
Se kesti muutaman tunnin, kyllä tämä elämä vaan koulii kovalla kouralla, meitä velallisia. Ja jollekin se pieni asia voi olla suuri, pieni muistaminen, entä muistamatta jättäminen tuoko se toivottomuutta tulevaisuuteen.
Tuo, olen sitä mieltä, jos kukaan ei muista sinua siitä että tänäänkin tai joku muu päivä päivä voi olla onnellinen siitä pienestä lahjasta, muistamisesta ja siitä että, että joku muistaa sinua esimerkiksi kirjeellä tai kortilla, antaa voimaa jatkaa sitä toivotonta taapertamista toivottomuudesta toivoon ja uskoon että, joku kaunis päivä olen yhtä voimakas ja arvokas, kuin kuka tahansa meistä, anteeksi teistä, me tulemme vahvoiksi ehkä vahvemmiksi kuin kukaan koskaan on ollut , tällaisen tilanteen jälkeen.
Toisen paketin sain kanssa hyväntekijältä. Siinä oli nahkatakki, josta olen aina unelmoinut , mutta jota koskaan en ole saanut hankittua, ja niin se oli tänään mulla , kuin taivaan lahjana. Kiitos . Paljon muutakin oli mutta tuo oli sellainen , joka sai kyyneleet silmiini.
Ja kun olen nöyrtynyt tarpeeksi tässä elämän tilanteessani, olen kirjoittanut HYMY-lehteenkin hymyntekijä palstalle, olisinko minä sen joka ansaitsee jotakin hyvää, en paljon pyytänyt , kumisaappaita ja Diksonin maiharitakkia.
Laskuista sen verran, että taas sinne ulosottoon oli mennyt, ja pyysivät menoa toimistoon, menen keskiviikkona, kun menen kysymään myös siitä, vievätkö veronpalautukseni sinne niille, saatavaksi.
Ja tämän kuun toimeentulotuki oli ja meni, keskiviikkona menen SRK:n juttu hetkeen, nöyränä. tykkään niistä juttutuokioista, saan niistä voimaa, ja iloa. Mun työntekijä on huippu henkilö.
Ette usko , että mieleni tekisi välillä luovuttaa tämä koko kurjuus, en yhtään ihmettele niitä keneltä tämä taakka menee liian raskaaksi, ja tosiaan luovuttaa.
Kokonaan.
Puoliksi.
Yksinäiselle tämä voi olla myös lopullinen päätös.
Näitä ahdinko hetkiä tulee kullekkin, välillä, mutta minäkin yritän sinnitellä, ja ajatella juuri viime viikkoista ohjelmaa, osattomana, kodittomana ilman mitään omaa, muuta kuin se pussi pari vaatteita.
Mutta sitä toivoa pitää olla ja siihen on uskottava.
Muuten ei ole mitään mihin uskoa.
Sain kaksi kirjettä tänään sukulaiselta toisen ja siellä oli villasukat, pieni kirja Onnen Ajatuksia, ja kortti ja seteli, ja pyydettiin ostamaan kukkia sillä rahalla ja istumaan uudet villasukat jalassa sohvalle ottamaan kirjan käteen ja lukemaan siitä ajatuksia. Niin tein.
En murehtinnut raha-asioita, en murehtinnut ulosottoa en ollenkaan mitään. Oli hyvä olla.
Se kesti muutaman tunnin, kyllä tämä elämä vaan koulii kovalla kouralla, meitä velallisia. Ja jollekin se pieni asia voi olla suuri, pieni muistaminen, entä muistamatta jättäminen tuoko se toivottomuutta tulevaisuuteen.
Tuo, olen sitä mieltä, jos kukaan ei muista sinua siitä että tänäänkin tai joku muu päivä päivä voi olla onnellinen siitä pienestä lahjasta, muistamisesta ja siitä että, että joku muistaa sinua esimerkiksi kirjeellä tai kortilla, antaa voimaa jatkaa sitä toivotonta taapertamista toivottomuudesta toivoon ja uskoon että, joku kaunis päivä olen yhtä voimakas ja arvokas, kuin kuka tahansa meistä, anteeksi teistä, me tulemme vahvoiksi ehkä vahvemmiksi kuin kukaan koskaan on ollut , tällaisen tilanteen jälkeen.
Toisen paketin sain kanssa hyväntekijältä. Siinä oli nahkatakki, josta olen aina unelmoinut , mutta jota koskaan en ole saanut hankittua, ja niin se oli tänään mulla , kuin taivaan lahjana. Kiitos . Paljon muutakin oli mutta tuo oli sellainen , joka sai kyyneleet silmiini.
Ja kun olen nöyrtynyt tarpeeksi tässä elämän tilanteessani, olen kirjoittanut HYMY-lehteenkin hymyntekijä palstalle, olisinko minä sen joka ansaitsee jotakin hyvää, en paljon pyytänyt , kumisaappaita ja Diksonin maiharitakkia.
Laskuista sen verran, että taas sinne ulosottoon oli mennyt, ja pyysivät menoa toimistoon, menen keskiviikkona, kun menen kysymään myös siitä, vievätkö veronpalautukseni sinne niille, saatavaksi.
Ja tämän kuun toimeentulotuki oli ja meni, keskiviikkona menen SRK:n juttu hetkeen, nöyränä. tykkään niistä juttutuokioista, saan niistä voimaa, ja iloa. Mun työntekijä on huippu henkilö.
Ette usko , että mieleni tekisi välillä luovuttaa tämä koko kurjuus, en yhtään ihmettele niitä keneltä tämä taakka menee liian raskaaksi, ja tosiaan luovuttaa.
Kokonaan.
Puoliksi.
Yksinäiselle tämä voi olla myös lopullinen päätös.
Näitä ahdinko hetkiä tulee kullekkin, välillä, mutta minäkin yritän sinnitellä, ja ajatella juuri viime viikkoista ohjelmaa, osattomana, kodittomana ilman mitään omaa, muuta kuin se pussi pari vaatteita.
Mutta sitä toivoa pitää olla ja siihen on uskottava.
Muuten ei ole mitään mihin uskoa.
torstai 1. toukokuuta 2014
1.5.2014 NO, KELALTA TAISI PÄÄSTÄ PIENI VIRHETIETO
Kopioitu teksti netistä YLEN:n sivuilta "Oikaisu Ajankohtaisen kakkosen juttuun: Virolainen työtön voi saada työttömyysturvaa Suomesta vain 3 kk:n ajan
Ajankohtainen kakkonen laski Kelan tietoihin perustuen kuinka paljon kuvitteellinen virolainen kirvesmies Martin ja hänen perheensä voisivat saada sosiaaliturvaetuisuuksia Suomesta.
Virolainen rakennusmies
Mistä on kyse?
Maahanmuutto ja siihen liittyvä mahdollinen sosiaaliturvaturismi on yksi eurovaalien pääteemoista
Elintasoero uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä luo jännitteitä
Euroopan unionin alueella ei ole yhtenäistä sosiaaliturvajärjestelmää
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisen sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asu Suomessa
Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina Kelalta saamiinsa tietoihin perustuen, että työttömäksi jäänyt ja Viroon palaava virolainen kirvesmies voisi saada Suomesta jopa 30 000 euron sosiaalietuudet itselleen ja perheelleen 500 päivän työttömyysjakson aikana.
Keskiviikkona 30.4.2014 ilmeni, että Kelan toimitukselle antama tieto oli väärä. Tosiasiassa kotimaahansa palaava virolainen työtön voi saada työttömyyspäivärahaa ja muita etuuksia vain kolmen kuukauden työttömyysjaksolta.
Tässä Ajankohtaisen kakkosen oikaistu juttu Kelalta saatuihin korjattuihin tietoihin perustuen:
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisen sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asuisi Suomessa. Tämä aiheuttaa kitkaa erilaisten lainsäädäntöjen yhteensovittamisessa.
Kaikissa EU-maissa käydään tällä hetkellä keskustelua etenkin lyhyttä työaikaa tekevästä vierastyövoimasta. Peruskysymys on, että millaista yhteyttä heiltä voidaan edellyttää jäsenvaltioon, ennen kuin oikeus erityisesti verorahoitteisiin etuuksiin avautuu. Sosiaaliavustuksen saajasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle.
Jäsenvaltioissa käydään myös keskustelua sosiaaliturismista eli liikkujista, jotka shoppaavat sosiaaliturvaa toisista maista. Tämä haasteen ratkaiseminen on Kelan asiantuntijoiden mukaan keskeistä koko EU:n uskottavuuden kannalta.
Martinin tarina
Kuvitteellinen henkilö Martin on virolainen kirvesmies. Hän työskentelee rakennustyömaalla Helsingissä. Martin on ollut suomalaisen urakoitsijan palveluksessa viime vuoden lokakuusta lähtien. Martin tekee normaalia kahdeksan tunnin työpäivää ja saa palkkaa alan työehtosopimuksen mukaisesti.
Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja sairasvakuutuksen piirin pääsee, jos työ Suomessa on tarkoitettu kestämään ainakin neljä kuukautta, työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka on alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 154 euroa kuukaudessa.
Martinin työskentely täyttää edellytykset ja Kela on hyväksynyt Martinin Suomen sosiaaliturvaan sekä sairaus- ja työttömyysvakuutukseen.
Kuukaudessa yli 600 euron tuet
Martinin vaimo Siiri asuu Tallinnassa. Hän ei ole töissä vaan hoitaa kotona perheen kahta lasta. Perheen esikoinen Rasmus on neljävuotias ja kuopus Eerik vuoden ikäinen.
Suomen valtio maksaa Martinin perheelle lapsilisät täysimääräisesti, koska Siiri ei ole Virossa töissä. Rasmuksen lapsilisä on 104,19 euroa ja Eerikin 115,13 euroa kuukaudessa. Yhteensä Martinin perhe saa lapsilisiä 219,32 euroa kuukaudessa.
Suomi maksaa lisäksi Martinin perheelle kotihoidon tukea. Alle 3-vuotiaasta Eerikistä maksetaan 341,06 euroa kuukaudessa. Yli 3-vuotiaasta, alle kouluikäisestä Rasmuksesta tuki on 65,61 euroa kuukaudessa.
Suomen valtio tukee joka kuukausi Martinin perhettä 625,99 eurolla, kun lapsilisät ja kotihoidontuki lasketaan yhteen.
Jos Siiri päättää mennä Virossa töihin, niin Suomen maksamien perhe-etuuksien yhteismäärästä vähennetään Viron maksamat etuudet.
Martin sairastaa
Suomi vastaa Martinin sairaanhoitokustannuksista. Martinilla on oikeus käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja kuten kotikuntalaisella.
Martin maksaa saman asiakasmaksun kuin kotikuntalaiset ja Suomen valtio korvaa kunnalle Martinin hoidosta aiheutuneet hoitokustannukset. Martinilla on myös oikeus saada Kelan maksamia sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia, vaikka hän ei olisi työntekonsa vähäisyyden vuoksi tullut Suomessa sairausvakuutetuksi.
Jos Martin asuu Virossa, hänellä on oikeus saada Virossa kaikki tarvitsemansa sairaanhoito. Suomi maksaa Virolle Martinin siellä saaman hoidon kustannukset. Kela antaa Martinille myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän osoittaa oikeutensa saada kiireellistä hoitoa EU-alueella. Suomi vastaa tämän Kelan antaman kortin perusteella aiheutuvista hoitokustannuksista.
Koska Martin on sairausvakuutettu Suomessa, hänellä on myös oikeus sairauspäivärahaan. Jos Martinin kuukausipalkka on 3 000 euroa kuukaudessa, hän saa sairauspäivärahaa noin 79 euroa arkipäivältä. Jos Martinille on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös, hän voi saada myös kuntoutusrahaa.
Martinin perhe sairastaa
Suomi vastaa myös Martinin vaimon Siirin ja heidän lapsiensa Rasmuksen ja Eerikin sairaanhoidon kustannuksista. Perheenjäsenet saavat kaiken tarvitsemansa hoidon Virossa ja Suomi korvaa Virolle hoitokustannukset.
Siiri ja lapset voivat käyttää myös Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja ja saada Kela-korvauksia yksityisten terveyspalvelujen kustannuksiin samalla tavoin kuin Martin. Lisäksi Kela antaa myös kullekin perheenjäsenelle eurooppalaisen sairaanhoitokortin.
Siirin ja lasten sairaanhoidon kustannukset siirtyvät Viron vastuulle, jos Siiri päättää mennä Virossa töihin. Tällöin Suomi vastaa vain Martinin sairaanhoidon kustannuksista.
Martin jää työttömäksi
Yllättäen Martinin työt rakennuksella loppuvat ja toukokuussa hänet irtisanotaan. Martin ilmoittautuu Suomessa työttömäksi työnhakijaksi työvoima- ja elinkeinotoimistoon ja palaa perheensä luokse Tallinnaan.
Saadakseen suomalaista työttömyysturvaa, Martinin tulee täyttää työssäoloehto. Martin on oltava palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana.
Suomi maksaa Martinille Viroon peruspäivärahan, joka on 32,66 euroa päivässä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lisäksi Martin saa kahdesta alle 18-vuotiaasta pojastaan lapsikorotusta 7,74 euroa päivässä.
Työttömänä työnhakijana Martin on kuitenkin samojen velvoitteiden piirissä kuin Suomessa asuvat työttömät työnhakijat. Jos Martin kieltäytyy tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta, hän voi menettää työttömyysetuuden määräajaksi.
Perheensä luona Tallinnassa asuva työtön Martin saa Suomesta peruspäivärahaa yhteensä 808 euroa kuukaudessa. Jos Martin ei saa töitä, Kela maksaa hänelle peruspäivärahaa kolmen kuukauden ajan.
Suomi maksaa edelleen työttömän Martinin perheelle lapsilisät. Peruspäivärahan kanssa Martinin perhe saa joka kuukausi Suomesta 1 027,32 euroa.
Keskiverto virolainen tienaa kuukaudessa noin 930 euroa. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-aloilla keskipalkka on kuitenkin 605 euroa kuukaudessa.
Suomen ulkomaisille vierastyöläisille maksamia sosiaalietuuksia kommentoivat tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa eurovaaliehdokkaat Sari Essayah (kd.), Jussi Halla-Aho (ps.) ja Jyrki J. Kasvi (vihr.).
Juttua on muutettu keskiviikkona 30.4. Kelalta saatujen korjattujen tietojen pohjalta.
Lähteet: Kansaneläkelaitos"
Oma kommentti : KELA:n antamissa, jukaisemissa tiedoissa tulee virheitä , niin miksi ei niitten antamissa rahoissa/korvauksissa voisi tulla vipoja. Ja miten ne sitten perii noilta ulkomaalaisilta liikaa maksettuja korvauksia. Mietimpä vaan ja tuumailen ??
Kuinka monta puhelin / sähköposti kyselyä ne ovat saaneet tuon 30 000 € antamisesta sosiaalisena tilinsiirtona.
Olisihan se ollut todella väärin, jos syydetään rahaa ulkomaille, kun kotimaassakin olisi pikkasen epäkohtia.
Ajankohtainen kakkonen laski Kelan tietoihin perustuen kuinka paljon kuvitteellinen virolainen kirvesmies Martin ja hänen perheensä voisivat saada sosiaaliturvaetuisuuksia Suomesta.
Virolainen rakennusmies
Mistä on kyse?
Maahanmuutto ja siihen liittyvä mahdollinen sosiaaliturvaturismi on yksi eurovaalien pääteemoista
Elintasoero uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä luo jännitteitä
Euroopan unionin alueella ei ole yhtenäistä sosiaaliturvajärjestelmää
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisen sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asu Suomessa
Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina Kelalta saamiinsa tietoihin perustuen, että työttömäksi jäänyt ja Viroon palaava virolainen kirvesmies voisi saada Suomesta jopa 30 000 euron sosiaalietuudet itselleen ja perheelleen 500 päivän työttömyysjakson aikana.
Keskiviikkona 30.4.2014 ilmeni, että Kelan toimitukselle antama tieto oli väärä. Tosiasiassa kotimaahansa palaava virolainen työtön voi saada työttömyyspäivärahaa ja muita etuuksia vain kolmen kuukauden työttömyysjaksolta.
Tässä Ajankohtaisen kakkosen oikaistu juttu Kelalta saatuihin korjattuihin tietoihin perustuen:
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisen sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asuisi Suomessa. Tämä aiheuttaa kitkaa erilaisten lainsäädäntöjen yhteensovittamisessa.
Kaikissa EU-maissa käydään tällä hetkellä keskustelua etenkin lyhyttä työaikaa tekevästä vierastyövoimasta. Peruskysymys on, että millaista yhteyttä heiltä voidaan edellyttää jäsenvaltioon, ennen kuin oikeus erityisesti verorahoitteisiin etuuksiin avautuu. Sosiaaliavustuksen saajasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle.
Jäsenvaltioissa käydään myös keskustelua sosiaaliturismista eli liikkujista, jotka shoppaavat sosiaaliturvaa toisista maista. Tämä haasteen ratkaiseminen on Kelan asiantuntijoiden mukaan keskeistä koko EU:n uskottavuuden kannalta.
Martinin tarina
Kuvitteellinen henkilö Martin on virolainen kirvesmies. Hän työskentelee rakennustyömaalla Helsingissä. Martin on ollut suomalaisen urakoitsijan palveluksessa viime vuoden lokakuusta lähtien. Martin tekee normaalia kahdeksan tunnin työpäivää ja saa palkkaa alan työehtosopimuksen mukaisesti.
Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja sairasvakuutuksen piirin pääsee, jos työ Suomessa on tarkoitettu kestämään ainakin neljä kuukautta, työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka on alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 154 euroa kuukaudessa.
Martinin työskentely täyttää edellytykset ja Kela on hyväksynyt Martinin Suomen sosiaaliturvaan sekä sairaus- ja työttömyysvakuutukseen.
Kuukaudessa yli 600 euron tuet
Martinin vaimo Siiri asuu Tallinnassa. Hän ei ole töissä vaan hoitaa kotona perheen kahta lasta. Perheen esikoinen Rasmus on neljävuotias ja kuopus Eerik vuoden ikäinen.
Suomen valtio maksaa Martinin perheelle lapsilisät täysimääräisesti, koska Siiri ei ole Virossa töissä. Rasmuksen lapsilisä on 104,19 euroa ja Eerikin 115,13 euroa kuukaudessa. Yhteensä Martinin perhe saa lapsilisiä 219,32 euroa kuukaudessa.
Suomi maksaa lisäksi Martinin perheelle kotihoidon tukea. Alle 3-vuotiaasta Eerikistä maksetaan 341,06 euroa kuukaudessa. Yli 3-vuotiaasta, alle kouluikäisestä Rasmuksesta tuki on 65,61 euroa kuukaudessa.
Suomen valtio tukee joka kuukausi Martinin perhettä 625,99 eurolla, kun lapsilisät ja kotihoidontuki lasketaan yhteen.
Jos Siiri päättää mennä Virossa töihin, niin Suomen maksamien perhe-etuuksien yhteismäärästä vähennetään Viron maksamat etuudet.
Martin sairastaa
Suomi vastaa Martinin sairaanhoitokustannuksista. Martinilla on oikeus käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja kuten kotikuntalaisella.
Martin maksaa saman asiakasmaksun kuin kotikuntalaiset ja Suomen valtio korvaa kunnalle Martinin hoidosta aiheutuneet hoitokustannukset. Martinilla on myös oikeus saada Kelan maksamia sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia, vaikka hän ei olisi työntekonsa vähäisyyden vuoksi tullut Suomessa sairausvakuutetuksi.
Jos Martin asuu Virossa, hänellä on oikeus saada Virossa kaikki tarvitsemansa sairaanhoito. Suomi maksaa Virolle Martinin siellä saaman hoidon kustannukset. Kela antaa Martinille myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän osoittaa oikeutensa saada kiireellistä hoitoa EU-alueella. Suomi vastaa tämän Kelan antaman kortin perusteella aiheutuvista hoitokustannuksista.
Koska Martin on sairausvakuutettu Suomessa, hänellä on myös oikeus sairauspäivärahaan. Jos Martinin kuukausipalkka on 3 000 euroa kuukaudessa, hän saa sairauspäivärahaa noin 79 euroa arkipäivältä. Jos Martinille on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös, hän voi saada myös kuntoutusrahaa.
Martinin perhe sairastaa
Suomi vastaa myös Martinin vaimon Siirin ja heidän lapsiensa Rasmuksen ja Eerikin sairaanhoidon kustannuksista. Perheenjäsenet saavat kaiken tarvitsemansa hoidon Virossa ja Suomi korvaa Virolle hoitokustannukset.
Siiri ja lapset voivat käyttää myös Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja ja saada Kela-korvauksia yksityisten terveyspalvelujen kustannuksiin samalla tavoin kuin Martin. Lisäksi Kela antaa myös kullekin perheenjäsenelle eurooppalaisen sairaanhoitokortin.
Siirin ja lasten sairaanhoidon kustannukset siirtyvät Viron vastuulle, jos Siiri päättää mennä Virossa töihin. Tällöin Suomi vastaa vain Martinin sairaanhoidon kustannuksista.
Martin jää työttömäksi
Yllättäen Martinin työt rakennuksella loppuvat ja toukokuussa hänet irtisanotaan. Martin ilmoittautuu Suomessa työttömäksi työnhakijaksi työvoima- ja elinkeinotoimistoon ja palaa perheensä luokse Tallinnaan.
Saadakseen suomalaista työttömyysturvaa, Martinin tulee täyttää työssäoloehto. Martin on oltava palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana.
Suomi maksaa Martinille Viroon peruspäivärahan, joka on 32,66 euroa päivässä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lisäksi Martin saa kahdesta alle 18-vuotiaasta pojastaan lapsikorotusta 7,74 euroa päivässä.
Työttömänä työnhakijana Martin on kuitenkin samojen velvoitteiden piirissä kuin Suomessa asuvat työttömät työnhakijat. Jos Martin kieltäytyy tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta, hän voi menettää työttömyysetuuden määräajaksi.
Perheensä luona Tallinnassa asuva työtön Martin saa Suomesta peruspäivärahaa yhteensä 808 euroa kuukaudessa. Jos Martin ei saa töitä, Kela maksaa hänelle peruspäivärahaa kolmen kuukauden ajan.
Suomi maksaa edelleen työttömän Martinin perheelle lapsilisät. Peruspäivärahan kanssa Martinin perhe saa joka kuukausi Suomesta 1 027,32 euroa.
Keskiverto virolainen tienaa kuukaudessa noin 930 euroa. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-aloilla keskipalkka on kuitenkin 605 euroa kuukaudessa.
Suomen ulkomaisille vierastyöläisille maksamia sosiaalietuuksia kommentoivat tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa eurovaaliehdokkaat Sari Essayah (kd.), Jussi Halla-Aho (ps.) ja Jyrki J. Kasvi (vihr.).
Juttua on muutettu keskiviikkona 30.4. Kelalta saatujen korjattujen tietojen pohjalta.
Lähteet: Kansaneläkelaitos"
Oma kommentti : KELA:n antamissa, jukaisemissa tiedoissa tulee virheitä , niin miksi ei niitten antamissa rahoissa/korvauksissa voisi tulla vipoja. Ja miten ne sitten perii noilta ulkomaalaisilta liikaa maksettuja korvauksia. Mietimpä vaan ja tuumailen ??
Kuinka monta puhelin / sähköposti kyselyä ne ovat saaneet tuon 30 000 € antamisesta sosiaalisena tilinsiirtona.
Olisihan se ollut todella väärin, jos syydetään rahaa ulkomaille, kun kotimaassakin olisi pikkasen epäkohtia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...
