29.4.2014 MUILLAKIN MENEE HYVIN !

Katselin tuossa Ajankohtaista kakkosta ja kuin ollakaan mun tunteeni kuohahti !

http://areena.yle.fi/tv/2258862

Ajankohtainen kakkonen 29.4.2014
Vierastyöläisten hulppeat sosiaalietuudet  (Kyynelkaasua ja kumiluoteja Venezuelassa, Kasiluokkalaisten terveiset aikuisille.)
Pe 25.4. klo 14.20

Tässäpä linkki käykääs katsomassa, ja mietitään sitten minne meidän rahoja menee, ja ketkä niistä saavat nauttia, sosiaalisen tulonsiirron vuoksi.

Vaikka perhe onkin keksitty esimerkki, niin kuinka paljon todellisia rahansaajia onkaan, ja lapsi luku kun on harvoin vaan 2.
Viidakkorumpu kertoo jopa Puolassa kuinka hyviä etuuksia perheet saavat Suomessa.
Perheen äitihän ja lapset saavat isän ollessa työssä Suomessa suomalaisen terveydenhuollon palvelut, kotimaassaan.
Jopa 500 sadan päivän työttömyyden aikana perhe isä, äiti ja kaksi alle kouluikäistä lasta, asuvat Virossa, kun isältä loppuivat työt täällä, korvaukset 30  000 €, lapsilisät, työttömyyskorvaus ja kotihoidontuet.
Elävät suorastaan herroiksi kotimaassaan.

Ymmärtäisin , jos perheen muut jotka eivät ole isän mukana täällä, vaan pelkästään isä saa edellämainitut  tuet itselleen, ja Viro maksaisi siellä olevan perheen kulut ja tulot.

Kyllä tälläisiä asioita pitäisi pikkuisen tarkastella, minne Suomen valtio ja Kela syytää rahoja, kun juuri eilisen dokumentin myötä rahalla olisi täälläkin tarvetta. Kyllä kotimaan asiat voisi ensin laittaa kuntoon ja sitten vasta syydettäisiin rahaa muille !



Simat, munkit ja serpentiinit, ne tuo vappumielet fiinit.
Juhlii kaikki kevään tuloa ihanaa, ja iloista vappua toisilleen toivottaa!

28.4.2014 HYVIN ASIAT MINULLA !

Kiitän asunnosta.
Kiitän terveydestä.
Kiitän taidoista, joilla voin kuitenkin auttaa selviämään päivästä toiseen.
Onhan tietty hetkiä kun, itku pusertaa rintaa, ja suunnaton ahdistus tulevaisuudesta.
Nyt tänään tuli päätös toimeentulotuesta toukokuulle, tulee taas 104 € ja siitä puolet menee puhelinlaskuun ja yksi vanha lasku pitää maksaa pois, kuukaudeksi jää noin 20 €/ 5 € viikko.
Maksupäivä toimeentulotuelle on 2.5.2014, eli jos eläisin kuten ennen, olisi kova halu lähteä Baariin Wappua viettämään, mutta nyt tyytyminen ihan täällä kotona oloon. Simapullon jos ostaisi ja tippaleipiä. Nauttisi.
Ja nyt sitten asiaa muualta :

"Diakoniatyö esillä TV1:n Dokumentti projektissa
28.04.2014 13:44 / päivitetty 28.04.2014 14:00
TV1:n Dokumenttiprojekti esittää tänään maanantaina 28.4. kello 21.30 elokuvan Kuka välittää? Who cares? Uusinta tulee lauantaina ja myös Yle Areenasta voi tämän dokumentin katsoa.

"Kuka välittää? on dokumentti köyhyydestä, työttömyydestä ja viidestä naisesta, jotka työskentelevät Itä-Helsingissä ja auttavat sosiaalisen turvaverkon läpi pudonneita." Äänessä ovat mm. Karolina Puuska ja Sinikka Backman Herttoniemen seurakunnasta ja kuvauksia on tehty muun muassa Myllypuron elintarvikejakelussa ja Kodittomien yössä.
Kannattaa katsoa, dokumentissa on asiaa diakoniatyöstä lämpimästi kerrottuna. hhttp://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-kuka-valittaa

Esitykset ovat maanantaina TV1 kello 21.30–22.25 ja uusintana ensi lauantaina 3.5. kello 13.35. Dokumentti on nähtävissä myös Yle Areenassa. Dokumentista on hankittu idän seurakuntien diakoniatyöhön myös DVD-kopiot.

Leipäjonot Herttoniemen seurakunnan ruokajakelussa Myllypuron Liikuntamyllyllä ovat pitkät."

Nöyrtyminen, avun hakeminen. Niin kuin tuossakin tuli esille, ei enää ole mitään sanomista keskenään, kun tuonne leipäjonoon joutuu. Minne kadonnut hymy, hyvä sana, tervehdys. Ei ehkä kuitenkaan enään merkitse ruokaan asiat, kun pohjalla on,  siellä yöpaikan saaminen, ruuan saanti suurin huolenaihe, ei enää kuka hymyilee ja kuka tervehtii.

Kuinkahan moni noista ihmisistä on yksinäisiä(200 000), ei sukulaisia, ei perheenjäseniä tukemassa, niin eihän ne tuolla olisi jos joku tukisi. Kovaa kohtaloa, mutta onneksi kumminkin tuossakin ohjelmassa oli niitä hyvätahdontekijöitä srk ja Matalan avun toimisto ... minne sai mennä nukkumaan ja syömään ja viettämään aikaa. Seurakuntaan kerran kuussa, ja toiseen paikkaan joka arkipäivä. Se on niille ihmisille toivo, paremmasta hetkestä elämässä 1h tai pitempi aika, toivottomuuden pakopaikka.

Ja tuosta sosiaalitoimiston toiminnasta, ajan kanssa samaa asiaa, että olisi yksi henkilö kuka hoitaa henkilön paperiasioita, kun toinen lupaa toista ja toinen toista, ihminen on pikkasen sekaisin, keheen uskoo ja keheen luottaa, tuossa oli nyt henkilö kuka kyseli perään, mutta entäs ne jotka eivät jaksa kysellä ja kyseenalaistaa, aika heikoilla on. Tyytyä sitten siihen 0 € tai 100 € kuukaudessa. En nyt ihan hirveesti ole perillä sossun jutuista, mutta luulisi että aikasen moni noista leipäjonolaisista, hakeekohan ollenkaan toimeentulotukea, jaksaakohan, osaakohan edes täyttää kyseistä hakemusta. Tietääkö, että tuollainen hakemus edes olemassa.

Mua ahdistaa itseänikin jo tästä kirjoittaminen.  Niin paljon pitäisi auttaa, ja tosiaan tehdä tälle asialle jotain.
Tämä on varmasti vain jäävuoren huippu, mutta mitä siellä sitten vielä tuleekaan esille, nuoremmat ja nuoremmat jonottavat,  vanhukset, työkykyiset  ja syrjääntyneet, ei kovin hyvältä Suomen tulevaisuus näytä.

Terapiassa tänään oli puhetta, entisestä ajasta.  Kuinka lauantaisin lämmitettiin sauna, leivottiin ja siivottiin, ja sunnuntaina otettiin leppoisasti, ei ollut kiirettä minnekään oltiin vaan oman perheen kesken. Ehkä käytiin sukuloimassa sunnuntaina ja oltiin tiiviisti yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin ja perheenjäseniin.
Pidettiin huolta !
Pidetään huolta  :) Olet tärkeä !

27.4.2014 SUNNUNTAIFIILARIT

Monta sanaa minä toisin sanoisin,
monta asiaa toisin tekisin.
Anteeksi antaisin,
anteeksi saisin.
Ehkä vika onkin mussa, eikä sussa.
Katsotaan yhdessä eteenpäin,
kenties käsi kädessä näin.
Mä tuen sua päivänä pilvisenä,
muistat sen kun olet onnellisina.

Jos saisi edes yhden päivän niin, ettei tarttisi miettiä tätä kurjuutta ja rahahuolia.
Tulisi joku ja veisi, ehkä palauttaisi hmmmm...  kuin  neljän  vuoden kuluttua.
Mitähän sitten olisi edessä. Laskuja olisi poistunut ulosotosta ja pankin lainakin olisi maksettu.
Olisinko onnellinen vai surullinen. Ehkä kumminkin onnellinen, jos olisin terve ja asiat olisivat hyvin.
Kaikki ne jotka nyt hengissä edelleen olisivat hyvissä voimissa.

Mulla olisi sitten 54 vuotis syntymäpäivät.
Onnellinen kumminkin saan olla niin monesta muusta asiasta.
Katosta pään päällä, ystävistä, jotka ovat kummasti hävinneet ympäriltä, tai ovat pakosalla, kun eivät osaa käyttäytyä minun kanssani enää, ne jotka ovat aitoja seisovat korttitaloni ympärillä, tukien .
Kiitos myös muista tukijoista, hyväntekijöistä.
Se pienikin onnen murunen , jonka saan on kultaakin kalliimpaa.

26.4.2014. AJATUKSIA JA TODELLISUUTTA

Ei oikeistaan enempää voi mistään tinkiä,  vuokralla asun ja vuokra on minmissä vaikka onkin 47 m2  kaksio saunalla.  Taitaa olla meidän  kaupungin halvimpia. Ihan mukava aurinkoinen asunto, suht hyvien matkojan takana.
Ansiosidonnaista  päivärahaa kertyy, ja siitä verot pois ja ulosotto 1/3 tai 2/3 riippuen tuleeko jotain ylimääräistä jostain päin. Mutta kun tulot vakiot ei muutoksia ole nyt tullut.
Se aloitettu välitystili, perusturvassa on vielä pikkasen "synnytystuskissa"  ei meinaa riittää tulot ja menot, nytkin kun maksoivat sen pankinlainan mikä oli multa pakollinen meno, junnaa miinuksella, enkä todellakaan ole saanut sitä rahaa tilille, nyt yrittävät maksaa toukokuun toimeentulotuen mulle vapuksi. No välttis en rahaa tarvis, kun en sitä mihinkään kuluta.
Kyllä ihminen oppii vähälläkin tulee toimeen.
Ruokasetelit srk:lta ja ruokaavustus kaupungilta.
Siinä mun tulosarka huhtikuulle.

Kirjoituksia lehdissä: Köyhyydestä ; Masennuksesta ; Työttömyydestä
Kaikki koskettavat jollain tavoilla minua, mutta se että yritetään kieltää köyhyys Suomesta , en yhdy tähän, sitä on ja sitä pitäisi hoitaa oikealla lailla, ettei lisääntyisi enempää. Masennus, juu ja kaksialainenmielialahäiriö, niin   ei mitenkään herkkua. Lääkityksen etsiminen pikäaikainen toimenpide. Kokeillaan, ja otetaan pois vaihdetaan ja taas uudestaan oletkin ihan pohjalla.
Työttömyys, vapaaehtoista, mutta kumminkin pakollinen juttu, kun ei pysty niin ei pysty, eikä töitä ole tarjolla. Ja vanha työ ei sovi.

Ja kaikki nuo yhdessä TRIO KMT !
Todellaki, todellaki, todellaki...
Mitä sitten jos pystyttäisiin tekemään jotta asiat saataisiin meille kaikille edes jollain lailla parempaan suuntaan. Olisi erittäin hieno juttu. Monen elämä muuttuisi kertaheitolla.
Rikkaat ei luovuta omistaan, muuta kuin "oman egon" nousemiseen ja se , miten sen jakavat ja kenelle, Jonkilainen taho pitäisi olla missä, viittelisä ihminen saisi tukea ja ehkä turvaakin elämäänsä. Yhtälailla , kun masentuneilla on sairaalajaksonsa, pitäisikö työttömillä olla ns laitostyöttömyysjaksonsa, missä olisi helppoja töitä erilaisista aloista, ruoka tulisi eteen ja katto pään päällä, asiat olisivat hoidossa. Olisiko valtiolla varaa tälläiseen, yhden Kreikan  kriisin rahat.  Ja köyhille voisi olla kanssa pala rikkautta, jossain laitoksessa , kokemuksia, elämästä rikkaampana, ei rahalla vaan kokemuksella, ja olisi ruoka naaman edessä ja samanlailla katto pään päällä.  Köyhät ei omista mitään mistä antaa, muuta kuin omaa aikaansa ja tukeansa muille jos jaksaavat ja viimeisenä masentuneet, voih, jos jaksaa , jos haluaa, jos, ja jos ja jos ..... kunnes sitten tulee , että nyt , mutta jaksaa pitää ja toivoa yllä, että kaikki kääntyy parempaan.
Suomessa on noita vanhoja koulurakennuksia pilvin pimein ne vaan hyötykäyttöön ja antamaan kokemuksia ja iloa yhdessä toimismisesta Suomen hyväksi.
Työttömät tekisivät taloa, masentuneet maalaisivat ja köyhät kokkailisivat.

Kaikille hyvää mieltä, ajatuksia paremmasta huomisesta.
Pidetään lähimmistä huolta.

23.4.2014 RAHATTOMUUS

Aivan niin, rahaa ei ole ollut tililläni 7.4.-30.4.2014 , kuin 0.43 senttiä. Miten teidän ettei ole tulossakaan?
Soitto tänä aamuna perusturvaan työntekijälle. Sanoi, että välitys tilini on jo nyt miinuksella, eivät voi auttaa,
kysyinkin , että onko tämä ihmisen oikeanlaista inhimillistä  kohtelemista.
Niin, kun sinun välitystilisi on jo nyt miinuksella, ei voida mistään sinulle rahaa suorittaa.
Siihen sitten aukaisin suuni ja : Pyhällä Hengelläkö ihmisen pitäisi elellä ? Sainhan mä niitä SRK:N ruokaseteleitä, mutta nekin menneet. Pakastimen olen aikalailla syönyt tyhjäksi, viel´ en ihan pakastinta ole itsessään syönyt, olisihan aika rautainen annos. Ilman huumoria ei tätä kyllä jaksaisi.
 Koskas sinulle tulee, siis heille menee seuraava suoritus YTK:lta, no 4.5.2014 laitan hakemuksen, seuraavalla viikolla rahat heillä.

Lupasivat käsitellä toukokuun toimeentulotuen, ja laittaa maksuun jo 30.4.2014. Niin sitä tässä sitten odotellaan ja mietitään , mitähän pankki siitä vie päältä, vai päteekö jo se välitystilin kautta maksuun pankkilaina. Onhan sieltä menossa tuo palvelumaksu , tässä loppukuussa, eli sekin vähentää sitä minun saamaani osuutta.

Ihan itku tuli, kyllä niin harmittaa. Jos olisi joku taho mistä olisin saanut pikavipin, varmasti olisin sen ottanut.
Ei tälläinen elämä ole mistään kotoisin, terveys parakaa ja muutenkin ihan vetämätön olotila.
Huomenna sairaalaan kokeisiin, onneksi isäni omistaa auton, ja lupasi kuljetella minua, tuohonkaan ei sosiaalitoimisto millään lailla ottanut kantaa, millä menen sairaalan kun ei ole rahaa linja-autokyyteihin  tai junakyyteihin. Aattelikos ne että fillarilla, Hämeenlinnaan kilometrejä noin 40 päälle pikkasen. Ei ne kyllä ihan kaikkea ajattele.

En kyllä yhtään ihmettele, että ihminen luovuttaa elämästään otteen, kun ei ole mistä tulee rahaa tai tukea.
Kyllähän minäkin olen sitkeydellä tätä velkataakkaani kantanut, ja ehkä muutaman kerran tullut tuo luovuttaminen eteen. Tämä blogin kirjoittaminen on ollut kyllä yksi auttaja. Tänne voin purkaa kaiken huonon olon. Joka päivä en tätä kirjoittele, mutta kun kirjoitan , mietin monesti, mikä tässä on sellaista mikä laittaa kirjoittamaan, nytkin, varmaankin se , etten kumminkaan luovuta, kun tiedän siitä ei ole mitään apua, niille keille jäisi nämä loppuselvittelyt, kamala sotku olisi, vielä hetken, ennenkuin sitten kaikki noi velat on ulosotossa. Jäännösveroni on uusin, mikä sinne oli mennyt 70 €, sen maksuhan olisi ollut  tämän vuoden alkupäivinä. Mutta ei ole varaa ollut maksaa.

Olenhan mä noita pikkuhommia, tehnyt auttanut vanhuksia, käynyt laittaa ystävän tukkaa, pessyt ikkunoita ja koteja, mutta vaan silloin kun ole terve, ja jaksan. Aikaa sitten tein homman, sain ne loput silmälaseista maksettua 70 € , nyt ihan uudet näkimet, onneksi. Koska, jos liikaa tekee, verottaa kyllä aikalailla kuntoa.
Lääkitys ei vieläkään ihan kohdilla, mutta pikkuhiljalleen.

TYKY neuvottelut poikivat sen verran, että "lomalla" niin kauan ja lääkärisuhde voimassa, kun olen paremmassa kunnossa, sitten aloitetaan saattohoito -> uuteen ammattiin tai jonkinlaista koulutusta, nämä selvitettäisiin kumminkin ensin työklinikalla, missä ja miten jaksaisin, jossain toisessa työpaikassa.

Näihin sitten taas palaamme, kun asiat etenee.
Voimia kanssa kulkijoille.

21.4.2014 VETÄÄ TÄMÄ ELÄMÄ VAAN, NIIN NÖYRÄKSI

Nöyrtyminen asioiden edessä.

Eli torstaina, odottelin perusturvasta edes jonkin moista suoritusta. Ei tullut,  fillarilla ajelin sitten sinne ja kysyin lääkkeitäni, ei tule rahaa, koska en ole sinne laittanut hakemusta, huhtikuulta, no voivat antaa maksusitoumuksen lääkkeestä. No sen sain, ja lääkitys kohdillaan taas. 

Ajelin kotia fillarilla, ja tongin kaikki paperini, ja löysin tammikuun, helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun toimeentulohakemuksien päätökset. Eli huhtikuussahan minä sain sen n 100 € ja pankki vei sen sitten. 

Ja pankin lainasta oli myös maksettu se 447 €, harkinnanvaraisesta, tai jostain, koska mun tulot eivät riittäneet läheskään vuokraan, sähköön ja lääkärimenoihin saati lääkemenoihin, ja tälle kuulle tulee vielä torstain lääkärireissu, jossa tutkitaan sitten luita myöten meikä likka, eli luuydinnäyte ja verikokeet. 

Onneksi minulta on yksi huoli pois, olen saanut noita hyväntekeväisyys lahjoituksia, vaatteita, herkkuja, pesuaineita ja lukemista. Jos vielä pitäisi vaatteita hommata, joutuisin kulkemaan noissa vanhoissa vaatteissa, jotka ovat 3 vuoden takaa, ei ole tullut ostettua vaatteita, kuin kirppikseltä ja ihanaa oli saada paketti , jossa oli mulle sopivia vaatteita koon puolesta ja maun puolestakin. 

Harmillista oli vaan viikonlopussa se että kumisaappaat meni rikki, ja vettä tuli sisään reijästä, olimme siskoni mökillä "työleirillä", palkaksi saatiin ruuat ja juomat, simaa&kahvetta, ei auttanut muuta kuin ottaa isäni saappaat pienet 43, lenkkaritkin menee kohta puhki ja kävelykengät....mitkä ne on olen  yleensä siirtynyt suoraan talvikengistä lenkkareihin ja niistä släpäreihin. Ilmat vaan saisi lämmetä, ettei toi maa olisi niin kylmä. 

Toukokuun hakemuksen laitoin sossuun, toissa viikolla,no siitä ei varmaan tule mitään, pitää huomenna soittaa sinne sossuun ja kysellä tätä maksupolitiikkaa, miten mennään. Välitystilihän nyt pitäisi olla käytössä, juu mutta ei kait se sitä tarkoita, etten saisi ollenkaan käteistä.

Eli mistä ruoka, seurakunta onneksi avittanut minua, olisin ihan pulassa, jos en saisi ruokaseteleitä.

Ei ola auttanut ruikuttaminen, ei vaikka melkein itku kurkussa aina sinne soitan.  Onneksi sain ne "näkimet" eli silmälasit vihdoin ja viimein haettua, myin tomaatintaimia netissä, siitä tuli rahaa, saan tänne kirjoitettua virheetöntä tekstiä. 

Niin, ettette luule etten osaa edes kirjoittaa.  No osaanhan, ja välillä liiankin kovaa tekstiä. 

KYLLÄ TÄLLAINEN TILANNE SYÖ NAISTA.

Koetan vaan ajatella, että kyllä nämä asiat järjestyvät, vielä hyvin , jossain vaiheessa. 

Iloa ja valoa sydämiinne, nautitaan keväästä  !

14.4.2014 PANKKI OTTAA; ASIAKAS SIVUSEIKKA

Tässä olen miettinyt, tänäkin päivänä tuota pankin toimintaa, kuinka otetaan omat ajattelematta laisinkaan jääkö asiakkaalle mitään millä elää.
Pitääkö olla niin omien rahojensa perään, koskaan aiemmin minulle ei tuolla pankissa ole kohdeltu noin törkeästi, kyllähän me kuullaan täällä kaikenlaisia tarinoita.
Eli kerro sinä siinä mitä kerrot, mulla jo seuraava asiakas odottaa, lopeta toi itku, ja anna tilaa toiselle kuluttajalle, joka saattoi olla lottovoittaja , jonka rahoja pankki kovasti haluaisi sijoittaa.
No ei kait, mutta kyllä se asiakaspalvelun ykköskohta on palvella asiakasta ystävällisesti, eikä heti kättelyssä mollata, maksamattomista eristä, minkä minä voi , että ansiosidonnainen päiväraha ei tule aina samana päivänä, kun pankin lainanlyhennys on.
Enhän mä voi nyt pankilainaksi muuttua, ei se elämä silleen pyöri. Että kaikki vaan ajattelisivat rahaa ja maksuja, kyllä sitä voisi joustaa pankeissakin.

Katselin tuossa  dokumentin siitä talusrikollisesta, kuinka siinä rouva paasasi siitä että leimaudutaan vankilassa istuvan perheeksi, eikä saa työtä , kun historia seuraa koko ajan mukana.
Ihan samanlainen tilanne se on meillä rahattomillakin, leimaudutaan yhteiskunnassa, vähävaraisiksi, köyhiksi.
Kissan viikset, ei me köyhiä olla , me ollaan todella rikkaita, ja ne varsinkin jotka avaavat suunsa ja tuovat sen julki.
Yhtä lailla minäkin voisin mennä telkkariin ja kertoa kaiken minun niin rikkaasta elämästäni. Johon ei valitettavasti kuulu, se surullisen kuuluisa raha.

Miestäkin olen tässä metsästellyt, ja laittanut tämän blogini sinne , ja hups keikkaa miehet katoaa, kuin pierut Saraharaan. En mä nyt mihinkään papin eteen heti ole menossa, huomenna vasta (huumoria)  hänen kanssaan, ja totta maar jos sill olisi rahaa tehtäisiin siitä avioehtosopimus, kyllä mä omat velkani hoidan, siihen tarvita ukkelin ropoja.  Kovin tuntuu olen ratkaiseva tekijä tämä raha , parisuhteessakin,  vaikka ketään en ole rahoittamaan pyytänytkään tätä mun  totta unelmista elämääni.

Ja yhäti kiitän tästä Hyväntahtoisuudesta mitä olen kohdalleni saanut,  kiitollinen, onnellinen ja hyvin toiveikas siitä , että asiat kyllä selviää ajan kanssa.

Ihania aurinkoisia päiviä Teille ja Meille . Tsemppii. Pidetään huolta läheisistämme.

11.4.2014 HYVÄNTEKIJÖITÄ, ANTAUTUU AUTETTAVAKSI.

Perjantaita, mutta ei onneksi 13 päivää vaan, ihan 11 päivää huhtikuuta.
Tälle aamulle on tullut jo monta mietelmää elämästäni.

Kannattaako surra sitä, mikä on jo mennyt elämässä?
Kannattaako surra sitä, mitä tulee elämässä ?
Hyödyttääkö menneen jauhaminen ja pähkäileminen, no kyllä, jos siitä voi oppia jotain uutta.

Eli minun kohdallani, kun olen miettinyt velkaantumistani, on eteen tullut uusia AHAA - elämyksiä, miksi kummassa olen tehnyt näin tai noin. En ole ollut silloin näin ajattelevainen, sitä on menty pää kolmantena jalkana Helsinkiin, Lahteen , Viroon yms.

Nyt vaan kotosalla , kun rahaa ei ole edes ruokaan välillä.
Ja koskas olen itselleni jotain ostanut?
Juu, kirppikseltä.
 FB.n sellaiselta ehkä 6€ jonkun neuleen.

Mutta, olen saanut hyväntekijöiltä pieniä ihania avustuksia.
Jotka lämmittävät mieltäni ja jaksaa taas .
Arkeni on aikasen ankeeta.
Mutta näistä pienistä arjen "enkeleistä" olen saanut monet hymyt huulilleni.

Näistä pienistä hetkistä täällä, nautin ja annan ehkä toivo toisille.
Laitetaan hyvä kiertoon.

KIITOS  <3

10.4.2014 AINA ON TOIVOA

Olen laittanut merkille tämän pitkän sairaslomani aikana, että ne todelliset ystävät löytävät tien , vaikka miten luokseni, mutta pannut olen myös merkille, että ihminen joka sairastelee syrjäytetään , jätetään yksin asioittensa kanssa.
Tässäkö Suomessa niin paljon puhetta aiheuttava syrjäytyminen. Työttömät useasti jätetään tyhjän päälle.
Ja jos ei ole sinnikäs, ja hae apua auttajilta/hyväntekijöiltä , kuten minä, ovat aikaisen tyhjän päällä.

Otsikoissa ollut aiheena , että kun ihminen menee työelämään, löytyy omat piirit , mitä kasvatetaan ja ruokitaan itselleen tarpeelliseksi. Löytyy työelämästä myös vastakkainen puoli, kiusaaminen sekä henkinen mollaaminen. Koita nyt siinä tehdä  kunnolla töitä, kun joutuu miettimään kaiken moisia asioita, että jaksaisi ahertaa päivä kerrallaan, jopa tunnin kerrallaan. Pomojen pöytien takaa ehkä miettimistä , mistä johtuu moinen,  sieltäkin voisi avautua mahdollisuus muutoksiin.
 Ei ajettaisi ihmistä niin loppuun burn out:iin, kykenemättömäksi työntekoon. Kun nyt näistä pitemmistä työurista jurputetaan niin kannattaa panostaa henkiseen hyvinvointiin työelämässä enemmän ja enemmän.

Tai on tällaisessa pattitilanteessa, tietämättään minne mennä tai mitä tehdä tulevaisuudessa. Mutta, kun ei ole työtä (muuta kuin paperilla, kirjoilla töissä)  niin asiat ovat todella huonosti. Tälläinen tilanne syö ihmistä enemmän ja enemmän. Paineet tulee kotoa, ystäviltä, työkavereilta, työkkäriltä,  liitolta, kelalta, sossuilta  ja jopa vakuutusyhtiöltä, hoitavilta lääkäreiltä.  Aikasen kädettömiä ovat.

Hope  Love  <3

6.4.2014. SYVÄLTÄ SUNNUNTAI FIILIKSET

Miettinyt tämä nainen täällä, että älkää ikinä ottako pankkilainaa ja varsinkaan siihen sukulaisia takaamaan.
Jos olisin eilen voittanut lotosta sen päävoiton olisin maksanut kaikkien sukulaisten ja ystävien lainat, ja sanonut , että olkaa hyvä ja nauttikaa ! Ja antanut siitä myös hyväntekeväisyyteen.

Niin on ollut "paska fiilis" koko viikonlopun, kun eilen soitin toiselle takaajalle, että pankissa kun kävin torstaina, olivat vihaisen oloisia siitä, kun olen antanut kaupungille rahani, välitystilille ! Ja ne sieltä kautta ei ole viitettä millä maksaa ja ei ole muutenkaan tietoja, eikä lupaa tällaiseen. MITEN NIIN ?
No, toinen takaaja oli jo sitä mieltä suurin piirtein , että irtisanoovat lainani ja he joutuvat maksamaan.
Tässäkin asiassa, miksi pitää aina ajatella kaikkien pahinta. Ei tässä muuten olisi ollut mitään ongelmaa, mutta  kun pankki kerkisi ennen maksua laittamaan kirjeen ja takaajat saivat sen.  Menen  tiistaina keskustelemaan pankkiin tästä asiasta. Selviää varmasti, ja käsken niitten soittamaan takaajille. Sen verran harmittaa tämä tilanne.
Toinen takaaja taas sanoo, että menisin töihin saisin maksettua lainani. Paha mennä puolikuntoisena, ja sairaslomalla.

Omissa käytännön raha-asioissa, kaikki mennyt ihan päin honkia, tuon pankin ottaman rahan vuoksi.
Onneksi sain hyväntekeväisyyttä pikkasen avustusta. FB:n Hyväntekeväisyyttä vähävaraisille, yksi lahjakortti, millä sain sitten ostettua elintarvikkeita. Ja taas jaksaa, sitten pähkäillä näitäkin asioita.

Voi saakeli, kun on mennyt ihan koko viikonloppu pilalle tämän pankkilainani takia.

Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun tälleen rangaistaan. Tai ei voi sanoa, että rangaistaan vaan koetellaan.
Auttaisi paljonkin , jos vaikka pienenkin lottovoiton voittaisi. Aina sitä saa toivoa, ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Neljän vuoden päästä voidaan katsoa uudelleen tapaustani.
No, katsotaanhan me ainakin tiistaina, mitä siellä pankissa on tuumailtu. Mun välitystili jutussani.

2.4.2014 VIHAINEN NAINEN

Niin olen pyhää vihaa täysi, piti tänään mennä ostamaan ne silmälasit, ihan odottelin niiden hakua innolla.
Ei tarvii pitää kaksia laseja päällekkäin, kun nypin kulmakarvoja.

Mutta kappas, pankki oli mennyt ottamaan lainanlyhennykseen 100,00 €. Siinä meni meikäläisen suunnitelmat, päin prinkkalaa. Kyllä ne on ihan syvältä noi pankit, niillä oikeus mennä asiakkaan tilille, vaikka päivämääräksi on merkattu 15.4.2014 , jolloin voivat ottaa lyhennyksen.

Huomenna otettava yhteyttä ja annettava palautusta, niin pankkiin kuin muihinkin tahoihin, sen verran nyt pistää vihaksi.

Millä ilveellä mä maksan ne lasit ? Ja millä mä elän, niin todellakin , todellakin , haen sieltä avustusta mistä tähänkin asti hakenut. Varmasti, kun huominen päivä illassa olen pikkasen viisaampi.

Kyllä olen miettinyt sitä valtakunnallista apujärjestöä,  joka voisi tällaisissa asioissa auttaa, hätään joutunutta auttaa. Varmasti saa sen takaisin tuplana, kun asiakas olisi saanut asiansa järjestykseen.

Tuolla netin puolella, eli "FACESSA" on muutamia linkkejä joilta voi hakea avustuksia, mutta ei selvää rahaa, vaan just ruokalahjakortteja ja pieniä paketteja, vaatteita hygieniatarvikkeita , ihmiselle jotain pientä iloa, tuostakin, jollekin voi olla ihan suurikin ja ainut apu.

Mutta ei jatkuvaa, vaan ihan väliaikaista kaikki on vaan, kunnes elämässä löytyy se ilo, valo ja onni. Asiat järjestyksessä.

1.4.2014. HUHTIKUU ALKOI

 Tämäkin kuukausi tuo taas muutaman uuden lainan ulosottolaskuuni. Hitaasti mutta varmasti ne kaikki tippuu sinne. Uusia lainoja /velkoja on vaan kaksi jotka menee ulosottoon tänä kuluvana vuotena, ne ovat parkkisakkoja, autolla jonka haltija olin, joka oli mun pojalla.
Jätti ne maksamatta, ja en mä niitä maksa kuin tuolta ulosoton kautta, vaikka kuinka pieniä ovatkin. Tärkeämpänä pidän niitä laskuja, joita nyt kertyy  kuukausittain omalle vastuulle.  Eli puhelinlasku , jonka unohdin kokonaan viime kuukauden tilityksestäni, eli siitä  summasta pois se silmälasikulu ja sitten tämä puhelinlasku... eli eipä taida riittää.
Pitää kehitellä jonkulainen pieni lisä homma, josta saisin muutaman kympin.  Ruokaapua saan seurakunnalta ja Hyväntekeväisyysjärjestö FB:n kautta laittaa mulle avustuskassin, sieltä myös saan tuulipuvun ulkoiluun.
Toivon tuhannesti , että joku kaunis päivä olisin itse varoissani ja voisin sitten autella muita vähäosaisia.

Tässä tilanteessa kun rahaa ei ole elämiseen, tulee taas kovasti mieleenne , jotka luovuttavat. Heikkoja hetkiä on ollut minullakin, mutta yritän pikku hiljalleen vaan könytä polvilleni ja siitä sitten kontilleen ja ylös saakka.
Kyllä on ollut suuri tie pyytää apua, tuntee kovasti olevansa liian hyvätuloinen verrattuna  niihin , jotka majailevat siltojen alla, ja jonottelevat ruokajonoissa. Kaikissa kaupungeissa kun ei ole ruokajonoja, vaan menee tieto hiljalleen suusta suuhun, ja kauppojen roskiksien kautta menee moni kotiinsa, kun sinne mätetään ruokia, ihan käyttökelpoisiakin.

Uskaltaisi toi eduskunta tehdä lakiehdotuksen, että suurista  eläkkeistä/tuloista  napsastaisiin  10 % vähävaraisten kassaan, josta ruokittaisiin ja vaatetettaisiin ja lääkärissä käytettäisiin , ihmiset kuntoon ja takaisin elämään. Oikeaan elämään, ihmisarvoiseen sellaiseen.

Mutta kun tämä köyhyys on niin suuri tabu.
Itse olen siitä jakanut sanaa, ruinannut apua, ja yrittänyt tehdä apuhommia, mutta kerta kaikkiaan aina omat voimavaratkaan ei kestä, pitää välilllä luovuttaa ja olla vaan.
Että ymmärrän kyllä, jos ei jaksa, ei välitä, heittää hanskat kehään.
Yrittänyttä ei kannusteta  Suomessa kuten ei muuallakaan millään lailla, että hyvä kun teet noin, tai noin, se kannustaisi enemmän jatkamaan, ja jakamaan tietoa ja apua muillekin.
Perustamaan ehkä ryhmän.... avustukseen, hyväntekoon yms.

Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.