18.04.2015 PÄRJÄÄN, VAIKKA KYNSIÄ SYÖDEN

Näin täällä tämä kuukausi mennyt.
Perusturvasta tuli rahaa 1.4.2015. 50,92 € toimeentulotukea.
liittoon laitoin hakemuksen ja sieltä tuli alku viikosta rahat perusturvaan ja piti sieltä minulle tilitellä rahoja, ei ole kuulemma tulossa mitään. Tili mennyt miinukselle.
 Huomioikaa että, eletään siis jo kolmatta viikkoa, ja rahaa ei ole ollut, saldo tilillä 0,62 €.
Jos en olisi saanut   seurakunnalta   ruokaseteleitä, olisin ollut aikaisen huonossa jamassa.
Laihdutuskuurilla 2 viikkoa.
No, soitti tuo virkailija perusturvasta minulle, ja sanoi että voisi laittaa lääkärimatkat mulle viikonlopuksi, eli 6,80 € .
En voi käyttää niitä, kun palvelumaksut pankista vie ne loppu kuusta.
pojan poika oli minulla viime viikonloppuna, ja sen ruokiin pitää satsata, ne seurakunnan setelit meni melkein niin ruokiin, on minulla tietenkin yksi vielä säästössä.
Joku tietty sanoo, että mitä marisen rahattomuutta.
Koittaisitte itse olla näin, kyllä ihminen tarvitsee rahaa, myös käteistä, elääkseen.
Olen kyllä oppinut laskemaan hyvin, mitä mikäkin maksaa, ei mene seteleistä yhtään yli, jää melkein aina muutamaa senttiä vaille.

Olisi ihanaa saada vaikka lottovoitto 100 € , ostaisin farkut ja ihanan puseron ja kesäkengät.
Hemmottelisin itseäni, se on vaan niin, että kaikki energia menee miettien näitä negatiivisia asioita.
Mutta yksi positiivinen asia on, että olen kuitenkin aika terve.
Ja toinen suuri asia on tuo pieni pojan poikani. Sen  eteen teen vaikka mitä.

Jaksamattomuutta ja jotenkin masista tämä tilanne aiheuttaa, ja välillä toivottomuutta.
Luovuttamista, mutta myös sitä, että minä selviän kyllä tästä.
Vaikka niitä kynsiä syöden.

Kevättä !
Kesää odotellen !