18.11.2013. PINNA PALOI...

Pinna paloi. Ja tein temput. Menin ja suljin poikani puhelimen ja nettilaskun.
 Hyvä puoli siinä oli, ettei mun tarvis hermoilla enää laskujen kanssa. Eli mulle jäi tikusta ja puhelimesta 35 €/kk. Kun nyt melkein järjestään ollut 90-120 €/kk. No kolmen kuukauden laskut rästissä, pojan piti hoitaa, mutta kun välit menneet pikkasen ristiin. Pitää tärkeämpänä maksaa auton osamaksuja, että saa sen vaihdettua parempaan, vanhempaan.
No, kukin pitää tärkeänä mitä pitää, sillä seurauksena poikani ostelee Prepaid-liittymiä ja silleen.

Pitää yrittää jotenkin selvitä noista laskuista. Ja yksi parkkisakko tuli kanssa postissa, lupasi senkin hoitaa, mutta kas kummaa meni auton hoitoon ja minne menikin loput. Lupaukset jäävät usein, lunastamatta.

Ajatelkaa, jos kaikki tekisi noin, mihin tämä maailma menisi. Mulla meni pikkasen hermot kireällä, tuosta vetkuttelusta. Mulla kun noin kaikki omalla nimellä vielä hetkisen, niin hoidettava on mun ne on. Kun auto myyty, ei tarvis mun apuani enää. Hyvää hyvyyttäni silloin autoin, kun omat luottotiedot oli kunnossa, mutta puheet ei pitäneet paikkaansa. Näin se elämä muuttuu , Eskoseni.  :)

Jos mä kirjoittaisin joulupukille. Kiltti joulupukki, voisitko maksaa lehtilaskun 60 €, 70 € YR, sakko 60 € ja puhelinlaskut 300€. Olisin tosi mielissäni. Voisin elää pikkasen löysemmin, tuon 30 € ruokarahan kanssa.
Vai tyydynkös vaan siihen että suorittelen noita pikku hiljalleen pois.

Voi hitto, ulosotto ja verorästikin vielä tälle joulukuulle :/
Miettii ja miettii, kyllä tämä tästä menee eteenpäin taas pikku hiljalleen.

Jatketaan taas tästä.

18.11.2013 TOIMEENTULOTUKI NOUSEE !!!!

Toimeentulotuki nousee – tiesitkö tämän tuen saajista?

• 
  Kuva: PÄIVI TUOVINEN
  Toimeentulotukeen tulee korotuksia vuoden vaihteessa.

PAIKALLISET27.11.2012 13:01, 

Vuodenvaihteessa tehtävät toimeentulotuen korotukset menevät valtaosin yksin asuvien miesten käyttöön. Toimeentulotukea saavista yhden hengen talouksista jo reilu 61 prosenttia on yksinäisten miesten talouksia. Yksin asuvien miesten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut jonkin verran.

– Toimeentulotuen tarkoituksena on lisätä myös yksinasuvien miesten sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari.

Ensi vuoden alussa yksin asuva henkilö saa toimeentulotukea 477,26 euroa – ja jos kyseessä on yksinhuoltaja, summa on 524,99 euroa.

Toimeentulotukea korotetaan vuoden 2013 alussa 16,21 euroa kuukaudessa, yksinhuoltajan korotus on 17,83 euroa kuukaudessa.

Viime vuonna toimeentulotukea maksettiin yhteensä 236 000 kotitaloudelle noin 647,9 miljoonaa euroa. Näistä talouksista perheettömiä oli 71 prosenttia.

18.11.2013 Päivi Räsänen Ylelle: Ulkomaalaisten sosiaalitukiin puututtava

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä viranomaisten on voitava vaihtaa tieto

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä viranomaisten on voitava vaihtaa tietoja toimeentulotukiasioissa.


Toimeentulotukea saavien ulkomaalaisten määrä kasvaa edelleen pääkaupunkiseudulla. Ylen haastattelema sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää ongelmaa jo niin mittavana, että siihen pitää hänen mielestään puuttua lakimuutoksella.

Jatkuvasti toimeentulotuen varassa eläville ulkomaalaisille ei pitäisi nykyisenkään lain puitteissa myöntää oleskelulupaa. Laki ei kuitenkaan toimi, koska tietojen vaihtoa luvat myöntävän poliisin ja toimeentulotuet myöntävien sosiaaliviranomaisten kesken ei ole.

Ulkomaalaisten toimeentulotuet ovat puhuttaneet etenkin Helsingissä. Helsingin Uutiset kertoi syksyllä 2012, että virolaisten osuus toimeentulotuen saajista kasvaa nopeasti. Tuolloin virolaisia toimeentulotuen saajia oli yli 1 000 vuodessa.

Tänä vuonna laskettiin, että Helsingin kaupunki maksaa virolaisille jo enemmän toimeentulotukea kuin Tallinna.

EU-kansalaisten osuus toimeentulotuen saajina on lisääntynyt muuallakin pk-seudulla. Ilmiö näkyy Helsingin, Espoon ja Vantaan ohella myös Kauniaisissa. Ylen mukaan virolaisten rinnalle tuen saajiin on tullut Etelä-Euroopan EU-maiden kansalaisia.

Nuorten palvelujen jaaikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen Helsingistä sanoo Ylelle, että tuen varaan jäädään, kun palkka ei esimerkiksi siivoustyössä riitä elämiseen.

Osa tuen saajista on Palviaisen mukaan saattanut työskennellä Suomessa vuosia, mutta jäänyt työttömäksi. Osa puolestaan huomaa pian, ettei palkka riitäkään elämiseen.

Ongelmaan etsitään edelleen ratkaisua työryhmätasolla. Samainen työryhmä esitti jo pari vuotta sitten, että tietojen vaihtoa viranomaisten kesken pitäisi lisätä. Esitys kuitenkin torpattiin lausuntokierroksella.

17.11.2013 Pienituloisten sairastelu kuriin – toimeentulo kuntoon

Pienituloisten sairastelu kuriin – toimeentulo kuntoon
Uuden tutkimuksen mukaan pienituloisten työikäisten sairastavuus on kasvanut roimasti. Sairastelun aiheuttamat lisäpaineet elämässä voivat olla yksi ilmiön syistä. Jotta ongelma saataisiin kuriin, pienituloisimpien palkansaajien toimeentulo pitäisi turvata paremmin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Akseli Aittomäki.

17.11.2013 06:05

Pienituloisten kotitalouksien pitkät sairausjaksot lisääntyivät vuosina 1987–2004, kun samaan aikaan eniten ansaitsevien kotitalouksien sairastavuus jopa hieman väheni, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksella äskettäin julkistettu tutkimus. Tutkijoiden mukaan terveyserojen kärjistymistä voi selittää osittain tuloerojen kasvulla, mutta ei kokonaan.

– Sairauspäivien määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin tuloerot. Sairastavuuden kasvuun vaikuttaa todennäköisesti se, että terveyden heikkeneminen aiheuttaa lisäongelmia työelämässä ja työmarkkinoilla, sanoo tutkija Akseli Aittomäki.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eila Linnanmäki on samaa mieltä sairastelun vaikutuksista pienituloisiin.

– Työttömyys lisää sairastuvuutta, ja toisinpäin tarkasteltuna huono terveys altistaa työttömyydelle. Tämä on erittäin ajankohtainen ongelma, josta myös meidän laitoksemme julkistaa talven aikana uutta tutkimustietoa, sanoo Linnanmäki.

Pienituloisella on
paljon paineita

Akseli Aittomäki kertoo, että Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin vuosittain 290 000 työikäisen suomalaisen sairauspäiviä ja tuloja Kelalta ja verottajalta saatujen tilastotietojen perusteella. Tutkimuksessa huomioitiin yli 10 vuorokauden mittaiset sairausjaksot, joista maksetaan Kela-korvaus.

Erot korvattujen sairauspäivien määrissä tulojakauman eri päissä olevien ihmisten välillä kasvoivat huomattavasti parikymmenvuotisen tutkimuksen aikana. Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvilla oli jakson lopulla kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin ylimmällä viidenneksellä. Ylimmän tuloluokan asema parani myös suhteessa keskituloisiin. Erot sairauspäivien määrässä kasvoivat voimakkaammin kuin tuloerot.

Hieman alle puolet sairauspäivien jakautumisessa tapahtuneesta muutoksesta oli mahdollista selittää tulojen muutoksella. Aittomäki uskoo, että loppuosa muutoksista johtuu monista eri syistä.

– Tulojen heikkeneminen saattaa aiheuttaa terveyttä verottavaa stressiä. Kulutusmahdollisuuksien kaventuminen taas voi vaikuttaa elintapoihin. Sosiaalietuuksia karsittiin 90-luvulla. Pienet tulot vaikuttavat myös terveyspalvelujen saatavuuteen, listaa Aittomäki.


Eila Linnanmäki sanoo, että ongelmaan ei löydy ratkaisua syyllistämällä ihmisiä, jotka eivät jaksa ylläpitää terveyttään painiessaan toimeentulo-ongelmien kanssa. Erityisen rankkaa on yksinhuoltajilla sekä raskasta ruumiillista työtä tekevillä.

– Leipäjonossa ei juuri kysellä, onko tarjolla runsaskuituista leipää. Lääkkeisiinkään ei kaikilla ole varaa, sanoo Linnanmäki.

Toimeentulon
kehittäminen avuksi?

Tutkija Akseli Aittomäki uskoo, että ongelman ratkaisu voisi löytyä kehittämällä kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa.

– Miten se tehdään, onkin mutkikas taloustieteellinen kysymys. Kuinka paljon voisi vaikuttaa työmarkkinoiden palkkakehitykseen – ja miten paljon sosiaalipolitiikalla voisi tasata tuloeroja? pohtii Aittomäki.

Kun Britanniassa ja Japanissa tutkittiin tuloerojen vaikutusta terveyteen, tulokset olivat ristiriitaisia. Britanniassa taloudellinen eriarvoistuminen kasvatti terveyseroja kuten Suomessakin, mutta Japanissa näin ei käynyt. Syitä ilmiöihin ei näissäkään tutkimuksissa selvinnyt.

Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle, mutta ne kasvoivat 1990-luvun lopulla rajusti, kertoo Tilastokeskus. Vuodesta 2000 kasvu on ollut hidasta ja vuosina 2010–2011 tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2011 suurituloisin kymmenesosa väestöstä sai tuloista 22,1 prosenttia.

14.11.2013 Kun pientä pikavippiä ei saa, rahaton yrittää pantata tai myy kaiken myytävän

Kun pientä pikavippiä ei saa, rahaton yrittää pantata
Heini Hämäläinen

Pikavippilain muutos on siirtänyt rahapulasta kärsiviä panttilainaamoihin. Monella entisellä vippaajalla ei kuitenkaan ole mitä pantata. Epätoivoisimmat ostavat velaksi ja panttaavat tavaroita aikomattakaan lunastaa niitä.

Outi Kokko
3.9.2013 06:01
23
Kesäkuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan 2 000 euron pikalainoissa todellisen vuosikoron kuluineen on jäätävä 51 prosentin alapuolelle. Laissa kielletään maksulliset tekstiviestit ja velvoitetaan lainan antajaa selvittämään asiakkaansa maksukyky aiempaa paremmin.

Laki on vähentänyt etenkin pienten, 100–200 euron pikavippien tarjontaa, mutta rahan tarve ei ole kadonnut mihinkään. Osa rahapulan vaivaamista on siirtynyt panttilainaamoihin.

– Jo keväällä pienten lainojen haku kasvoi ja lainojen kappalemäärä alkoi nousta ensimmäistä kertaa useaan vuoteen, kertoo Arvopantin toimitusjohtaja, varatuomari Mika Ollila.

Hänen mukaansa pikavippilaki on vilkastuttanut panttilainaamon toimintaa suunnilleen yhtä paljon kuin alle 200 euron panttilainojen kysyntä väheni muutama vuosi sitten pikavippien tullessa markkinoille.

Ollila arvioi, että lainojen kysyntä on alkuvuonna noussut kolmanneksen, mutta vain viidennekselle asiakkaista voi myöntää luottoa.

Yhä useampi tarjoaa
panttauskelvotonta tavaraa

Myös Oulun Panttilainakonttorin toimitusjohtaja Timo Siira kertoo konttorissa kävijöiden määrän kasvaneen.

Helsingin Pantin operatiivinen johtaja Riku Järviö sanoo, että osin pikavippaajat ja panttaajat ovat samaa porukkaa, mutta esimerkiksi opiskelijoilla on harvoin mitään, mitä pantata.

Siiran mukaan liikkeellä on epätoivoisia ihmisiä, jotka tarjoavat vähäarvoisia koruja, ikivanhoja puhelimia tai muuta niin vanhaa elektroniikkaa, että sillä ei ole mitään arvoa.

– Asiakkaita on liikkunut, mutta heillä ei ole panttauskelpoista omaisuutta, hän sanoo.

Velaksi ostettua elektroniikkaa
pantataan saman tien

Ihmiselle, jolta luottotiedot ovat menneet, panttilainaamo voi olla viimeinen mahdollisuus saada rahaa. Jotkut ovat niin pahassa pinteessä, että romuttavat luottotietonsa kertaheitolla.

Siira kertoo ihmisistä, jotka haalivat rahoitusyhtiöiden luotoilla puhelimia ja tietokoneita.

– Omistusoikeus siirtyy heille ja he voivat pantata tavarat saman tien.

Jos henkilöllä on ostokuitti ja rahoittajan kanssa tekemänsä sopimus, panttilainaamo voi ottaa laitteen vastaan. Jos tilanne vaikuttaa epäilyttävältä, laina voidaan Siiran mukaan evätä.

Jos panttilainaamo on myöntänyt luotolla ostettua tavaraa vastaan lainaa, eikä pantin omistaja lunasta sitä sovitussa ajassa takaisin, pantti jää lainaamolle, joka saa myydä sen eteenpäin. Rahoitusyhtiö kärsii luottotappiot, mutta tavaran ostanut ja pantannut menettää luottotietonsa.

Kullan hinta heiluttelee
panttilainausta eniten

Alan toimijoiden mielestä pikavippimarkkinoilla on kaikesta huolimatta kohtuullisen pieni vaikutus panttilainaukseen.

– Tämä on tasaista liiketoimintaa, Järviö huomauttaa.

Ollila kuvaa panttilainaamista isoksi laivaksi, joka menee eteenpäin ilman suuria heilahteluita.


Siiran mukaan panttaus on varsin erilaista kuin pikavippaus, sillä se on aikaan ja paikkaan sidottua ja asiakas kohdataan kasvotusten.

Lainaamot ovat auki vain arkisin virka-aikaan, eikä tavaroita voi pantata kesken ravintolaillan hetken mielijohteesta.

Paljon enemmän kuin pikavipit, panttaamista heiluttelee kullan hinta, sillä lainaamosta riippuen 80–95 prosenttia pantiksi tuoduista tavaroista on kultaa, hopeaa, muita jalometalleja ja niiden johdannaisia tai timantteja.

– Kullan maailmanmarkkinahinnalla on dramaattinen merkitys, Ollila huomauttaa.

Pantin saa jättää
lunastamatta takaisin

Panttilainaamoilla on monenlaisia asiakkaita. Tavallisimmin panttilaina myönnetään 3-4 kuukaudeksi, minkä jälkeen se voidaan uusia tai lainaaja voi lunastaa panttinsa takaisin. Helsingin Pantti lainaa elektroniikkaa vastaan rahaa vain yhdeksi kuukaudeksi, koska sen arvo hupenee nopeasti.

Panttilainan suuruus suhteessa tavaran arvoon vaihtelee, mutta on tavallista, että lainaamo myöntää lainaa korkeintaan puolet pantin arvosta.

Lainaajan pitää maksaa laina-ajalta korkoa, joka tavallisimmin on 2,5–4 prosenttia. Jos esimerkiksi Helsingin Pantti lainaa 400 euroa 3,8 prosentin kuukausikorolla, velan todellinen vuosikorko on 47,1 prosenttia.

Velallisella on oikeus olla perimättä panttiaan takaisin. Helsingin Pantin asiakkaista joka kymmenes jätetään velkansa maksamatta. Oulun Panttikonttorissa osuus on kasvanut muutamasta prosentista reiluun 10–15 prosenttiin.

– Muutos johtunee kullan hinnan halpenemisesta, arvioi Siira.

Taidekauppa on
täysin jäissä

Eri panttilainaamot vastaanottavat erilaisia tavaroita. Oulussa pantiksi kelpaavat mönkijät, moottorikelkat ja -pyörät. Pohjoisessa metsästys on tavallista ja moni panttaa myös aseensa.

Järviö kertoo, että 1950-luvulla pantattiin lakanapakkoja ja pukuja. Vuosien varrella moni turkki on riippunut lainaamon varastossa, mutta niidenkin tarjonta on vähentynyt, eikä patiksi kelpaa enää juuri muu kuin pitkä minkkiturkki.

Jälleenmyyntiarvo ja -helppous ovat olennaisia kriteereitä, kun lainaamo harkitsee, hyväksyykö se tavaran pantiksi. Ollilan mukaan taidekauppa on täysin jäissä, mikä hankaloittaa taulujen panttausta.

– En ole 20 vuoden aikana nähnyt tällaista taidetilannetta.

Oulussa myydään yritysten
lahjoittamia kelloja ja harkkoja

Jotkut panttaavat jopa asunto-osakkeita. Siira kertoo, että vaikkapa eläkeläinen tai pätkätöitä tekevä velattoman asunnon omistaja voi pantata asunto-osakkeensa, jos pankki ei myönnä hänelle lainaa vähäisten tulojen vuoksi.

Vaikka Oulussa on irtisanottu paljon it-väkeä, asunto-osakkeiden panttaaminen ei Siiran mukaan ole yleistynyt.

– Sen sijaan yrityslahjoina ja palkanlisinä saatuja kultaharkkoja ja kalliita kelloja on tuotu toiselle toiminimellemme Oulun Kullalle myyntiin, hän kertoo.

14.11.2013 Pikavippipomojen viimeinen rahastus

Pikavippipomojen viimeinen rahastus
Kesäkuun alussa voimaan astunut pikavippien korkokatto on saattanut pikavippiyritykset ahdinkoon, vaikka ovelimmat ovat löytäneet uusia tapoja rahastaa. Vielä viime vuonna bisnes pyöri kuitenkin täysillä, ja yhtiöiden toimitusjohtajilla riitti töitä ja tuloja.
Johannes Niemeläinen
Johannes Niemeläinen
1.11.2013 12:47
18
Suomen neljän suurimman pienlainoja myöntävien yritysten tulot olivat hyvää luokkaa viime vuonna.

Entisen Risicum-konsernin, nykyään DFC Nordicina toimivan viime vuoden toimitusjohtaja Jouni Hintikka tienasi 270 593 euroa ja hänet viime marraskuussa korvannut Ville Öfversten 218 498 euroa.

Ferratumin hallituksen puheenjohtaja ja Ferratumin kokonaan omistavan JT Family Holding -yhtiön toimitusjohtaja ja omistaja Jorma Jokela tienasi puolestaan 103 865 euroa.

Tact Groupin hallituksen puheenjohtaja Tom Lindblom teki viime vuonna bisneksillään rahaa 283 891 euroa. Lindblomin kanssa puoliksi Tactin omistavan Ari Valavaaran tulot olivat 285 314 euroa.


Kesällä OPR-Vakuus-pikavippifirman jättänyt toimitusjohtaja Carl Rosenius ansaitsi puolestaan 135 967 euroa.

14.11.2013 Laskujen maksaminen ajoissa

Entistä harvempi maksaa laskunsa ajoissa
Ismo Pekkarinen
Entistä harvempi maksaa laskunsa ajoissa
Suomalaisten laskunmaksumoraali on höllentynyt hieman. Silti Intrum Justitian kyselyyn vastanneista 83 prosenttia kertoi maksavansa laskunsa eräpäivään mennessä.

Taloussanomat
13.11.2013 15:20

Ajallaan laskunsa maksavien osuus on kutistunut neljä prosenttiyksikköä vuodessa.

Perintäyhtiö Intrum Justitian kesällä tehtyyn kyselyyn vastanneista 1 500 suomalaisesta 15 prosenttia kertoi joskus maksavansa laskunsa myöhässä. Puolitoista prosenttia tekee näin jatkuvasti.


Aiempaa useampi myönsi saaneensa maksumuistutuksen. Viidennekselle vastanneista oli lähetetty patistelukirje.

Johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta arvioi, että taloustilanne näkyy vastauksissa.

– Lasku jää entistä useammin maksamatta rahapulan takia, hän sanoo yhtiön tiedotteessa.

Viidennes kertoi jättäneensä maksamatta laskunsa tästä syystä.


Toisaalta liki puolet vastaajista ei ollut ikinä saanut maksumuistutusta tai perintäkirjettä ja selvästi yli puolet muistutuksen saaneista kertoi vain unohtaneensa maksun.

Kuudennes vastaajista sanoo, ettei ole koskaan saanut alkuperäistä laskua. Tähän voi olla monta syytä, mutta esimerkiksi sähköpostissa lähetettävä lasku häviää helposti muun postin joukkoon tai ajautuu suoraan roskapostiin.

Kyselyn perusteella sähköisen laskutuksen suosio kasvaa ja kolmannes vastaajista haluaisi laskun suoraan verkkopankkiinsa. Paperilla laskunsa haluaa edelleen 67 prosenttia vastaajista.

13.11.2013. Kaikki pikavipit 2013 & Ilmaiset pikavipit vuonna 2013

Kaikki pikavipit 2013Kaikki pikavipit vuonna 2013. Selvitimme mistä lainapalveluista voit hakea pikavippiä tai pikalainaa vuonna 2013. Vuonna 2013 pikalaina- ja pikavippituotteita voi edelleen hakea erittäin edullisin hinnoin kymmenien eri lainapalveluiden kautta. Pikavippiä vuonna 2013 myönnetään tyypillisesti 50 – 1000 euroa, mutta jotkin lainantarjoavat saattavat nostaa lainasummiansa uusien käytäntöjen tai lakien vuoksi. Uuden pikalainoja koskevan lakimuutoksen myötä, yhä useammat lainantarjoajat ovat siirtyneet Käyttölaina lainamuodon ja sen vertaisnimitysten käyttöön.

Lainalaskuri: Hae edullistä Käyttölainaa 50 - 2000€
Lainasumma
2000 €
Maksat yhteensä
2390.33 €
Hae tästä
Kaikki pikavipit & pikalainat vuonna 2013

Vuonna 2013 pikavippiä tai pikalainaa voi hakea jopa yli 50 eri lainapalvelusta. Suurin mahdollinen heti asiakkaille myönnettävä lainasumma on vuonna 2013 2500€. Tyypillisesti uusille asiakkaille myönnettävät ensilainat ovat vuonna 2013 50-500 euroa. Löydät kaikki pikavipit ja uudet pikavipit tältä sivulta.

Vuonna 2013 kaikki ilmaiset pikavipit yleistyvät

Kovan kilpailun vuoksi vuonna 2013 lainapalvelut tarjoavat yhä useammin ilmaisia ja kuluttomia pikavippejä asiakkaillensa. Tämä trendi näkyi jo vuoden 2012 lopussa, joten vuonna 2013 yhä useampi kuluttaja voi hakea ilmaisia ja korottomia lainatuotteita netistä.

Kaikki Ilmaiset pikavipit vuonna 2013

Lainapalvelu Ensilaina Pikavippi Maksuaika Ilmaiseksi? Hakemus
Trustbuddy 0€ 100-600€ 100-600€ 14 vrk Kyllä Hae Käyttölainaa
Ferratum kulut 0€ 50-300€ 50-2000€ 1 – 12 kk Kyllä Hae Käyttölainaa
Vivus kulut 0€ 10-400€ 10-2010€ 1 – 30 vrk Kyllä Hae Käyttölainaa




Kaikki Pikavipit ja uudet pikalainat vuonna 2013

Lainapalvelu Ensilaina Pikavippi Maksuaika Hakemus
Euroloan edullisin 50-5000€ 50-5000€ 3 – 20 kk Hae Käyttölainaa
Laina.fi haetuin 50-2000€ 50-2000€ 1 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Suomilimiitti 50-4000€ 50-4000€ 1 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Everyday 20-2000€ 20-2000€ 1 – 3 kk Hae Käyttölainaa
Ostosraha 400-2500€ 400-2500€ 1 – 36 kk Hae Käyttölainaa
SuomenTililuotto suosituin 50-2000€ 50-2000€ 1 – 12 kk Hae Käyttölainaa
Credit24 300-3000€ 300-3000€ 30 – 360 vrk Hae Käyttölainaa
Vivus kulut 0€ 10-400€ 10-2010€ 1 – 30 vrk Hae Käyttölainaa
Trustbuddy kulut 0€ 100-600€ 100-600€ 14 vrk Hae Käyttölainaa
Laina.com 100-2000€ 100-2000€ 30 – 360 vrk Hae Käyttölainaa
Monetti 500-1500€ 500-1500€ 12 kk Hae Käyttölainaa
Lainasto uusi! 200-2000€ 200-2000€ 12 kk Hae Käyttölainaa
LuottoRaha uusi! 100-2000€ 100-2000€ 180 vrk Hae Käyttölainaa
Pikavippi 100-200€ 100-200€ 180 vrk Hae Käyttölainaa
Nopsalaina 500-6000€ 500-6000€ 6 – 72 kk Hae Käyttölainaa
Reissuluotto 60-4000€ 60-4000€ 3 – 12 kk Hae Käyttölainaa
Vippi.fi 50-1000€ 50-1000€ 7 – 90 vrk Hae Käyttölainaa
Ferratum kulut 0€ 50-300€ 50-2000€ 1 – 12 kk Hae Käyttölainaa
BlueFinance uusi! 50-300€ 50-700€ 14 – 30 vrk Hae Käyttölainaa
LHV 1000-6000€ 1000-6000€ 12 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Halenslaina 100-3000€ 100-3000€ 1 – 5 v Hae Käyttölainaa
Yleislaina 500-2000€ 500-2000€ 3 – 24 kk Hae Käyttölainaa
Ainalaina 50-200€ 50-1000€ 14 – 90 vrk Hae Käyttölainaa
Aasalaina 500-3000€ 500-3000€ 3 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Elloslaina 100-2500€ 100-2500€ 1 – 5 v Hae Käyttölainaa
Etua 500-30000€ 500-30000€ 1 – 4 v Hae Käyttölainaa
Freedom Rahoitus 500-30000€ 500-30000€ 1 – 4 v Hae Käyttölainaa
Get Capital 50-2000€ 50-2000€ 14 – 90 vrk Hae Käyttölainaa
Joustolaina 1000-4000€ 1000-4000€ 1 – 4 v Hae Käyttölainaa
Rahalaitos 500-30000€ 500-30000€ 2 – 12 v Hae Käyttölainaa




Kaikki pikavipit vuonna 2013 löydät tältä sivulta. Tällä hetkellä eri lainapalveluita löytyy yli 40 kappaletta, joista voit hakea lainaa 20 eurosta aina 30.000 euroon saakka. Pääasiallisesti kaikki pikavipit myönnetään ilman takaajia ja vakuuksia. Riippuen onko lainapalvelusta haettava laina pikalaina tai käyttölaina, maksat takaisin lainaa joko kuukausierissä, tai vaihtoehtoisesti yhdessä 30 vuorokauden erässä. Käyttölainat ovat tyypillisesti 1-5 vuoden takaisinmaksuajalla haettavia kulutusluottoja, joita lyhennät kuukaudessa tasaerin. Pikalaina puolestaan on pienlaina, joka maksetaan tyypillisesti takaisin 1-3 erässä 1-3 kuukauden maksuajalla. Ensilaina termi tarkoittaa lainoja, jotka myönnetään uusille asiakkaille, joilla ei vielä ole lainaa myönnettynä lainapalvelusta. Ensilaina on pikalainoissa käytettävä termi. Uudenlaiset luottotilit ovat tulemassa markkinoille vuoden 2013 aikana, ja voit löytää nämä uudet korkokaton alaiset luottotilit sivuiltamme.

Kaikki pikavipit vertailussa

Tällä sivulla esitettyä pikavippi tuotteita voit vertailla lainasummien ja takaisinmaksuaikojen osalta yllä esitetyn taulukon avulla. Muitathan, että pikavipattu raha on tärkeää maksaa takaisin pikavipintarjoajalle.  Kaikki pikavipistävä perittävä mahdollinen korko on maksettava takaisin. Pikavippaamisesta voi tulla paha kierre joka johtaa moniin vaikeuksiin elämässä. On myös pikavippaajan etu, että sinä pystyt maksamaan pikavippisi takaisin, sillä pikavippiyhtiölle tulee myöskin perintäkuluja maksamattomasta pikavipistä. Kun yritys toimii pikavippaajana, hän ottaa aina riskin sijoituksessaan, joten kohtele muita kuin haluisit itseäsi kohdeltavan.

Kaikki pikavipit 2013 sekä uudet pikavipit

Vuonna 2013 vippipaikkoja on hengissä  reilut 40 kpl, jotka löydät ylläolevasta listauksesta. Uudet pikavipit ja uudet pikavippipaikat asettuivat markkinoille vuoden 2013 kesäkuussa voimaan tulleen pikavippi korkokatto -lain jälkeen. Uuden korkokaton myötä muutamat pikavippejä tarjonneet yritykset poistuivat markkinoilta, mutta uusia vippipaikkoja on sen jälkeen siunaantunut. Käyttölaina- ja kulutusluottopalvelut ovat lisääntyneet, eivätkä uudet vippipaikat juurikaan markkinoi pienlainojansa enää nimellä pikavippi.

Lisää tietoa kaikista pikavipeistä

Kaikkien pikavippien hakeminen on helppoa ja nopee, sillä voit valita yllä olevasta pikavippien listauksesta sinulle mieluisimman vippituotteen. Tällä sivulla on esitetty kaikki Suomen pikavipit, joita voit hakea verkkohakemuksella. Kaikille pikavipeille on ominaista niiden nopeat maksut pankkitilillesi sekä vakuudeton ominaisuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikista pikavipeistä ja niiden myöntämiseen pikavippiyhtiö ei vaadi sinulta minkäänlaisia vakuuksia. Rahoituslaitokselle riittää vakuudeksi tieto siitä, että sinulla on luottotiedot kunnossa. Kaikilla pikavipeillä on maksuaikaa vähintään 14 vuorokautta, mutta tiettyjä vippejä voi hakea jopa vuoden takaisinmaksuajalla. Kaikkiin pikavippeihin, joita tällä sivulla voit hakea, tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset sekä mahdollisesti puhelinliittymän. Kaikki pikavipit, jotka on esillä tällä sivulla, on luotettavia ja rehellisiä rahoitusyhtiöitä ja vippipalveluita. Kaikkiin oheisessa listassa oleviin pikavippiyhtiöihin voit siis luottaa varauksetta.

Kaikki pikavipit ovat edullisia? Pikavipit uudet? Miksi pikavippi vuonna 2013?

Kaikille pikavipeille tyypillistä on niistä maksettavat korot. Kun katsot yllä esitettyä kaikkien pikavippien listaa, näet kuitekin, että joistakin pikavipeistä ei välttämättä joudu maksamaan laisinkaa kuluja ja korkoja. Nämä pikavipit ovat tyypillisesti tarkoitettu uusille asiakkaille, joilla ei ole aikaisemmin myönnetty pikavippii kyseisestä pikavippipalvelusta. Kaikkiin pikavippeihinkin sekä myös ilmaisiin pikavippeihin liittyy kuitenkin riski. Riski pikavippituotteiden kohdalla on silloin, kun jätät pikavippisi maksamatta. Tällöin voit joutua maksamaan pikavipistäsi merkittäviä korkoja yhä tänäkin päivänä. Kun katsot yllä olevaa kaikkia pikavippejä listaa ja haet kenties jotakin pikavippiä tilillesi, varmista aina maksukykysi ennen pikavipin hakemista.

13.11.2013 Lasten ansiot eivät saa vähentää toimeentulotukea

Lasten ansiot eivät saa vähentää toimeentulotukea
 Kirsi Salovaara
Julkaistu: 13.11.2013 11:29

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perheen lasten satunnaiset ansiot eivät saa vähentää toimeentulotuen määrää.
Ministeriö linjaa ohjeissaan, että vastaavina vähäisinä tuloina voidaan pitää myös kansalaisjärjestöjen, yritysten tai säätiöiden joulun aikaan antamia avustuksia yksin asuville tai lapsiperheille.

Lain mukaan vähäiset avustukset tai ansiotulot eivät vähennä toimeentulotuen määrää. Laki ei kuitenkaan määrittele eurorajaa, vaan se on kuntien harkinnassa.

7.11.2013 PIENITULOISILLA EI VARAA VUOKRA-ASUNTOIHIN

Pienituloisilla ei enää varaa edes vuokra-asuntoon
Asumisen hinnannousu ylittää pääkaupunkiseudulla ansiotason ja rakennuskustannusten kasvun. Y-Säätiön selvityksen mukaan yhä useamman pienituloisen asumismenot nousevat kohtuuttomiksi. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksineläjät, perheet, nuoret ja maahanmuuttajat.


Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavan Y-Säätiön asumispalvelupäällikkö Maria Degerman kohtaa työssään kodittomien hädän.

Hänen mukaansa Helsingin seudun vuokramarkkinat ovat kehittyneet kohtuuttomiksi. Vähistä asunnoista kilpaillaan ja vuokranantajien vaatimukset ovat tiukat.

- Kaikki vuokranantajat tietysti mielellään ottavat kerman siitä päältä eli edellytetään, että on työssäkäyvä ja tulotaso on kohtuullinen ja lisäksi ei ole maksuhäiriömerkintöjä.

- Tämä jakaa hakijoita eri kastiluokkiin ja helposti tulee sellainen tunne, että on aina se huonoin koko joukosta, Degerman jatkaa.

Tämä jakaa hakijoita eri kastiluokkiin.
- Maria Degerman
Kohtuuhintainen asuminen jää monelle haaveeksi

Y-Säätiön Kaupunkitutkimus TA Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien kireä asuntomarkkinatilanne on tehnyt kohtuuhintaisesta asumisesta monelle vain haaveen. Pienituloisimpien käytettävissä olevista rahoista lähes puolet menee asumiskuluihin.

Myös asumistuen enimmäismäärä on jäänyt pahasti jälkeen kohoavista vuokrista. Vapaarahoitteisen yksiön normaalivuokra Helsingissä on noin 600 euroa kuukaudessa, mutta tukea saa korkeintaan 342 euroa.

Väliinputoajia ovat erityisesti pienituloiset työssäkäyvät, työttömät, ensimmäistä asuntoaan etsivät nuoret sekä maahanmuuttajat. Tilanne näkyy säätiön mukaan jo asunnottomuuden kasvuna Helsingissä.

Tarve tuhansille uusille vuokra-asunnoille

Helsingin asuntotuotanto kääntyi laskuun vuonna 2004, jolloin väestönkasvu kaupungissa puolestaan lähti nousuun. MAL-aiesopimuksessa luvatusta 13 000 uudesta asunnosta on vuosittain jäänyt uupumaan tuhansia.

- Voidaan puhua todellisesta kriisistä ja tilannehan on se, että erityisesti kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen tuotanto pitkän ajan kuluessa on ollut tarpeeseen nähden riittämätön, toteaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Asuntotuotanto ja väestönmuutos Helsingin seudulla.
Kuva: Yle
Kaakisen syyttävä sormi osoittaa erityisesti kehyskuntiin.

- Siellä on paikallisessa päätöksenteossa arvioitu, että vuokra-asuntoja ei tarvita, mutta todellisuus ainakin asunnon tarvitsijoiden näkökulmasta on vähän erilainen tällä hetkellä.

Monilla palvelualoilla on Kaakisen mukaan jo vaikeuksia saada työvoimaa, sillä palkkataso ei mahdollista kohtuullista asumista.

- Sen pitäisi olla yksi selkeä hälytysmerkki, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa on pakko saada lisää ja nopeasti.

5.11.2013 Suomalaiset tuhlaa joululahjoihin

Suomalainen aikoo ostaa joululahjoja lähes 400 eurolla
Sari Gustafsson / Lehtikuva

Suomalainen aikoo ostaa joululahjoja lähes 400 eurolla
Suomalaiset odottavat lahjarikasta joulua, sillä kukkaronnyörit ovat edellisvuosia löysemmällä. Laatua ja kotimaisuutta kaivataan.

Taloussanomat
5.11.2013 21:15
11
Suomalaiset arvioivat kuluttavansa tänä jouluna lahjoihin keskimäärin 398 euroa, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksesta.

– Tästä vuodesta on odotettavissa lahjarikas, sillä suomalaisten into ostaa joululahjoja on tänä vuonna selvässä nousussa edellisvuosiin verrattuna, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala tiedotteessa.

Lahjoissa arvostetaan laatua ja kotimaisuutta. Suomalainen lahja koettiin kyselyssä vastuullisena ostoksena, jonka ymmärrettään tukevan suomalaista työtä.

Vastanneet korostivat myös pyrkivänsä kuluttamaan järkevästi ja suunnitelmallisesti. Joka kolmas 30–49-vuotias kertoi aikovansa hankkia lahjoja myös verkkokaupoista.

Miehille tärkeintä joulunvietossa ovat joulukinkku ja muut ruuat, kun taas naisten vastauksissa korostuu tunnelma ja yhdessäolo.