25.09.2013 Viisi virhettä, jotka tuhoavat velallisen talouden

Viisi virhettä, jotka tuhoavat velallisen talouden

Jos suinkin mahdollista, velkaa kannattaa lyhentää kunnolla.

Periaatteessa virheet on helppo välttää, mutta vain periaatteessa...

Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa, todistelee vanha sananlasku. Samaa mieltä on myös How life Works –sivusto, joka on koonnut viisi asiantuntijoiden vinkkiä siitä, mitä ainakaan ei veloissa kannata tehdä.

Virheet ovat yleisiä, suorastaan inhimillisiä. Ehkäpä juuri siksi moni niihin sortuu.

Ensimmäinen virhe on maksaa velkaa vain vähimmäismäärä, sillä se johtaa yleensä vain velan kasvuun ja ongelmien pahenemiseen.

Toinen virhe on luottaa liikaa ystäviin ja perheen apuun. Tavallisesti se vain vahingoittaa suhteita tärkeimpiin ihmisiin.

Kolmas neuvo käskee kiertää kaukaa häikäilemättömät, yksityiset velkakonsultit. He lupaavat ratkaista ongelmat, mutta tosiasiassa he vain rahastavat suuria korvauksia avusta, jota he eivät kuitenkaan tuota.

Neljäs kardinaalimunaus on ottaa uusia, korkeakorkoisia lainoja vanhojen velkojen maksuun. Kevyemmän koron lainoja ei kannata milloinkaan yrittää kuitata tällä tavalla. Uusi laina helpottaa sen hetken, että velallinen saa maksetuksi yhden luoton pois, mutta tosiasiassa hän joutuu tällä tavalla vain syvemmälle liemeen. Kokonaisvelka jatkaa kasvuaan.

Viidennen neuvon mukaan ei kannata hankkiutua vararikkoon, sillä sillä voi olla  pysyviä ja vakavia, taloudelliseen tulevaisuuteen liittyviä  seurauksia.  Silloin, kun se vain on mahdollista, parempi  toimintatapa on velkajärjestely.

Velkajärjestely voi alentaa kokonaisvelkojen määrää huomattavasti.

Kari Hänninen
kari.hanninen@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

20.9.2013. Tämän takia köyhät eivät menesty

Torstai 19.9.2013 klo 23.54
Köyhyys kuluttaa henkisiä voimavaroja.



Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan jatkuva huoli rahasta kuluttaa niin paljon ihmisen henkisiä voimavaroja, että köyhälle jää vain vähän aivokapasiteettia käytettäväksi elämän muilla osa-alueilla.

Suomalaistutkijat ovat samoilla linjoilla.

- Jos ymmärrettäisiin, että köyhyys on kuristava tunne, jossa oman elämän toimintamahdollisuudet rajoittuvat ja johon liittyy myös vahvoja häpeän ja nöyryytyksen tunteita, ymmärrettäisiin myös ehkä käsitellä asiaa oikeista lähtökohdista, Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo selittää.